Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info. Dataliikenteen tekijät 0DUNXV 3HXKNXUL

Samankaltaiset tiedostot
Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info. Dataliikenteen tekijät 0DUNXV 3HXKNXUL

.XUVVLPDWHULDDOL /XHQQRQDLKHHW .XUVVLQVXRULWWDPLQHQ -RKGDQWR. Kari Saarelainen: Lähiverkkojen tekniikka (Yritysmikrot Oy 1993,

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Kurssimateriaali. Kurssin suorittaminen. Kurssiohjelma. Tavoitteet -RKGDQWR

/XHQQRQDLKHHW. S Tietoliikenneverkot .XUVVLQVXRULWWDPLQHQ .XUVVLPDWHULDDOL 7DYRLWWHHW .XUVVLRKMHOPD -RKGDQWR. jako 1.

Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info 0DUNXV 3HXKNXUL

Yhteydet. Tietoliikenneverkko: mitä se on? Mitä verkolta odotetaan? Yhteydet. Verkon vaatimukset

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

T Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

OSI ja Protokollapino

Tietoliikenne II (2 ov)

Parikaapeli. Siirtomedia. Sähkömagneettinen spektri. EIA/TIA kategoriat

Tietoliikenne II (2 ov)

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013

OSI malli. S Tietoliikenneverkot S Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL

S Teletekniikan perusteet

T DSP: GSM codec

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2012

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys Jukka Hiltunen

Tietoliikennesignaalit & spektri

Internet Protocol version 6. IPv6

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Henkilökunta - harjoitukset. Teletekniikan perusteet S-2000 S Kurssin tavoite. Aloitusluennon sisältö. Henkilökunta- luennot

Tiedon koodaus signaaliin. Sinifunktio. Fourier-sarja. Esimerkki: b -kirjain. T = 8; f =1/T = 1/8 10/14/ Fysikaalinen tulkinta

Tiedon koodaus signaaliin

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Multimedia, tietoturva, jne.

Siirtotiet (Siirtomedia)

Tietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

1. Tietokoneverkot ja Internet

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

Laajaverkot (WAN) Puhelinverkko. runkolinjat digitaalisia, kuitua local loop analoginen, kierretty pari kanavointi

Kanavointi (multiplexing)

Kanavointi (multiplexing) Laajaverkot (WAN) T1 Carrier CCITT PCM. E1 (2.048 Mbps)

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

OSI-malli. S Tietoliikenneverkot. Miksi kytketään. Välitys ja kytkeminen OSI-mallissa. /XHQWR.\WNHQWlMDUHLWLW\V

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

1. Tietokoneverkot ja Internet

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) ISM. Hidden terminal -ongelma. CSMA/CA (Collision avoidance) IEEE standardi. exposed station problem:

Tietoliikenteen perusteet

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin Näytteenotto analogisesta signaalista DA-muuntimet 4

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali

CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff)

Digitaalinen Televisio

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

samankaltainen kuin Ethernetissä

Data ja informaatio. Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Ohjattu media. Tiedonsiirto. Ohjaamaton media

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN)

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN)

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan!

Digitaalinen audio

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

Tietoliikenteen perusteet

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto

Transkriptio:

Dataliikenteen tekijät Dataverkot 0DUNXV 3HXKNXUL Siirtojärjestelmän hyödyntämisaste päätelaitteen kompleksisuus Rajapinta Signaalin luonti Synkronointi Tiedonvaihdon hallinta Virheen havaitseminen ja korjaus Vuonhallinta 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 3 Kurssi-info 24 kertaa (ml. tentti + palautus) Materiaali: Stallings, W: Data and Computer Communications (5th ed) Yhteystiedot puhuri@iki.fi 040 501 9683 http://www.iki.fi/puhuri/htol/dv/ Dataliikenteen tekijät Osoitus Reititys Toipuminen Viestin muotoilu Turvallisuus Verkonhallinta 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 2 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 4 1 2

