Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2014 Tuomo Ollila Maakotkat kisailevat Kittilässä. Kuva: Tuomo Ollila. Metsähallitus, Luontopalvelut 17.11.2014 Asianro 6188/2014/04.01.00
Yleistä Tässä raportissa kerrotaan maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan ja Pohjois-Suomen merikotkien pesintätuloksesta vuonna 2014. Pesätarkastukset tehtiin normaalisti käymällä pesällä yhden kerran pesimäkauden aikana poikasten ollessa rengastusikäisiä. Osalla reviireistä tehtiin tämän lisäksi toinen tarkastuskäynti joko keväällä pesinnän alkuvaiheessa tai myöhemmin kesällä, kun poikaset olivat vanhempia. Asutulla reviirillä tarkoitetaan reviiriä, jolla on todettu rakennettu pesä tai pesintä tai vanhojen lintujen on todettu asuvan reviirillä vakituisesti. Pesinnällä tarkoitetaan, että pesään on ainakin munittu. Maakotkan tunnetuista reviireistä tarkastettiin 93 prosenttia, tunturihaukan noin 90 prosenttia, merikotkan 85 prosenttia ja muuttohaukan noin 80 prosenttia. Inarin ja Sompion Lapeissa muuttohaukkareviireistä tarkastettiin vain hieman yli 60 prosenttia. Maa- ja merikotkan pesimätulokset olivat erittäin hyviä. Muuttohaukan pesintätulos oli keskinkertainen. Tunturihaukan pesintätulos oli jo kuudentena vuonna peräkkäin erittäin huono. Tarkastuksista oli mukana 47 vapaaehtoista lintuharrastajaa ja he tekivät kaikkiaan 346 työpäivää. Yhden vapaaehtoisen tekemien työpäivien määrä vaihteli 1:n ja 46 päivän välillä. Vapaaehtoisten tekemä työmäärä on pysynyt aiempien vuosien tasolla. Metsähallitutuksen toimesta tarkastettiin helikopterilla Muonio Salla-linjan pohjoispuolella noin 500 maakotkan, merikotkan, tunturihaukan ja muuttohaukan pesää. Lisäksi Metsähallitus käytti pesien etsintään muutamia henkilötyökuukausia. Metsähallituksen aiemmin tuntemattomasta maakotkan pesästä ja merikotkan pesästä Pohjois- Suomessa maksaman 100 euron löytöpalkkion avulla tuli vuoden aikana tietoon kahdeksan uutta maakotkan pesää ja samoin kahdeksan uutta merikotkan pesää. Kuva 1. Kartta eliömaantieteellisestä jaosta. 2
Maakotka Kannan koko ja levinneisyys Maakotkan levinneisyys on edelleen selvästi pohjoinen, noin 80 prosenttia tunnetuista maakotkareviireistä on vanhan Lapin läänin alueella ja noin 90 prosenttia poronhoitoalueella. Rekisterissä oli lokakuun lopussa 2014 kaikkiaan 508 sellaista maakotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen todettu merkkejä maakotkan asumisesta. Vuosina 2010 2014 näistä on ollut asuttuna ainakin kerran 446 reviiriä, ja samana ajanjaksona pesintä on todettu 339:lla eri reviirillä. Pesivän maakotkakannan koko on 339 446 paria. Vuoden aikana löydettiin kymmenen uutta reviiriä, joista ilahduttavasti puolet levinneisyyden eteläosista. Vanhoilta reviireiltä löytyi 33 uutta vaihtopesää. Pesimätulos 2014 Pesimätulos oli erittäin hyvä ja erityisen hyvä se oli Keski-Lapin ja vanhan Oulun läänin pohjoisosan välisellä alueella. Tärkeimmät syyt hyvään pesintätulokseen olivat varmaankin pesintäkauden suotuisat sääolot sekä parantunut ravintotilanne. Asuttuja reviirejä oli enemmän kuin koskaan aiemmin, kaikkiaan 348. Onnistuneita pesintöjä oli 179, ja niissä todettiin 213 rengastusikäistä poikasta. Rengastusikäisiä poikasia/onnistunut pesintä oli 1,19 ja poikasia/asuttu reviiri 0,61. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta 1971 2014 ovat 1,21 ja 0,56. Kuva 2. Maakotkan levinneisyys vuonna 2014. 3
