PÄÄTÖS Nro 138/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/32/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 9.11.2011 ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Seinäjoki. HAKIJA Tomi Kohtamäki Pauhuntie 61 60550 Nurmo Liike- ja yritystunnus 2009517-4 ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen lisäystä ja tuotannon laajentamista. Tilalla on nykyisin 40 lypsylehmää, 23 hiehoa ja 38 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Laajennus tapahtuu nykyisen navetan sisätiloja muuttamalla. Muutosten jälkeen tilalla tulee olemaan 72 lypsylehmää, 30 yli 12 kk:n ikäistä hiehoa ja 15 hiehoa iältään 6-12 kk sekä 24 vasikkaa (alle 6 kk). Eläinsuoja sijaitsee Seinäjoen kaupungin (743) Ruhan kylässä (410) Maito-Savelan tilalla RN:o 8:80, osoitteessa Koskelankyläntie 236, Nurmo. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28, 1 momentti. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetus 1, 1 momentti, kohta 11 a. Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle. Ympäristönsuojelulaki 28, 3 momentti. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukaisen laajennuksen on katsottu olevan olennainen muutos. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 5, 1 momentti, kohta 11 a. Toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle tai 200 lihanaudan taikka kyseessä on muu eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan vastaa vähintään 1 000 lihasian eläinsuojaa. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
ASIAN VIREILLETULO 2 Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 27.1.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Seinäjoen kaupungin ympäristölautakunnan 29.6.2006 myöntämä ympäristölupa. Rakennusluvan on myöntänyt Nurmon rakennuslautakunta 6.9.2006. Alue ei sijaitse kaavoitetulla alueella. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuonna 2006 alkaneelle sopimuskaudelle. Lisätoimenpiteeksi on valittu liukoisen typen mittaus. Hakemuksen liitteenä on seitsemän maanvuokrasopimusta, joissa peltoa yhteensä 84,17 hehtaaria. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Maito-Savelan tila sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella Nurmo-Lapua paikallistien varrella lähellä Lapuan kaupungin rajaa. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat Koskelankyläntien toisella puolella noin 115, 135 ja 135 metrin etäisyydellä pihatosta lännessä ja luoteessa. Tila sijaitsee Nurmonjoen (44.09) valuma-alueella. Eläinsuojasta Nurmonjokeen on matkaa noin 160 metriä. Tilan itäpuolella kulkee rautatie noin 200 metrin etäisyydellä navetasta. Tila eikä sen pellot sijaitse pohjavesialueella. Läheisyydellä ei ole Natura 2000 alueita eikä muita luonnonsuojelukohteita. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Toiminta Eläinmäärän lisäys tullaan toteuttamaan nykyisen pihattonavetan sisätilojen muutoksella. Pihatto on rakennettu vuonna 2008. Tilan kaikki eläimet, myös pienet vasikat, tulevat olemaan lietelannalla. Eläinsuojan muutostöiden yhteydessä siirrytään robottilypsyyn. Tilalla on 2 200 m 3 :n betoninen kattamaton lietesäiliö, joka täytetään alakautta. Lietekuilujen tilavuus on noin 11 m 3 ja lietekuilut toimivat padottamalla. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan samalle tilalle vanhan jo olemassa olevan lietesäiliön viereen uusi 950 m 3 :n betoninen lietesäiliö, johon liete pumpataan isommasta säiliöstä. Lannanlevitys Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä yhteensä 123,97 hehtaaria peltoa, josta 39,8 hehtaaria on omaa peltoa ja 84,17 hehtaaria vuokrapeltoa. Lanta levitetään viikkojen 18-42 aikana. Lanta levitetään omalla lietevaunulla hajalevittimellä, jonka jälkeen lanta mullataan heti. Tarkoitus on siirtyä lähitulevaisuudessa käyttämään urakoitsijaa, joka levittää lannan kiekkomultaimella. Kauimmaiset pellot sijaitsevat noin 20 km:n etäisyydellä tilasta. Syyslevitystä pyritään tekemään mahdollisimman vähän.
