Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu
Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi päättää käyttömuodoista lainsäädännön puitteissa Voi vuokrata käyttöoikeuden toiselle Voi antaa suostumuksen toisen alulle panemalle hankkeelle Asianosaisasema vesialuetta koskevissa asioissa Asianosaisena oikeus hakea vesialuetta koskeviin päätöksiin muutoksia Oikeus kalastukseen ja metsästykseen Oikeus vesivoimaan
Poikkeuksia omistajan oikeuksiin kuitenkin on eri tavalla kuin maakiinteistöissä Jokamiehenoikeuksien perusteella vapaa kulkuoikeus vesistössä ja jäällä sekä oikeus onkia ja pilkkiä Lisäksi vesiä koskevat vesilain määrittämät yleiskäyttöoikeudet Jokaisella on oikeus muutoin kuin pysyvästi ottaa vesistöstä vettä tai jäätä henkilökohtaista tarvetta varten Rannan omistaja saa sijoittaa rannan edustalle veneen kiinnityspaalun tai poijun tai rakentaa toisen vesialueelle ulottuvan laiturin tai venevajan Lietteestä, matalikosta tai vastaavasta haitasta kärsivä saa poistaa haitan ilman vesialueen omistajan suostumusta Vesitaloushanketta varten siitä vastaavalle voidaan myöntää oikeus toiselle kuuluvaan alueeseen
Vesialueisiin kiinteistöinä ja niiden omistamiseen liittyviä erityispiirteitä Vesialueen omistaja omistaa vain vesistön pohjan, ei sen yläpuolella olevaa vettä eikä vesistössä vapaana uivia luonnonkaloja Kiinteistörajojen tarkkaa sijaintia järvellä harvoin tunnetaan Vesialueiden rahallinen arvo omistajalleen on yleensä selvästi maa-alueita vähäisempi Taloudellinen tuotto yleensä vähäinen verrattuna maa-alueisiin, virkistyskäyttö- ja maisema-arvot voivat olla paljon suuremmat kuin suora taloudellinen arvo Kiinteistökauppoja vesialueista tehdään vähän ei välttämättä kysyntää, vaikka olisi tarjontaa MUTTA: Vesialueen vaikutus sen rannalla tai rannan läheisyydessä olevan kiinteistöön arvoon voi olla merkittävä!
Huonosti hoidetun vesialueen arvo voi laskea Vesialueiden arvo riippuu hyvin paljon vesistön tilasta Vesialueen rehevöityessä tai kasvittuessa sen virkistyskäyttöarvo ja rantakiinteistöjen arvot yleensä laskevat Kalakantojen tilan heikkeneminen vähentää kiinnostusta kalastaa, jolloin lupatulot pienenevät Vesialueilla hoidon tai hoitamattomuuden vaikutukset eivät pysy kiinteistörajojen sisällä, esim. Joku omistaja voi hoitaa kalakantoja hyvin, mutta ne pääsevät uimaan toisen alueelle, jonka omistaja ei hoida kalastoa, vaikka kalastaa Kasvillisuus valtaa veden virtausreitit jollain vesialueella, jolloin naapurinkin vesialueen virtaukset heikkenevät => umpeenkasvu kiihtyy ja vedenlaatu heikkenee myös naapurin puolella Tietysti myös valuma-alue vaikuttaa vesistön tilaan
Miten omistajuus voi vaikuttaa vesialueen hoitoon? Vesialueen hoito vaatii aikaa, rahaa, osaamista ja kiinnostusta Voiko yksityisellä vesialueen omistajalla olla yksin näitä kaikkia? Vaikka resursseja ja osaamista olisikin, niin yksityisellä omistajalla voi olla puutetta motivaatiosta, esim. jos omistaja asuu muualla eikä käytä vesialuettaan mitenkään taloudellinen panostus ei välttämättä tuo suoraa taloudellista hyötyä esimerkiksi tuoton kasvun myötä ja osa hyödyistä voi valua muiden eduksi yksittäisen pienen vesialueen omistaja ei välttämättä voi vaikuttaa järven tilaan laajemmin
Laaja yhteinen vesialue voisi helpottaa vesialueiden hoitoa monin tavoin Osakkaiden muodostama osakaskunta huolehtisi yhteisen vesialueen hallinnosta ja hoidosta Yhteisen vesialueen hyvä hoito ja hyvä tila on kaikkien osakkaiden etu, vähän hoitoa estäviä eturistiriitoja Toimivalla isolla osakaskunnalla voisi olla paremmin rahkeita toimia tarvittaessa myös oman alueensa ulkopuolella Esim. oman alueen ulkopuolisten alueiden hoito (ruoppaukset, niitot, hoitokalastukset tms.), kuormituksen vähentämistoimenpiteiden toteuttaminen valuma-alueella, tms. Toimiva osakaskunta pääsisi paremmin vaikuttamaan omaa aluettaan koskevaan päätöksentekoon (esim. kalastusalueen toiminta) Aktiivinen osakaskunta vahvempi edunvalvoja ja alueen puolestapuhuja kuin joukko yksittäisiä omistajia Yhteistyöllä osakaskunnan ja vesienhoidon puitteissa voi olla paljon positiivisia sosiaalisia vaikutuksia
Voiko vesialueiden yhdistämisellä olla haittapuolia? Kalastus ja sen myötä vesiliikenne voi lisääntyä, jos alue on houkutteleva kalastuspaikka ja sinne voi ostaa kalastuslupia Osakaskunta voi kuitenkin itse päättää kalastusoikeuksista ja niiden myymisestä Yksittäinen vesialueen omistaja menettää tietysti yksin omissa käsissään olevan päätösvallan omaa vesialuettaan kohtaan
Mikä yksityisen vesialueen omistajan asemassa muuttuu, jos hänen vesialueensa yhdistetään osaksi yhteistä? Osakas pääsee vaikuttamaan suurempaa vesialuetta koskevaan päätöksentekoon Omaisuus ei häviä minnekään, vaan omistaja saa luovuttamaansa alueen arvoa vastaavan osuuden yhteisestä alueesta Mitä suurempi vesialue liitetään yhteiseen, sitä suuremman osuuden myös saa Osuuksia yhteiseen voi myydä samalla tavalla kuin vesialuekiinteistön Yhteisalueosuuksilla voi olla enemmän kysyntää ja niitä voi olla helpompi myydä kuin yksityinen vesikiinteistö Omistaja voi päättää, minkä alueen hän luovuttaa osaksi yhteistä Esim. omistaja voi pitää mahdolliset vesijättöalueet omistuksessaan
Jos omistajalla on oman vesialueensa rannassa maaomistusta, hän voi hoitaa ja käyttää vesialuetta oman rantansa edustalla vesilain yleiskäyttöoikeuksien perusteella kuten ennenkin Esim. pieni ruoppaus, kiven poisto, laiturin rakentaminen Osakas voi käyttää koko yhteistä vesialuetta esim. kalastukseen Voi joutua ostamaan kalastusluvan, mutta lupatulot käytetään vesialueen hoidon hyväksi Muut kalastajat eivät saa tulla yhtään lähemmäksi rantaa kuin aikaisemminkaan, koska lainsäädäntö kieltää häiritsevän kalastuksen