Taulukko 1. Maakotkan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna 2014. Eliömaantieteellinen alue Yhteensä EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PH PS PK St EH ES V U EK 2014 2013 Reviirit Tunnettuja reviirejä 21 93 57 86 81 63 34 22 23 8 13 0 5 1 0 0 1 0 0 508 498 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 18 82 49 76 74 57 29 17 22 8 8 0 4 1 0 0 1 0 0 446 434 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 14 53 36 57 55 50 27 13 17 6 6 0 4 0 0 0 1 0 0 339 322 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 3 11 8 10 7 6 5 5 1 0 5 0 1 0 0 0 0 0 0 62 64 Tarkastettuja reviirejä 21 83 57 79 78 58 28 18 21 8 12 0 5 1 0 0 1 0 0 470 468 Pesää rakennettu 9 36 12 26 17 8 5 7 11 4 3 0 0 1 0 0 0 0 0 139 211 Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pareja (asuttu reviiri) 14 63 35 64 53 43 24 14 19 6 8 0 3 1 0 0 1 0 0 348 345 Pesintä Pesintöja yhteensä 5 27 23 38 36 35 19 7 8 2 5 0 3 0 0 0 1 0 0 209 134 Epäonnistuneita pesintöjä 1 8 3 0 4 6 4 1 2 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 30 27 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 4 19 20 38 32 29 15 6 6 1 5 0 3 0 0 0 1 0 0 179 107 Poikasia (iso+pieni) 5 24 20 44 39 35 19 8 7 2 5 0 4 0 0 0 1 0 0 213 122 Kahden poikasen pesiä 1 5 0 6 7 6 4 2 1 1 0 0 1 0 0 0 0 0 0 34 15 Poikasia/onnistunut pesintä 1,25 1,26 1,00 1,16 1,22 1,21 1,27 1,33 1,17 2,00 1,00 0,00 1,33 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 0,00 1,19 1,14 Poikasia/pari (asuttu reviiri) 0,36 0,38 0,57 0,69 0,74 0,81 0,79 0,57 0,37 0,33 0,63 0,00 1,33 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 0,00 0,61 0,35 Rengastettu Rengastetut 177 94 Värirengastetut 103 86 Prosentteina Pareja tarkastetuista 67 76 61 81 68 74 86 78 90 75 67 0 60 100 0 0 100 0 0 74 74 Onnistuneita pesintöjä asutuista 29 30 57 59 60 67 63 43 32 17 63 0 100 0 0 0 100 0 0 51 31 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 7 13 9 0 8 14 17 7 11 17 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 8 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 19 23 35 48 41 50 54 33 29 13 42 0 60 0 0 0 100 0 0 38 23 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 100 89 100 92 96 92 82 82 91 100 92 0 100 100 0 0 100 0 0 93 94 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Tarkastettuja reviirejä Pareja Onnistuneita pesintöjä Kuva 3. Maakotkan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät 1971 2014. 4
Muuttohaukka Kannan koko ja levinneisyys Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan, yksittäisiä reviirejä on myös Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Rekisterissä oli lokakuun lopussa 2014 kaikkiaan 383 sellaista muuttohaukkareviiriä, joilta on tietoja haukkojen asumisesta 1970- luvun alun jälkeen. Niistä 294 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina 2010 2014. Pesintä on todettu samana ajanjaksona 262 reviirillä. Pesivien muuttohaukkojen määrä on 262 294 paria. Vuoden aikana löytyi viisi uutta muuttohaukkareviiriä, kaikki levinneisyyden ydinalueelta. Suurin osa Suomen muuttohaukoista pesii soilla, kalliopesiä on todettu seurannan aikana 48:lla eri reviirillä tunturialueella sekä Koillismaalla. Puupesintöjä todetaan vuosittain kolmesta viiteen, ja seurannan aikana puupesintä on todettu lähes neljälläkymmenellä eri reviirillä sääksen, merikotkan ja korpin rakentamissa pesissä. Pari kertaa pesintä on todettu myös suon laidalle puuhun laitetussa pesälaatikossa. Pesintätulos 2014 Vaikka pesintätulos oli Lapin eteläosissa ja Pohjois-Pohjanmaalla hyvä, niin kokonaisuudessaan se jäi keskinkertaiseksi. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 191, ja niistä 122 reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 279. Poikasia/onnistunut pesintä oli 2,29 ja poikasia/pari 1,46. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolla 1970 2014 ovat 2,37 ja 1,77. Pesintätuloksen suoraa vertailua aiempiin vuosiin vaikeuttaa, että osassa aluetta reviirejä tarkastettiin aiempia vuosia vähemmän. Kuva 4. Muuttohaukan levinneisyys vuonna 2014. 5
Taulukko 2. Muuttohaukan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna 2014. Eliömaantieteellinen alue Yhteensä EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PK 2014 2013 Reviirit Tunnettuja reviirejä 26 22 53 114 49 34 59 9 12 2 3 383 378 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 21 17 40 83 42 28 44 7 10 0 2 294 290 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 18 12 31 76 38 28 42 6 10 0 1 262 263 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 5 5 13 31 7 6 15 2 2 2 1 89 88 Tarkastettuja reviirejä 23 14 44 70 44 27 56 9 10 1 3 301 341 Pesäkuoppa 2 0 6 2 1 0 1 0 0 0 0 12 15 Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää (emot reviirillä) 5 4 6 9 3 2 3 4 2 0 2 40 33 Asuttu reviiri, tunnettu pesä 14 5 24 34 25 15 26 2 6 0 0 151 173 Pareja 19 9 30 43 28 17 29 6 8 0 2 191 206 Pesintä Pesintöjä yhteensä 12 5 18 32 24 15 25 2 6 0 0 139 158 Haudonta 1 1 0 2 0 0 0 0 0 0 0 4 0 Epäonnistuneita pesintöjä 3 0 6 1 1 0 2 0 0 0 0 13 29 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 8 4 12 29 23 15 23 2 6 0 0 122 129 Poikasia (iso + pieni) 17 7 28 60 54 35 56 5 17 0 0 279 280 Poikasia/onnistunut pesintä 2,13 1,75 2,33 2,07 2,35 2,33 2,43 2,50 2,83 0 0 2,29 2,17 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) 1,21 1,40 1,17 1,76 2,16 2,33 2,15 2,50 2,83 0 0 1,85 1,62 Poikasia/pari 0,89 0,78 0,93 1,40 1,93 2,06 1,93 0,83 2,13 0 0 1,46 1,36 Rengastettu Rengastetut 225 234 Värirengastetut 176 189 Prosentteina Pareja tarkastetuista 83 64 68 61 64 63 52 67 80 0 67 63 60 Onnistuneita pesintöjä asutuista 57 80 50 85 92 100 88 100 100 0 0 81 75 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 21 0 25 3 4 0 8 0 0 0 0 9 17 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 35 29 27 41 52 56 41 22 60 0 0 41 38 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 88 64 83 61 90 79 95 100 83 50 100 79 90 400 350 300 250 200 150 100 Tarkastettuja reviirejä Pareja Onnistuneita pesintöjä 50 0 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 Kuva 5. Muuttohaukan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät 1970 2014. 6
