PÄÄTÖS Nro 11/06/2 Dnro ISY-2005-Y-111 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2006 HAKIJA Etelä-Savon Energia Oy PL 166 50101 Mikkeli ASIA Pappilanselän vesialueen täyttäminen hakevarastokentän rakentamista varten, Mikkeli. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Etelä-Savon Energia Oy on pyytänyt 1.6.2005 ympäristölupavirastoon saapuneessa ja 9.8., 12.9. ja 14.10.2005 täydennetyssä hakemuksessa lupaa laitoksen itärannan edustan vesialueen ruoppaamiseen ja täyttämiseen hakevarastokentän laajentamiseksi. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Luvan hakeminen vesialueen ruoppaukseen ja täyttöön perustuu vesilain 2 luvun 2 :ään. Ruopattavan ja täytettävän vesialueen pohjasedimentti on pilaantunut. Lievästi pilaantuneita, täyttöön soveltuvia alueelta ruopattuja ruoppausmassoja käytetään alueen täytössä. Osa lievästi pilaantuneesta pohjasedimentistä jää paikalleen täytön alle. Voimakkaasti pilaantuneet ruoppausmassat kuljetetaan muualle käsiteltäväksi. Hakemus käsitellään edellä luetelluiden syiden takia myös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevana ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ympäristölupahakemuksena. Vesilain mukainen lupa ja ympäristölupa käsitellään ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisesti yhdessä, koska ympäristöluvan varaisesta toiminnasta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista.
Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin 2) kohdan nojalla. 2 SIJAINTI, MAANKÄYTTÖ, KAAVOITUSTILANNE JA OMISTUSOLOT Täyttöalue sijaitsee Saimaan Pappilanselän länsirannalla Mikkelin kaupungin Pursialan kaupunginosassa. Täyttöalue on pinta-alaltaan 0,26 ha ja se rajoittuu länsipuoleltaan Pursialan voimalaitoksen hakevarastokenttään, jonka laajentamiseksi täyttö on suunniteltu tehtäväksi. Ruopattava ja täytettävä vesialue on sisäasianministeriön 9.5.1980 vahvistamassa asemakaavassa ja 9.12.1996 hyväksytyssä asemakaavan muutoksessa merkitty satama-alueeksi (LS). Satama-alueen länsipuolella on kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (YT) ja rautatiealueeksi teollisuusraidetta varten (LRT) kaavoitetut alueet. Mikkelin kaupunki omistaa rakentamiskohteen edustan vesialueen ja maa-alueen, jonne ruopatut massat läjitetään väliaikaisesti (kiinteistörekisteritunnus 491-15-9906-0). Kaupunki on antanut suostumuksensa rakentamiselle. VAIKUTUSALUEEN VEDENLAATU JA KALASTO Pappilanselän vesi on laadultaan välttävän ja tyydyttävän rajalla. Alueen vedenlaatu on parantunut 1970-luvun tilanteeseen verrattuna. Alueelle tulee kuormitusta muun muassa Mikkelin kaupungin jätevedenpuhdistamolta. Vesi on sameaa, ja jätevesistä johtuen veden sähkönjohtavuus on korkea ympäröiviin vesialueisiin verrattuna. Levien määrän perusteella Pappilanselkä on rehevä vesialue. Pohjaeläintutkimusten mukaan Pappilanselän pohjan tila näyttää olevan toipumassa. Pappilanselän pohjan laatu oli vuonna 1994 surviaissääskien perusteella keskirehevä. Vuonna 1994 syvänteissä ei enää havaittu täysin elottomia pohjia.
3 Pappilanselän kalaston ja kalastuksen tarkkailu sisältyy Mikkelin kaupungin jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailuun. Pääsaaliskalat Pappilanselällä ovat ahven, hauki, lahna, särki ja kuha. Alueelle on istutettu lähinnä järvitaimenta ja kuhaa. Vähäarvoisten kalojen runsaus, pyydysten likaantuminen ja levät haittaavat kalastusta. Aluetta pidetään kohtalaisena kalapaikkana. Kalastuksen lisäksi Pappilanselän vesialuetta käytetään matkailuun, liikkumiseen ja muuhun virkistyskäyttöön. Uittoa ei nykyisin juurikaan harjoiteta, väliaikaista puiden varastointia lukuunottamatta. Yleisiä uimarantoja ei ole hankealueen läheisyydessä. SEDIMENTIN PILAANTUMISEN MAHDOLLISESTI AIHEUTTANEET TOIMINNAT Valtionrautateiden polttoainetoimiston (Vapo Oy) ratapölkkysaha aloitti toimintansa Pursialan voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä vuonna 1953 ja CCA-kyllästämö 1960-luvun lopulla. Saha lopetti toimintansa vuonna 1990. Sahalla käytettiin erilaisia ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita ja kemikaaleja, muun muassa KY-5:ttä ja K-33:a, jotka ovat hyvin heikosti luonnossa hajoavia ja kertyvät vesistöjen pohjasedimenttiin ja maaperään. Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on Vapo Oy:n sahan lisäksi toiminut mm. useita pienempiä puutavaran varastoalueita ja sirkkelisahoja, puusepän- ja betonitehdas sekä Helsingin Kutomo ja Kravatti Oy. Pursialan teollisuusalueelle ja sen ranta-alueille on tehty täyttöjä. Ainakin niemen kärkeen on kuljetettu saha-alueelta täyttömaita. Jos pilaantuneita täyttömaita on siirretty paikasta toiseen, voi maaperä olla pilaantunut myös siellä, missä ei ole harjoitettu maaperää pilaavaa toimintaa. RUOPPAUSMASSOJEN LÄJITYSKELPOISUUS Ruoppausmassojen läjityskelpoisuutta on hakemuksessa arvioitu massojen haittaainepitoisuuksiin pohjautuvien laatukriteerien (tasot 1 ja 2) avulla. Laatukriteerit ovat ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen 19.5.2004 mukaiset. Jos haitta-aineen pitoisuus on alle tason 1, ei massoista ohjeen mukaan aiheudu ympäris-
töhaittoja. Haitta-ainepitoisuuden ollessa tasojen 1 ja 2 välillä, ovat massat mahdollisesti pilaantuneita ja niiden läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. 4 Haitta-ainepitoisuustasot 1 ja 2 normalisoiduille pitoisuuksille ruoppausmassoissa: Aine Taso 1 Taso 2 ngwho-teq/kg ngwho-teq/kg Dioksiinit ja furaanit 20 500 mg/kg mg/kg Kokonaishiilivedyt 50 1 500 Lyijy 40 200 Sinkki 170 500 Kupari 50 90 Kromi 65 270 PAH-johdannaiset 0,01 1,1 0,1-11 Naftaleeni 0,01 0,1 Antraseeni 0,01 0,1 Fenantreeni 0,05 0,5 Fluoranteeni 0, 3 3 Bentso(a)antraseeni 0,03 0,4 Hakijan esittää, että ruoppausmassat, joiden pitoisuus on alle tason 2, voidaan käyttää välialueen täytössä ja rakenteissa. Täytöstä ylijäävät ruoppausmassat kuljetetaan viranomaisten hyväksymään loppusijoituspaikkaan. Mikäli massat ovat puhtaita tai lievästi pilaantuneita, kuljetetaan ne Metsä-Sairilan jäteasemalle. Haitta-aineiden pitoisuuden ollessa yli tason 2, ovat massat pilaantuneita ja ne kuljetetaan asianmukaiseen vastaanottolaitokseen (Ekokem Oy). PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET Sedimentin pilaantuneisuustutkimukset teki Ramboll Finland Oy vuosina 2004 ja 2005. Sedimenttinäytteiden vesipitoisuus, orgaanisen aineen määrä ja maalaji tutkittiin haitta-ainepitoisuuksien normalisoinnin tueksi. Sedimentin pintaosassa oli sekoittuneena sahanpurua, puulastua ja liejua.
5 Vuonna 2004 näytteitä otettiin kymmenestä pisteestä. Näytteenottosyvyydet ja näytteiden lukumäärät vaihtelivat tutkimuspistekohtaisesti. Kaikista tutkimuspisteistä selvitettiin Petroflag-kenttäanalysaattorilla kokonaishiilivetyjen pitoisuudet ja Innov- X/XRF-kenttäanalysaattorilla lyijyn, sinkin, kuparin ja kromin pitoisuudet. Laboratoriossa analysoitiin kuudesta tutkimuspisteestä GC/MS-menetelmällä kokonaishiilivetyjen pitoisuus ja jakauma sekä polyaromaattisten hiilivety-yhdisteiden johdannaisten (PAH-johdannaisten) esiintyminen. Dioksiini- ja furaaniyhdisteiden pitoisuudet selvitettiin neljästä tutkimuspisteestä ja kloorifenolien pitoisuudet kahdesta tutkimuspisteestä. Lisäksi yhdestä kokoomanäytteestä analysoitiin laboratoriossa kokonaishiilivetyjen, dioksiini- ja furaaniyhdisteiden ja kloorifenolien pitoisuudet. Vuoden 2005 lisätutkimuksilla selvitettiin laboratorioanalyyseillä sedimentin pilaantuneisuutta PAHyhdisteillä ja arseenilla. Yli tason 2 oleva dioksiini- ja furaaniyhdisteiden pitoisuus, 1 100 ngwho-teq/kg, todettiin tutkimuspisteessä PS22 syvyydellä 0,2 0,5 m. Yli tason 1 olevat dioksiinija furaaniyhdisteiden pitoisuudet todettiin tutkimuspisteillä PS17 ja PS20. Sinkin pitoisuus pisteessä PS19 oli 789 mg/kg eli yli tason 2. Samassa pisteessä lyijyn pitoisuus oli 78 mg/kg eli yli tason 1. Kokonaishiilivetyjen pitoisuus oli yli tason 1 kaikilla näytepisteillä. Korkein pitoisuus, 730 mg/kg, todettiin tutkimuspisteessä PS22. Edellä mainitussa näytteessä oli myös satoja mg/kg polyaromaattisia hiilivety-yhdisteitä (PAH-johdannaisia) ja kymmeniä mg/kg tunnistamattomia yhdisteitä. Tutkimuspisteessä PS21 oli PAH-johdannaisia satoja mg/kg ja tutkimuspisteessä PS23 kymmeniä mg/kg. PAH-johdannaisten esiintymistä selvitettiin sedimentin pintaosasta (0 0,2 m) otetuista näytteistä. Vuonna 2005 tehdyn lisätutkimuksen mukaan sedimentti on suurimmalta osin pilaantunut lievästi eri PAH-yhdisteillä, mutta vain tutkimuspisteessä PS1 naftaleenin normalisoitu pitoisuus oli 347 µg/kg eli yli tason 2. Piste PS1 sijaitsee ruopattavalla täyttöalueella hankealueen pohjoisosassa. Muissa lisätutkimuspisteissä (PS2 PS4) eri PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat joko alle tason 1 tai tasojen 1 ja 2 välissä. Näytteet otettiin 0 50 cm:n syvyydeltä.
