Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info 0DUNXV 3HXKNXUL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info 0DUNXV 3HXKNXUL"

Transkriptio

1 Dataliikenteen tekijät Dataverkot 0DUNXV 3HXKNXUL Siirtojärjestelmän hyödyntämisaste päätelaitteen kompleksisuus Rajapinta Signaalin luonti Synkronointi Tiedonvaihdon hallinta Virheen havaitseminen ja korjaus Vuonhallinta (c) Markus Peuhkuri 3 Kurssi-info 24 kertaa (ml. tentti + palautus) Materiaali: Stallings, W: Data and Computer Communications (5th ed) Yhteystiedot puhuri@iki.fi Dataliikenteen tekijät Osoitus Reititys Toipuminen Viestin muotoilu Turvallisuus Verkonhallinta (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 4 1 2

2 Yhteydet Pisteestä pisteeseen-yhteydet yksinkertainen etäisyys rajoittaa N:n koneen viestiminen keskenään tarvitsee N*(N-1) yhteyttä Verkot yhteys minkä tahansa kahden verkoon liitetyn koneen kesken myös 1:N ja M:N yhteydet (verkosta riippuen) Verkkotyypit Piirikytkentä esim. puhelinverkko Pakettikytkentä (pakettivälitys) esim. Internet Kehysvälitys Frame Relay Soluvälitys ATM Jakeluverkot monipääsyverkot (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 7?AN LAN (Local Area Network) - lähiverkko MAN (Metropolitan Area Network) - kaupunkiverkko WAN (Wide Area Network) - maan tai maailmanlaajuinen verkko VAN (Value Added Network) - lisäarvoverkko GAN (Global Area Network) - eri verkkoja yhdistämällä luotu verkko, joka näyttää käyttäjälle yhtenäiseltä verkolta Liikennöinin edellytykset Yhteyden luominen suoran yhteyden luominen kohteen yksilöiminen Vastaanottajan valmius yhteyden luomiseen tiedon vastaanottoon (autentikointi, ) tiedon esitysmuoto (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 8 3 4

3 Protokolla ja arkkitehtuuri Tiedon siirto Protokolla kielioppi (syntax) semantiikka ajastus Arkkitehtuuri viestinnän jako eri osatehtäviin yleensä kerrosrakenne (3, 5, 7) Header Network Header Application Data Header Network Header protocol data units Network protocol data units (packets) Source X Application Record Record Destination Y Application DSAP DSAP PDU Network access DHost Packet DHost Network access (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 11 3-kerrosrakenne Verkkokerros tietokoneen ja verkon välinen liikennöinti tunniste: kohdelaite Siirtokerros siiro päästä-päähän luotettavuus, aikakriittisyys tunniste: palvelunsaantipiste (SAP) Sovelluskerros esimerkiksi sähköposti, tiedostojen siirto TCP/IP-malli (5-kerros) Fyysinen kerros esim. parikaapeli, kuitu Verkkoliityntäkerros esim. ARP-toiminnallisuus Internet-kerros Siirtokerros päätelaite-päätelaitekerros Sovelluskerros (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri

4 TCP/IP-liikennöinti OSI verkossa Medium Amplifier or repeater (a) Point-to-point 0 or more Medium 7 sovelluskerros 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso 7 sovelluskerros 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso D H H 4 kuljetus 4 kuljetus H 3 verkkokerros 2 siirtoyhteys verkko kerros siirtoyhteys siirtoyhteys 3 verkkokerros 2 siirtoyhteys FCS H FH 1 fyysinen fyysinen fyysinen 1 fyysinen Medium Amplifier or repeater (b) Multipoint 0 or more Medium 2 siirtoyhteys 1 fyysinen LLC MAC PHY (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 15 OSI-malli (7-kerros) OSI-mallin kerrosrakenne seitsenkerroksinen ajatusmalli yhteystapahtuma etenee kerroksittain alempi kerros tarjoaa palveluja yläpuolella olevalle kerrokselle kukin kerros lisää oman otsikkotietonsa dataan (yleensä alkuun) 7 sovelluskerros application layer 6 esitystapakerros 5 presentation layer yhteysjakso- eli istuntokerros session layer 4 kuljetuskerros transport layer 3 verkkokerros network layer 2 siirtoyhteyskerros 1 data link layer fyysinen kerros physical layer pyyntöjä vasteita pyyntöjä vasteita ilmoituksia ilmoituksia vahvistuksia vahvistuksia WinSock 2 WinSock 2 Application Application WinSock 2 API Functions Name Space Functions The WinSock 2 DLL WS2-32.DLL (32 bit) WinSock 2 WinSock 2 SPI Name Space SPI Name Space Name Space Service Service Service Service Provider Provider Provider Provider (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri

5 TCP/IP vs. OSI Standardointi... TCP/IP Application (host-to-host) Internet Network Access OSI Application Presentation Session Network Data Link Hardware Firmware Software User Space Operating System Eurooppalaiset ETSI, CEN/CENELEC, ECMA Maailmanlaajuiset ISO/IEC ITU-T (entinen CCITT) Muita EIA/TIA IEEE (DoD) ISOC/IAB/IETF ATM Forum, Frame Relay Forum, Physical Physical (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 19 Standardit ITU Þ Þ Suuret markkinat integrrointi ja massatuotanto mahdollisia Monitoimittajuus mahdollista ei sidoksissa yhteen toimittajaan (hinnat) Teknologian pysähtyminen yhteisymmärrykseen pääseminen, hyväksyntä kompromissit, patentit Useita standardeja samaan tarkoitukseen Jäsenet 184 jäsenmaata 383 jäsentä (yrityksiä, tutkimuslaitoksia, operaattorit, Tehtävät tekninen alue kehitysalue poliittinen alue Suositukset maksua vastaan ladatavissa (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri

6 ITU: rakenne Täysimmääräinen kokous (4 vuoden välein) strateginen suunnittelu ja toimintaperiaatteet Neuvosto: 46 jäsenmaata (vuosittain) Televistinnän maailmankonferessi televiestintää koskevien säädösten käsittely Radioviestintäsektori Televiestintäsektori standardointi kehtys Pääsihteeristö ISO 2700 teknistä komiteaa, alikomiteaa ja työryhmää teollisuuden, tutkimuslaitosten, hallitusten elinten, kuluttajajärjestöjen ja kansainvalisten organisaatioiden edustajat tuottavat draft International Standards kustakin maasta yksi pääedustaja vastaa k.o. maan standardisoinnista äänestävät draftien hyväksymisestä (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 23 Tekniikan tie standardiksi: ISO Konsensus huomioidaan valmistajat, myyjät, käyttäjät, kuluttajaryhmät, testauslaboratoriot, hallitukset, ammattiryhmät ja tutkimuslaitokset Laaja-alaisia tyydyttävät valmistajia ja käyttäjiä maailmanlaajuisesti Vapaaehtoisia markkinavoimien ohjaamaa Tekniikan tie standardiksi: ISOC Internet Society (ISOC) Internetin kasvu ja kehitys:millä tavoin Internettiä käytetään ja voidaan käyttää» sosiaaliset» poliittiset» tekniset ISOC Trustees (Board of Trustees: 18)»hyväksyvät tapaamiset IAB:n kanssa IETF:n nimitettyjen joukosta Internet Architecture Board (IAB, ent. Internet Activities Board) (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri

7 ISOC / 2 Internet Engineering Task Force (IETF)» huomioi operaatio- ja teknisiä ongelmia Internetissä ja kehittää niihin ratkaisuja» määrittää protokollien ja lähiajan arkkitehtuurin kehitystä ja käyttöä teknisten ongelmien ratkaisuihin» tekee suosituksia protokollien käytöstä ja standardoinnista Internet Engineering Steering Group:lle (IESG)» helpottaa teknologian siirtoa Internet Research Task Force:lta (IRTF)» tarjoaa valmistajille, käyttäjille, tutkijoille, välittäjille ja verkon hallinnoijille yhteisen keskustelupaikan jaettu 8 toiminnalliseen alueeseen jotka edelleen työryhmiin pitää kokouksia 3 kertaa vuodessa ISOC / 4 RFC Informational Experimental Historic Proposed Standard täydellinen, uskottava määrittely ja osoitettu hyödyllisyys vähintään 6 kk, maksimissaan 2 vuotta»tämän jälkeen korotetaan, hylätään tai uudistetaan (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 27 ISOC / 3 Internet Research Task Force (IRTF) pidemmän aikavälin kehitys Internet-Draft ei mitään virallista asemaa voidaan poistaa tai muuttaa milloin vain (6 kk) Request for Comments (RFC) virallinen IAB:n dokumentti (säilytetään pysyvästi) kaikki eivät ole standardeja Standards Track» Proposed Standard» Draft Standard» Standard (c) Markus Peuhkuri 26 ISOC / 5 Draft Standard useita riippumattomia yhteensopivia toteutuksia ja rajallinen toimintakokemus: toimii hyvin vähintään 4 kk, maksimissaan 2 vuotta» korotetaan, hylätään, uudistetaan tai takaisin proposed-tasolle Standard osoitettu toiminallinen vakaus voi säilyä pysyvästi tai voidaan siirtää historialliseksi» uudet versiot aloittavat alusta (c) Markus Peuhkuri

8 RFC:n vaiheet Req Rec Ele Lim Not Rec IAB IESG IRSG Other Standard X XXX XXX Bogus Publish Bogus Bogus Standard Draft Std X X XXX Bogus Publish Bogus Bogus Draft Std Proposed Std X XXX Refer Publish Refer Refer Proposed Std Informational Publish Publish Discreat Discreat Informational Experimential XXX Notify Publish Notify Notify Experimential Historic XXX Historic ATM Forum Määrittelyt valmistellaan työryhmissä straw ballot» testiäänestys kommentein (tarvittaessa useita kierroksia)» keskustelu final ballot» hyväksytään / hylätään saatavissa ftp:llä»myös tulostettuina USD (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 31 Tekniikan tie standardiksi: ATM Forum Jäsenet Principal Auditing (TKK) User Rakenne johtokunta + sihteeristö tekninen komitea: työryhmät käytttäjä / yrityskomitea markkinakomiteat (Eur, Aas, NA) (c) Markus Peuhkuri 30 Datan siirto lähettäjä {transmitter} vastaanottaja {} ohjattu siirto [kaapeli] {guided} ohjaamanton siirto [radio] {unguided} suora yhteys {direct link} kaksipisteyhteys {point-topoint} monipisteyhteys {multipoint} yksisuuntainen, ITU-T ANSI vuorosuuntainen, simplex simplex half-duplex kaksisuuntainen duplex full-duplex (c) Markus Peuhkuri 32 Medium Medium Amplifier or repeater (a) Point-to-point Amplifier or repeater (b) Multipoint 0 or more Medium 0 or more Medium 15 16

