TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA Toimintasuunnitelma kaudelle 1.2.2013 31.1.2016 Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) perustettiin vuonna 1991 käsittelemään tieteelliseen tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja edistämään tutkimusetiikkaa (Asetus tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta, 1347/1991). Ensimmäinen neuvottelukunta aloitti toimintansa vuonna 1992. Neuvottelukunnan sihteeristö toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteydessä Helsingissä. Lisätietoa neuvottelukunnan verkkosivuilta www.tenk.fi. Neuvottelukunnan tehtävät Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asettaman tutkimuseettisen neuvottelukunnan tehtävänä asetuksen mukaan on: 1. tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja viranomaisille tutkimuseettisistä lainsäädäntö- ja muista kysymyksistä 2. toimia asiantuntijaelimenä tutkimuseettisiä ongelmia selvitettäessä 3. tehdä aloitteita tutkimusetiikan edistämiseksi sekä edistää tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua Suomessa 4. seurata alansa kansainvälistä kehitystä sekä osallistua aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön 5. harjoittaa tutkimuseettisiin kysymyksiin liittyvää tiedotustoimintaa. Kokoonpano Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti TENKin nykyiset jäsenet kaudelle 1.2.2013 31.1.2016. Neuvottelukunnan puheenjohtajana jatkaa toista kauttaan kansleri Krista Varantola Tampereen yliopistosta. Varapuheenjohtajana toimii professori Markku Helin Turun yliopistosta. Neuvottelukunnan kokoonpano on seuraava: Kansleri, professori Krista Varantola (Tampereen yliopisto), puheenjohtaja, Professori Markku Helin (Turun yliopisto), varapuheenjohtaja, Yksikön johtaja Arja Kallio (Suomen Akatemia), Yliopettaja Jyrki Kettunen (Arcada), Yliopistonlehtori, dosentti Pekka Louhiala (Helsingin ja Tampereen yliopistot), Tutkimusjohtaja Per Mickwitz (Suomen ympäristökeskus), Professori Kirsi Saarikangas (Helsingin yliopisto), Professori Ari Salminen (Vaasan yliopisto), Lakiasiainjohtaja Ari Suomela (Tekes), Professori Pirkko Walden (Åbo Akademi). Neuvottelukunnan sihteerinä toimii TENKin pääsihteeri, dosentti Sanna Kaisa Spoof. 1
Toimintasuunnitelma 1.2.2013 31.1.2016 1. Strategiset painopisteet TENK edistää hyvää tieteellistä käytäntöä laatimalla ja uudistamalla kansallisia ohjeita ja suosituksia sekä vaikuttamalla kansainvälisiin suosituksiin tutkimusetiikan alalla. TENK korostaa valistusta ja koulutusta tutkimusetiikan edistämisessä ja tutkimusvilpin ennaltaehkäisyssä. Tutkimusetiikan koulutuksen järjestämiseen tutkimusorganisaatioita velvoittaa 1.3.2013 voimaan astunut TENKin Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen (HTK 2012) ohje. Kaudella 2013 2015 TENKin toiminta painottuu yhä selkeämmin asiantuntijatehtäviin sekä tutkimuseettisen toiminnan seurannassa että hyvän tutkimuseettisen toimintakulttuurin luomisessa niin kansallisesti kuin kansainvälisessä yhteistyössäkin. Pysyvien tavoitteidensa mukaisesti TENK 1. vahvistaa tutkimuseettisten periaatteiden mukaista toimintakulttuuria, 2. harjoittaa tutkimuseettistä valistusta ja koulutusta, 3. kehittää vilppiepäilyjen selvittämisprosessia, 4. tiivistää verkottumista kansallisesti ja kansainvälisesti sekä vaikuttaa alan kansainväliseen kehitykseen 5. kehittää vuorovaikutteista tiedottamista ja 6. hyödyntää hyviä kansainvälisiä käytänteitä suomalaisessa tutkimuseettisessä kulttuurissa sekä tekee tunnetuksi hyväksi havaittua suomalaista tutkimuseettistä ohjeistusta. TENKin merkittävimmät tehtävät ja toiminnan painopisteet kaudelle 2013-2015 ovat