3 Laiduntaminen Säilörehu Tilan eläimiä ei laidunneta. Tilalla tehdään säilörehua esikuivattuna noin 1300 tonnia vuodessa laakasiiloon. Mahdollinen puristeneste johdetaan umpisäiliöön, josta se siirretään lietesäiliöön ja levitetään lannan joukossa peltoon. Pilaantunut säilörehu varastoidaan kärryllä tai kasassa pellolla. Talous- ja jätevedet Tila kuuluu kunnallisen vesijohtoverkoston piiriin. Maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Myös eläinsuojan wc-vedet on johdettu lietesäiliöön. Polttoaineet ja kemikaalit Jätteet Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 5 500 litraa (4 000 l ja 1 500 l). Polttoainesäiliöt on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Molemmat säiliöt on peruskunnostettu ja käyttökatsastettu viimeisen viiden vuoden aikana. Polttoainesäiliöt sijaitsevat betonilaatalla. Muita öljytuotteita on enintään 200 litraa ja niitä säilytetään konesuojassa. Kasvinsuojeluaineet on varastoitu lämpimässä ja lukitussa tilassa muutaman päivän ajan kesällä. Aineet pyritään ostamaan käytön mukaan niin, että turhaa varastointia vältetään. Säilörehun valmistukseen käytetään AIV-liuosta noin 4 600 litraa vuodessa. Liuokset säilytetään neljässä 1 000 l:n ja kolmessa 200 l:n astioissa konesuojassa. Pesuaineita säilytetään konesuojassa 60 l:n tynnyreissä enintään kuusi tynnyriä kerrallaan sekä 20 l:n astioissa robotin vieressä. Lannoitteita käytetään noin 40 tonnia vuodessa ja niitä säilytetään konehallissa. Luvanhakijan esittämät tiedot syntyvistä jätteistä, niiden määristä, käsittelystä ja toimituspaikoista: Jätenimike Määrä Käsittely tai hyödyntäminen Toimituspaikka muovit, pahvit 500 kg/v jäteasema, Etappi jäteöljy 200 l/v öljynkeräys jäteasema kuolleet eläimet 3 kpl/v raadon keräily Honkajoki Oy pilaantunut rehu 10 t/v levitys peltoon muu jäte 200 kg/v lajittelu jäteasemalla jäteasema, Nurmo, Lapua Liikenne Maito noudetaan joka toinen yö. Lannan ja rehunajot keskittyvät kesäviikoille (18-42), jolloin tilan oma liikenne on vilkkainta. Väkirehukuljetuksia on noin kolmen kuukauden välein.
4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Lanta levitetään omalla kalustolla pellolle. Tarkoitus on siirtyä kiekkomultaukseen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tilalla on pelastussuunnitelma, joka on toimitettu kaupungin palotarkastajalle. Sähkökatkojen varalle on aggregaatti ja tulipalojen varalle sammuttimia. Lietesäiliön mahdollisesti rikkoutuessa voidaan lietettä kuljettaa säiliöautolla naapuruston tyhjillään oleviin lietesäiliöihin. Pidempien vesikatkojen aikana kaupunki on toimittanut vettä tankkiautolla tilalle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnalla pyritään aiheuttamaan mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Eläinsuojassa käytetään viimeistä tekniikkaa. Ilmanpoistopuhaltimet on mitoitettu riittävän tehokkaiksi, ettei ylimääräistä hajuhaittaa esiinny. Ilmanpoistohormit sijaitsevat katollako. Traktorilla tehtävät sesonkityöt pyritään keskittämään kello 8-22 väliselle ajalle päivisin, mahdollisten liikennehaittojen minimoimiseksi. Riskeistä ja niiden välttämisestä on tehty erillinen pelastussuunnitelma. Hakijan mukaan pelastussuunnitelma tullaan päivittämään laajennuksen jälkeen vastaamaan tulevaa tilannetta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Seinäjoen kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 22.6.2011-22.7.2011. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Etelä-Pohjanmaan 29.6.2011 ilmestyneessä numerossa. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Seinäjoen kaupungissa osoitteessa Kirkkokatu 6, Seinäjoki. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Tilalle on tehty tarkastuskäynti 3.6.2011. Tarkastuskäynnistä laadittu tarkastuspöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Seinäjoen kaupunginhallitukselta sekä ympäristönsuojeluviranomaiselta, Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lapuan kaupunki, 1.7.2011 Lapuan kaupungin ympäristöviranomaisen lausunnon antaa ympäristöinsinööri. Lausunnossa todetaan, että nykyisestä navetasta, jonka tuotantokapasiteettia nostetaan, on matkaa lähimpään Lapuan kaupungin alueella sijaitsevaan naapurin asuinrakennukseen matkaa noin 130 metriä. Tuotantokapasiteetin laajennus on noin 70 % tilan nykyisestä kapasiteetistä eläinyksiköiksi muutettuna. Muutoksen yhteydessä navetan nykyisen 2 200 m 3 :n kattamattoman lietesäiliön viereen on tarkoitus rakentaa uusi
5 950 m 3 :n kattamaton lietesäiliö. Toiminnanharjoittajan tulisi harkita varastosäiliöksi rakennettavan lietesäiliön sijoittamista etälantalaksi. Tilan polttoainesäiliöt tulee varustaa tiiviillä suoja-altaalla ja katoksella. Muilta osin ympäristöviranomaisella ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 4.7.2011 Lausunnossa todetaan, että lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat noin 115, 135 ja 135 metrin etäisyydellä lännessä ja luoteessa ja seuraavat noin 155,165 ja 220 metrin etäisyydellä. Tilan eläinmäärä vastaa laajennuksen jälkeen noin 585 eläinyksikköä. Vähimmäisetäisyysvaatimus häiriintyvästä kohteesta on 585 eläinyksikön eläinsuojalle ympäristöhallinnon ohjeen 1/2010 liitteen 4 mukaan suotuisissa olosuhteissa noin 200 ja normaaleissa olosuhteissa noin 225 metriä. Kyseessä on toiminnan laajennus maa- ja metsätalousvaltaisella alueella ja laajennus toteutetaan navetan sisäisillä muutostöillä. Naapureiden asuinrakennukset eivät sijaitse vallitsevien etelä- ja lounaistuulien alapuolella ja lietesäiliöt sijaitsevat naapureiden asuinrakennuksiin nähden navettarakennuksen takana lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä naapurin asuinrakennuksesta. Paikka on sopiva hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Lietesäiliöissä tulee käyttää kelluvaa katetta. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltijan lausunto, 8.7.2011 Tomi Kohtamäen eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Navetan välittömässä läheisyydessä asuvat hakijan vanhemmat. Lisäksi alle 150 metrin päässä eläinsuojasta on 3 asuinkiinteistöä. Koskelankyläntien toisella puolella. Lietesäiliöt on sijoitettu eläinsuojan taakse poispäin naapureista, mikä vähentää naapureille kohdistuvaa hajuhaittaa. Lietesäiliöiden mitoituksessa ei ole huomioitu puristenesteiden johtamista lietesäiliöön. Lietesäiliö tulee mitoittaa uudelleen niin, että myös puristenesteet on mahdollista johtaa lietesäiliöön tarvittaessa tarkastusmuistion mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään LSSAVI/32/04.08/2011, 12.8.2011, varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastineensa annettuihin lausuntoihin. Hakija on 30.8.2011 antanut vastineensa sähköpostitse. Lapuan kaupungin lausunnossa esitettyyn harkintaan etälietesäiliöstä hakija toteaa jo hakemusta jättäessään harkinneensa mahdollisuutta rakentaa etäsäiliö. Tilusrakenteesta johtuen etäsäiliölle ei löytynyt sopivaa paikkaa, jossa olisi ollut riittävä etäisyys lähimpään naapuriin tai sitten tien rakentamisesta olisi koitunut varsin kovat kustannukset. Hakijan mukaan polttoainesäiliöt tullaan sijoittamaan toivotulla tavalla. Vastineessaan hakija ilmoittaa olevansa valmis kasvattamaan lietesäiliötilavuutta tarpeen mukaan ja varustamaan lietesäilöt kelluvalla katteella.