9 Taajuus, spektri ja kaistanleveys Taajuusavaruus 1.0 Amplitude (volts) Amplitude aika-avaruus <> taajuusavaruus jatkuva <> erillinen lim st ( ) = sa ( ) a t a jaksollinen <> jaksoton st ( + T) = st ( ) < t< + 0 Time Time A (a) Continuous period = T = 1/f 1 (a) Sine wave A Signal Strength A Signaali useiden taajuksien summa perustaajuus kerrannaiset Fourier-muunnos Spektri absoluuttinen kaistanleveys tehollinen kaistanleveys tasavirtakomponentti (a) sin (2pf 1t) (b) 1/3 sin (2p(3f 1)t) T 2.0T 0 Time A (b) Discrete (c) Markus Peuhkuri (b) Square wave 33 Signal Strength period = T = 1/f 1 Time T (c) sin (2pf 1t) + 1/3 sin (2p(3f1)t) (c) Markus Peuhkuri 35 Sini-aalto Kaistanleveys vs. datanopeus Jaksollisten signaalien perusaalto voimakkus (A) taajuus (f)» toistoväli (T = 1/f)» aallonpituus λ = vt vaihekulma (φ) st () = Asin( 2π ft+ φ) sec (a) A = 1, f = 1, f = 0 (b) A = 0.5, f = 1, f = sec (c) A = 1, f = 2, f = 0 (d) A = 1, f = 1, f = p/4 1.5sec 1.5sec Digitaalisella signaalilla ääretön kaistanleveys vastaanottajan eroittelukyky siirtomedia rajoittaa tosiallista kaistanleveyttä hyvä vastaanotto: 2W Hz = W bps» häiriöistä riippuen pienemmälläkin Keskitaajuus määrää suurimman mahdollisen kaistanleveyden Bits: Pulses before transmission: Bit rate: 2000 bits per second Pulses after transmission: Bandwidth 500 Hz Bandwidth 900 Hz Bandwidth 1300 Hz Bandwidth 1700 Hz Bandwidth 2500 Hz Bandwidth 4000 Hz (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri

10 Analoginen data Signaalit ja data Jatkuva-arvoista luonnollinen puhe, video Screen Scan line Horizontal retrace Vertical retrace Analog data (voice sound waves) Digital data (binary voltage pulses) Telephone Modem Analog signal Analog signal (modulated on carrier frequency) 25 (a) Composition of a TV field (a) Analog signals: represent data with continuously varying electromagnetic wave Speech energy, db Basic speech energy Intelligibility Lines 5 through 238 of first field and lines 267 through 500 of second field not shown here Analog signal CODEC Digital signal Frequency (Hz) Lines 242 through 262 and lines 505 through 525 are not part of raster; they occur while beam is shut off during vertical retrace. (b) Video interlacing technique (c) Markus Peuhkuri Digital data Digital signal Digital transmitter (b) Digital signals: represent data with sequence of voltage pulses (c) Markus Peuhkuri 39 Digitaalinen data Erilliset (diskreetit) arvot teksti (kirjaimet) kokonaisluvut Merkistöt ASCII: 7 bittiä (A-Z) ISO 8859-X» -1 Latin 1 (länsieurooppalainen)» -15 Euro ISO / Unicode Analoginen ja digitaalinen siirto Analoginen data Digitalinen data Analoginen signaali Digitaalinen signaali Analoginen signaali Digitaalinen signaali 1) sama spektri kuin datalla koodattu kodekilla 2) koodattu eri spektrin osalle digitaaseksi bittijonoksi koodattu modulattorilla analogiseksi signaaliksi Analoginen siirto vahvistimien välityksellä ei käytössä 1) kaksitasoinen signaali 2) koodattu halutunkaltaiseksi digitaaliseksi signaaliksi Digitaalinen siirto analogisena siirretty digitaalinen data: toistimet rekonstruoivat datan ja tuottavat uuden analogisen signaalin toistimien välityksellä (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri

11 Miksi digitaalinen siirto? Digitaaliteknologian kehittyminen esim. VLSI, algoritmit Datan eheys Kapasiteetin hyödyntäminen yhteyden jako digitaalisena joustavaa Turvallisuus ja yksityisyys salaus ja autentikointitekniikat toimivat parhaiten digitaalisessa ympäristössä Integraatio eri viestien siirto samoilla laitteilla ja verkoilla Vaimentuma Kasvaa etäisyyden kasvaessa ohjatussa siirrossa yleensä logaritminen: db/km ohjaamattomassa monimutkainen: monitie-eteneminen yms. Kasvaa taajuuden kasvaessa analogisia signaaleja tasoitetaan Signaalin kulkunopeus kaapelissa riippuu taajuudesta eri taajuudet perille eri aikoina (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri Siirron häiriötekijät Vaimentumat ja vaimentumahäiriöt Viiveen hajonta Kohina Attenuation (decibels) relative to attenuation at 1000 Hz Frequency (hertz) (a) Attenuation 4000 Kohina Lämpökohina (N = ktw) valkoinen kohinta: taajuusriippumaton Keskeismodulaatiokohina signaalit f 1 ja f 2 aiheuttavat häiriöitä Data transmitted: Signal: Noise: Relative envelope delay (microseconds) taajuuksille ±nf 1 ±mf 2 Ylikuuluminen läheiset parit, anteenit Impulssikohina salamat, kytkennät: lyhyitä ja voimakkaita ei vakava analogiselle, tuhoisa digitaaliselle Signal plus noise: Sampling times: Data received: Original data: Bits in error (c) Markus Peuhkuri Frequency (hertz) (c) Markus Peuhkuri 44 (b) Delay distortion 21 22