hyvän tieteellisen käytännön ja tutkimusetiikan koulutuksen koordinointi yliopistoissa, erityisesti tohtoriohjelmissa, sekä ammattikorkeakouluissa ja muissa tutkimusorganisaatioissa hyödyntämällä myös mahdollisuuksien mukaan kansainvälisen yhteistyön ja opetusmateriaalit, tutkijoiden tutkimuseettisen täydennyskoulutuksen ja tarvittaessa alan kouluttajakoulutuksen käynnistymisen edistäminen, tiedeyhteisön entistä laajempi sitouttaminen TENKin tutkimuseettisiin ohjeisiin, HTK-loukkausepäilyjen ja ns. ihmistieteiden tutkimuksen eettisen ennakkoarvioinnin lausuntojen tilastoinnin aloittaminen, korkeakoulujen sähköisen plagiaatintunnistuksen käyttöönoton seuranta, tutkimuksen johtamiseen liittyvien eettisten erityiskysymysten esilletuominen, opinnäytteiden ohjaamiseen ja arviointiin liittyvien eettisten ongelmakohtien ohjeistaminen, tekijyyteen ja julkaisemiseen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy ja avoimen tieteen ja tutkimuksen sähköisten tietoaineistojen jakamisen (open data, data sharing) eettisten erityiskysymysten esiin nostaminen. Vuosittaisen toimintasuunnitelman sijaan TENK siirtyy vuodesta 2013 lähtien laatimaan toimintasuunnitelmansa koskemaan kulloisenkin neuvottelukunnan kolmivuotista toimikautta. Kullekin kalenterivuodelle vahvistetaan kuitenkin erikseen toiminnan painopisteet ja tärkeimmät toimenpiteet. 2. Hyvän tieteellisen käytännön edistäminen TENK jatkaa hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen ja lausuntopyyntöjen käsittelemistä ja pyrkii samalla ehkäisemään toiminnallaan tieteellistä vilppiä. Kauden tavoitteisiin kuuluu uudistetun HTKohjeen käyttöönoton edistäminen ja toimeenpanon seuranta sekä tiedeyhteisön entistä laajempi sitouttaminen siihen. 2
Vuonna 2012 yhdessä tiedeyhteisön kanssa uudistettuihin HTK-ohjeisiin oli maaliskuussa 2013 sitoutunut yhteensä 67 tutkimusorganisaatiota kaikki Suomen yliopistot ja lähes kaikki ammattikorkeakoulut sekä suurin osa tutkimuslaitoksista. Sitoutuneiden organisaatioiden listaa ylläpidetään TENKin verkkosivuilla. TENKin tavoitteena on luoda sellainen järjestelmä, jonka avulla myös mahdollisimman monet tieteelliset seurat ja tutkimusta rahoittavat säätiöt sekä rahastot voisivat sitoutua HTK-ohjeisiin ilman, että niille syntyy prosessin mukaista esiselvitys- ja tutkintavelvoitetta. Ne voisivat siten edellyttää jäseniltään ja tutkimus- tai julkaisuapurahan saajiltaan hyvän tieteellisen käytännön noudattamista. Tällä tavoin saataisiin myös ne tutkijat, jotka eivät ole työsuhteessa mihinkään tutkimusorganisaatioon, HTK-ohjeiden piiriin. TENK koordinoi ns. ihmistieteiden alan eli lääketieteellisen tutkimuslain ulkopuolella olevien alojen eettisen ennakkoarvioinnin järjestämistä ja alueellista toimeenpanoa. TENKin ohjeeseen Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotuksen eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi oli maaliskuussa 2013 allekirjoituksellaan sitoutunut yhteensä 56 suomalaista korkeakoulua ja muuta tutkimusorganisaatiota. Tätä työtä varten TENK on nimittänyt seurantatyöryhmän kaksivuotiskaudeksi 2012 2014. Työryhmän puheenjohtajana toimii professori Risto Turunen Itä-Suomen yliopistosta ja varapuheenjohtajana kehittämispäällikkö Arja Kuula Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta. Muiksi jäseniksi valittiin edellisen kauden TENKin jäsenet, yliopettaja Irma Mikkonen Savoniaammattikorkeakoulusta ja tutkimusprofessori Jussi Simpura Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Vahvistaakseen eettisen ennakkoarvioinnin toimintakulttuuria ja yhdenmukaistaakseen lausuntokäytäntöä sekä edistääkseen yhteistyötä toimikuntien