Markkinatoimikunta 4/5/2017 Tietoisku niukkuushinnoittelusta
Käsiteltävät asiat Mitä tarkoitetaan niukkuushinnoittelulla? Tulevaisuuden toimintaympäristö Miksi niukkuushinnoittelu on ajankohtainen? Säätösähkömarkkinoiden hinnan muodostus Niukkuuslisä Pohjoismaisessa mallissa
Mitä tarkoitetaan niukkuushinnoittelulla? Ideaalisella markkinalla tuotteen optimaalinen hinta ja tuotettava määrä löytyvät kysyntä- ja tarjontakäyrien leikkauspisteestä. Korkea hinta kertoo niukkuudesta. Käytännön markkinat eivät ole ideaalisia. Sähkömarkkinoilla osa kustannuksista on sosialisoitu, jolloin ne eivät näy hinnassa, tällöin voidaan tarvita keinoja hintasignaalin vahvistamiseen. Huom! Niukkuushinnoittelulle ei ole yhtä yleispätevää mekanismia, vaan tulee ymmärtää myös konteksti ja kysymys, johon niukkuushinnoittelulla pyritään vastaamaan. 3
Esimerkki käytössä olevasta niukkuuslisästä Texasissa Niukkuushinta = kuormien irtikytkeytymisestä aiheutuvan haitan arvo * todennäköisyys, että kuormia joudutaan kytkemään irti jäljellä olevan reservin arvolla. Lähde: www.ferc.gov 4
Tulevaisuuden toimintaympäristö Lähtökohtana toimiva energy-only markkina ja hiilineutraalit tuotantomuodot. Markkinatoimijoiden rooli järjestelmän tasapainottamisessa keskeinen. Toimijoilla on reaaliaikainen näkymä hintojen kehitykseen. Lyhyempi kaupankäyntijakso, joka heijastaa sähköjärjestelmän realiteetteja. 5
Miksi niukkuushinnoittelu on ajankohtainen? Sääriippuvaisen tuotannon osuus on tulevaisuuden sähköjärjestelmässä merkittävä, mikä lisää joustavan resurssin tarvetta. Joustavuuden tarve näkyy valvomossa reaaliajassa, mutta nykyisin säätö- ja tasesähkön hinta ei heijasta joustavuuden arvoa niukkuustilanteessa. EU:n komission Puhtaan energian paketissa niukkuushinnoittelu nähdään olevan avainasemassa, kun tavoitteena on puhtaamman energiantuotannon lisääminen. 6
Säätösähkömarkkinoiden hinnanmuodostus Nykyisin säätösähkön hinta määritetään viimeiseksi aktivoidun säätötarjouksen mukaan. Säätösähkömarkkinoilla ei ole reaaliaikaista tietoa kuinka paljon sähköstä oltaisiin niukkuustilanteessa valmiita maksamaan. Nykyisellä hinnanmuodostuksella tilanteissa, joissa TSO joutuu kytkemään kuormia irti, jää hinta viimeisen aktivoidun säätötarjouksen tasolle. Mikäli tasesähkön hinnat jäävät kuormia irtikytkettäessä alle tästä aiheutuvan haitan kustannuksen, markkinat eivät saa signaalia jouston tarpeesta. 7 Hinta ( /MWh) Irtikytkemisestä aiheutuva haitta Säätösähkömarkkinan kattohinta Korkein säätösähkötarjous Sisältää säätötarjoukset kulutuksesta ja tuotannosta Säädön tarve Säätötarjoukset (MW)
Säätösähkömarkkinoiden hinnanmuodostus Säädön tarve voi olla hyvinkin lyhytaikainen, mutta vaikuttaa koko tunnin säätö- ja tasehintaan. Kuvan esimerkissä viimeisen 15 minuutin säätötarve asettaa hinnan koko tunnille. 8
Säätösähkömarkkinan ulkopuolella olevan jouston aktivoiminen Sähköpulatilanteessa järjestelmävastaavan viimeinen keino on kuormien irtikytkeminen. Tässä tilanteessa tasesähkön hinnan tulisi heijastaa irtikytkennästä aiheutuvaa haittaa. Ennen kuormien irtikytkentää, voidaan järjestelmän tasapainottamiseen käyttää järjestelmävastaavan nopeaa häiriöreserviä. Viimeisen kaupallisen säätösähkötarjouksen ja kuormien irtikytkemisen välillä tulisi olla hintasignaali, joka kertoo järjestelmän resurssien niukkuudesta. Järjestelmästä voi löytyä markkinaehtoista joustoa, joka ei osallistu säätösähkömarkkinoille. Markkinatoimijoille tulee antaa mahdollisuus ratkaista niukkuustilanne markkinaehtoisesti. 9
Esimerkki niukkuuslisän soveltamisesta Pohjoismaisessa sähkömarkkinamallissa Hinta ( /MWh) Kuormien irtikytkennästä aiheutuva haitta Tällä alueella hinnanmuodostus kuten nykyisin Huom! kyseessä periaatekuva, ei oikeassa mittakaavassa Vapaaehtoiset tarjoukset Viimeisenä aktivoidun vapaaehtoisen tarjouksen hinta Järjestelmävastaavan reservit Yhteensä kaikki tarjoukset Säätösähkömarkkinoilla käytettävissä oleva resurssi (MW)
Yhteenveto Diplomityössä: Tarkastellaan niukkuushinnoittelun soveltamista sähkömarkkinoilla, Analysoidaan millaisia niukkuustilanteet ovat olleet Suomen tarjousalueella Esitetään konsepti niukkuuslisälle, jota voi soveltaa Pohjoismaisessa sähkömarkkinamallissa. Niukkuuslisän soveltaminen tasesähkön hintaan palkitsee osallistumisesta järjestelmän tasapainottamiseen niukkuustilanteessa. Niukkuuslisän käyttöönotto kannustaa aktivoimaan sitä joustopotentiaalia, joka ei ole mukana säätösähkömarkkinoilla. Niukkuuslisän käyttö edellyttäisi, että markkinatoimijoilla on näkyvyys reaaliaikaiseen hinnan kehitykseen. 11
Fingrid Oyj Läkkisepäntie 21 00620 Helsinki PL 530, 00101 Helsinki Puh. 030 395 5000 Fax. 030 395 5196