12 Kanavan kapasiteetti Siirtonopeus [bps] Kaistanleveys [Hz] Kohina [W, S/N] Virhesuhde [P(virhe)] todennäköisyys, että vastaanotettu symboli tulkitaan väärin Tehtäviä 2.1, 2.3, 2.4 ja (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 47 Kanavan rajoitukset Kohinattomassa kanavassa rajoitteena kaistanleveys maksimi signaalinopeus = 2 * kaistanleveys Nyquist: symbolien keskinäishäiriö Shannon kohina rajoittaa kapasiteettia datanopuden lisääminen kasvattaa myös virhenopeutta 35 S C = Blog 2 1+ N bps/hz Siirtomedia Ohjattu siirto; kaapelisiirto parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu siirtomerdian ominaisuudet tärkeitä Ohjaamaton siirto; langaton siirto ilma tai tyhjiö: radio, infrapuna, valo lähetin/vastaanottimen (anteenin) ominaisuudet tärkeitä Siirtomedia valinta kaistanleveys, siirron rajoitukset, häirintä, vastaanottajien ja lähettäjien määrä (c) Markus Peuhkuri S/N [db] (c) Markus Peuhkuri

13 Sähkömagneettinen spektri Frequency (hertz) ELF VF VLF LF MF HF VHF UHF SHF EHF Power and telephone Radio Microwave Infrared Visible Rotating generators Radios and televisions Radar Lasers light Musical instruments Electronic tubes Microwave antennas Guided missiles Voice microphones Integrated circuits Magnetrons Rangefinders Twisted Pair Optical Fiber Coaxial Cable AM Radio FM Radio Terrestrial and TV and Satellite Transmission Wavelength in space (meters) EIA/TIA kategoriat EIA-568 (1990) ja EIA-568-A (1995) suoritusarvot: vaimentuma, lähipäänylikuuluma cat3: < 16 MHz 1 kierros / 10 cm 13,1/23 db/100 16MHz cat5: < 100 Mhz 1-2 kierrosta / 1 cm 8,2/44 sb/ MHz cat6, 7 < 300 MHz datanopeudet 1Gbps (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 51 Parikaapeli Yleinen, edullinen puhelinverkossa ( bps: 5 km) lähiverkoissa (100 Mbps (100 m), 1 Gbps (25 m)) Kaksi johdinta (0,1-0,6 mm 2 ) keirretty toistensa ympärille vähentää häiriöitä kierteen nousu ja säännöllisyys samassa kaapelissa parit eri nousuilla Suojaus (STP) vai suojaamaton (UTP) suojaus foliolla vähentää häiriöitä kallimpi, vaikeampi työskennellä (c) Markus Peuhkuri 50 Koaksiaalikaapeli Suojattu rakenne vähentää häiriöitä laaja taajuusalue Monikäyttöinen TV-jakelu (kaapelitv) puhelivekoissa (etäyhteydet, puhekanavaa) oheislaitteiden liittäminen lähiverkot Hankalampi käsitellä kuin parikaapeli (c) Markus Peuhkuri

14 Kuituratkaisut Valokuitulla erinomaisia ominaisuuksia: kaistanleveys: > Tbps (10 12 ) pieni vaimeneminen (pitkä toistinetäisyys) RFI/EMI immuuni eikä aiheuta niitä kemiallinen kestävyys pieni koko ja paino Haitat asennus jonkinverran vaikeampi energian kuljetus ei onnistu Käytössä runkoyhteyksillä (c) Markus Peuhkuri 53 Kuitujen ominaisuudet Monimuotokuidun heijastukset vaimennus pulssin leviäminen Yksimuotokuitu dispressio kuidun epäpuhtauksista Standardikuitu Dispressiosiirretty 9/125 µm (SM) 9/125 µm (DS) Vaimennus 1300 nm < 0,45 db/km < 0,50 db/km 1500 nm < 0,30 db/km < 0,30 db/km Dispressio 1300 nm < 3,5 ps/(nm*km) < 18 ps/(nm*km) 1500 nm < 18 ps/(nm*km) < 3,5 ps/(nm*km) Raja-aallonpituus 1270 nm 1270 nm 62,5/125 µm (GK) 50/125 µm (GI) 100/140 µm (GN) Vaimennus 850 nm < 3,5 db/km < 2,7 db/km < 4,5 db/km 1300 nm < 1,0 db/km < 0,8 db/km < 2,0 db/km Kaistanleveys 850 nm > 200 MHz*km > 400 MHz*km > 100 MHz*km 1300 nm > 500 MHz*km > 600 MHz*km > 100 MHz*km (c) Markus Peuhkuri 55 Kuitutyypit Kuitukaapelit Monimuotokuidut askeltaiteisetkuidut astettaistaitteiset kuidut valo kulkee useita reittejä Yksimuotokuidut valo ei mahdu taittumaan => kulkee suoraan Lähettiminä laserdiodit tai ledit Yksittäiset kuidut arkoja: kaapelissa putkissa urissa yleensä rasvatäytteisiä veden torjumiseksi Kuitunauhojen käyttö yleistyvää käsittely nopeampaa (nauhahitsaimet) tiiviimpi pakkaus (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri

15 Kuitukaapelit Rasvatäytteinen kanavavalokaapeli neutraaliakselieli suoraputkirakenteinen Kaapelien vaimentuma Attenuation (db/km) gauge twisted pair 3/8" coaxial cable khz 1 MHz 1 GHz 1 THz 1000 THz Frequency Optical fiber (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 59 Kuitukaapelit Langaton siirto V-urasydämminen kanavavalokaapeli ilmavalokaapeli Anteeni lähettimessä ja vastaanottimissa Suunnattu <> suuntaamaton suuremilla taajuuksilla parempi suunnattavuus Eri taajuuksilla eri sovelluksia infrapuna (0,3-200 THz) mikroaallot (2-60 GHz): linkit radio taajuudet ( MHz): yleislähetykset Taajuuksien käyttö säädeltyä osa vaatii käyttöluvan, osa hyväksytyillä tuotteilla (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri

16 Personal System Model 70 Personal System Model 70 Personal System Model 70 Personal System Model 70 Personal System Model 70 Taajuusalueet taajuus analoginen digitaalinen [Hz] nimi modulointi kaista [Hz] modulointi [bps] sovellukset 30 k ASK, FSK, LF < 100 navigointi MSK 300 k ASK, FSK, MF AM < 4 k < 1 k AM-radio MSK 3 M ASK, FSK, HF AM, SSB < 4 k < 3 k lyhyet aallot, LA MSK 30 M AM, SSB, VHF 5 k - 5M FSK, PSK < 100 k VHF-TV FM-radio FM 300 M UHF-TV, UHF FM, SSB < 20 M PSK < 10 M matkapuhelimet, 3 G mikroaaltolinkit 30 G SHF FM < 500 M PSK < 100 M mikroaaltolinkit (maa+sat) 300 G EHF FM < 1 G PSK lyhyet pisteestäpisteeseen < 750 M Sateliittilinkit Viestintäsateliitit yleensä geostationaarisilla radoilla 4/6 ja 12/14 GHz taajuuksissa 3-4 erotus (= sateliittia) Sovellukset TV-jakelu (kaapeli tai suora) puhelinsiirto yksityiset verkot Haitat viive sääolot (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 63 Mikroaaltolinkit Sateliittijärjestelmät Suora näköyhteys d = 714, Kh, K 13, maan kaarevuus rajoittaa: säde kaartuu hiukan Vaimentuma neliöllinen 2 4π d riippuu taajuudesta L = 10log db sade (kosteus) lisää λ Sovellukset kaapeliyhteyden korvaus (kännykkäverkot)» nopeasti asennetavia, ei toistimia rakennusten väliset yhteydet Satellite (a) Point-to-point link via satellite microwave Satellite 256 kbps kbps Ku-band satellite 56 kbps 256 kbps Hub Front-end processor Host n Multiple s Transmitter Multiple s (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 64 (b) Broadcast link via satellite microwave 31 32

17 radio taajuudet Perinteinen taajuusalue suuntaamaton lähetys > 30 MHz taajuudet eivät heijastu ionosfääristä Sopiva liikennöintiiin liikkuviin kohteisiin vaimeneminen vähäisempää kuin mikroaalloilla monitie-eteneminen»heijastumat maasta, vedestä, rakennuksista Tehtäviä (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 67 Infrapuna Yleisesti käytössä lyhyen etäisyyden ohjaussovelluksissa ei läpäise seiniä heijastuu vaaleista pinnoista näköyhteys Voimakas hajasäteily häiritsee huonompi käytettävyys ulkona Monitie-eteneminen rajoittaa suurinta siirtonopeutta tyypillisessä huoneessa ~4 Mbps (c) Markus Peuhkuri

Parikaapeli. Siirtomedia. Sähkömagneettinen spektri. EIA/TIA kategoriat

Parikaapeli. Siirtomedia. Sähkömagneettinen spektri. EIA/TIA kategoriat Siirtomedia Ohjattu siirto; kaapelisiirto parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu siirtomerdian ominaisuudet tärkeitä Ohjaamaton siirto; langaton siirto ilma tai tyhjiö: radio, infrapuna, valo lähetin/vastaanottimen

Lisätiedot

Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info. Dataliikenteen tekijät 0DUNXV 3HXKNXUL

Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info. Dataliikenteen tekijät 0DUNXV 3HXKNXUL Dataliikenteen tekijät Dataverkot 0DUNXV 3HXKNXUL Siirtojärjestelmän hyödyntämisaste päätelaitteen kompleksisuus Rajapinta Signaalin luonti Synkronointi Tiedonvaihdon hallinta Virheen havaitseminen ja

Lisätiedot

Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info. Dataliikenteen tekijät 0DUNXV 3HXKNXUL

Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info. Dataliikenteen tekijät 0DUNXV 3HXKNXUL Dataliikenteen tekijät Dataverkot 0DUNXV 3HXKNXUL Siirtojärjestelmän hyödyntämisaste päätelaitteen kompleksisuus Rajapinta Signaalin luonti Synkronointi Tiedonvaihdon hallinta Virheen havaitseminen ja

Lisätiedot

.XUVVLPDWHULDDOL /XHQQRQDLKHHW .XUVVLQVXRULWWDPLQHQ -RKGDQWR. Kari Saarelainen: Lähiverkkojen tekniikka (Yritysmikrot Oy 1993,