6 HANKEKUVAUS Ruoppausmassojen väliaikainen läjittäminen Läjitysalueet I ja II ovat maa-altaita, joiden pohjalle asennetaan kolminkertainen suodatinkangas (kl3). Alueelle I välivarastoidaan pilaantunut sedimentti (yli tason 2) ja alueelle II lievästi pilaantuneet ja puhtaat massat. Massoja välivarastoidaan, kunnes massa on kiinteää käytettäväksi täytössä tai kuljetettavaksi asianmukaiseen vastaanottolaitokseen. Arvioitu kuivumisaika on 1 2 kk. Ruoppaus-, pengerrys- ja täyttötyöt Vesisyvyys täyttöalueella on enimmillään noin viisi metriä. Täyttöalueen pohjassa on päällimmäisenä erittäin löyhä silttikerros, jonka paksuus on suurimmillaan 5 8 m. Siltin alla on löyhää hiekkaa ja silttistä hiekkaa. Työt aloitetaan suojaseinien 1 ja 2 rakentamisella. Seinät tehdään suodatinkankaasta (kl3), joka painotetaan alaosastaan pohjaan ja yläosa kiinnitetään esimerkiksi öljyntorjuntapuomiin. Suojaseinä 1 rakennetaan siten, että täyttöalue jää seinän rajaaman alueen sisäpuolelle. Suojaseinä 2 rakennetaan voimakkaasti dioksiini- ja furaaniyhdisteillä pilaantuneen näytepisteen PS22 ympärille. Suojaseinien rakentamisen jälkeen ruopataan pilaantunut sedimentti 0,5 metrin syvyydelle näytepisteen PS22 ympäriltä. Ruoppausmassat (300 m 3 ktr) läjitetään rannalle läjitysalueelle I. Ruoppaustöiden päättymisen jälkeen suojaseinä 2 poistetaan. Täyttötyöt aloitetaan reunapenkereen tekemisellä. Penger rakennetaan louheesta päätypengerrystekniikkaa käyttäen yhtenä kerroksena. Penger ulotetaan pehmeän silttikerroksen alapuolelle karkearakeiseen hiekkakerrokseen. Siltti ruopataan silttikerroksen alapintaan saakka joko lautalta työskennellen tai kaivamalla rakennettavan penkereen päältä. Ruopatut massat sijoitetaan väliaikaisille läjitysalueille. Myös täytön aikana penkereen edestä ja vierestä ylöstyöntyvät massat sijoitetaan läjitysalueelle. Ruoppausmassoja alueella on noin 7 000 m 3 ktr.
7 Penkereen pohjoispään PAH-yhdisteillä pilaantunut sedimentti (pisteen PS1 läheisyydessä) läjitetään välivarastoitavaksi läjitysalueelle I. Muusta penkereen rakentamisen yhteydessä ruopattavasta sedimentistä otetaan näytteitä, joiden perusteella sedimentti läjitetään joko alueelle I tai alueelle II. Penkereen rannan puoleinen luiska verhoillaan moreenilla ja sen päälle asennetaan suojaseinänä 1 ollut suodatinkangas. Penkereen pinta ja luiskat tasataan pienlouheella ja murskeella. Penkereen pinta tiivistetään vähintään 10 tonnin täryjyrällä vähintään 8 kertaa yli ajaen. Reunapenkereen valmistumisen jälkeen sen rajaama välialue täytetään ja tiivistetään. Välialueen täytössä hyödynnetään mahdollisimman paljon läjitysalueilla olevia ruoppausmassoja. Ruoppausmassojen hyödyntämisaste riippuu materiaalin laadusta, kuivumisasteesta ja massojen haitta-ainepitoisuuksista. Ruoppausmassoihin voidaan lisätä muualta tuotua karkeaa kitkamaata ja sekoittaa se rannalla. Ruoppausmassoja sijoitetaan sekä vesistön vedenpinnan tason ylä- että alapuoleen täyttöön. Täyttöalueen pintarakenteen rakennepaksuus tarkennetaan täyttöön käytetyn materiaalin perusteella. Rakennekerrokset ja -paksuudet ovat alustavasti seuraavat: -kulutuskerros, asfaltti Ab 20/120 50 mm -kantava kerros, M 0 64-32 200 mm -jakava kerros, Sr 0 150 600 mm -eristyskerros, Hk 0 8 200 mm Täyttöalueelle rakennetaan sadevesiviemäröinti. Ruoppaustyön aikana seurataan pohjan korkeutta vaaitsemalla ja luotaamalla. Töistä ja massoista pidetään jatkuvaa kirjanpitoa ja massojen määrää seurataan. Töiden toteutumat dokumentoidaan kartta- ja leikkauspiirustuksin. Työt pyritään aloittamaan niin pian kuin mahdollista.
