Ekokem-Palvelu Oy:n Porin Peittoon palvelukeskus Ekokorventie 29700 AHLAINEN

Etelä-Suomi Päätös Nro 63/2012/1 Dnro ESAVI/159/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.4.2012 ASIA Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskuksen sekä tavanomaisen ja ongelmajätteen kaatopaikan toiminnan muutosta ja koko toiminnan lupamääräysten tarkistusta koskeva hakemus, Pori LUVAN HAKIJA Ekokem-Palvelu Oy Kuulojankatu 1 11120 Riihimäki Y-tunnus: 1604947-4 LAITOS JA SEN SIJAINTI Ekokem-Palvelu Oy:n Porin Peittoon palvelukeskus Ekokorventie 29700 AHLAINEN Käsittelykeskus ja kaatopaikka sijaitsevat Porin kaupungissa Kellahden alueella. Hakemus koskee Ekokem-Palvelu Oy:n hallinnassa olevalle määräalalle tilasta Härkysenkorpi 609-401-5-116 (4 ha, jätteiden hyödyntämistoiminnot) ja Ekokem-Palvelu Oy:n omistamalle tilalle Marinkorpi 609 412-1-286 (10,5 ha, kaatopaikka) sekä Kuusakoski Oy:n hallinnassa olevalle määräalalle tilasta Kuusimäki 609-412-1-277 sijoittuvia toimintoja. Käsittelyalueen keskipisteen koordinaatit ovat N61 38.331 E21 39.613 ja kaatopaikka-alueen keskipisteen koordinaatit N61 38.100 E21 40.328. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 17.9.2009. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti, 2 momentin kohta 4) ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 13 b), d) ja f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 b), d), f) ja g) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueen toimintoja koskevat luvat, päätökset ja sopimukset Ekokem-Palvelu Oy:llä on seuraavat Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämät ympäristöluvat ja muut päätökset - 11.5.2005, 35 YLO, LOS-2004-Y-124 111; Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskus ja kaatopaikka, toiminnan muutos ja lupamääräysten tarkistaminen - 20.3.2006, 17 YLO, LOS-2004-Y-124 111; kaatopaikan ja jätteenkäsittelyalueen tarkkailusuunnitelman hyväksyminen - 27.6.2007, 64 YLO, LOS-2007-Y-130 111; autonrenkaiden vastaanotto, varastointi ja murskaus. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 9.6.2010 hyväksynyt Peittoonkorven teollisuuskaatopaikka-alueen ympäristön pinta- ja pohjavesien yhteistarkkailusuunnitelman, joka koskee Ekokem-Palvelu Oy:n, Fortum Power and Heat Oy:n ja PVO-Lämpövoima Oy:n, Kuusakoski Oy:n, Sachtleben Pigments Oy:n sekä Stena Recycling Oy:n toimintojen vaikutuksia. Ekokem-Palvelu Oy:llä on 31.12.2033 saakka Porin kaupungin kanssa voimassa oleva vuokrasopimus tilasta Härkysenkorpi 609-401-5-116. Ekokem-Palvelu Oy:llä ja Kuusakoski Oy:llä on ajalle 1.12.2008 31.12.2024 yhteistyösopimus, jonka mukaan yritysten Kellahden alueella

rajanaapureina olevat kaatopaikat yhdistetään. Yhdistämisellä saavutettava kaatopaikkojen lisätilavuus on 150 000 m 3, joka kokonaisuudessaan on Ekokem-Palvelu Oy:n läjityskäytössä. Sopimuksen voimassaoloaikana Ekokem-Palvelu Oy hoitaa Kuusakoski Oy:n kaatopaikkaa kokonaispalveluna, johon sisältyy mm. kaatopaikan rakennus- ja rakennesuunnitelmien laatiminen ja hyväksyttäminen viranomaisilla, kaatopaikan vastaanottotoiminta ja hoito sekä kaatopaikan kuormituksen ja ympäristövaikutusten seuranta. 3 Kaavoitus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 15.8.1996 vahvistamassa Alakylän- Kellahden osayleiskaavassa Härkysenkorven jätteiden hyödyntämisalue on varattu teollisuus- ja varastorakennusten sekä teollisuuden hyötykäyttötoimintojen alueeksi (merkintä T-e). Marinkorven läjitysalue on varattu teollisuusjätteen läjitykseen (merkintä e 3 ). Kummankin alueen reunalle on jätettävä suojapuustovyöhyke. Kaatopaikka- ja jätteenkäsittelyalueita ympäröivät alueet ovat kaavoittamattomia tai merkinnällä M varattu kaavassa maa- ja metsätalousalueiksi. Satakunnan seutukaavassa alue on varattu jätehuollon tarpeisiin (E 234, teollisuuden läjitysalue). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen maaperä Peräkorven kaatopaikka sijaitsee Lampaluodon-Poikeljärven maantien 272 eteläpuolella Porin Kellahdessa. Etäisyys Porin keskustasta valtatien 8 kautta on 25 kilometriä ja Meri-Porin kautta 35 kilometriä. Kaatopaikkatoiminta alueella on alkanut vuonna 2001 ja Peräkorven kaatopaikalla on ollut toimintaa vuodesta 2005. Alakylän-Kellahden osayleiskaava-alueella on Kemira Pigments Oy:n kipsisakan läjitysalue, Stena Recycling Oy:n Peittoonkorven teollisuuskaatopaikka sekä Fortum Power and Heat Oy:n ja PVO-Lämpövoima Oy:n Metsä-Ahlan tuhkankaatopaikka. Kuusakoski Oy:llä on varaus Ekokem-Palvelu Oy:n länsipuolella olevaan alueeseen metalliromun murskauksessa syntyvän jätteen kaatopaikkaa varten. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat kaatopaikka-alueelta noin 1,5 kilometriä lounaaseen ja etelään. Noin kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsee Ahlaisten arvokas maisema-alue. Lähimmät peltoalueet sijaitsevat Strömsuntinojan varrella noin 2,5 kilometrin päässä lännessä. Varsinaisella kaatopaikka-alueella on tehty vuonna 2001 yleispiirteinen maaperätutkimus Porin Jätehuollon toimeksiannosta (Geoinsinöörit Oy, työnumero 6091 / 14.12.2001). Tutkimusraportin mukaan kaatopaikkaalueen maasto on loivapiirteistä metsämaata, jonka maanpinta vaihtelee

tasovälillä +11 +17 (N60). Maaperä alueella muodostuu tutkimusten mukaan peruskalliota peittävästä rakenteeltaan tiiviistä hiekka- ja silttimoreenikerrostumasta, jonka paksuus vaihtelee. Kallionpinnan asemaa ei kevyillä kairauksilla ole voitu selvittää. Tutkimusalueen (3/61) alavilla osilla tavattiin moreenikerroksen päällä ohuehko silttikerros ja sen päällä turvekerros. Jätteenkäsittely- ja hyötykäyttöalueella ei ole tehty erillistä maaperätutkimusta, mutta maastohavaintojen ja maaperäkartan (1142 10 Kellahti) perusteella maaperä on moreenia. Maan pinnalla on runsaasti lohkareita. Pinta- ja pohjavesisuhteet Purkuvesistö Kaatopaikka-alueella sijaitsee huonosti vettä läpäisevään maaston painanteeseen muodostunut ojitettu Peräkorvensuo. Suolta pintavesi purkautuu kaivettua ojaa pitkin länteen kohti Kuivattujärveä. Myös jätteenkäsittelyalueelta pintavalunta suuntautuu kohti Kuivattujärveä. Peittoon alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä alueella ole merkitystä pohjavedenhankinnan kannalta. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä kaatopaikka-alueesta sen koillispuolella (Lampin I luokan pohjavesialue 0260907). Ohuen moreenipeitteen vuoksi maaperän vedenläpäisevyys on huono ja pohjaveden muodostuminen vähäistä. Luonnontilainen maanpinta alueella vaihtelee välillä +11 +17 m mpy (N60). Pohjavesipinta on alueen alavimmissa osissa lähellä maanpintaa ojanpohjien tuntumassa. Vuosien 2006 ja 2007 tarkkailujen perusteella pohjaveden pinta kaatopaikka-alueella on ollut tasolla -0,93-3 m mpa. Pohjaveden virtaus on hidasta ja sen suunta vaihtelee maanpinnan ja kallioperän muotojen mukaan. Kaatopaikka-alueella pohjaveden virtaus on länteen kohti Kuivattujärveä ja Strömsuntinojaa sekä osittain pohjoiseen. Strömsuntinojan vaikutusalueella olevista kaivoista on vuonna 2001 tehty tutkimus, jonka mukaan sekä maavesi- että kalliovesikaivojen veden laatu on yleisesti heikko. Kaikki kaivot ovat merenrantavyöhykkeellä ja meriveden vaikutus näkyy kohonneina kloridi- ja sulfaattipitoisuuksina. Peittoon alue kuuluu Selkämeren rannikon vesistöalueeseen. Kaatopaikan etäisyys länsipuolella sijaitsevaan mereen on noin kolme kilometriä. Kaatopaikan länsipuolella noin 0,7 kilometrin päässä on Kuivattujärvi ja kaatopaikasta 1,2 kilometriä lounaaseen Vesijärvi. Käsittelylaitoksen ja kaatopaikka-alueiden pintavedet kulkeutuvat ojaa pitkin Kuivattujärveen. Kuivattujärvi on nykyisin suurelta osin kasvanut umpeen. Kuivattujärven vedet laskevat edelleen joko Vesijärven tai Oodenkorvenojan kautta Strömsuntinojaan ja edelleen mereen Skuutholmanlahteen. Vallitsevaksi virtaussuunnaksi on arvioitu Oodenkorvenojan reitti ja vesien kulkeutuminen Vesijärven suuntaan arvioidaan vähäisemmäksi. 4