.XUVVLPDWHULDDOL /XHQQRQDLKHHW .XUVVLQVXRULWWDPLQHQ -RKGDQWR. Kari Saarelainen: Lähiverkkojen tekniikka (Yritysmikrot Oy 1993, 6/lKLYHUNRW -RKGDQWR 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri 1.XUVVLQVXRULWWDPLQHQ X Ilmoittautuminen TOPIlla X Luennot X Tentti 11.12 klo 13-16 S4 X Harjoitustyö palautus tenttikauden lopussa tarkemmat tiedot

Lisätiedot

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Kurssimateriaali. Kurssin suorittaminen. Kurssiohjelma. Tavoitteet -RKGDQWR

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Kurssimateriaali. Kurssin suorittaminen. Kurssiohjelma. Tavoitteet -RKGDQWR Luennon aiheet S-38.188 Tietoliikenneverkot Kurssin suorittaminen ja muu byrokratia Mistä on kyse Standardit -RKGDQWR 0DUNXV 3XKNXUL 9.9.1998 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 2 Kurssin suorittaminen

Lisätiedot

/XHQQRQDLKHHW. S Tietoliikenneverkot .XUVVLQVXRULWWDPLQHQ .XUVVLPDWHULDDOL 7DYRLWWHHW .XUVVLRKMHOPD -RKGDQWR. jako 1.

/XHQQRQDLKHHW. S Tietoliikenneverkot .XUVVLQVXRULWWDPLQHQ .XUVVLPDWHULDDOL 7DYRLWWHHW .XUVVLRKMHOPD -RKGDQWR. jako 1. /QQRQDLKW S-38.188 Tietoliikenneverkot Kurssin suorittaminen ja muu byrokratia Mistä on kyse Standardit -RKGDQWR 17.9.1997 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 2.UVVLQVRULWWDPLQQ Ilmottautuminen TOPIlla

Lisätiedot

Yhteydet. Tietoliikenneverkko: mitä se on? Mitä verkolta odotetaan? Yhteydet. Verkon vaatimukset

Yhteydet. Tietoliikenneverkko: mitä se on? Mitä verkolta odotetaan? Yhteydet. Verkon vaatimukset S-38.188 Tietoliikenneverkot Johdanto Markus Peuhkuri 8. syyskuuta 1999 Luennon aiheet Kurssin suorittaminen ja muu byrokratia Kurssin tavoitteet: mistä on kyse it Kirjasta kappale 1. Kurssin suorittaminen

Lisätiedot

Siirtotiet (Siirtomedia)

Siirtotiet (Siirtomedia) CT30A2002 Tietoliikennetekniikan perusteet Siirtotiet (Siirtomedia) 1 Yleistä siirtoteistä Käydään läpi fyysiset ominaisuudet, sovelluskohteet ja pääpiirteet siirron kannalta Siirtotiet, joilla tietoa

Lisätiedot

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita Siirtoaika Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Linkkien määrän vaikutus Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika 1 2 3 4 1 2 3 4 Sanoman siirto: ei

Lisätiedot

T-110.250 Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet

T-110.250 Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet T-110.250 Verkkomedian perusteet Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Tietoliikennekäsitteitä Kerrosmallit Digitaalinen tiedonsiirto Siirtomediat Virheet ja virheenkorjaus Modulaatio

Lisätiedot

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Siirtoaika Linkkien määrän vaikutus 1 2 3 4 Reitittimet 1 2 3 4 Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika Sanoman

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK

Lisätiedot

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan!

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan! Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia FDM (frequency-division

Lisätiedot

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93 Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93 Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon

Lisätiedot

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin

Lisätiedot

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva, Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet Ma 29.10.2012 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, Tiina Niklander 2012

Lisätiedot

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Regulointi, standardointi, veloitus Yhteenveto 1/11 Reguloinnin motivaatio Televerkot ovat usein ns. luonnollinen monopoli Televerkkojen kilpailua ylläpidetään

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media. 1.3. Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita

Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media. 1.3. Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita Virtuaalipiirin muunnostaulukko Sisääntulo tuleva VC lähtevä VC ulosmeno 1 12 34 3 1 97 56 2 2 42 101 3 2 10 78 1 3 12 65 2 piiríkytkentäiset FDM TDM Teleliikenneverkot Taulukkoa päivitettävä aina kun

Lisätiedot

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

)\\VLQHQNHUURV Lähiverkot / Markus Peuhkuri 1

)\\VLQHQNHUURV Lähiverkot / Markus Peuhkuri 1 6/lKLYHUNRW )\\VLQHQNHUURV 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri 1 /XHQQRQDLKHHW X Kaapelityypit X Standardeja X Koodaus siirtotielle .DDSHOLW\\SLW X parikaapeli suojattu suojaamaton parikierteen nousu ja

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus

IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus Päivitetty IARU Region 1 -konferenssissa Varnassa 2014. 50 MHz 50.000 50.100 500 Hz Vain CW (paitsi majakat) 50.000 50.010 Region-1 * 50.010 50.020 Region-2 * 50.020

Lisätiedot

T-61.246 DSP: GSM codec

T-61.246 DSP: GSM codec T-61.246 DSP: GSM codec Agenda Johdanto Puheenmuodostus Erilaiset codecit GSM codec Kristo Lehtonen GSM codec 1 Johdanto Analogisen puheen muuttaminen digitaaliseksi Tiedon tiivistäminen pienemmäksi Vähentää

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

Siirtotiet (Siirtomedia)

Siirtotiet (Siirtomedia) CT30A2002 Tietoliikennetekniikan perusteet Siirtotiet (Siirtomedia) 1 Yleistä siirtoteistä Käydään läpi fyysiset ominaisuudet, sovelluskohteet ja pääpiirteet siirron kannalta Siirtotiet, joilla tietoa

Lisätiedot

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Kurssin luennot (toteutunut järjestys) Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat,

Lisätiedot

Tietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93

Tietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93 Tietoliikenteen fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93 Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon esitysmuoto Informaatio: datan merkityssisältö

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet Paljon hieman sekalaista asiaa 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon fyysinen rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5.