Yhteydet Pisteestä pisteeseen-yhteydet yksinkertainen etäisyys rajoittaa N:n koneen viestiminen keskenään tarvitsee N*(N-1) yhteyttä Verkot yhteys minkä tahansa kahden verkoon liitetyn koneen kesken myös 1:N ja M:N yhteydet (verkosta riippuen) Verkkotyypit Piirikytkentä esim. puhelinverkko Pakettikytkentä (pakettivälitys) esim. Internet Kehysvälitys Frame Relay Soluvälitys ATM Jakeluverkot monipääsyverkot 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 5 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 7?AN LAN (Local Area ) - lähiverkko MAN (Metropolitan Area ) - kaupunkiverkko WAN (Wide Area ) - maan tai maailmanlaajuinen verkko VAN (Value Added ) - lisäarvoverkko GAN (Global Area ) - eri verkkoja yhdistämällä luotu verkko, joka näyttää käyttäjälle yhtenäiseltä verkolta Liikennöinin edellytykset Yhteyden luominen suoran yhteyden luominen kohteen yksilöiminen Vastaanottajan valmius yhteyden luomiseen tiedon vastaanottoon (autentikointi, ) tiedon esitysmuoto 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 6 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 8 3 4

Protokolla ja arkkitehtuuri Tiedon siirto Protokolla kielioppi (syntax) semantiikka ajastus Arkkitehtuuri viestinnän jako eri osatehtäviin yleensä kerrosrakenne (3, 5, 7) Header Header Application Data Header Header protocol data units protocol data units (packets) Source X Application Record Record Destination Y Application DSAP DSAP PDU access DHost Packet DHost access 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 9 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 11 3-kerrosrakenne Verkkokerros tietokoneen ja verkon välinen liikennöinti tunniste: kohdelaite Siirtokerros siiro päästä-päähän luotettavuus, aikakriittisyys tunniste: palvelunsaantipiste (SAP) Sovelluskerros esimerkiksi sähköposti, tiedostojen siirto TCP/IP-malli (5-kerros) Fyysinen kerros esim. parikaapeli, kuitu Verkkoliityntäkerros esim. ARP-toiminnallisuus Internet-kerros Siirtokerros päätelaite-päätelaitekerros Sovelluskerros 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 10 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 12 5 6

TCP/IP-liikennöinti OSI verkossa Amplifier or repeater (a) Point-to-point 0 or more 7 sovelluskerros 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso 7 sovelluskerros 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso D H H 4 kuljetus 4 kuljetus H 3 verkkokerros 2 siirtoyhteys verkko kerros siirtoyhteys siirtoyhteys 3 verkkokerros 2 siirtoyhteys FCS H FH 1 fyysinen fyysinen fyysinen 1 fyysinen Amplifier or repeater (b) Multipoint 0 or more 2 siirtoyhteys 1 fyysinen LLC MAC PHY 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 13 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 15 OSI-malli (7-kerros) OSI-mallin kerrosrakenne seitsenkerroksinen ajatusmalli yhteystapahtuma etenee kerroksittain alempi kerros tarjoaa palveluja yläpuolella olevalle kerrokselle kukin kerros lisää oman otsikkotietonsa dataan (yleensä alkuun) 7 sovelluskerros application layer 6 esitystapakerros 5 presentation layer yhteysjakso- eli istuntokerros session layer 4 kuljetuskerros transport layer 3 verkkokerros network layer 2 siirtoyhteyskerros 1 data link layer fyysinen kerros physical layer pyyntöjä vasteita pyyntöjä vasteita ilmoituksia ilmoituksia vahvistuksia vahvistuksia WinSock 2 WinSock 2 Application Application WinSock 2 API Functions Name Space Functions The WinSock 2 DLL WS2-32.DLL (32 bit) WinSock 2 WinSock 2 SPI Name Space SPI Name Space Name Space Service Service Service Service Provider Provider Provider Provider 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 14 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 16 7 8

TCP/IP vs. OSI Standardointi... TCP/IP Application (host-to-host) Internet Access OSI Application Presentation Session Data Link Hardware Firmware Software User Space Operating System Eurooppalaiset ETSI, CEN/CENELEC, ECMA Maailmanlaajuiset ISO/IEC ITU-T (entinen CCITT) Muita EIA/TIA IEEE (DoD) ISOC/IAB/IETF ATM Forum, Frame Relay Forum, Physical Physical 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 17 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 19 Standardit ITU Þ Þ Suuret markkinat integrrointi ja massatuotanto mahdollisia Monitoimittajuus mahdollista ei sidoksissa yhteen toimittajaan (hinnat) Teknologian pysähtyminen yhteisymmärrykseen pääseminen, hyväksyntä kompromissit, patentit Useita standardeja samaan tarkoitukseen Jäsenet 184 jäsenmaata 383 jäsentä (yrityksiä, tutkimuslaitoksia, operaattorit, Tehtävät tekninen alue kehitysalue poliittinen alue Suositukset maksua vastaan ladatavissa 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 18 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 20 9 10