6 ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Tomi Kohtamäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Seinäjoen kaupungin Ruhankylän tilalla Maito-Savela, RN:o 8:80, lupahakemuksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään enintään 72 lypsylehmän, 45 hiehon ja 24 alle 6 kk:n ikäisen vasikan pitämiselle. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei pääse ympäristöön. Toimintaa varten tulee olla käytettävissä laskennallisesti niin paljon lannan varastointitiloja, että niihin voidaan varastoida 12 kk:n aikana syntynyt lanta. Ympäristöluvan mukaiselle eläinmäärälle laskettuna lietelannan, maitohuoneen pesuvesien, pesu- ja muiden jätevesien, puristenesteen sekä sadevesien varastointitilavuutta tulee olla vähintään 3 206 m3. Tilalle tulee rakentaa hakemuksesta poiketen uusi vähintään 995 m 3 kelluvalla katteella varustettu lietesäiliö. Uusi lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen toiminnan laajentamista. Uusi päivitetty asema- ja pohjapiirustus lietesäiliöstä tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vähintään 3 kk ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä. Tilan lantavarastojen, eläinsuojan pohjarakenteiden ja lietekuilujen tulee olla vesitiiviistä materiaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön (MMM- RMO-C4) kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti siten rakennettu, ettei lantaa pääse missään tilanteessa valumaan ympäristöön. Lannan lastaustilat tulee rakentaa tiiviiksi. Rakennettava kevytkatettava lietesäiliö tulee suunnitella ja rakentaa niin, että se voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliö tulee olla käyttövalmis ennen eläinmäärän lisäystä. Lietesäiliö tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m:n korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee esittää valvontaviranomaiselle selvitys siitä, miten lupamääräyksen mukainen lietteen varastointitilavuutta koskeva vaatimus on toteutettu ennen eläinmäärän lisäystä. Lietelannan varastointitilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja niiden kunto tulee tarkistaa tyhjennysten yhteydessä mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Vaurioituneet tai rapautuneet lietesäiliöt tulee korjata välittömästi. Lietesäiliöiden käytöstä, niiden tyhjennyksestä, lannan kuljetuksesta tai levityksestä ei saa aiheutua päästöjä ympäristöön eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten melu- ja hajuhaitta. WC - vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Toiminnanharjoittajan tulee käsitellä eläinsuojan sosiaalitilojen wc vedet talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaisesti. Sakokaivo- ja umpikaivolietteet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muul-
7 le laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä tai ne tulee käsitellä kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta, säilörehun puristeneste, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesuvedet tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä sekä pesuvesiä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä, mikäli ennen luovutusta siitä esitetään etukäteen valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Mikäli lantaa toimitetaan käsiteltäväksi muualle kuin pellolle, on varmistuttava siitä, että laitoksella on toimintaa varten ympäristölupa, ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) sekä sen perusteella annettujen kansallisten säädösten vaatimukset täyttyvät. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 69,5 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee myös huomioida valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Lietelannan peltolevityksessä tulee noudattaa nitraattiasetuksen (931/200) määräyksiä. Levityksessä tulee ottaa huomioon myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jääville peltoalueille on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.-15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydelle lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Pohjavesialueella sijaitseville pellolle (ei pohjaveden muodostumisalueelle eikä pohjavesialueen reunavyöhykkeelle) ei saa levittää lietelantaa, puristenestettä, jätevesiä tai muitakaan orgaanisia lannoitteita, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimuksin tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen reunavyöhykkeelle (ei varsinaiselle muodostumisalueelle), kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi ja levitettävä lantamäärä vastaa enintään yhden satokauden edellyttämää ravinnemäärää. Levitettäessä lantaa talousveden hankintaan käy-