Lisätiedot

Data ja informaatio. Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Ohjattu media. Tiedonsiirto. Ohjaamaton media

Data ja informaatio. Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Ohjattu media. Tiedonsiirto. Ohjaamaton media Data ja informaatio Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93 Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon esitysmuoto Informaatio: datan

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2017

Radioamatöörikurssi 2017 Radioamatöörikurssi 2017 Polyteknikkojen Radiokerho Luento 4: Modulaatiot 9.11.2017 Otto Mangs, OH2EMQ, oh2emq@sral.fi 1 / 29 Illan aiheet 1.Signaaleista yleisesti 2.Analogiset modulaatiot 3.Digitaalinen

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 2 Siirtotiet. OSI-kerrokset 1 ja 2. Timo Smura 30.01.2008 Luennon aiheet Kertausta Verkkojen kerrosmalli: OSI Fyysinen kerros (OSI-mallin 1. kerros) Siirtotiet:

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2.

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2. S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2. Luennon aiheet Kertausta OSI malli OSI mallin 1. kerros (fyysinen kerros) Siirtotiet: kuparikaapeli, valokuitu, radiolinkit

Lisätiedot

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013 Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013 Kurssin luennot 1. Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura 2. Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat, Otto Seppälä 3.

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping) Fyysinen kerros: hajaspektri CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) samankaltainen kuin Ethernetissä Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee

Lisätiedot

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen

TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen Jukka Henriksson IEEE Life fellow Fairspectrum http://www.fairspectrum.com/ EIS/RISS esitys, Helsinki Sisältöä White space mitä se on? Tilanne TV yhteiskäytössä

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit.

Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit. Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit circuit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia

Lisätiedot

Kanavointi (multiplexing)

Kanavointi (multiplexing) Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit circuit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia

Lisätiedot

Siirtotiet - johtimeton (Siirtomedia)

Siirtotiet - johtimeton (Siirtomedia) CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Siirtotiet - johtimeton (Siirtomedia) 1 The Electromagnetic Spectrum The electromagnetic spectrum and its uses for communication. 2 Johtimettomat siirtotiet Signaali

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö 4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

Lisätiedot

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton 4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

Lisätiedot

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros "Miten siirretään yksi bitti"

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Miten siirretään yksi bitti Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros "Miten siirretään yksi bitti" Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva

Lisätiedot

Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa

Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa MATNE Tutkimusseminaari 17.11.2011 Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa Markku Jokinen 2 Sisällys Johdanto WARP ohjelmistoradioalusta HF-toteutus lmenneet rajoitukset ohjelmistoradioalustalla

Lisätiedot

2. Peruskerros. tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) siirtoverkkoja. puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

2. Peruskerros. tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) siirtoverkkoja. puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko 2. Peruskerros tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) johtimet, kaapelit langaton siirto häiriöt ja vahvistaminen siirtoverkkoja puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

Lisätiedot

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille

Lisätiedot

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien 2.1.8. TAAJUUSJAKOKANAVOINTI (FDM) kanavointi eli multipleksointi tarkoittaa usean signaalin siirtoa samalla siirtoyhteydellä käyttäjien kannalta samanaikaisesti analogisten verkkojen siirtojärjestelmät

Lisätiedot

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Johdatus radiotekniikkaan Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Sisältö Johdanto radiotekniikkaan Epälineaarisuuden hyödyntäminen RFIDssä Esimerkkejä radiotekniikan tutkimuksesta Radiotieteen ja tekniikan

Lisätiedot

Virtuaalipiirin muunnostaulukko

Virtuaalipiirin muunnostaulukko Virtuaalipiirin muunnostaulukko Sisääntulo tuleva VC lähtevä VC ulosmeno 1 12 34 3 1 97 56 2 2 42 101 3 2 10 78 1 3 12 65 2 Taulukkoa päivitettävä aina kun uusi yhteys on muodostettu tai vanha purettu!

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN

6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN 6. Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/9/2003 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luento 3 Signaalin siirtäminen Tiedonsiirron perusteita Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luennon ohjelma Termejä, konsepteja

Lisätiedot

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

Sähkömagneettisista kentistä ja aalloista

Sähkömagneettisista kentistä ja aalloista SIIRTOTIET 75 Siirtotien muodostaa lähettimen ja vastaanottimen välinen fyysinen yhteys Siirtotie voi olla: Johtimellinen (parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu) Johtimeton (mikroaaltolinkit, satelliittilinkit,

Lisätiedot

6. Erilaisia verkkoja

6. Erilaisia verkkoja 6. Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/9/2003 1 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,

Lisätiedot

2.1 Tiedonsiirto. 2. Peruskerros. Lähetin, vastaanotin. Koodaus. Signaali. Kaistanleveys (bandwidth) Data siirretään energiana

2.1 Tiedonsiirto. 2. Peruskerros. Lähetin, vastaanotin. Koodaus. Signaali. Kaistanleveys (bandwidth) Data siirretään energiana 2. Peruskerros tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) johtimet, kaapelit langaton siirto häiriöt ja vahvistaminen siirtoverkkoja puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

Kanavat 61-69 eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia

Kanavat 61-69 eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia DVB-T2 standardi valmis Mitä vaikutuksia alan toimintaan? Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009 Kari Risberg Tekninen Johtaja, Digita NorDig T2 ryhmän puheenjohtaja Kari Risberg Miksi DVB-T2 standardi?