Strömsuntinojan valuma-alue on noin 7 7,6 km 2 ja se muodostuu lukuisista pienistä ojista. Ojan vuosivirtaamaksi on arvioitu 1 500 000 m 3 vuodessa. Alueen ojille ominaista ovat suuret vaihtelut virtaamissa, alueella ei ole vettä varastoivia altaita. Kuivimpina aikoina ojat voivat kuivua kokonaan. Maaston painanteisiin syntyneet pienet, soistuneet kosteikot ovat ohutturpeisia. Strömsuntinojaa kuormittavat myös muut alueen teollisuusjätteen kaatopaikat. Ojalla ei ole merkittävää käyttöarvoa esimerkiksi uimapaikkana. Kasteluveden ottamisen ojasta arvellaan loppuneen. 5 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Peräkorven jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot jakaantuvat kahdelle alueelle. Tulotien varressa sijaitsee käsittely- ja hyötykäyttöalue, jossa vastaanotettavat jätteet, teollisuuden sivutuotteet ja pilaantuneet maa-ainekset punnitaan, esikäsitellään ja välivarastoidaan. Teollisuusprosesseissa syntyneitä jätteitä käsitellään joko hyödyntämiseen sopiviksi tai parannetaan niiden soveltuvuutta kaatopaikkasijoitukseen. Jätteitä ja pilaantuneita maamassoja välivarastoidaan halleissa, peitettyinä tiiviillä kentillä tai altaassa. Jätemateriaaleja voidaan varastoida myös siiloissa, säiliöissä tai tarkoitukseen soveltuvissa astioissa, joita tuodaan alueelle tarpeen mukaan. Tarvittaessa massoja esikäsitellään seulomalla ja/tai murskaamalla. Massoja käsitellään niiden pilaantuneisuuden mukaisesti joko stabiloimalla, kiinteyttämällä, alipainekäsittelyllä tai biologisesti. Alipainekäsittely tapahtuu tällä hetkellä Ekokem-Palvelu Oy:n Mäntyluodon laitoksella. Alueilla syntyvät jätteiden kanssa kosketuksissa olleet hulevedet kerätään tasausaltaisiin ja käsitellään ennen laskemista ojaan. Puhdistusmenetelmänä on kemiallinen saostus ja suodatus. Saostettu sakka kiinteytetään stabiloimalla ja sijoitetaan kaatopaikan läjitykseen. Toisen osan muodostaa käsittelyalueesta 800 metrin päässä itään sijaitseva jätteiden loppusijoitusalue, joka on luokiteltu ongelmajätteen kaatopaikaksi. Kaatopaikka-alueen kokonaispinta-ala on 10,5 hehtaaria, josta varsinaisen läjitysalueen kokonaispinta-ala on noin 6 hehtaaria. Kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna 2006 ja sen kokonaistäyttötilavuus on 550 000 m 3. Rakennetun osan täyttökorkeus korkeimmilta osiltaan on alueen nykyisen voimassa olevan kaavan mukainen 32 metriä. Vuosittain kaatopaikalle voidaan ympäristöluvan mukaisesti sijoittaa noin 40 000 tonnia teollisuuden jätteitä ja sivuotteita sekä pilaantuneita maa-aineksia. Vuoden 2010 lopussa alueen kokonaistilavuudesta oli käytössä 243 000 m 3, jolloin kokonaistäyttöaste oli 44 %. Valmiiksi rakennetun kaatopaikan osalle olisi 1:1 väliaikaisten luiskien kaltevuudella sijoitettavissa jätetäyttöä enimmillään 325 000 m 3 rtr.

Toiminnan muutos Jätteenkäsittelyalueella on tuotanto- ja sosiaalitilat. Alueella on miehitys arkipäivisin. Käsittely- ja hyötykäyttöalueelle suunnitellut muutokset Vastaanotettavien jätteiden ja ongelmajätteiden määrien keskinäiset suhteet voivat vaihdella vuosittain kokonaismäärän pysyessä voimassa olevan luvan mukaisena. Ongelmajätteiden määrän arvioidaan jätteiden kokonaismäärän sisällä kasvavan enintään 5 000 t/a. Alueella on suunniteltu otettavaksi käyttöön uusi tuhkien ja suolapitoisten pölyjätteiden pesulaitteisto, jonka käsittelykapasiteetti on 10 20 tonnia tunnissa. Kaatopaikkatoimintaan liittyvät muutokset Ekokem-Palvelu Oy:n ja viereisen Kuusakoski Oy:n kaatopaikat on tarkoitus rakentaa kiinni toisiinsa. Ensimmäisessä vaiheessa Kuusakoski Oy:n kaatopaikasta rakennetaan 2 hehtaarin suuruinen alue, joka liittyy suoraan Ekokem-Palvelu Oy:n kaatopaikkaan. Ekokem-Palvelu Oy:n kaatopaikalle haetaan valtioneuvoston kaatopaikoista annetun asetuksen (861/1997) liitteen 2 kohdan 3.5. mukaista raja-arvojen korottamista orgaanisen hiilen kokonaismäärän ja tuhkien kloridipitoisuuden osalta. Jätevedenkäsittely Alueen jätevedenpuhdistamon toimintaa on tarkoitus laajentaa johtamalla sinne käsiteltäväksi Ekokem-Palvelu Oy:n jätevesien lisäksi Kuusakoski Oy:n ja myöhemmässä vaiheessa myös Stena Recycling Oy:n alueilla muodostuvat jätevedet. Laitoksella käsiteltävien jätevesien määrä kasvaa nykyisestä 13 500 m 3 :stä 64 000 m 3 :iin vuodessa. Tästä on Ekokem- Palvelu Oy:n pesulaitteistosta tulevien vesien määrä noin 20 000 m 3. Kuusakoski Oy:n alueelta arvioidaan johdettavan vesiä noin 15 000 m 3 ja Stena Recycling Oy:n alueelta samoin noin 15 000 m 3. Käsitellyt jätevedet on tarkoitus johtaa purkuojan kautta Kuivattujärveen. Vesien kierrättäminen laitoksella vaikuttaa jossain määrin niiden määrään. 6 JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINNAT Vastaanotettavat jätteet Vastaanotettavien jätteiden kokonaismäärä vaihtelee voimassa olevan luvan mukaan 60 000 tonnista 180 000 tonniin vuodessa. Käsiteltävien jätelaatujen määrälliset suhteet ovat vuositasolla vaihdelleet siten, että ongelmajätteiden osuus vastaanotetuista jätteistä on ollut 70 90 % ja tavanomaisten jätteiden osuus 10 30 %.