8 tettävien lähteiden tai kaivojen ympärille on jätettävä vähintään 50 m:n levyinen suojavyöhyke maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen käsittelemättä lannalla. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Lannan syyslevitystä tulisi tehdä vain, jos sääolosuhteet, peltojen kantavuus tai muut viljelijästä riippumattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä ja kesällä. Levitystä tulisi välttää etenkin vesistöjen varsilla olevilla pelloilla. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Tilalla jo oleva (2 200 m 3 ) ja uusi rakennettava (995 m 3 ) lietesäiliö tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella. Katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja katteen pysyvyydestä koko lietepinnalla tulee varmistua esimerkiksi tuulisuojauksella tai muulla vastaavalla tavalla. Mahdolliset lietteen pudotus-/pumppauskaivot tulee kattaa betonikannella. Eläinsuojan yhteydessä oleva nykyinen lietesäiliö ja pumppukaivot, rakennettava uusi lietesäiliö sekä mahdolliset uudet lietteen pumppu/padotuskaivot tulee täyttää alakautta. Eläinsuojan poistoilma tulee johtaa ulos katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman alhaisena hajujen muodostumisen estämiseksi. Eläinsuojan sisätilojen lämpötila tulee pitää mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojan sisätilojen yleisestä siisteydestä on huolehdittava ja lantaloiden, eläinsuojan ja laakasiilojen ympäristö on pidettävä hyvässä kunnossa ja siistinä. Lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei saa aiheutua levityksestä kohtuutonta haju- eikä muutakaan haittaa. Levitys tulee tehdä sijoituslevityksenä tai mullata välittömästi levityksen jälkeen. Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan levityksestä. Lannan levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan niin, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäistä. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai ainakin siten, että tuulensuunta ei ole naapureihin päin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoa. Lannan levitystä ja käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä. 4. Säilörehu Säilörehun varastoinnissa on huolehdittava siitä, että puristenesteestä ei aiheudu maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Säilörehun puristenesteet tulee johtaa umpisäiliöön, josta ne voidaan siirtää lietesäiliöön tai levittää suoraan peltoon.
5. Jätteet 9 Pilaantunut säilörehu voidaan levittää suoraan peltoon multaamalla se välittömästi tai varastoida tiiviillä alustalla niin, että valumia ei pääse syntymään ja käyttää lannoitteena pellolla. Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisvaaraa eikä muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle. Haittaeläimiä tulee torjua tarvittaessa. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, esimerkiksi paperi, pahvi, metalli, muovi ja lasit, tulee kerätä erikseen ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun niille järjestettyyn keräyspaikkaan. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Muovin poltto maatilalla on kielletty. Tuotantoon kelpaamaton maito voidaan johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön ja toimittaa ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntynyt eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman pian hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveystai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan varastoimaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta, tulee varastointi tapahtua tiiviissä, raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa ja jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Ruhojen ja muun eläinjätteen lyhytaikaistakin (alle 2 vrk) varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat auringolta, sateelta ja tuhoeläimiltä suojassa. Varasto tulee sijoittaa niin, että se on naapuriin nähden suotuisa. 7. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet, lannoitteet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja niitä tulee käsitellä niin, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pinta- tai pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla tavalla tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttoainesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muulla vastaavalla laitteella. Toimenpiteet tulee tehdä 31.12.2012 mennessä.