8 RISKITARKASTELU JA RISKIEN VÄHENTÄMINEN Ympäristö- ja terveysriskit estetään eristämällä työalue ympäröivästä vesialueesta suojaseinillä ruoppaustöiden ja reunapenkereen tekemisen ajaksi. Lisäksi varaudutaan mahdollisesti pinnalle nousevien haitta-aineiden välittömään poistoon veden pinnalta. Pengertä rakennettaessa arvioidaan rakentamisen yhteydessä otettavien näytteiden perusteella, kummalle läjitysalueelle ruopattu massa välivarastoidaan. Läjitysaltaiden suojarakenteiden läpi kulkeutuvat vedet eivät aiheuta haittaa ympäristölle. Ruoppausmassoissa olevat haitta-aineet ovat pysyviä tai erittäin pysyviä, eivätkä ne liukene veteen. Lisäksi ne ovat hyvin voimakkaasti sitoutuneet sedimenttiin ja ne laskeutuvat kiintoainekseen sitoutuneena altaiden pohjalle. Haitta-aineet eivät myöskään haihdu. Läjitysaltaiden vedet, jotka eivät haihdu riittävän nopeasti, johdetaan altaiden vesipinnan yläreunassa olevien poistoputkien avulla sadevesien tarkastuskaivoihin, joissa on 1 m:n syvyiset sakkapesät. Putkien altaissa olevat päät suljetaan altaiden täytön ajaksi, jottei täytön aikana liikkuva kiintoaines kulkeudu veden mukana pois altaista. Tarkastuskaivoista voidaan tarkkailla läjitysaltailta lähtevän veden laatua ja mahdollisesti kulkeutuvan kiintoaineen haitta-aineiden pitoisuuksia. Kaivot toimivat veden tarkkailupisteinä sekä lisäturvana, jos läjitysaltaista pääsee poistoveteen kiintoainetta. Jos tarkastuskaivojen veden haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät hyväksyttävän pitoisuustason, vedet ohjataan mahdollisuuksien mukaan kaupungin viemäriverkkoon. Pitoisuuksien ollessa liian korkeat yleiseen viemäriin johdettavaksi, kuljetetaan vedet asianmukaiseen vastaanottolaitokseen. Rakennettu reunapenger suojaseinineen estää täyttöön jätettäviä lievästi pilaantuneita massoja olemasta kosketuksissa ympäröivään vesistöön. Suojaseinä estää haittaaineiden kulkeutumista kiintoaineen mukana vesistöön. Haitta-aineiden kulkeutuminen vesien mukana on pientä ja mahdolliset haittavaikutukset ympäristölle jäävät vähäisiksi. Lisäksi alueen pintarakenteet ja lopuksi asfaltointi estävät sadevesien joutumista täyttöalueen sisään.
9 Jos haitta-aineita havaitaan rakentamisen jälkeisissä veden tarkkailuissa, varaudutaan vahvistamaan penkereen ympäristöturvallisuutta lisäämällä penkereen ulkopuolelle suojaavia rakenteita. TARKKAILU Hankealueen ympäristössä vesistön vedenlaatua tarkkaillaan kolmesta havaintopisteestä ennen ruoppaus- ja pengerrystöiden aloittamista, töiden aikana ja niiden päättymisen jälkeen. Pintanäyte otetaan 0,5 m pinnan alapuolelta ja pohjanäyte 0,5 m pohjan yläpuolelta. Töiden päättymisen jälkeen näytteenottoa jatketaan kuukausittain niin pitkään kuin tulosten perusteella on tarpeen. Tulosten perusteella näytteenottoa voidaan tihentää tai harventaa suunnitellusta. Läjitysalueiden I ja II poistovesien laatua tarkkaillaan aluksi kaksi kertaa viikossa tarkastuskaivoista otettavin näyttein. Näytteenoton taajuutta harkitaan tulosten perusteella. Tarkkailua tehdään töiden aikana ja niiden päättymisen jälkeen. Vesistönäytteistä ja tarkastuskaivojen vedestä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, lämpötila, happi, sameus, väri, kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), biologinen hapenkulutus (BOD 7 ), kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kupari, sinkki, lyijy, arseeni, kromi sekä kokonaishiilivedyt tai haihtuvat orgaaniset yhdisteet (THC/ VOC). Penkereen rakentamisen yhteydessä otetaan ruopattavasta sedimentistä näytteitä, joiden perusteella sedimentti läjitetään joko läjitysalueelle I tai II. Läjitetyistä ruoppausmassoista tehdään laboratoriossa haitta-aineanalyysit. Läjitysalueelle I sijoitetuista ruoppausmassoista analysoidaan haitta-aineet vähintään kahdesta kokoomanäytteestä ja alueelle II sijoitetuista vähintään neljästä kokoomanäytteestä. Tarkastuskaivojen 1 ja 2 mahdollisesta pohjasakasta analysoidaan haittaainepitoisuuksia. Seurannalla selvitetään kiintoaineen ja sen sisältämien haittaaineiden kulkeutumista läjitysalueelta.