7 Taulukko 1. Laitoksella vastaanottavat ja käsiteltävät jätteet (t/a): Jätejae Käsiteltävä määrä Käsittely- (t/a) menetelmä Voimalaitostuhkat 10 000 20 000 stabilointi/kiinteytys Jätteen ja ongelmajätteen polton tuhkat ja kuonat 20 000 45 000 stabilointi/kiinteytys pesu Lajiteltava teollisuusjäte; siivous-, purku- ja rakennusjäte 5 000 20 000 seulonta/ murskaus/kuivaus Teollisuuden ongelmajätteet 1 000 6 000 stabilointi/kiinteytys alipainekäsittely biologinen käsittely Teollisuuden prosessijätteet 5 000 12 000 stabilointi/kiinteytys alipainekäsittely biologinen käsittely Lietteet ja pilaantuneet sedimentit 5 000 25 000 stabilointi/kiinteytys Pilaantuneet ja lievästi pilaantuneet maat Ylijäämämaat Yhteensä 20 000 50 000 stabilointi/kiinteytys pesu alipainekäsittely biologinen käsittely kaatopaikan muotoilu ja muu hyödyntäminen rakenteissa 60 000 178 000 t/a Jätteitä, sivutuotteita ja pilaantuneita maita otetaan vastaan vain ennakkotilausten tai sopimusten perusteella. Mikäli jätteen laatua ei ole selvitetty, hakija selvittää jätteen soveltuvuuden laitoksella käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi. Sopimusperusteisesti laitokselle tuotavat jätteet testataan säännöllisillä laadunvalvontatesteillä. Laitoksella stabiloidut ja kiinteytetyt jätteet toimitetaan muualle hyödynnettäväksi tai sijoitetaan kaatopaikalle. Biologisesta käsittelystä jätteet toimitetaan kaatopaikkasijoitukseen. Käsiteltyjä pilaantuneita maita voidaan toimittaa myös muualle hyödynnettäväksi. Käsittelyalueen rakenteet Käsittelykeskuksen kentät on osittain asfaltoitu vesitiiviillä asfalttibetonilla ja muotoiltu siten, että hulevedet voidaan kerätä ja johtaa käsittelyyn. Rakenteissa on hyödynnetty pilaantuneita maa-aineksia erikseen hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Jätteiden käsittelyssä on käytössä halliin sijoitettu laitteisto seulontaan ja lajitteluun, murskaukseen, kuivaukseen sekä sekoitukseen. Käsittelykeskuksessa on katoksellinen, asfalttipohjainen 2 400 m 2 :n halli.

8 Jätteiden käsittelytoiminnot Käsittelyyn tuotavien jätemateriaalien varastointi tapahtuu käsittelykeskuksen tiiviin asfaltin päällä tai varastohallissa. Välivarastoitavat jätteet voidaan sijoittaa myös kaatopaikan erilliselle alueelle. Jätteiden eri käsittelytoiminnot käsittelyalueella ovat stabilointi ja kiinteytys, biologinen käsittely sekä fysikaalis-kemiallinen käsittely. Osa stabiloiduista ja kiinteytetyistä jätemateriaaleista sijoitetaan omalle kaatopaikalle. Lisäksi suunnitellaan aloitettavaksi jätemateriaalien pesu. Stabilointi Stabiloinnissa jätteiden vaarallisuutta vähennetään sekoittamalla jätteeseen kemikaaleja, jotka vähentävät haitallisten aineiden liikkuvuutta tai muuttavat ne vähemmän haitalliseen muotoon. Stabiloinnin avulla loppusijoitukseen kelpaamattomat jätteet saatetaan sijoituskelpoiseen muotoon. Jätteen termisessä käsittelyssä syntyvien, lähes poikkeuksetta ongelmajätteeksi luokiteltavien tuhkien ensisijainen käsittelymenetelmä on fysikaaliskemiallinen stabilointi. Tuhkien sisältämien raskasmetallien liukoisuudet täyttävät stabilointikäsittelyn jälkeen ongelmajätteen kaatopaikan loppusijoituskriteerit. Tuhkien sisältämien kloridien osalta kriteerit eivät aina täyty. Tuhkat stabiloidaan erikoissementillä ja alumiini- tai magnesiumyhdisteitä sisältävillä teollisuuden prosessijätteillä tai vastaavilla kaupallisilla kemikaaleilla niukkaliukoisten kloridiyhdisteiden muodostamiseksi. Hakija esittää, että stabiloiduille tuhkille käytetään voimassa olevan ympäristöluvan mukaista kloridin raja-arvon kolminkertaistusmenettelyä. Vuosina 2006 2010 kloridipäästöt ovat olleet keskimäärin 24 tonnia vuodessa, kun loppusijoitukseen on tänä aikana toimitettu kloridia stabiloitavien tuhkien mukana yhteensä yli 1000 tonnia vuodessa. Jätemateriaalien pesu Pesulaitteistolla on tarkoitus lähinnä poistaa tuhkista kloridia ja muita liukenevia aineita. Pestävä jae erotetaan käsiteltävästä materiaalista kuivaprosessissa mm. seulomalla. Ennen pesua tuhkaan sekoitetaan tarvittaessa stabilointikemikaaleja (sementtiä tai sen kaltaisia hydraulisesti reagoivia teollisuusjätteitä, kuten masuunikuonaa tai lentotuhkaa), joiden käyttömäärä on noin 3 000 tonnia vuodessa. Pesuprosessin vaiheet ovat: pesu vedellä ja kemikaaleilla, ilmastus, selkeytys, pesuveden suodatus sekä lietteen kuivaus. Pesussa käytetään jätteenkäsittelyalueen tasausaltaan vettä ja sekoituslaitteistona käytetään stabiloinnin sekoitusasemaa tai paikalle tuotavaa erillistä laitteistoa. Pesuprosessissa käytettäviä kemikaaleja ovat ferrosulfaatti, alumiinirikkaat jätemateriaalit, kalsium- tai natriumhydroksidi sekä kaupalliset koagulantit ja polymeerit. Pesuvesi erotetaan kiintoaineksesta selkeytysaltaassa, josta vesijae johdetaan monivaiheisen suodatuksen ja tarvittaessa ultrasuodatuksen kautta käsittelykeskuksen altaaseen ja

edelleen jätevedenpuhdistamolle. Selkeyttimessä erottuva liete kuivataan ja sijoitetaan ongelmajätteen kaatopaikalle. Pesuprosessi toimii tarpeen mukaan jatkuvasti. Laitteiston käsittelykapasiteetti on noin 20 t/h ja se kuluttaa vettä 10 000 25 000 m 3 vuodessa. Käsittelyyn johdettavien pesuvesien määrän arvioidaan olevan noin 20 000 m 3 vuodessa. Tarkemmat suunnitelmat laitteistosta toimitetaan hyväksyttäväksi ennen sen rakentamista. Pesumenettelyllä on tarkoitus täydentää stabilointikäsittelyä ja varmistaa näin sijoituskriteerien täyttyminen. Prosessissa puhdistettua jätemateriaalia käytetään mm. maarakentamisessa, kun sen puhtaus on varmistettu. Jätteiden alipainekäsittely Jätteiden alipainekäsittely tapahtuu tällä hetkellä yhtiön muilla laitoksilla. Lupaa haetaan kuitenkin alipainekäsittelyn toteuttamiseen jätteenkäsittelylaitoksella, jonne tarvittaessa rakennetaan tiivispohjainen halli. VOCyhdisteet haihdutetaan käsiteltävistä massoista alipaineella ja kerätään ne aktiivihiileen tai otetaan muulla tavoin talteen. Tarvittaessa kerätyt yhdisteet johdetaan katalyyttiseen polttoon. Käsittelyn aikana VOC-pitoisuuksia seurataan säännöllisin mittauksin sekä käsiteltävästä massasta että sen kanssa kosketuksiin joutuneesta ilmasta. 9 KAATOPAIKKATOIMINNAT Kaatopaikalle sijoitettavat jätteet Kaatopaikalle sijoitetaan taulukossa 1. esitettyjä jätteitä, jotka tarvittaessa käsitellään kaatopaikkasijoitukseen soveltuviksi. Kaatopaikan vanhin osa (2,1 ha) on jaettu neljään lohkoon ja vuonna 2008 käyttöön otettu laajennusalue (1,1 ha) kolmeen lohkoon. Lohkoihin sijoitetut jätteet on jaoteltu jätetyypeittäin seuraavasti: tavanomainen jäte (tavanomaisen jätteen kaatopaikalle soveltuvat jätteet) emäksisinä niukkaliukoiset jätteet (kemiallisesti emäksisiksi stabiloidut tai käsittelemättöminä valmiiksi emäksiset jätteet, joista ei emäksisissä olosuhteissa liukene haitallisia aineita sekä haittaaineiden liukoisuuden osalta ph-arvon suhteen neutraalit jätteet) neutraalit jätteet (jätteet, joiden haitta-aineiden liukoisuuteen ph:lla ei ole vaikutusta tai jätteet ovat neutraalilla ph-alueella niukkaliukoisia) jätteet, joiden sijoitukseen ph:lla ei ole vaikutusta tai jätteet ovat happamina niukkaliukoisia. Kaatopaikalla pohjarakenteen päällä on myös alue, jota käytetään kaatopaikalle tilapäisesti sijoitettavan jätteen varastointiin.