Lisätiedot

Virtuaalipiirin muunnostaulukko

Virtuaalipiirin muunnostaulukko Virtuaalipiirin muunnostaulukko Sisääntulo tuleva VC lähtevä VC ulosmeno 1 12 34 3 1 97 56 2 2 42 101 3 2 10 78 1 3 12 65 2 Taulukkoa päivitettävä aina kun uusi yhteys on muodostettu tai vanha purettu!

Lisätiedot

Digitaalinen Televisio

Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital

Lisätiedot

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2012

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2012 Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2012 Kurssin luennot (toteutunut järjestys) 1. Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura 2. Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat,

Lisätiedot

puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko 22.9.2000 1 Data siirretään energiana

puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko 22.9.2000 1 Data siirretään energiana 2. Peruskerros tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) johtimet, kaapelit langaton siirto häiriöt ja vahvistaminen siirtoverkkoja puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

Lisätiedot

CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff)

CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) samankaltainen kuin Ethernetissä Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee kun lähetys onnistuu törmäys

Lisätiedot

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen. 1S1E ietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki adioyhteys: ehtävien ratkaisuja 1. Langatonta laajakaistaa tarjoavan 3.5 GHz:n taajuudella toimivan WiMAX-verkon tukiaseman lähettimen lähetysteho

Lisätiedot

samankaltainen kuin Ethernetissä

samankaltainen kuin Ethernetissä CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) samankaltainen kuin Ethernetissä Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee kun lähetys onnistuu törmäys

Lisätiedot

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Siirtoaika Linkkien määrän vaikutus 1 2 3 4 Reitittimet 1 2 3 4 Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika Sanoman

Lisätiedot

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) ISM. Hidden terminal -ongelma. CSMA/CA (Collision avoidance) IEEE standardi. exposed station problem:

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) ISM. Hidden terminal -ongelma. CSMA/CA (Collision avoidance) IEEE standardi. exposed station problem: WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) IEEE 802.11-standardi IEEE 802.11: 1 ja 2 Mbps IEEE 802.11a: 6, 12, 24, 54 Mbps IEEE 802.11b: 5.5, 11 Mbps ETSI: HiperLAN HiperLAN1: 20 Mbbps HiperLAN2: 25-54 Mbps

Lisätiedot

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali Seppo Moilanen Matkapuhelinverkot, 3G Avainkysymyksiä: Miten 3g (WCDMA/UMTS) verkko / ilmarajapinta eroaa 2G:stä (GSM:stä)? Mitä etua 3g:stä on operaattoreille? Mitä

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit & spektri

Tietoliikennesignaalit & spektri Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia

Lisätiedot

Tiedon koodaus signaaliin. Sinifunktio. Fourier-sarja. Esimerkki: b -kirjain. T = 8; f =1/T = 1/8 10/14/ Fysikaalinen tulkinta

Tiedon koodaus signaaliin. Sinifunktio. Fourier-sarja. Esimerkki: b -kirjain. T = 8; f =1/T = 1/8 10/14/ Fysikaalinen tulkinta Tiedon koodaus signaaliin Sinifunktio bittien koodaukseen käytetään signaalin taajuutta amplitudia vaihetta signalointinopeus signaalia / s yksikkönä baudi perusesimerkki jaksollisesta funktiosta A f φ

Lisätiedot

Tiedon koodaus signaaliin

Tiedon koodaus signaaliin Tiedon koodaus signaaliin bittien koodaukseen käytetään signaalin taajuutta amplitudia vaihetta signalointinopeus signaalia / s yksikkönä baudi Sinifunktio perusesimerkki jaksollisesta funktiosta s(t)

Lisätiedot

1 db Compression point

1 db Compression point Spektrianalysaattori mittaukset 1. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan vahvistimen ja mixerin perusmittauksiin ja spektrianalysaattorin toimintaan. 2. Teoriaa RF- vahvistimen ominaisuudet ja käyttäytyminen

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY K001/M12/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(17) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

Henkilökunta - harjoitukset. Teletekniikan perusteet S-2000 S-38.118. Kurssin tavoite. Aloitusluennon sisältö. Henkilökunta- luennot

Henkilökunta - harjoitukset. Teletekniikan perusteet S-2000 S-38.118. Kurssin tavoite. Aloitusluennon sisältö. Henkilökunta- luennot Teletekniikan perusteet S-2000 S-38.118 Aloitusluento 13.9.2000 Mika Ilvesmäki Henkilökunta - harjoitukset Pääassistentti: Kirsi Voipio Laskuharjoitukset: Eeva Nyberg Mika Ilvesmäki Markus Peuhkuri/Marko

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T297/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY, TYPE APPROVAL Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite

Lisätiedot

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita

Lisätiedot