10 Pappilanselän syvänteestä (noin 20 m) otetaan sedimenttinäytteet ennen töiden aloittamista ja töiden päättymisen jälkeen. Syvänteen sedimentin pintaosasta (enimmillään 0,5 m syvyydeltä) otetaan 2 3 näytettä. Näytteet toimitetaan akreditoituun laboratorioon, jossa haitta-aineet analysoidaan standardoiduilla tai sisäisillä menetelmillä. Tarkkailuista laaditaan yhteenvetoraportti töiden päättymisen jälkeen. Raportti sisältää tarvittavat taustatiedot ja analyysien tulokset sekä selvityksen tarkkailualueen tilassa mahdollisesti tapahtuneesta muutoksesta ja siihen vaikuttaneista tekijöistä. Lisäksi esitetään tarvittaessa suositukset tarkkailuohjelman muuttamiseksi. ETELÄ-SAVON ENERGIA OY:N PYYTÄMÄT LAUSUNNOT Etelä-Savon Energia Oy on ennen hakemuksen ja suunnitelma-asiakirjojen ympäristölupavirastoon toimittamista pyytänyt lausunnot Etelä-Savon ympäristökeskukselta ja Mikkelin kaupungin ympäristölautakunnalta. Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausunto on päivätty 13.5.2005. Lausunnon mukaan suunnitelma-aineiston mukaisesti toteutettuna hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä etua. Ympäristökeskus on kuitenkin edellyttänyt, että suunnitelma-asiakirjoja täydennetään. Mikkelin kaupungin ympäristölautakunnan lausunto on päivätty 12.5.2005. Ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa täyttösuunnitelmaan. Ympäristölautakunta on korostanut rakentamisaikaisten ympäristö- ja terveysriskien asianmukaista huomioimista ja haittojen torjuntaa. Työvaiheen aikana tulisi seurata lähialueelta veden mahdollista samentumista mittauksin. Ennen töiden aloittamista tulisi Pappilanselän syvänteen sedimentistä tehdä haitta-ainetutkimukset, jotka tulisi uusia rakentamisen päätyttyä.
11 HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO JA TEHDYT MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset ja vaatimukset on tullut tehdä ympäristölupavirastolle viimeistään 23.11.2005. Etelä-Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan sedimentissä havaitut haittaainepitoisuudet ovat pieniä. Suurin osa haitta-aineista on sitoutunut hienoainekseen, joten sen leviäminen eri vaiheissa tulee estää tehokkaasti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesialueella tehtävien suojausrakenteiden toimivuuteen sekä läjitysaltaista tulevien vesien käsittelyyn hienoaineksen liikkeelle lähdön ja leviämisen estämiseksi. Läjitysalueiden vesien johtaminen hiekanerotus- ja/tai saostuskaivon kautta suojattuun (rakentamisen aikainen suojakangas + öljypuomi ) rantaan on - imuautolla tapahtuvan käsittelylaitokseen kuljettamisen lisäksi - ennalta arvioiden riittävä tapa johtaa ja käsitellä niistä tuleva vesi. Erotuskaivojen pintakuorman ja viipymän tulee olla riittäviä hienoaineksen laskeutumiselle ja erottumiselle. Haitta-aineita sisältävän veden johtaminen viemäriin vaatinee sopimuksen vesilaitoksen kanssa ja/tai lupaviranomaisen luvan. Tiettyjä aineita ei saa johtaa viemäriin tai vesistöihin lainkaan. Läjitysaltaista pois kuljetettavien/siirrettävien massojen osalta on varmistuttava, ettei tapahdu valumista tai pölyämistä. Tarkkailussa tulisi ennalta arvioiden painottaa veden samentumisen seurantaa. Mikäli samentumista ilmenee, tulee muuta tarkkailua tehostaa sekä ryhtyä toimiin haitan poistamiseksi ja/tai rajaamiseksi. Tarkkailulla tulee lisäksi saada luotettava kuva läjitysaltaista tulevien vesien käsittelylaitteiden toiminnasta. Ruopattavan ja altaisiin läjitettävän sedimentin haitta-ainespitoisuudet voivat poiketa tutkimuksissa havaituista, koska ruopattaessa hienoaines, jossa pääosa haitta-aineista on, sekoittunee veden kanssa eikä ohjaudu ruoppausmassojen mukana läjitysaltaisiin. Lisäksi hienoaines kulkeutunee jossakin määrin massoista tulevan veden mukana ja tämä vaikuttanee osaltaan myös massojen haitta-ainespitoisuuksiin. Altaisiin läjitettävien massojen laadun selvittämisen osalta analyysimäärä tulee sitoa ruoppausmassojen määrään käsittelytarpeen ja menetelmän määrittämistä varten.