10 Kaatopaikkarakenteet Kaatopaikan pohjarakenteet on rakennettu ongelmajätteen kaatopaikkaa koskevien rakennevaatimusten mukaan seuraavasti (ylhäältä alaspäin): - kuivatuskerros (paksuus 0,5 m, k 1x10-2 m/s) rengasrouheesta - keinotekoinen eriste (2 mm:n HDPE-kalvo) ja geomembraanin suojarakenne - tiivistyskerroksen yläosa (paksuus 0,5 m, k 2 x 10-10 m/s) bentoniittimaata ja alaosa (paksuus 0,5 m, k 1 x 10-7 m/s) moreenia - alusrakenne alueen silttimoreenia, jota on saatu louhinnan yhteydessä (k 1 x 10-9 m/s) Alueella ei ole toistaiseksi rakennettu pintarakenteita, mutta ne on suunniteltu tehtäväksi valtioneuvoston asetuksen mukaisen ongelmajätteen kaatopaikan vaatimuksia vastaaviksi seuraavasti (kerrokset ylhäältä alaspäin): - pintakerros (paksuus 1,0 m) - kuivatuskerros (paksuus 0,5 m, k 1x10-3 m/s) - keinotekoinen eriste (PE- tai kumikalvo) - tiivistyskerros (paksuus 0,5 m, k 1x10-9 m/s) Tarkemmat pintarakennesuunnitelmat on suunniteltu esitettäväksi lähempänä toteuttamisajankohtaa. Kaatopaikkarakenteissa mahdollisesti käytettävät jätemateriaalit esitetään hakemuksen mukaan tapauskohtaisesti materiaalien kaatopaikkaluokitusten ja rakennehyväksymisten mukaan. Kaatopaikkojen yhdistäminen Kuusakoski Oy:n alueelle rakennetaan ongelmajätteen kaatopaikalle asetetut vaatimukset täyttävä jätteen läjitysalue. Kokonaisuudessaan alueen pinta-ala on 10 hehtaaria, josta ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus toteuttaa 2 hehtaarin alueen rakentaminen yhdessä Ekokem-Palvelu Oy:n kanssa. Pohjarakenne esitetään tehtäväksi seuraavasti (ylhäältä alaspäin): - kuivatuskerroksen yläosa rengasrouhetta (k 1x10-3 m/s) 400 mm ja alaosa seulottua voimalaitoskuonaa (k 1x10-3 m/s) 100 mm. - suojakerros 100 mm; valimohiekka, voimalaitostuhka - keinotekoinen eriste: geomembraani (HDPE 2 mm) - tiivistyskerros: savi (k 4 x 10-10 m/s), 500 mm - alusrakenne tasattu, tiivistetty pohjamoreeni Ekokem Palvelu Oy:n ja Kuusakoski Oy:n kaatopaikat tullaan yhdistämään kiinni toisiinsa yhdeksi alueeksi siten, että Ekokem-Palvelu Oy:n täyttöä jatketaan Kuusakoski Oy:n täytön päälle. Täyttöjen väliin rakennetaan seuraavat rakennekerrokset (ylhäältä alaspäin):

11 kuivatuskerros muovin suojakerros keinotekoinen eriste (HDPE-muovi) 2 mm esipeitto, tasaus ja tiivistys Molempien kaatopaikkojen pintarakennesuunnitelmat esitetään toimitettavaksi myöhemmin. Pintaeristyksessä varaudutaan tarvittaessa kaasunkeräyksen järjestämiseen. Kuusakoski Oy:n kaatopaikan suotovedet johdetaan 3 500 m 3 :n tasausaltaaseen ja edelleen oman pumppaamon kautta Ekokem-Palvelu Oy:n vesienkäsittelyyn. Tasausallas on vesitiivis, muovirakenteinen allas, jonka mitoituksessa on varauduttu rankkasateisiin. Kaatopaikka-alueen ulkopuoliset vedet johdetaan niskaojien kautta läjitysalueen ohi alueen purkuojaan. Kaatopaikkojen yhdistämisen tarkemmat rakennesuunnitelmat esitetään myöhemmin. TOC-raja-arvon ja kaatopaikalle sijoitettavien tuhkien kloridipitoisuuden raja-arvon korotus Hakemus sisältää esityksen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen kokonaisorgaanisen hiilen (TOC) pitoisuusraja-arvon korottamiseksi kolminkertaiseksi. Ekokem-Palvelu Oy:n kaatopaikalle vastaanotetaan autopaloittelujätettä (ewc-koodi 191003*), jonka seula-alitteen TOC-pitoisuus vaihtelee ollen keskimäärin 11 % ongelmajätteen kaatopaikan raja-arvon ollessa 6 %. Liukoisen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuus on 480 mg/l ja alittaa siten ongelmajätteen kaatopaikan raja-arvon 1000 mg/l. Kyseinen jätejae on ongelmajätettä lähinnä kromi-, sinkki- ja mineraaliöljypitoisuuden perusteella. Haitta-aineiden liukoisuudet alittavat tavanomaiselle jätteellekin asetetut raja-arvot ja sen haponneutralointikapasiteetti on hyvä. Jätejae on vuosina 2006 2009 erillissijoitettu kaatopaikalle. Jäte esitetään sijoitettavaksi kaatopaikalle neutraalien ongelmajätteiden kaatopaikkalohkoon. Kaatopaikalle sijoitettavien tuhkien kloridipitoisuudelle haetaan valtioneuvoston kaatopaikka-asetuksessa (861/1997) asetetun raja-arvon korottamista kolminkertaiseksi kyseisen asetuksen mahdollistamalla tavalla. Jätevesien kloridipitoisuuksien nousun vaikutuksia alueen pintavesiin ja TOC-raja-arvon korotuksen riskejä on käsitelty hakemukseen sisällytetyssä toiminnan riskinarvioinnissa. Käytettyjen autonrenkaiden käsittely Käytetyt renkaat otetaan vastaan ja punnitaan kaatopaikka-alueella. Renkaiden palottelu tapahtuu 2 000 3 000 tonnin erissä ulkona liikuteltavalla leikkurilla, jonka kapasiteetti on 15 20 tonnia tunnissa. Kitkan ja pölyämisen vähentämiseksi leikkuriin sumutetaan vettä. Renkaat ja rengasrouhe varastoidaan kaatopaikka-alueen varastokentällä aumoissa, joiden väliin jätetään riittävät paloturvallisuusvälit.