10 Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polttonestesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. Polttoainesäiliöiden läheisyyteen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysainetta mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaiselle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden on oltava kannellisia ja ne on merkittävä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja ongelmajätteet tulee säilyttää lukitussa tilassa. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Eläinsuojan kuntoa, lietesäiliöitä ja niiden katteita, polttonestesäiliöitä ja jätehuoltotilojen kuntoa on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti. Tilan tekniset laitteet on pidettävä toimintakunnossa ja kunnossapito on tehtävä säännöllisesti, jotta mahdolliset häiriötilanteet ja uhkat terveydelle tai ympäristölle voidaan välttää. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntyyn, on ne korjattava välittömästi. Tarkkailusta ja huolloista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastusten päivämäärät, tehdyt havainnot ja tarvittavat huoltotoimenpiteet. Pyydettäessä kirjanpito on esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrät - toiminnassa muodostuvat lannan määrät (m 3 /vuosi) - lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja vastaanottoajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - jätteiden laji, määrä, toimituspaikka - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee lähettää vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmää, www.tyvi.fi tai vastaavaa järjestelmää valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä- Pohjanmaan ELY -keskuksen valvontaviranomaiselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Tilalle on laadittava suunnitelma ympäristöhaittoja aiheuttaviin häiriötilanteisiin varautumisesta 31.12.2013 mennessä ja se on esitettävä seuraavan vuoden vuosiyhteen-
11 vedon yhteydessä. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja sitä on täydennettävä valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa, erityisesti ympäristön kannalta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY keskuksen valvontaviranomaiselle eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uutta lupaa tai ympäristöluvan muutosta. 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle pihaton muutostöiden ja uuden lietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vuorokautta ennen lupapäätöksen mukaisen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Lupaviranomaisen on tutkittava annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutonkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toisen momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja
12 haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta ympäristönsuojelulain 46 :n mukaisesti. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Tomi Kohtamäen eläinsuojatoiminnalle, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Aluehallintovirasto katsoo, että toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, laajennustavan, sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojan eläinmäärän, lietesäiliöiden sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Kyseessä on jo olemassa olevan toiminnan eläinmäärän lisäys nykyisen pihattonavetan sisäisillä muutostöillä. Eläinmäärän lisäyksen myötä etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin eivät tule muuttumaan. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Naapureiden asuinrakennukset eivät sijaitse vallitsevien etelä- ja lounaistuulten alapuolella. Vanha ja rakennettava lietesäiliö sijaitsevat eläinsuojan takana eivätkä näy naapureille. Sekä uusi rakennettava että jo tilalla oleva lietesäiliö on määrätty katettavaksi kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta ja haitatonta. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Lupapäätösharkinnan aikana ei ilmennyt sellaista vaihtoehtoisia toiminnan sijoituspaikkoja, joista ei aiheutuisi hakijalle kokonaan uutta hanketta. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiveysvaatimus on annettu, jotta lannan käsittely tai varastointi tilalla ei aiheuttaisi maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000 nk. nitraattiasetus). Lietteen, maitohuoneen ja muiden pesuvesien ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta. Nitraattiasetuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeen (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen varastointitilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiiviistä materiaalista suorien valumien estämiseksi.