12 Vesistötarkkailukokonaisuus on hankalasti hahmoteltavissa. Vesistötarkkailun osalta tulisi työnaikaisesta ja työnjälkeisestä tarkkailusta laatia yhtenäisempi ja selkeämpi ohjelma. Siinä tulisi olla selkeämpi kuvaus siitä, mitä seurataan, missä seurataan ja milloin seurataan. Havaintopaikoista ei ole suunnitelmassa esitetty karttaa. Näytteenottosyvyyksiksi olisi parempi ottaa 1,0 m pinnasta ja pohjasta. Näin varmistettaisiin vertailtavuus alueen muihin seurantoihin. Analyysiohjelma on ympäristökeskuksen mielestä vesistötarkkailun osalta riittävä. Pappilanniemen syvänteen sedimenttinäytteen osalta ympäristökeskus esittää, että näyte otettaisiin aivan sedimentin pinnasta (ylin 1 cm) sekä ennen että jälkeen töiden, jos tavoitteena on kuvata mahdollista haitta-aineiden leviämistä toimenpidealueella. Mikäli hankkeelle myönnetään lupa, ympäristökeskus esittää lupamääräyksiin sisällytettäväksi seuraavaa: 1. Ennen töiden aloittamista on työn aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle. 2. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Savon ympäristökeskukselle 2 kuukauden kuluessa valmistumisajankohdasta lukien. 3. Työt on järjestettävä siten, etteivät ne sanottavasti vaikeuta vesiliikennettä, ja että haitallinen veden samentuminen sekä pohjalietteen kulkeutuminen muualle vesistöön jää mahdollisimman vähäiseksi. 4. Rakentamistyön jäljet on asianmukaisesti siivottava. Etelä-Savon TE-keskus lausuu, että alueella ei ole kalojen lisääntymisalueita. Alueen täytöllä ei ole mainittavaa vaikutusta yleiseen kalastusetuun, eikä aluetta tähänkään asti ole voitu käyttää kaupunkilaisten virkistysalueena. Hankkeesta mahdollisesti aiheutuvat haitta-ainepäästöt ympäröivälle vesialueelle tulee ehkäistä ja tarkkailla hakemuksessa esitetyllä ja mahdollisesti ympäristöviranomaisten täsmentämällä tavalla.
13 HAKIJAN SELITYS Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen muistutusten johdosta. Hakijalla ei ollut huomauttamista annettuihin muistutuksiin. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Etelä-Savon Energia Oy:lle luvan Mikkelin kaupungissa sijaitsevan Pappilanselän vesialueen ruoppaamiseen ja täyttämiseen. Lupa sisältää vesilain mukaisen luvan ja ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Ruoppauksesta ja täytöstä ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä. Ruoppauksesta ja täytöstä ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain mukaisia päästöjä, joilla olisi haitallisia vaikutuksia työalueen ulkopuolisessa vesistössä. Ennakoimattomien edunmenetysten varalta annetaan määräys. Lupamääräykset Työn toteutus 1. Pappilanselän ruoppaus- ja täyttötyöt tehdään hakemuksen suunnitelmaselostuksen sekä 12.10.2005 päivätyn suunnitelmakartan 1:500 mukaisesti. 2. Ruoppausmassojen välivarastointiin käytettävien läjitysaltaiden I ja II poistovesien käsittelyä varten on tehtävä kiintoaineen laskeutusaltaat. Läjitysaltaiden pohjalle on asennettava kolminkertainen suodatinkangas. Laskeutusaltaissa käsitelty vesi voidaan johtaa reunapenkereen rajaamalle täyttöalueelle vesistöön, jos sen kiintoainepitoisuus on alle 30 mg/l. Laskeutusaltaiden pintakuorman ja viipymän tulee olla riittävä hienoaineksen laskeutumiselle ja erottumiselle. Jos laskeutusaltaiden kiintoaineen erotusteho töiden aikana
osoittautuu riittämättömäksi, on vesienkäsittelyä tehostettava saostuskemikaalin avulla tai muulla Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 14 Laskeutusaltaisiin kertyvä kiintoaines on poistettava tarvittaessa. Kiintoaineen poisto on tehtävä niin, että kiintoainetta ei pääse kulkeutumaan vesistöön. Vesistöön johtavat putket on suljettava kiintoaineen poiston ajaksi ja putket on pidettävä muulloinkin mahdollisimman paljon suljettuna. Laskeutusaltaista talteen otettu haitta-aineita sisältävä kiintoaines on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Jos laskeutusaltaissa käsitelty vesi johdetaan yleiseen viemäriin, on siitä sovittava viemärilaitoksen kanssa. 3. Ruoppausmassat, joiden haitta-ainepitoisuus on yli ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa 19.5.2004 mainitun tason 1, on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava täytössä vesistön keskiveden pinnan tason yläpuolelle. Ruoppausmassoja, joiden haitta-ainepitoisuus on yli e.m. ohjeessa mainitun tason 2, ei saa sijoittaa täyttöön. 4. Rakentamistyöt on tehtävä siten, että niistä vesistölle ja sen käytölle aiheutuva haitta ja häiriö jää mahdollisimman vähäiseksi. Ruoppaukset on tehtävä mahdollisimman vähän ruopattavaa sedimenttiä pöllyttävällä kalustolla. Ruoppaus on mahdollisuuksien mukaan tehtävä siten, että e.m. ohjeessa mainitun tason 2 ylittävät ruoppausmassat läjitetään läjitysalueelle 1 ja tason 2 alittavat massat läjitysalueelle 2. Kiintoaineksen pääsy työskentelyalueen ulkopuoliseen vesistöön on estettävä tehokkaasti. Reunapenkereen itäpuolisen suojaseinän 1 saa poistaa vasta, kun Etelä-Savon ympäristökeskuksen kanssa on sovittu asiasta. 5. Täyttöalueen reunapenkereen vesistön puoleinen luiska on verhoiltava karkealla kiviaineksella. Sadevesien pääsy täyttöön on estettävä tiiviillä kestopäällysteellä tai sitä vastaavalla muulla rakenteella. Täytön pintaosaan ei saa jäädä vettä kerääviä painanteita. Täyttöalueen vedet on johdettava riittävin kallistuksin pois täyttöalueelta.