12 JÄTEVESIENKÄSITTELYLAITOS Ekokem-Palvelu Oy:n jätevesienkäsittelylaitokseen johdetaan jatkossa Ekokem-Palvelu Oy:n kaatopaikka-alueen suotovedet, käsittelykentän hulevedet ja pesulaitteiston vedet sekä Kuusakoski Oy:n suotovedet. Hakemuksessa varaudutaan myös Stena Recycling Oy:n kaatopaikan suotovesien käsittelyyn. Ekokem-Palvelu Oy:n jäteenkäsittelykentällä ja kaatopaikka-alueilla syntyvät jätevedet kerätään erillisiin tasausaltaisiin, joista ne pumpataan sekoitusaltaan kautta käsittelyyn. Pesulaitoksen esikäsitellyt jätevedet johdetaan tasausaltaaseen. Kuusakoski Oy:n ja Stena Recycling Oy:n alueen jätevedet kerätään kummallakin alueella oleviin tasausaltaisiin ja johdetaan paineviemärillä jätevesienkäsittelylaitoksen sekoitusaltaaseen. Jätevesien käsittely muutetaan nykyisestä panosperiaatteella tapahtuvasta käsittelystä jatkuvatoimiseksi. Jätevesien kemiallisessa käsittelyssä haitalliset aineet erotetaan putkisaostuksella. Saostuskemikaaleina käytetään ferrosulfaattia, ferrisulfaattia, alumiinisulfaattia, polysulfideja ja muita vedenkäsittelykemikaaleja. Saostuksen toisessa vaiheessa veden ph-säädössä käytetään kalkkimaitoa, lipeää tai rikkihappoa. Saostusta tehostetaan flokkauksella ja siihen liittyvällä polymeerilisäyksellä. Kemikaalilisäyksen jälkeen vedet johdetaan selkeytykseen ja laskeutukseen sekä edelleen nauhasuodatuksen kautta hiekkasuodatukseen. Tämän jälkeen vesi johdetaan kahteen aktiivihiilisuodattimeen. Selkeyttimissä erottunut liete sakeutetaan, tarvittaessa stabiloidaan ja sijoitetaan kaatopaikalle. Laitoksella käsiteltävien jätevesien käsittelykapasiteetti on 6 8 m 3 tunnissa ja sen arvioidaan riittävän toiminnan laajennuksen jälkeenkin. Käsiteltävien jätevesien määrä kasvaa nykytasosta (keskimäärin 13 500 m 3 vuodessa, 17 000 m 3 vuonna 2008, josta kaatopaikkavesien osuus 10 000 15 000 m 3 vuodessa) ja tulee olemaan maksimissaan 64 000 m 3 vuodessa, kun Kuusakoski Oy:n ja Stena Recycling Oy:n jätevesien ohjautuessa käsittelyyn puhdistettavien jätevesien määrän arvioidaan kolminkertaistuvan. Puhdistetun, ojaan johdettavan jäteveden määrää ja laatua seurataan jatkuvatoimisilla laitteilla. Jätevesien puhdistuksen tavoitteena on, että puhdistetun jäteveden yksittäisten raskasmetallien, arseenin, öljy-yhdisteiden kokonaispitoisuus, PAHyhdisteiden kokonaispitoisuus tai fenoliyhdisteiden kokonaispitoisuus ei ylitä tasoa 0,1 mg/l. Harvinaisempien haitta-aineiden, kuten klooriyhdisteiden osalta puhdistutavoitteena pidetään talousveden laatunormeja. Jätteiden pesuvesien esikäsittely Pesulaitteistolta tulevasta jätevedestä erotellaan kiintoaines ennen sen johtamista muuhun vesienkäsittelyyn.

13 RAAKA-AINEET, KEMIKAALIT JA POLTTOAINEET Toiminnassa käytettävät kemikaalit on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Toiminnassa käytettävät kemikaalit ja polttoaineet A1 Kemikaali tai valmiste A2 Koostumus A3 Osuus (%) A4 CAS-nro A5 Luokitus kalsiumhydroksidi sammutettu kalkki Kemwater ferri- PIX 105 sulfaatti Flopam an akr.amidin 923 ja natriumakrylaatin polymeeri Polttoöljy 100 68476-30-2 Xn,N,R 40 65/66,51/ 53 A8 Enimmäismäärä (prosessi ja varasto) t A9 Keskimääräinen käyttö (t/a) A10 Käyttötarkoitus ja -kohde < 90 1305-62-0 Xi, R 36/37/38 2 10 vedenkäsittely 38 42 10028-22-5 Xi, R 2,5 30 vedenkäsittely 36/38 100 ei sovellu 0,04 0,04 vedenkäsittely 3 8 tuotantotilojen lämmitys ENERGIAN JA VEDEN KÄYTTÖ Hyötykäyttöalueelta ja mahdollisesti myös kaatopaikka-alueilta kerättäviä jätevesiä hyödynnetään jätteiden stabiloinnissa ja uudessa pesulaitteistossa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Ennen Ekokem-Palvelu Oy:n kaatopaikan käyttöönottoa alueella on vuonna 2005 tehty perusselvitys, jossa alueen pohjavesien on todettu pääsääntöisesti täyttävän talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Pohjaveden sulfaattipitoisuus on kuitenkin meren läheisyyden seurauksena ollut koholla. Alueen ojissa humuspitoisuudet ovat metsäojille tyypillisesti olleet suuria ja elektrolyyttipitoisuudet pieniä. Alueen rakentamisen vaikutus on osin tuolloin ollut havaittavissa kohonneina kiintoaines- ja metallipitoisuuksina. Laitoksen toiminnasta ympäristöön aiheutuvien päästöjen arvioidaan suunnitelluista muutoksista huolimatta säilyvän pääsääntöisesti nykytasolla. Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen tai alueen luonto-oloihin eivät nykyisestä muutu. Toiminta ei lisää päästöjä ilmaan, vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen eikä laitoksen ympäristöön leviävää melua. Jätevesien määrä kasvaa merkittävästi, mutta niistä aiheutuvaa kuormitusta vähennetään pesulaitoksen vesien esikäsittelyllä. Kokonaisuutena kolmen kaatopaikan jätevesien yhteiskäsittelyllä arvioidaan päästävän parempaan puhdistustulokseen kuin kyseisten jätevesien erilliskäsittelyllä päästäisiin.

14 Jätevedet ja päästöt vesiin Laitoksella käsitellyt jätevedet johdetaan nykyisin ns. puhtaan veden altaisiin ja edelleen Kuivattujärveen johtavaan ojaan. Jatkossa jätevedet on mahdollista johtaa myös Kuivattujärven ohittavalla putkiviemäröinnillä järven laskuojaan, Strömsuntinojaan ja edelleen mereen. Putkiviemäröintiin on hankittu maanomistajien luvat. Ympäristöluvassa laitoksen purkuojaan johdettaville jätevesille annetut nikkelin ja sinkin kuormitusraja-arvot ovat vuonna 2008 ylittyneet, nikkelin osalta kaksinkertaisena. Yhteenveto Ekokem-Palvelu Oy:n käsittelykeskuksen kuormituksesta laskuojaan vuosina 2006 2010 on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Ekokem-Palvelu Oy:n käsittelykeskuksen kuormitus laskuojaan vuosina 2006 2010 (keskiarvo), nykyisen ympäristöluvan kuormitusraja-arvot sekä ehdotus yhteisen puhdistamon kuormituksen uusiksi luparajoiksi. Haittaaine EKP (kg/a) Ekokem- Palvelu nykyinen lupa* (kg/a) Nykyiset luparajat yhteensä** (kg/a) Ehdotus luparajoiksi (kg/a) Sulfaatti 5 300 10 000 Kloridi*** 24 570 1000 000 Fluoridi 13 Arseeni 0,055 0 2 2 Elohopea < 0,001 0,01 0,12 0,1 Kadmium 0,009 0,02 0,174 0,17 Kromi 0,051 0 2 2 Sinkki 0,144 0,14 66,4 60 Kupari 0,085 0,7 8,7 8 Lyijy 0,046 0,06 1,88 1,7 Nikkeli 0,222 0,2 7,2 6,5 Molybdeeni 0,352 0 2 4 Barium 1,3 Kokonaisfosfori 0,180 1,4 Kokonaistyppi 100 Ammoniumtyppi 35 PAH-yhdisteet 0,11 Öljyhiilivedyt 0,21 * Kuormitusrajat on annettu erikseen käsittelyalueen ja kaatopaikan vesille ** Ekokem-Palvelu Oy:n, Kuusakoski Oy:n ja Stena Recycling Oy:n yhteenlasketut kuormitusraja-arvot *** Kloridikuormituksen osalta tasoa esitetään tarkasteltavaksi uudelleen pesulaitoksen kahden ensimmäisen käyttövuoden aikana päivitetyn riskinarvioinnin perusteella.