13 Nitraattiasetuksen mukaisesti laskettu 12 kk:n lannanvarastointitilavuus turvaa lantavarastojen riittävyyden myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Hakemuksen mukaan tilan käytössä tulee olemaan 3 161 m 3 lietelannan varastoinnin kokonaistilavuutta lietekuilut mukaan luettuina. Vaadittava lietesäiliötilavuus, 3 206 m 3, sisältää lietelannan 2 499 m 3, mahdollisen puristenesteen 65 m 3, avonaisten lietesäiliöiden sadevedet noin 292 m 3 sekä noin 350 m 3 maitohuoneen ja eläinsuojan jätevesiä. Kattamattomiin lietesäiliöihin on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille. Muodostuvan lietteen ja puristenesteen arvio perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009, jossa arvioidaan esikuivatun säilörehun kyseessä ollessa puristenesteitä syntyvän noin 0,05 m 3 rehutonnia kohden vuodessa. Lietelannan varastointitilavuutta on hankittava lisää vähintään 45 m 3. Varautuminen mahdollisuuteen kattaa lietesäilö myöhemmin kiinteällä katteella on annettu, koska kiinteä kate estää sadeveden pääsyn lietesäiliöön ja vähentää hajuhaittoja. Riittävän korkea suoja-aita lietesäiliön ympärillä estää eläinten putoamisen säiliöön. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva lannanvarastointitilavuus ei pienene ja vuotoja maaperään ei synny. Tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Toiminnan eri vaiheissa voi aiheutua päästöjä, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Eläinsuojan wc - vesiä sekä karjatilojen maitohuoneiden jätevettä koskee talousjätevesiasetus (209/2011), joka edellyttää jätevesien asianmukaista käsittelyä siten että asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttyvät. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (1.7.2009) mukaan wc vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. (Lupamääräys 1) Pinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009 mukaisesti. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa syntyvä lanta voidaan hyödyntää niin, että haitallisia ravinnehuuhtoumia ei synny eikä tapahdu ylilannoitusta. Lannan levitykseen tulee olla peltoa 1 ha/1,3 lypsylehmää, 1 ha/3,5 12-24 kk:n ikäistä hiehoa, 1 ha/4,5 6-12 kk:n ikäistä lehmävasikkaa ja 1 ha/11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa kohden. Tilalla syntyvän lannan levitykseen käytössä oleva peltoala (123,97 ha) on mainitulla tarkkuudella riittävä. Lietteen levityksessä tulee ottaa huomioon nitraattiasetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Erityisen tärkeää on, että kuljetuskalusto on asianmukaista ja hyväkuntoista, koska lantaa kuljetetaan yleisillä teillä. Hajuhaittojen estämiseksi tiet on pidettävä puhtaina. Lanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä tai kesällä lannoitusvaikutusten varmistamiseksi ja huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Lannan syyslevityksestä voi aiheutua
14 vesistöihin ravinnekuormitusta, minkä vuoksi syyslevittämistä etenkin vesistöjen varsille tulee välttää. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjavesien pilaaminen on kielletty, joten päätöksessä on annettu määräyksiä lannan levityksestä vaikka tilalla ei tällä hetkellä ole peltoa pohjavesialueella. Määräys on katsottu tarpeelliseksi antaa, koska levitysaloissa voi tapahtua muutoksia myöhemmin. Määräyksellä varmistutaan siitä, ettei toiminnasta myöhemminkään aiheudu pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Nitraattiasetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan vähintään 10 metrin suojavyöhykettä vesistöjen ja valtaojien läheisyyteen, jotta voidaan vähentää ravinteiden pääsyä vesiin. Talousveden ottopaikkojen ympärille jätettävän lannoittamattoman alueen suojavyöhykesuositus on 30-100 metriä. (Lupamääräys 2) Määräys, joka koskee lietesäiliöiden kattamista kelluvalla katteella ja lietesäiliöiden ja pumppu-/padotuskaivojen täyttämisestä alakautta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Kelluva kate voi olla esimerkiksi turvetta, polystyreeni- ja leca-rouhetta tai niistä tehtyjä kuulia tai kelluva solumuovinen levykansi (kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje). Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaisainepitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antaminen eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa muun muassa haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä ja eläinsuoja ja sen ja lietesäiliöiden sekä laakasiilojen ympäristöt hyvässä ja siistissä kunnossa. Lannan käsittelystä ja levityksestä asutukselle aiheutuvaan hajuhaittaa voidaan rajoittaa multaamalla lanta välittömästi ja välttämällä levitystä asuinrakennusten välittömässä läheisyydessä sekä ajankohtana, jolloin siitä aiheutuu levityspaikkojen läheisyydessä ilmeistä haittaa. (Lupamääräys 3) Ravinteiden pääsy pohja- ja pintavesiin tulee kaikin tavoin estää. Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana pellolle. Pilaantunut säilörehu on yhtä voimakkaasti kuormittavaa kuin tuorerehu, joten se on käsiteltävä asianmukaisesti ja valumien syntyminen on estettävä. (Lupamääräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Tilan jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassaolevaa lainsäädäntöä sekä kunnallisia jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Toimittamalla ongelmajätteet ja muut jätteet asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyödyntämällä hyötykäyttökelpoiset jätteet, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista, ympäristön pilaantumista sekä terveyshaittaa. Haittaeläinten, kuten rottien, hiirien ja kärpästen torjunta tarvittaessa, on tärkeää eläinsuojien rakenteiden, hygienian ja yleisen viihtyisyyden kannalta. (Lupamääräys 5)
15 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointiin liittyy huomattavia ympäristöriskejä, joiden minimointi on tärkeää. Polttoainevarastojen ja säiliöiden säännöllisellä kunnon tarkistamisella ehkäistään ennalta vuotojen pääsyä ympäristöön. Nestemäisten haitta-aineiden leviämistä ympäristöön voidaan estää imeyttämällä ne sopivaan imeytysmateriaaliin, esim. turpeeseen. (Lupamääräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti eläinsuojan ja lietesäiliöiden kuntoa, puristenesteiden umpikaivojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on annettu valvontaa ja ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyä varten. Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi muun muassa valvoa, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa sekä riittävä määrä peltoalaa niin, että lanta voidaan levittää pellolle asianmukaisesti, ja että pellot ovat sellaisia, että niille voi levittää lantaa kuormittamatta kohtuuttomasti pinta- tai pohjavesiä. (Lupamääräys 8) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski, joihin voidaan varautua suunnittelemalla etukäteen toiminta mahdollisessa poikkeustilanteessa. (Lupamääräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämisestä. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätettä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutusta nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (Lupamääräys 10) Määräys tehtävästä käyttöönottoilmoituksesta on annettu valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (Lupamääräys 11) VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lapuan kaupungin lausunnossa on edellytetty polttoainesäiliöiden sijoittamista tiiviiseen suoja-altaaseen, joka on varustettu katoksella. Polttoaineiden sijoittamista on käsitelty lupamääräyksessä 7.
16 Seinäjoen kaupungin lausunnossa on kiinnitetty huomiota lietelannan varastointitilojen riittävyyteen. Lietteen varastointia koskee lupamääräys 1, jossa on esitetty varastointitilavuus, joka vaaditaan vähintään hakemuksen mukaiselle eläinsuojatoiminnalle. Lupamääräys 3 käsittelee hajuhaittojen vähentämistä. Määräyksessä on edellytetty lietesäiliöiden kattamista kelluvalla katteella, jota on esittänyt lausunnossaan myös ELY keskus. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävää tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaiselle 30.6.2021 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2020 koskeva kirjanpito, viimeinen lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Seinäjoen kaupungin ympäristölautakunnan 29.6.2006 myöntämän ympäristöluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän päätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki, 4-8, 22, 27, 28 31, 35-39, 41-43, 45, 46, 52, -56, 62, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus, 1, 5, 15-19, 21-23, 30 ja 37 :t Jätelaki, 4, 6, 12, 15, 19, 20, 51 ja 52 :t Jäteasetus, 5-8 :t Laki eräistä naapuruussuhteista Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta
17 Valtioneuvoston maksuperustelaki Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 1 740 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 740 euroa. Asian käsittelystä peritään taulukon mukainen maksu, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Seinäjoen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla. JAKELU Päätös Tomi Kohtamäki, Pauhuntie 61, 60550 Nurmo Jäljennös päätöksestä Seinäjoen kaupunginhallitus Seinäjoen kaupungin ympäristölautakunta Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköinen) Suomen ympäristökeskus (sähköinen) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä.
MUUTOKSENHAKU LIITTEET 18 Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. 1. Valitusosoitus 2. Sijaintikartta 3. Asemapiirros Tarja Savea-Nukala Rea Salminen Asian on ratkaissut johtaja Tarja Savea-Nukala ja esitellyt ympäristötarkastaja Rea Salminen.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 9.12.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
20