Merikotka, Pohjois-Suomi Kannan koko ja levinneisyys Merikotkien runsastuminen Pohjois-Suomessa alkoi 1970-luvun lopulla Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristössä. Koillismaalle merikotkat ilmestyivät pesivinä 1990-luvulla ja Perämerellä ensimmäiset pesinnät todettiin 2000-luvun alkupuolella. Pohjois-Suomesta, tässä vanhat Lapin ja Oulun läänit, tunnetaan lokakuun lopussa 2014 kaikkiaan 96 sellaista merikotkareviiriä joilla on 1970-luvun alun jälkeen ollut merkkejä merikotkien asumisesta. Näistä 84 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina 2010 2014 ja pesintä on todettu samana aikana 76:lla eri reviirillä. Pohjois-Suomen pesivän merikotkakannan koko on 76 84 paria. Suurin osa tunnetuista reviireistä on edelleen Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristössä sekä Kuusamon Posion alueella. Perämeren alueella tunnetaan nyt 13 reviiriä. Vuoden aikana löytyi seitsemän uutta reviiriä ja 11 uutta pesää vanhoilta reviireiltä. Pesintätulos 2014 Pohjois-Suomen merikotkien pesintätulos oli erinomainen. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 73 ja onnistuneita pesintöjä yhteensä 57. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 83, ja poikasia/onnistunut pesintä oli 1,46 ja poikasia pari 1,14. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta 1977 2014 ovat 1,41 ja 0,85. Kuva 6. Merikotkan levinneisyys Pohjois-Suomessa vuonna 2014. 7
Taulukko 3. Merikotkan pesintätulos eliömaakunnittain Oulun ja Lapin lääneissä vuonna 2014. Eliömaantieteelliset alueet Yhteensä EnL InL SoL KiL PeP Ks OP Kn KP 2014 2013 Reviirit Tunnettuja reviirejä 4 7 46 2 3 19 10 2 3 96 87 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 3 6 41 2 2 17 10 1 2 84 75 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 3 5 37 2 2 15 9 1 2 76 65 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 1 1 5 0 1 2 0 1 0 12 12 Tarkastettuja reviirejä 3 6 43 2 2 18 6 1 1 82 79 Pesää rakennettu 2 1 11 0 0 2 0 0 1 17 31 Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pareja 3 4 41 0 2 14 8 1 2 73 63 Pesintä Pesintöjä yhteensä 1 3 30 0 2 12 8 1 1 58 34 Epäonnistuneita pesintöjä 0 0 1 0 0 0 0 0 0 1 5 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 1 3 29 0 2 12 8 1 1 57 29 Poikasia (iso + pieni) 1 4 43 0 3 16 13 1 2 83 43 Poikasia/onnistunut pesintä 1,00 1,33 1,48 0,00 1,50 1,33 1,63 1,00 2,00 1,46 1,48 Poikasia/asuttu reviiri (pesä tunnettu) 0,33 1,00 1,05 0,00 1,50 1,14 1,63 1,00 1,00 1,14 0,68 Poikasia/pari 0,33 1,00 1,05 0,00 1,50 1,14 1,63 1,00 1,00 1,14 0,68 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista 100 67 95 0 100 78 133 100 200 89 80 Onnistuneita pesintöjä asutuista 33 75 71 0 0 86 100 0 50 78 46 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 0 0 2 0 0 0 0 0 0 1 8 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 33 50 67 0 100 67 133 100 100 70 37 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 75 86 93 100 67 95 60 50 33 85 91 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Tarkastettuja reviirejä Pareja Onnistuneita pesintöjä Kuva 7. Merikotkan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät Pohjois-Suomessa 1977 2014. 8
Tunturihaukka Kannan koko ja levinneisyys Tunturihaukan levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet eikä levinneisyydessä ole tapahtunut muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana. Rekisterissä on lokakuun lopussa 2014 kaikkiaan 44 tunturihaukkareviiriä, joista 25 on ollut asuttuna vuosina 2010 2014. Pesintä on todettu vastaavana aikana 12 eri reviirillä. Pesivän kannan koko on 12 25 paria. Lähes kaikki Suomen tunturihaukat pesivät kalliolla, puupesintä on todettu kuudella eri reviirillä joko korpin, maakotkan tai piekanan rakentamassa pesässä. Pesintätulos 2014 Tunturihaukkojen pesintätulos oli edelleen erittäin heikko. Syynä huonoon pesintätulokseen oli edelleen tunturihaukan tärkeimmän saalislajin riekon vähäinen määrä. Asuttuja reviirejä, joilla emot olivat paikalla, todettiin kaikkiaan kolmetoista, mutta ainoastaan neljällä reviirillä todettiin pesintä ja näistä kolmen pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan seitsemän ja poikasia/onnistunut pesintä oli 2,30 ja poikasia/pari oli 0,54. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta 2000 2014 ovat 2,82 ja 1,23. Kuva 8. Tunturihaukan levinneisyys Suomessa vuonna 2014. 9
Taulukko 4. Tunturihaukan pesintätulos kunnittain vuonna 2014. Kunnat Yhteensä Enontekiö Inari Utsjoki Muu 2014 2013 Reviirit Tunnettuja reviirejä 9 18 15 2 44 44 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 6 8 9 2 25 27 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 1 3 7 1 12 12 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 3 10 6 0 19 17 Tarkastettuja reviirejä 9 16 13 1 39 39 Emo(t) reviirillä 5 2 2 0 9 11 Pareja 5 3 5 0 13 18 Pesintä Pesintöjä yhteensä 0 1 3 0 4 4 Epäonnistuneita pesintöjä 0 0 1 0 1 1 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 0 1 2 0 3 3 Poikasia (iso + pieni) 0 3 4 0 7 6 Poikasia/onnistunut pesintä 3,00 2,00 2,30 2,00 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) Poikasia/pari 0 1,00 0,80 0,00 0,54 0,33 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista 56 19 38 0 33 46 Onnistuneita pesintöjä asutuista 0 33 60 0 25 100 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 0 0 20 0 8 33 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 0 7 14 0 7 8 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 100 89 87 50 89 89 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Tarkastettuja reviirejä Pareja Onnistuneita pesintöjä Kuva 9. Tunturihaukan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät 2000 2014. 10
Kiitokset kaikille pesätarkastuksiin osallistuneille vapaaehtoisille, nimeltä mainituille sekä kaikille muille tarkastus- ja suojelutyöhön osallistuneille! Maakotka: Pirkka Aalto, Jarmo Ahtinen, Antero Autio, Ari Haikola, Juha Haikola, Pekka Helo, Vesa Hyyryläinen, Mikko Hänninen, Sven Jungell, Jaakko Junikka, Olli- Pekka Karlin, Kari Ketola, Arto Komulainen, Veikko Korhonen, Raimo Koskenkorva, Pertti Koskimies, Henry Laine, Kari Oittinen, Jouni Lamminmäki, Antti Leinonen, Kai Leppimäki, Ari Lyytikäinen, Janne Moilanen, Seppo Ojala, Jyrki Mäkelä, Olli Neulaniemi, Pekka Nyman, Pekka Peltoniemi, Jani Pihlman, Tuomo Puutio, Kalevi Rutonen, Jussi Ryssy, Jyrki Savolainen, Risto Sulkava, Matti Suopajärvi, Jani Suua, Jukka-Pekka Taivalmäki, Kalevi Tunturi, Turo Tuomikoski Muuttohaukka: Pirkka Aalto, Jarmo Ahtinen, Ari-Pekka Auvinen, Esa Karkkola, Markku Hukkanen, Vesa Hyyryläinen, Olli-Pekka Karlin, Kari Ketola, Veli-Matti Korpimäki, Pertti Koskimies, Juha Lohela, Jyrki Mäkelä, Olli Näyhä, Pekka Paarman, Esko Pasanen, Pekka Peltoniemi, Markku Pernu, Kai Pynssi, Pia Rännänen, Erik Saarnio, Matti Suopajärvi, Jani Suua, Reino Tihinen, Sami Timonen, Susanna Tuomainen, Hannu Tunturi, Kalevi Tunturi Merikotka: Jarmo Ahtinen, Ari-Pekka Auvinen, Pekka Helo, Markku Hukkanen, Olli-Pekka Karlin, Jouni Lamminmäki, Jyrki Mäkelä, Kari Oittinen, Seppo Ojala, Pekka Peltoniemi, Kalevi Rutonen, Jani Suua Tunturihaukka: Pertti Koskimies 11