Suunnitellusta toiminnan muutoksesta aiheutuvia vesistövaikutuksia on käsitelty myös hakemukseen liitetyn toiminnan riskinarvioinnin yhteydessä. Toiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Päästöt ilmaan Melu ja sen leviäminen Jätevesien käsittelyssä syntyy lietettä (kuiva-ainepitoisuus 25 %) noin 94 t/a. Laskeutettu liete, hiekkasuodattimen pesussa syntynyt sakka sekä käytetty turve sijoitetaan stabiloituna kaatopaikalle. Käytetty aktiivihiili (6 t/a) regeneroidaan tai sijoitetaan kaatopaikalle. Kaatopaikalle sijoitettavan jätevesilietteen määrän arvioidaan kasvavan 25 tonnista 75 tonniin vuodessa. Laitoksen toiminnoista ilmaan aiheutuvat päästöt ovat lähinnä alueella tapahtuvan liikenteen nostattamaa pölyä ja työkoneista aiheutuvia pakokaasupäästöjä, joita pidetään vähäisinä. Pestävien materiaalien kaasunmuodostus selvitetään ja niistä aiheutuvat päästöt estetään. Pesulaitteistosta ja alueen liikenteestä aiheutuu jonkin verran melua. Se ei hakemuksen mukaan kuitenkaan aiheuta ohjearvot ylittävää melutason nousua lähimpiin melulle altistuviin kohteisiin. Rakentamisen aikainen melu ei merkittävästi poikkea alueen normaalitoiminnan aikaisesta tilanteesta. 15 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Pesulaitteiston osalta hakemuksessa ei esitetä erillistä tarkkailua. Vesienkäsittelyssä seurataan jatkuvatoimisesti käsitellyn veden määrää ja pharvoa. Jätevesilaitoksen toimintaa ja puhdistustehoa seurataan ottamalla näytteitä sekoitusaltaasta ennen puhdistusta sekä puhdistetusta vedestä. Kuusakoski Oy:n ja Stena Recycling Oy:n alueilla syntyvien jätevesien laatua seurataan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti kummallakin alueella olevista tasausaltaista otettavilla näytteillä. Ekokem-Palvelu Oy:n käsittelyyn johdettavien jätevesien määrää seurataan. Vastaanotettavista ja käsitellyistä jätteistä tehdään tarvittavat liukoisuus- ja kaatopaikkakelpoisuusselvitykset. Laitoksen jätevesipäästöjä tarkkaillaan 23.3.2006 hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Kaatopaikkarakenteiden toimivuutta ja kaatopaikkojen suotovesipäästöjä seurataan ottamalla näytteet kaatopaikkojen tasausaltaista sekä Ekokem-Palvelu Oy:n käsittelykeskuksen tasausaltaasta.

Vaikutustarkkailu Ekokem-Palvelu Oy:n kaatopaikan ja käsittelyalueen tasausaltaiden vedestä esitetään tarkkailtavaksi seuraavat parametrit: ph, sähkönjohtokyky, kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), kokonaisorgaaninen hiili (TOC), arseeni, kadmium, kokonaiskromi, kupari, elohopea, nikkeli, lyijy, sinkki, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kloridit ja sulfaatit. Perustarkkailun lisäksi tutkitaan niiden haitallisten yhdisteiden pitoisuuksia, joita alueella käsitellään tai sinne sijoitetaan. Ojaan johdettavien jätevesien määrää ja laatua suunnitellaan seurattavan jatkuvatoimisesti (virtaama, ph, sähkönjohtokyky) sekä neljä/kuusi kertaa vuodessa otettavin kokoomanäyttein. Kaatopaikalle on sijoitettu pääasiassa karkearakeisia aineksia, minkä vuoksi kaatopaikan sisäisen veden ei arvioida nousevan korkealle. Kaatopaikalle saattaa muun jätteen seassa joutua myös orgaanista ainesta. Kaatopaikkaveden korkeuden ja kaatopaikkakaasujen muodostumisen seurantaa pidetään hakemuksessa kuitenkin tässä vaiheessa tarpeettomana. Laitoksen toisen käyttövuoden aikana esitetään tehtäväksi laajennettu haitta-aineselvitys, jossa tutkitaan seuraavien parametrien pitoisuudet: barium, molybdeeni, antimoni, seleeni, fluoridi, liukoinen orgaaninen hiili (DOC), PAH-yhdisteet, dioksiinit ja furaanit, biologinen hapenkulutus (BOD 7 ), kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Näytteet otetaan Ekokem-Palvelu Oy:n kaatopaikka-altaasta, käsittelykentän tasausaltaasta sekä vesistöön purettavasta vedestä. Selvitys esitetään toistettavaksi viiden vuoden välein. Ekokem-Palvelu Oy:n, Kuusakoski Oy:n, Stena Recycling Oy:n toimintojen vesistövaikutuksia tarkkaillaan 9.8.2010 erikseen hyväksytyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti, jossa ovat mukana myös Sachtleben Pigments Oy sekä Fortum Power and Heat ja PVO-Lämpövoima Oy. Peräkorven teollisuusjätekeskuksen pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan seuraavien parametrien osalta: kiintoainepitoisuus, sameus, ph, sähkönjohtavuus, hapenkulutus (COD Cr ja COD Mn ), kokonaisorgaaninen hiili (TOC), kokonaistyppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, arseeni, kadmium, kokonaiskromi, kupari, elohopea, nikkeli, lyijy, sinkki, kloridit, sulfaatit, fluoridi, vanadiini, molybdeeni, boori ja kalsium. 16 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Vesienkäsittely Vesienkäsittelyssä ympäristövaikutuksiltaan merkittävin riski on käsittelemättömien jätevesien pääsy ympäristöön. Tällainen voi syntyä esimerkiksi laiterikkojen tai pitkäaikaisten sähkökatkosten seurauksena. Erityisesti samaan aikaan mahdollisesti sattuvat rankkasateet voivat pahentaa tilannetta ja aiheuttaa ylivuotoja. Vakavan häiriön sattuessa kaatopaikoilta ja käsitte-

Kaatopaikkatoiminta Muut tilanteet lyalueelta tulevat jätevedet kerätään sekoitusaltaaseen ja sen täyttyessä lohkokohtaisiin tasausaltaisiin. Normaaliin vuodenkiertoon liittyen mainittujen varotoimenpiteiden arvioidaan riittävän hyvin keväällä lumien sulamisvesien sekä kesän ja syksyn pitkäaikaistenkin rankkasadejaksojen vesien käsittelyyn. Altaat on mitoitettu tämä huomioon ottaen ja ne pidetään mahdollisimman tyhjinä. Ekokem-Palvelu Oy:n kaatopaikka-altaan tilavuus on 2 000 m 3 sekä käsittelykeskuksen tasausaltaan 870 m 3 ja sekoitusaltaan 830 m 3. Tarvittaessa kaikki altaat voidaan ottaa poikkeuksellisessa tilanteessa käyttöön. Pesu- ja muut jätteenkäsittelyprosessit Maa- ja jäteainesten pesun merkittävin riskitekijä on jätevesiin liukenevien haitallisten aineiden kulkeutuminen jätevedenpuhdistamon kautta tai sen ohi purkuvesiin. Pesulaitteisto sijoitetaan päällystetylle alueelle ja alueen vedet kerätään käsittelykeskuksen tasausaltaaseen. Vedet voidaan välivarastoida altaissa ennen johtamista jätevesilaitokselle. Pölypäästöt estetään lähinnä kastelemalla ja tarvittaessa kaasupäästöt hallitaan erikseen käyttöön otettavilla puhdistus- ja hallintaprosesseilla. Eristerakenteiden toimiessa kaatopaikan läpi suotautuvan veden määrä on vähäistä. Vesipatsaan noustessa yhdestä metristä viiteen metriin suotautuvan veden määrä kasvaisi vastaavasti viisinkertaiseksi. Keinotekoisen eristeen mahdollisesti revetessä mineraalinen kerros elastisena massivirakenteena kestää suuriakin painumia rikkoutumatta. Yksittäisten repeämien vaikutus maaperään ja pohjaveteen jää vähäiseksi. Massivisessa murtumassa, esimerkiksi maapohjan liukumistapauksissa sekä keinotekoinen eriste että mineraalinen tiivistyskerros saattaisivat rikkoutua. Tällainen murtuma olisi kuitenkin selvästi havaittavissa ja ympäristöön aiheutuva vaara sen seurauksena torjuttavissa. Kyseessä olevalla alueella tämäntapaisten vaurioiden syntymistä ei pidetä mahdollisena, koska perusmaa molempien kaatopaikkojen alueella on kantavaa moreenia sekä louhepenger- ja kalliopohjaa. Poikkeuksellisia tilanteita voi syntyä myös vastaanotettavien jätejakeiden poikkeamina, alueiden liikenteestä, tulipaloista sekä kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä. Kyseiset riskit on tunnistettu ja niihin on varauduttu rakenteellisesti sekä toimintatapoja ohjeistamalla. 17