ITU: rakenne Täysimmääräinen kokous (4 vuoden välein) strateginen suunnittelu ja toimintaperiaatteet Neuvosto: 46 jäsenmaata (vuosittain) Televistinnän maailmankonferessi televiestintää koskevien säädösten käsittely Radioviestintäsektori Televiestintäsektori standardointi kehtys Pääsihteeristö ISO 2700 teknistä komiteaa, alikomiteaa ja työryhmää teollisuuden, tutkimuslaitosten, hallitusten elinten, kuluttajajärjestöjen ja kansainvalisten organisaatioiden edustajat tuottavat draft International Standards kustakin maasta yksi pääedustaja vastaa k.o. maan standardisoinnista äänestävät draftien hyväksymisestä 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 21 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 23 Tekniikan tie standardiksi: ISO Konsensus huomioidaan valmistajat, myyjät, käyttäjät, kuluttajaryhmät, testauslaboratoriot, hallitukset, ammattiryhmät ja tutkimuslaitokset Laaja-alaisia tyydyttävät valmistajia ja käyttäjiä maailmanlaajuisesti Vapaaehtoisia markkinavoimien ohjaamaa Tekniikan tie standardiksi: ISOC Internet Society (ISOC) Internetin kasvu ja kehitys:millä tavoin Internettiä käytetään ja voidaan käyttää» sosiaaliset» poliittiset» tekniset ISOC Trustees (Board of Trustees: 18)»hyväksyvät tapaamiset IAB:n kanssa IETF:n nimitettyjen joukosta Internet Architecture Board (IAB, ent. Internet Activities Board) 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 22 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 24 11 12

ISOC / 2 Internet Engineering Task Force (IETF)» huomioi operaatio- ja teknisiä ongelmia Internetissä ja kehittää niihin ratkaisuja» määrittää protokollien ja lähiajan arkkitehtuurin kehitystä ja käyttöä teknisten ongelmien ratkaisuihin» tekee suosituksia protokollien käytöstä ja standardoinnista Internet Engineering Steering Group:lle (IESG)» helpottaa teknologian siirtoa Internet Research Task Force:lta (IRTF)» tarjoaa valmistajille, käyttäjille, tutkijoille, välittäjille ja verkon hallinnoijille yhteisen keskustelupaikan jaettu 8 toiminnalliseen alueeseen jotka edelleen työryhmiin pitää kokouksia 3 kertaa vuodessa ISOC / 4 RFC Informational Experimental Historic Proposed Standard täydellinen, uskottava määrittely ja osoitettu hyödyllisyys vähintään 6 kk, maksimissaan 2 vuotta»tämän jälkeen korotetaan, hylätään tai uudistetaan 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 25 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 27 ISOC / 3 Internet Research Task Force (IRTF) pidemmän aikavälin kehitys Internet-Draft ei mitään virallista asemaa voidaan poistaa tai muuttaa milloin vain (6 kk) Request for Comments (RFC) virallinen IAB:n dokumentti (säilytetään pysyvästi) kaikki eivät ole standardeja Standards Track» Proposed Standard» Draft Standard» Standard 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 26 ISOC / 5 Draft Standard useita riippumattomia yhteensopivia toteutuksia ja rajallinen toimintakokemus: toimii hyvin vähintään 4 kk, maksimissaan 2 vuotta» korotetaan, hylätään, uudistetaan tai takaisin proposed-tasolle Standard osoitettu toiminallinen vakaus voi säilyä pysyvästi tai voidaan siirtää historialliseksi» uudet versiot aloittavat alusta 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 28 13 14