Lopullinen suunnitelma täytön pintarakenteista on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ennen pintakerroksen rakentamisen aloittamista. 15 Täyttöalue on maisemoitava ympäristöön sopivaksi. 6. Rakennustyöt on tehtävä valmiiksi neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Valvonta 7. Työn aloittamisesta on ilmoitettava ennalta kirjallisesti Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava työstä vastaavan henkilön nimi ja hänen yhteystietonsa. 8. Työn aikana esiintyvistä ennakoimattomista ja päästöjä mahdollisesti aiheuttavista tilanteista on ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Työn aikana on pidettävä kirjaa ruoppauksen, penkereen rakentamisen, ruoppausmassojen väliaikaisen läjityksen ja täytön työvaiheista, rakentamisessa ja täytössä käytettävistä materiaaleista, täytössä käytettävien ruoppausmassojen haittaainepitoisuuksista ja pitoisuuksien selvittämistavoista, tarkkailun tuloksista sekä suunnitelmista poikkeamisista ja poikkeuksellisista tapahtumista. 10. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Etelä- Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 2 kuukauden kuluessa valmistumisesta. Valvontaviranomaisille on toimitettava selvitys työn toteutuksesta sekä kooste työnaikaisesta seurannasta ja tarkkailusta. Tarkkailu 11. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen toteutuksen vaikutuksia Pappilanselän veden laatuun ja sedimenttiin sekä läjitysaltaista vesistöön johdettavan veden, ruopatta-
van alueen sedimentin ja läjitettyjen ruoppausmassojen laatua hakemuksessa esitetyllä ja jäljempänä tarkennetulla tavoin. 16 Vesistöön johdettavan veden ja vesistön vesinäytteistä on määritettävä ph, sähkönjohtavuus, lämpötila, happi, sameus, väri, kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kupari, sinkki, lyijy, arseeni, kromi sekä kokonaishiilivedyt (THC). Veden laatua on seurattava kolmelta näytepisteeltä 1 m veden pinnasta ja 1 m pohjasta otettavin näyttein. Sedimenttinäytteet on otettava Pappilanselän syvänteestä noin 1 cm:n paksuisesta pintakerroksesta. Sedimenttinäytteistä on määritettävä ainakin polyaromaattisten hiilivetyjen, kokonaishiilivetyjen, sinkin, lyijyn, kromin, kuparin, arseenin ja nikkelin pitoisuudet. Läjitysalueille I ja II välivarastoiduista sedimenteistä on määritettävä ainakin polyaromaattisten hiilivetyjen, kokonaishiilivetyjen, sinkin, lyijyn, kromin, kuparin, arseenin, nikkelin sekä dioksiini- ja furaaniyhdisteiden pitoisuudet. Kummaltakin läjitysalueelta on otettava vähintään 3 edustavaa kokoomanäytettä laboratoriossa analysoitavaksi, kuitenkin niin, että läjitysalueelta I on analysoitava dioksiini- ja furaaniyhdisteiden pitoisuudet kahdesta kokoomanäytteestä ja läjitysalueelta II yhdestä kokoomanäytteestä. Penkereen alta ruopattavasta sedimentistä on selvitettävä polyaromaattisten hiilivetyyhdisteiden pitoisuudet sedimentin pintaosasta 0 30 cm:n ja 30 60 cm:n syvyydestä otettavin näyttein. Kummastakin syvyydestä on otettava vähintään kaksi edustavaa kokoomanäytettä. Näytteet on analysoitava laboratoriossa tai ympäristökeskuksen hyväksymällä kenttänalysaattorilla. Läjitysaltaista vesistöön johdettavan veden tarkkailusta on esitettävä täydennetty suunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä näytteenottotiheys, näytteenottomenetelmä sekä toimenpiteet, joihin ryhdytään, jos veden haitta-ainepitoisuudet ovat liian korkeita veden vesistöön johtamiseksi. Suunnitelma on liitettävä jäljempänä mainittuun
tarkkailuohjelmaan ja toimitettava sen kanssa saman aikaisesti ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. 17 Täydennetty tarkkailuohjelma on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailuohjelman tulee edellä mainittujen täydennysten lisäksi sisältää mm. näytteiden ottopisteiden sijainnit kartalle merkittynä, analysoitavat parametrit, kooste näytteenottotiheyksistä ja näytteenotto- ja analyysimenetelmät. Etelä-Savon ympäristökeskus voi muuttaa tarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. Hyväksytty tarkkailuohjelma on toimitettava tiedoksi Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Tarkkailutulokset on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Ruopattujen massojen kuljettaminen 13. Poiskuljetettavat massat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Massojen valuminen maahan on estettävä. Lievästi tai voimakkaasti pilaantuneiden ruopattujen massojen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät massojen haitta-ainepitoisuudet, määrä ja alkuperä osoitetietoineen. 14. Poiskuljetettavat massat on toimitettava pitoisuuksiensa mukaisesti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Kunnossapito 15. Luvan saajan on pidettävä täyttöalue reunapenkereineen luvan mukaisessa kunnossa. Täyttöalueen painumista on seurattava ja mahdolliset epätasaisesta painumisesta johtuvat vauriot on korjattava.