18 RISKINARVIOINTI Hakemuksessa on esitetty Ekokem-Palvelu Oy:n, Kuusakoski Oy:n ja Stena Recycling Oy:n kaatopaikkavesien kokonaiskuormituksesta purkuvesistöön aiheutuva riski. Riskinarviointi perustuu taulukossa 3. olevaan ehdotukseen luparaja-arvoiksi. Tarkastelussa on kriittisimmäksi haitta-aineeksi tunnistettu kloridi, jonka poistamiseen jätevedenkäsittelyssä ei ole teknistaloudellisia edellytyksiä. Kloridikuormituksen arvioidaan kasvavan enimmillään 1080 tonniin vuodessa. Sen seurauksena purkuojan veden kloridipitoisuus kohoaisi merkittävästi. Mikäli jätevedet johdetaan Kuivattujärveen laskevaan ojaan, Kuivattujärven veden kloridipitoisuuden on riskinarvioinnissa arvioitu kohoavan tasolle, joka kuitenkin edelleen luokiteltaisiin makean veden kloridipitoisuudeksi. Kuivattujärveä ei pidetä ekologisesti merkittävänä. Hakija on täydentänyt hakemusta siten, että jätevedet on mahdollista johtaa myös Kuivattujärven ohi sen laskuojaan ja Strömsuntinojaan. Kloridikuormituksen mahdollisia huippuja voidaan tasata laimentamalla vesiä tasausaltaiden avulla ja tasaamalla siten purkuvesistöön johdettavaa kuormitusta. Tasausaltaiden avulla voidaan tasata kuormitusta myös alivirtaamakausina. Erityisesti sinkin ja nikkelin ja myös lyijyn ja molybdeenin vuosikuormitukset tulisivat ylittämään nykyisen tason. Kuivattujärven metallipitoisuuksien ei tämän seurauksena arvioida merkittävästi kohoavan eikä pitoisuuksista arvioida aiheutuvan merkittävää vaaraa tai haittaa vesistölle. TOC-raja-arvon korotuksesta aiheutuva riski arvioidaan vähäiseksi. Liukoisen orgaanisen aineen määrä ei ylitä sallittuja raja-arvoja. Lisäksi kaatopaikkavedet käsitellään erillisellä jätevedenpuhdistuslaitoksella, jossa puolet orgaanisesta aineksesta poistuu prosessissa. PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS Hakemuksessa on verrattu laitoksella käytössä olevaa tekniikkaa ja käytäntöjä Euroopan komission vuonna 2006 julkaisemaan jätteen käsittelyä koskevaan BAT-vertailuasiakirjaan. Vesienkäsittelyn arvioidaan pääsääntöisesti vastaavan vertailuasiakirjan päätelmiä. Hakemuksen mukaan kaatopaikkavesien suolanpoistovaatimus vaatisi kohtuttoman kalliin investoinnin ja myös käyttökustannukset olisivat saavutettuun hyötyyn nähden kohtuuttoman korkeat. Erityisesti suolasakan kuivaus vaatisi runsaasti energiaa ja sen suuri vesiliukoisuus vaikeuttaisi sen loppusijoitusta. Vesienkäsittelystä pois johdettavat vedet kulkeutuvat mereen, minkä vuoksi suolapitoisuuden merkitys on suhteellisen vähäinen. Riskinarvioinnissa suolapitoisuuden vaikutus purkuvesistöön on arvioitu vähäiseksi. Esitetyn pesulaitteiston katsotaan vastaavan BAT-vertailuasiakirjassa esitettyjä tekniikoita. Pesumenetelmällä vähennetään stabilointimassojen

käyttöä ja siten säästetään sekä materiaaleja että niiden tuottamiseen tarvittavaa energiaa. Kaatopaikalle sijoitettavien jätemäärien ja jätejakeiden keskinäisten määräsuhteiden muutoksilla vähennetään uusien kaatopaikkojen rakentamisen tarvetta. 19 VAKUUS Hakija esittää käsittelykeskuksen vakuudeksi nykyistä 360 000 euroa ja kaatopaikka-alueelle nykyistä 870 000 euroa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 18.1.2011, 7.4.2011, 30.11.2011 ja 16.2.2012. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä 19.5. 18.6.2010 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Porin kaupungissa. Kuuluttamisesta on 19.5.2010 ilmoitettu Satakunnan Kansa-nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Porin kaupungilta ja Porin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveysviranomaiselta. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 9.8.2010 antanut hakemuksesta lausunnon ja täydentänyt sitä TOCraja-arvon korottamisen osalta 18.3.2011. Lausunnossa on todettu mm. seuraavaa: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 9.6.2010 hyväksynyt Peittoon teollisuuskaatopaikka-alueen ympäristön pinta- ja pohjavesien yhteistarkkailusuunnitelman koskien Ekokem-Palvelu Oy:n, Fortum Power and Heat Oy:n, Kuusakoski Oy:n, Sachtleben Pigments Oy:n ja Stena Recycling Oy:n toimintoja. Allasvesien tarkkailun kukin toiminnanharjoittaja hoitaa erikseen omalta osaltaan. Valvontaviranomaiselle ei ole tullut toimintoihin liittyviä yleisö- tai häiriöilmoituksia. Kaatopaikat voidaan yhdistää hakemuksessa esitetyn periaatepiirroksen mukaisesti. Välirakennetta koskevat tarkemmat suunnitelmat tulee

esittää valvontaviranomaiselle kolme kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista ja lopullisia pintarakenteita koskevat suunnitelmat kuusi kuukautta ennen pintarakenteiden rakennustöiden aloittamista. Hakijan tulee esittää rakentamistöille riippumaton laadunvalvoja. Välirakenteiden ja pintarakenteiden valmistuttua työstä tulee laatia laadunvarmistuksen loppuraportti. Kaatopaikka-alue voidaan ottaa käyttöön vasta valvontaviranomaisen suorittaman lopputarkastuksen jälkeen. Hakemuksessa esitetyllä kaatopaikkavesien yhteiskäsittelyllä arvioidaan saavutettavan nykyistä tilannetta parempi tulos vesienkäsittelyssä. Epävarmuutta aiheuttavat haitta-aineiden pitoisuuksien vaihtelut sekä puhdistuslaitteiston kapasiteetti, soveltuvus kyseiseen vesienkäsittelyyn ja puhdistustekniikan soveltuvuus vaihtelevan kuormituksen käsittelyyn. Jätevesien kautta tuleva haitta on merkittävin hankkeesta aiheutuva ympäristövaikutus. Tulevien vesien metallipitoisuus on hyvin korkea ja puhdistusteho vain hieman yli 60 %. Kupari on vesiympäristössä erittäin myrkyllinen. Maksimipitoisuuksien valvonta tulee ottaa huomioon tarkkailusuunnitelmissa. Orgaanisen aineen pitoisuus on korkea ja sen laatua tulee selvittää. Tarkkailusuunnitelma esitetään hyväksyttäväksi lupahakemuksen yhteydessä niin, että sitä voidaan muuttaa myöhemmin tarkkailusta saatujen tietojen perusteella valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tuhkien ja maamassojen pesu lisää merkittävästi kloridikuormitusta. Pesumenetelmä voidaan hyväksyä käsittelymenetelmäksi rajoitetulle massamäärälle, esimerkiksi 10 000 15 000 m 3 vuodessa tai vaihtoehtoisesti asetetaan kloridille kuormitusraja-arvo. Käsittelykeskukseen on vuosina 2006 2009 sijoitettu autonpaloittelujätettä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Nyttemmin kyseinen jäte seulotaan ja karkea, runsaasti orgaanista ainetta sisältävä jae toimitetaan Riihimäelle poltettavaksi. Seula-alite halutaan sijoittaa Peräkorven ongelmajätteen kaatopaikalle. Alite on ongelmajätettä sen sisältämien raskasmetallien vuoksi, mutta raskasmetallien liukoisuudet ovat niin alhaiset, etteivät ongelmajätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit ylity. Vain orgaanisen aineen pitoisuus (TOC) ylittää ongelmajätteen kaatopaikan kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Ekokem Palvelu Oy on esittänyt, että seula-alitteen TOC-raja-arvoa korotetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti kolminkertaiseksi, jolloin se voitaisiin sijoittaa Peräkorven kaatopaikalle. Seula-alitteesta on tehty kaatopaikkakelpoisuustutkimus (Ramboll, 25.5.2010). Seula-alite on ongelmajätettä raskasmetalli- ja öljypitoisuuden vuoksi. Liukoisuustestissä minkään aineen liukoisuus ei ylittänyt ongelmajätteen kaatopaikan kaatopaikkakelpoisuuskriteerejä, mutta orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) on 11 %. Ongelmajätteen kaatopaikan TOC-arvo saa olla korkeintaan 6 %. TOC ei ole alitteessa 20