RFC:n vaiheet Req Rec Ele Lim Not Rec IAB IESG IRSG Other Standard X XXX XXX Bogus Publish Bogus Bogus Standard Draft Std X X XXX Bogus Publish Bogus Bogus Draft Std Proposed Std X XXX Refer Publish Refer Refer Proposed Std Informational Publish Publish Discreat Discreat Informational Experimential XXX Notify Publish Notify Notify Experimential Historic XXX Historic ATM Forum Määrittelyt valmistellaan työryhmissä straw ballot» testiäänestys kommentein (tarvittaessa useita kierroksia)» keskustelu final ballot» hyväksytään / hylätään saatavissa ftp:llä»myös tulostettuina USD15-25 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 29 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 31 Tekniikan tie standardiksi: ATM Forum Jäsenet Principal Auditing (TKK) User Rakenne johtokunta + sihteeristö tekninen komitea: työryhmät käytttäjä / yrityskomitea markkinakomiteat (Eur, Aas, NA) 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 30 Datan siirto lähettäjä {transmitter} vastaanottaja {} ohjattu siirto [kaapeli] {guided} ohjaamanton siirto [radio] {unguided} suora yhteys {direct link} kaksipisteyhteys {point-topoint} monipisteyhteys {multipoint} yksisuuntainen, ITU-T ANSI vuorosuuntainen, simplex simplex half-duplex kaksisuuntainen duplex full-duplex 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 32 Amplifier or repeater (a) Point-to-point Amplifier or repeater (b) Multipoint 0 or more 0 or more 15 16

Taajuus, spektri ja kaistanleveys Taajuusavaruus Amplitude (volts) Amplitude aika-avaruus <> taajuusavaruus jatkuva <> erillinen lim st ( ) = sa ( ) a t a jaksollinen <> jaksoton st ( + T) = st ( ) < t< + 0 Time Time A (a) Continuous period = T = 1/f 1 (a) Sine wave A Signal Strength A Signaali useiden taajuksien summa perustaajuus kerrannaiset Fourier-muunnos Spektri absoluuttinen kaistanleveys tehollinen kaistanleveys tasavirtakomponentti 1.5 (a) sin (2pf 1t) 1.5 (b) 1/3 sin (2p(3f 1)t) 2.0T 2.0T 0 Time A (b) Discrete 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri (b) Square wave 33 Signal Strength period = T = 1/f 1 Time 1.5 2.0T (c) sin (2pf 1t) + 1/3 sin (2p(3f1)t) 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 35 Sini-aalto Kaistanleveys vs. datanopeus Jaksollisten signaalien perusaalto voimakkus (A) taajuus (f)» toistoväli (T = 1/f)» aallonpituus λ = vt vaihekulma (φ) st () = Asin( 2π ft+ φ) 1.5sec (a) A = 1, f = 1, f = 0 (b) A =, f = 1, f = 0 1.5sec (c) A = 1, f = 2, f = 0 (d) A = 1, f = 1, f = p/4 1.5sec 1.5sec Digitaalisella signaalilla ääretön kaistanleveys vastaanottajan eroittelukyky siirtomedia rajoittaa tosiallista kaistanleveyttä hyvä vastaanotto: 2W Hz = W bps» häiriöistä riippuen pienemmälläkin Keskitaajuus määrää suurimman mahdollisen kaistanleveyden Bits: 0 1 0 0 0 0 1 0 0 Pulses before transmission: Bit rate: 2000 bits per second Pulses after transmission: Bandwidth 500 Hz Bandwidth 900 Hz Bandwidth 1300 Hz Bandwidth 1700 Hz Bandwidth 2500 Hz Bandwidth 4000 Hz 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 34 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 36 17 18