kesken TENK järjestää alan asiantuntijaseminaareja ja keskustelutilaisuuksia. Yhdessä eettisten toimikuntien kanssa järjestetään yhteisseminaareja myös monialaisten tiedetapahtumien ja tutkijaseminaarien yhteydessä. Yhteistyössä Suomen Akatemian, Suomen yliopistot UNIFI ry:n ja Suomen ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n kanssa marraskuussa 2012 julkistettua Tutkijan ansioluettelomallia tehdään tunnetuksi ja suositellaan kaikilla tieteenaloilla laajasti käyttöön otettavaksi. Mallia pidetään yllä ja tarvittaessa päivitetään TENKin verkkosivuilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 3. Tutkimuseettisen koulutuksen kehittäminen HTK-ohjeeseen sitoutuneet korkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot ovat velvollisia järjestämään tutkimuseettistä koulutusta. Tutkimusetiikan koulutuksesta puhuttaessa on erotettava yhtäältä alakohtainen tutkimusetiikka ja toisaalta kaikkia tieteenaloja koskeva hyvän tieteellisen käytännön edistäminen eli tutkijan rehellisyys ja riippumattomuus, englanniksi research integrity. Ensiarvoisen tärkeäksi TENKissä koetaan se, että alakohtainen tutkimusetiikka on jokaisella tieteenalalla osa normaalia tutkimusmenetelmäkoulutusta eikä mikään muusta opetuksesta erillään oleva jakso. Esimerkiksi jokaisen tutkijankoulutusta antavan yksikön tehtävänä on käsitellä koulutusalan mukaisia hyvän tieteellisen käytännön erityiskysymyksiä osana tutkijankoulutusohjelmaansa. Korkeakoulut järjestävät hyvän tieteellisen käytännön opetusta perus- ja jatko-opiskelijoilleen sekä vastaavat lisäksi henkilökuntansa vastaavasta koulutuksesta. TENK edistää tutkijoiden tutkimuseettisen täydennyskoulutuksen ja alan kouluttajakoulutuksen käynnistymistä. TENK on säännöllisesti yhteydessä korkeakouluihin ja eri tieteenalojen edustajiin saadakseen selville, mitkä seminaariaiheet olisivat ajankohtaisia ja millaisille opetusmuodoille ja koulutusmateriaaleille olisi kysyntää. Esimerkiksi TENK selvittää yhdessä OKM:n kanssa alan kansainvälisten verkko-opetuspakettien soveltumista Suomeen. TENK jatkaa käsittelemiensä tutkimusvilppitapausten anonymisointia toimintakertomuksiin ja koulutuskäyttöön. HTK 2012 ohjeen pohjalta uudistetaan TENKin opetusdiasarjat. Ne sijoitetaan jatkossakin TENKin verkkosivuille, josta ne ovat vapaasti käytettävissä edellyttäen, että lähde mainitaan. TENK järjestää vuosittain tutkijoille ja asiantuntijoille tarkoitetun Etiikan päivän yhteistyössä eettisen alan toimijoiden ja muiden yhteistyökumppaneidensa kanssa. TENK järjestää säännöllisesti myös muita oman alansa 3
asiantuntijaseminaareja. Lisäksi TENK ja muut kansalliset eettiset neuvottelukunnat valmistelevat yhteisen session vuoden 2015 Tieteen päivien yhteyteen. TENKin puheenjohtaja, pääsihteeri ja jäsenet osallistuvat luennoitsijoina moniin korkeakouluissa ja muissa tutkimusorganisaatioissa järjestettäviin koulutustilaisuuksiin. 4. HTK-prosessien kehittäminen ja seuranta TENKin uudessa, 1.3.2013 voimaan astuneessa Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen (HTK 2012) ohjeessa otetaan huomioon tutkimuseettisessä ilmapiirissä kymmenen viime vuoden aikana tapahtuneet muutokset ja haasteet kuten tiedeyhteisön voimakas kansainvälistyminen. Ohjeistus ja loukkausten selvitysprosessit ovat pysyneet kuitenkin perusteiltaan muuttumattomina vuoden 2002 HTKohjeeseen nähden. Vuosien 2013 2015 siirtymävaiheessa TENK joutuu soveltamaan rinta rinnan sekä vuoden 2002 että vuoden 2012 HTK-ohjetta. Suomen kansalliset ohjeet ovat sopusoinnussa kansainvälisten tutkimuseettisten suositusten kanssa. TENK pyrkii myös aktiivisesti vaikuttamaan kansainvälisten ohjeiden