pääosin liukoisessa muodossa, koska liukoisen orgaanisen hiilen pitoisuus (DOC) on sallituissa rajoissa eli 480 mg/kg. Ongelmajätteen kaatopaikan DOC- raja-arvo on 1000 mg/kg. Merkittävä osa autonpaloittelujätteen seula-alitteesta on palamatonta kivennäisainesta. Orgaaninen aines, noin 10 % on pääosin huonosti biohajoavaa muovia, mikä ei aiheuttane riskiä kaatopaikalla tai sen ympäristössä. Peräkorven kaatopaikkavesien käsittelystä on laadittu riskinarviointi (Ramboll, 14.9.2009). Tarkastelussa on ollut mukana kummankin autonpaloittelujätejakeen (polttokelpoinen kevytjae ja seula-alite) sijoittaminen kaatopaikalle (vuosina 2006 2009). Peräkorven kaatopaikkavesi käsitellään vedenkäsittelylaitoksessa, missä raskasmetallit poistetaan kemiallisesti ja osa orgaanisesta kuormituksesta poistuu kemiallisessa saostuksessa sekä aktiivihiilisuodatuksessa. Vedenkäsittelylaitokselta vesi ohjataan ojaan. Riskinarvion perusteella ojaveden kemiallinen hapenkulutus ei ole käsittelykeskuksen toiminnan seurauksena merkittävästi muuttunut. ELY-keskus katsoo, että autonpaloittelujätteen seula-alitteen TOC:n raja-arvoa voidaan korottaa kolminkertaiseksi ja sijoittaa se ongelmajätteen kaatopaikalle omaan lohkoonsa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan seulontaylitteen poltto ja seula-alitteen sijoittaminen ongelmajätteen kaatopaikalle on toistaiseksi kannatettavin tapa käsitellä autonpaloittelujäte. Romuautoja käsittelevät yritykset ovat tutkineet autonpaloittelujätejakeita, mutta jakeita ei ole saatu eroteltua selkeästi siten, että jae täyttäisi joko tavanomaisen tai ongelmajätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Suomessa ei tällä hetkellä ole riittävästi polttokapasiteettia kaiken autonpaloittelujätteen polttamiseksi. Lisäksi seula-alitteen polttaminen vähentää vain vähän sen tilavuutta, mutta nostaisi käsittelykustannuksia ja lisäisi kuljetuksia. Tämä mahdollinen kuormituksen lisäys suotovesissä tulee ottaa huomioon vedenkäsittelylaitoksen mitoituksessa ja tarkkailusuunnitelmassa erikoisesti tilanteessa, jossa Ekokem-Palvelu Oy:n vedenkäsittelylaitteistoon ohjataan suotovesiä myös läheisiltä jätteenkäsittelyalueilta ja jos niillekin hyväksytään kaatopaikkakelpoisuuskriteereihin valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen sallimia muutoksia. 2) Porin kaupungin ympäristövirasto on Porin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveysviranomaisen lausunnossaan todennut, että vesienkäsittelyn aiheuttaman kuormituksen tarkkaa tasoa ei voida olemassa olevien tietojen perusteella tarkkaan arvioida. Toiminnanharjoittajan tulee vesienkäsittelyä koskevan ensimmäisen vuoden vuosiyhteenvedon yhteydessä esittää toimenpidesuunnitelma, jossa toteutuneen kuormituksen perusteella esitetään tarvittavat toimenpiteet vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Jätevesien kloridikuormituksen vähentämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jätevesien tarkkailun näytteentottoa tulee esityksen mukaisesta tihentää siten, että haitta-aineet tutkitaan ainakin aluksi kerran kuukaudessa otettavin näyttein ja harvennetaan myö- 21

hemmin valvontaviranomaisen päätöksellä, mikäli kuormituksen todetaan olevan tasaista. Purkuvesistön kuormituksen kasvaessa myös sen tarkkailua tulee tarkistaa ja kemiallisen tilan lisäksi tulee seurata myös purkuvesistön ekologista tilaa. Tarkkailuohjelman piiriin tulee sisällyttää Kuivattujärveen laskeva oja, Kuivattujärvi, Vesijärvi, Oodenkorvenoja, Strömsuntinoja sekä Skuutholmanlahti. Ekokem-Palvelu Oy voidaan kolmen toiminnanharjoittajan alueelta tulevien jätevesien käsittelystä vastaavana velvoittaa laatimaan vesistövaikutusten tarkkailusuunnitelma. 3) Porin kaupunki ei ole erikseen antanut lausuntoa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija toteaa vastineessaan, että hankkeesta on laadittu vesienkäsittelyn riskinarviointi, jonka mukaan lähialueiden pintavesiin kulkeutuvien haittaaineiden kuormitustasot ovat terveydellisesti ja ekologisesti hyväksyttävällä tasolla. Tarkkailussa havaittavien poikkeavien tilanteiden syyt selvitetään ja niiden perusteella laaditaan tarvittaessa erillinen toimenpidesuunnitelma riittävän pitkän ajanjakson tiedoilla. Hakija ei näe jätevesien tarkkailussa tarvetta kuukausittaiselle näytteenotolle, kun otetaan huomioon esioptimointiin käytetty toimintatapa sekä esialtaana toimivan tasausaltaan vedenlaadun vaihteluita tasaava vaikutus. Hakija esittää, että vesistövaikutusten tarkkailusta päätettäisiin myöhemmin saatujen tarkkailutulosten perusteella. Vesien käsittelyn tehon ja haitta-aineiden poistuman vaihteluiden osalta hakija toteaa, että vesienkäsittelylaitoksen automatiikka säätää laitoksen kemikaaliannostelua. Ennen vesienkäsittelylaitosta olevassa tasausaltaassa eri alueilta tulevat vedet sekoittuvat, mikä tasaa käsittelyyn johdettavan veden laatua ja parantaa vesienkäsittelyprosessin optimointia. Puhdistustulosta seurataan tarkemmin 6 kertaa vuodessa otettavilla jatkuvatoimisen keräimen keräämillä näytteillä. Hakijalla on käytössään laboratoriolaitteisto, jolla pystytään simuloimaan vesienkäsittelyprosessia. Nykyinen ns. puhtaan veden allas, johon on johdettu käsitellyt jätevedet, on tarkoitus jatkossa muuttaa jätevedenkäsittelylaitokselle tulevien vesien tasausaltaaksi. Altaasta ei ole koskaan tarvinnut palauttaa vesiä uudelleenkäsittelyyn. Jätevedenpuhdistamon käytetyt aktiivihiilisuodattimet (2x500 kg) toimitetaan poltettavaksi ongelmajätelaitokselle. 22