Analoginen data Signaalit ja data Jatkuva-arvoista luonnollinen puhe, video Screen Scan line Horizontal retrace Vertical retrace Analog data (voice sound waves) Digital data (binary voltage pulses) Telephone Modem Analog signal Analog signal (modulated on carrier frequency) 25 (a) Composition of a TV field (a) Analog signals: represent data with continuously varying electromagnetic wave Speech energy, db 20 15 10 Basic speech energy Intelligibility 1 264 2 265 3 266 4 Lines 5 through 238 of first field and lines 267 through 500 of second field not shown here. 263 1 264 2 265 3 266 4 Analog signal CODEC Digital signal 5 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Frequency (Hz) Lines 242 through 262 and lines 505 through 525 are not part of raster; they occur while beam is shut off during vertical retrace. (b) Video interlacing technique 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 37 501 239 502 240 503 241 504 501 239 502 240 503 241 504 Digital data Digital signal Digital transmitter (b) Digital signals: represent data with sequence of voltage pulses 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 39 Digitaalinen data Erilliset (diskreetit) arvot teksti (kirjaimet) kokonaisluvut Merkistöt ASCII: 7 bittiä (A-Z) ISO 8859-X» -1 Latin 1 (länsieurooppalainen)» -15 Euro ISO 10646 / Unicode Analoginen ja digitaalinen siirto Analoginen data Digitalinen data Analoginen signaali Digitaalinen signaali Analoginen signaali Digitaalinen signaali 1) sama spektri kuin datalla koodattu kodekilla 2) koodattu eri spektrin osalle digitaaseksi bittijonoksi koodattu modulattorilla analogiseksi signaaliksi Analoginen siirto vahvistimien välityksellä ei käytössä 1) kaksitasoinen signaali 2) koodattu halutunkaltaiseksi digitaaliseksi signaaliksi Digitaalinen siirto analogisena siirretty digitaalinen data: toistimet rekonstruoivat datan ja tuottavat uuden analogisen signaalin toistimien välityksellä 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 38 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 40 19 20

Miksi digitaalinen siirto? Digitaaliteknologian kehittyminen esim. VLSI, algoritmit Datan eheys Kapasiteetin hyödyntäminen yhteyden jako digitaalisena joustavaa Turvallisuus ja yksityisyys salaus ja autentikointitekniikat toimivat parhaiten digitaalisessa ympäristössä Integraatio eri viestien siirto samoilla laitteilla ja verkoilla Vaimentuma Kasvaa etäisyyden kasvaessa ohjatussa siirrossa yleensä logaritminen: db/km ohjaamattomassa monimutkainen: monitie-eteneminen yms. Kasvaa taajuuden kasvaessa analogisia signaaleja tasoitetaan Signaalin kulkunopeus kaapelissa riippuu taajuudesta eri taajuudet perille eri aikoina 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 41 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 43 10 Siirron häiriötekijät Vaimentumat ja vaimentumahäiriöt Viiveen hajonta Kohina Attenuation (decibels) relative to attenuation at 1000 Hz 1 5 2 0 5 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Frequency (hertz) (a) Attenuation 4000 Kohina Lämpökohina (N = ktw) valkoinen kohinta: taajuusriippumaton Keskeismodulaatiokohina signaalit f 1 ja f 2 aiheuttavat häiriöitä Data transmitted: Signal: Noise: 1 1 1 0 1 1 1 0 0 0 0 0 0 1 0 Relative envelope delay (microseconds) 3000 2000 1000 1 2 taajuuksille ±nf 1 ±mf 2 Ylikuuluminen läheiset parit, anteenit Impulssikohina salamat, kytkennät: lyhyitä ja voimakkaita ei vakava analogiselle, tuhoisa digitaaliselle Signal plus noise: Sampling times: Data received: Original data: 1 1 1 1 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 1 1 1 0 1 1 1 Bits in error 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 42 500 1000 0 1500 2000 2500 3000 3500 Frequency (hertz) 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 44 (b) Delay distortion 21 22

Kanavan kapasiteetti Siirtonopeus [bps] Kaistanleveys [Hz] Kohina [W, S/N] Virhesuhde [P(virhe)] todennäköisyys, että vastaanotettu symboli tulkitaan väärin Tehtäviä 2.1, 2.3, 2.4 ja 2.7 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 45 21.9.1998 (c) Markus Peuhkuri 47 Kanavan rajoitukset Kohinattomassa kanavassa rajoitteena kaistanleveys maksimi signaalinopeus = 2 * kaistanleveys Nyquist: symbolien keskinäishäiriö Shannon kohina rajoittaa kapasiteettia datanopuden lisääminen kasvattaa myös virhenopeutta 35 S C = Blog 2 1+ N bps/hz 30 25 20 15 10 5 21.9.1998 0 (c) Markus Peuhkuri 100 46 20 40 60 80 0 S/N [db] 23 24