18 Ennakoimaton vahinko Jos rakentamisesta aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole ennakoitu, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tähän lupaan sisältyvän ympäristöluvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Vesilain mukaisen luvan perustelut Pappilanselän vesialueen osittainen ruoppaus ja täyttö on tarpeen hakevarastokentän laajentamiseksi. Vesistöön rakentaminen ei loukkaa sanottavasti yleistä tai yksityistä etua. Mikkelin kaupunki, joka omistaa rakentamisessa käytettävät alueet, on antanut suostumuksensa rakentamiseen. Pappilanselän täyttöalue sijaitsee hyväksytyssä asemakaavan muutoksessa satamaalueeksi varatulla alueella. Vesialueen täyttö on asemakaavan mukainen.
19 Ympäristöluvan perustelut Voimakkaasti pilaantuneen sedimentin poistaminen täytettävältä vesialueelta on tarpeen pilaantuneesta sedimentistä aiheutuvien ympäristö- ja terveysriskien poistamiseksi. Ruoppaus-, rakentamis- ja täyttötöistä aiheutuvia ympäristö- ja terveysriskejä estetään rakenneteknisin keinoin. Täytön alle jäävät lievästi pilaantuneet sedimentit eristetään ympäristöstä pintarakentein, minkä lisäksi penger suojaseinineen rajoittaa haittaaineiden liikkumista täyttöalueelta vesistöön. Siten hankkeesta tai täytön alle jätettävistä lievästi pilaantuneista massoista ei ennalta arvioiden aiheudu päästöjä, joista olisi haittaa ihmisten terveydelle tai muuta kohtuutonta rasitusta asukkaille tai haittaa ympäristölle. Hakemuksessa tarkoitetusta toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten ja säännösten vaatimukset. Lupamääräysten perustelut Määräykset 1-5 ovat täyttötyön toteutukseen liittyviä määräyksiä, jotka ovat pääosin suunnitelman mukaisia. Täytön alle jätetään ja täytössä käytetään lievästi pilaantunutta sedimenttiä ja siksi haitta-aineiden liikkeelle lähdön minimoimiseksi on sadevesien pääsy täyttöön mahdollisuuksien mukaan estettävä. Määräyksellä 2 varmistetaan, ettei läjitysaltaiden poistovesistä aiheudu ympäristö- ja terveyshaittaa. Määräykset 7 10 koskevat valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista sekä työn seurannan ja valvonnan järjestämistä.
20 Määräykset 11 ja 12 koskevat tarkkailua ja ne ovat pääosin suunnitelmassa esitetyn ja ympäristökeskuksen lausunnossa edellytetyn mukaisia. Penkereen alta ruopattavasta sedimentistä tulee ottaa erikseen näytteet 0 30 cm:n ja 30 60 cm:n syvyydeltä, koska polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuudet ovat todennäköisesti sedimentin pintaosassa korkeampia kuin syvemmällä. Ruopattava alue on pistemäisesti pilaantunut ja siksi molemmille läjitysalueille välivarastoiduista massoista tulee ottaa riittävä määrä näytteitä analysoitavaksi. Sedimentistä analysoitaviksi määrätyt haitta-aineet ovat alueella todennäköisimmin pilaantumista aiheuttavia. Määräyksillä 13 ja 14 varmistetaan, että mahdollisesti poiskuljetettavista ruopatuista massoista ei aiheudu ympäristö- tai viihtyisyyshaittaa kuljetuksen aikana ja että massat kuljetetaan asianmukaisiin loppusijoituspaikkoihin. Määräyksessä 13 lievästi pilaantuneilla massoilla tarkoitetaan massoja, joiden haitta-ainepitoisuus on ympäristöministeriön muistiossa 5/1994 esitettyjen Samase- ohje- ja raja-arvojen välillä ja voimakkaasti pilaantuneilla massoilla massoja, joiden haitta-ainepitoisuus on yli Samaseraja-arvojen. Sedimentin ja täytön tiivistymisen vuoksi on odotettavissa täytön painumista (määräys 15). Epätasainen painuminen voi vaikeuttaa pintavesien poistumista alueelta ja rikkoa pintarakenteita. Vastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin Etelä-Savon ympäristökeskuksen ja Etelä-Savon TE-keskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilain 2 luvun 2, 3, 4, 6 :n 1 mom. ja 16 luvun 2 Ympäristönsuojelulain 31 1 mom. 2) kohta, 39, 41, 42, 43, 46, 52, 53 ja 78 Ympäristönsuojeluasetuksen 18, 19, 23, 30 ja 37 Jätelain 4, 6, 8, 51 ja 52 Jäteasetuksen 3, 3a, 5 ja 7
21 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 960 euroa. Vesialueen täyttöä koskevan vesilain mukaisen vesitalousluvan maksu on 1 960, kun täyttö on 20 000 200 000 m 3 ktr. Lupaan sisältyvän ympäristölupa-asian (muu ympäristölupa-asia) käsittelymaksun peruste on 38,50 euroa/h. Työmäärän mukaan ympäristöluvan maksu jää pienemmäksi kuin vesitalousluvan maksu. Asian käsittelystä peritään korkeampaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksu. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös toimitetaan luvan saajalle, Etelä-Savon ympäristökeskukselle, Etelä-Savon TEkeskukselle, Mikkelin kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunnille ja Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.
22 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy keskiviikkona 15.3.2006. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.
V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 11/06/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 15.3.2006 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.