kehittämiseen. Tutkimuseettisten ongelmien selvittämisessä tärkeää on, että kaikkien osapuolten - myös epäilyn esittäjän - oikeusturva taataan. TENK järjestää säännöllisesti keskustelutilaisuuksia ja seminaareja HTK-prosessista. Tutkimusorganisaatiot ovat velvollisia ilmoittamaan TENKille kaikki tietoonsa tulleet HTKloukkausepäilytapaukset. Tämän lisäksi TENK pitää tarpeellisena sitä, että Suomessa voitaisiin ryhtyä tilastoimaan sitä, kuinka yleistä esimerkiksi plagiointi on korkeakouluissa niin perus- kuin jatko-opinnoissa ja varsinaisessa tutkimustyössäkin. Samalla pohditaan keinoja siihen, miten saataisiin tietoa eri tieteenaloilla esiintyvistä kyseenalaisista toimintakulttuureista ja tutkimusvilpin kasvualustasta sekä hyvän tieteellisen käytännön loukkausten todellisesta määrästä. Tarvetta olisi myös yliopistojen väliseen tiedonkulkuun esimerkiksi vilpillisistä jatko-opiskelupaikkaa hakeneista. TENK ei edelleenkään ota kantaa tieteellisiin kiistoihin eikä tutkimusten kuten väitöskirjojen laatuun 5. Verkottuminen TENK osallistuu kansalliseen ja kansainväliseen tutkimuseettiseen keskusteluun tieteellisillä ja akateemisilla foorumeilla sekä tieteellisten ja yleistajuisten esitelmien ja artikkeleiden ja kannanottojen välityksellä. Puheenjohtaja, pääsihteeri ja jäsenet ottavat aktiivisesti osaa tutkimusetiikkaa käsitteleviin seminaareihin ja kokouksiin. TENK kehittää toimintatapoja vuoropuhelun lisäämiseksi paitsi korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden myös arkistojen, säätiöiden ja muiden tieteen rahoittajien sekä tieteellisten seurojen kanssa. TENKin tavoitteena on tehdä vuosittain neuvottelukunnan oma opintomatka ja pitää yksi kokous jollakin korkeakoulupaikkakunnalla pääkaupunkiseudun ulkopuolella. TENKillä on aktiiviset yhteistyösuhteet eurooppalaisen tiedeyhteisön organisaatioihin kuten muihin pohjoismaisiin toimijoihin, Euroopan komissioon, OECD:hen ja Science Europeen sekä muihin alan asiantuntijatahoihin. Puheenjohtaja toimii Suomen edustajana ALLEA:n tutkimusetiikkaa käsittelevässä Science and Ethics -pysyväiskomiteassa. Pääsihteeri osallistuu Euroopan kansallisten tutkimuseettisten toimistojen verkoston ENRIOn kokouksiin. Globaali verkottuminen jatkuu mahdollisuuksien mukaan opinto- ja seminaarimatkojen yhteydessä. TENK osallistuu toukokuussa 2013 tutkimusetiikan maailmankongressiin Montrealissa, missä puheenjohtaja ja pääsihteeri esittelevät suomalaista HTK-järjestelmää. World Conference on Research Integrity on oiva foorumi sille viestille, että suomalainen vilppiepäilyjen käsittelymalli on toimiva ja kansainvälisesti korkealla tasolla. TENK seuraa maailmankongresseissa esiin nousevien teemojen jatkokehittelyä EU:ssa, OECD:ssä ja muilla foorumeilla. 4
TENK edistää EU:n tutkimusrahoituksen saamista tutkimusetiikan ja vastuullisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan aloilla hyvän tieteellisen käytännön edistämiseksi Suomessa ja Euroopassa. TENKin pääsihteeri osallistuu Suomen Akatemian koordinoimaan Horisontti 2020 ohjelman valmisteluun. TENK ideoi ja seuraa hankkeiden suunnittelua ja toimii tarvittaessa hankekumppanina ja asiantuntijana TSV:n kautta. TENK on mukana NordForskin eettisissä asiantuntijaverkostoissa. TENK seuraa aktiivisesti myös muiden eurooppalaisten tieteen etiikkaa käsittelevien organisaatioiden, kuten the European Group on Ethics in Science and New Technologies EGE ja The European Conference of National Ethics Committees COMETH, toimintaa. TENKin edustaja osallistuu mahdollisuuksien mukaan eurooppalaisten etiikkakomiteoiden vuosittaisiin tapaamisiin (esim. NEC-foorumit). Suomen kansalliset eettiset neuvottelukunnat TENK, sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE) ja valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA) sekä mm. biotekniikan neuvottelukunta (BTNK) ja geenitekniikan lautakunta (GTLK) - ovat tehneet pitkään yhteistyötä. Neuvottelukuntien puheenjohtajat ja pääsihteerit kokoontuvat jatkossakin säännöllisesti vaihtamaan kokemuksia tutkimusetiikan ajankohtaisista kysymyksistä. TENK tekee yhdessä TSV:n ja sen yhteydessä toimivat sisarneuvottelukuntien eli tiedeakatemiain neuvottelukunnan (TANK) ja TJNK:n kanssa tunnetuksi suomalaista tutkimusta ja tiedettä liittyen muun muassa tutkimuksen kansainvälistymiseen ja laatuun, tieteen yleistajuistamiseen, tiedeyhteisön haasteisiin ja vastuulliseen tiedeviestintään. 6. Tiedottaminen TENK harjoittaa aktiivista tiedottamista ja neuvontaa sidosryhmilleen ja laajemmalle yleisölle; myös Suomessa työskenteleville ulkomaisille tutkijoille. TENK tiedottaa omasta toiminnastaan ja toimintamalleistaan myös kansainvälisillä foorumeilla. Tärkein tiedotuskanava on TENKin omat verkkosivut osoitteessa www.tenk.fi. Niille tuotetaan ja kerätään ajankohtaista tietoa sekä pidetään yllä linkkejä tutkimuseettisen alan toimijoiden verkkosivuille. Etiikan päivällä on oma verkkosivu. Merkittävällä sijalla TENKin tavoitteiden tunnetuksi tekemisessä ovat myös TENKiläisten haastattelut, puheenvuorot, esitelmät ja artikkelit. Tiedottamisessa tehdään yhteistyötä TSV:n ja OKM:n kanssa. Painettua HTK 2012 ohjetta voi tilata maksutta TENKin toimistolta. Kaikki TENKin ohjeet ja aineistot kuten toimintakertomukset on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kansallisten eettisten neuvottelukuntien yhteisen nettiportaalin saamista edistetään. TENKin esittelyaineiston uusimista ja tuottamista eri kielisinä versioina harkitaan muun muassa suhteessa TSV:n yhteydessä toimivan Research.fi palvelun aikatauluun ja kehittymiseen. 7. Neuvottelukunnan voimavarat Vuonna 2013 neuvottelukunnalla on käytössään pääsihteeri ja osa-aikainen avustaja. Neuvottelukunnan jäsenten oman työn ohessa suorittama työpanos muodostaa merkittävän osan TENKin toiminnasta. Neuvottelukunnalle voidaan palkata määräaikaista työvoimaa tai hankkia ostopalveluita projekti- tai muun rahoituksen sen salliessa. TENK voi osallistua kumppanina EU- tai muihin hankkeisiin esim. vastuullisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan alalla. Vuonna 2013 TENKille oli osoitettu valtionavustusta yhteensä 126 000, josta 35 000 varattiin julkaisu-, käännös-, seminaari- ja matkakuluihin. TSV tarjoaa TENKille pääosan sen tarvitsemasta infrastruktuurista kuten tilat, verkkoyhteydet ja taloushallinnon. TSV:n TENKille tarjoamien muiden palveluiden hinnoitteluperiaatteista laaditaan sopimus kauden aikana. Kauden menoissa painottuu ennaltaehkäisevä työ kuten uusien 5
tutkimuseettisten koulutusten edistäminen ja asiantuntijaseminaarit sekä kansallinen verkottuminen ja kansainvälinen toiminta. Suoriutuakseen tehtävistään kuten ennaltaehkäisevään toimintaan panostamisesta, tutkimuseettisen tilanteen seurannasta, HTK 2012 ohjeeseen kirjatuista tiukentuneista määräajoista sekä toiminnan kansainvälistymisen vahvistumisesta TENK tarvitsee lisää resursseja. TENKin, TSV:n ja OKM:n kesken neuvotellaan ja ratkaistaan TENKin tarvitsemien lisämääräahojen taso ja henkilöstötarve. TENKin toiminnan vahvistaminen liittyy olennaisena osana TSV:n vuoden 2013 strategiatyöhön ja kehittämisohjelmaan, jota toiminnan rahoittaja OKM edellyttää. Tämä toimintasuunnitelma on hyväksytty TENKin kokouksessa 23.4.2013. Krista Varantola, puheenjohtaja Sanna Kaisa Spoof, pääsihteeri 6