Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2012 Tuomo Ollila Maakotkan pesä kuusessa. Kuva: Petri Piisilä. Metsähallitus, Luontopalvelut 31.10.2012 Asianro 5897/41/2012
Yleistä Tässä raportissa kerrotaan maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan ja Pohjois-Suomen merikotkien pesintätuloksesta vuonna 2012. Pesätarkastukset tehtiin normaalisti käymällä pesällä yhden kerran pesimäkauden aikana poikasten ollessa rengastusikäisiä. Muutamalla reviirillä tehtiin lisäksi toinen tarkastuskäynti joko keväällä haudonta-aikana tai myöhemmin kesällä poikasten ollessa isompia. Asutulla reviirillä tarkoitetaan reviiriä, jolla on todettu rakennettu pesä tai pesintä tai vanhojen lintujen on todettu asuvan reviirillä vakituisesti. Pesintä tarkoittaa, että pesään on vähintään munittu. Tunnetuista maakotkan reviireistä tarkastettiin 96 prosenttia, merikotkan ja tunturihaukan reviireistä noin 90 prosenttia ja muuttohaukkareviireistä 86 prosenttia. Maakotkan pesintätulos oli hyvä, merikotkan pesintätulos normaali ja muuttohaukan pesintätulos hieman normaalia heikompi. Tunturihaukan pesintätulos oli jo neljäntenä vuonna peräkkäin erittäin huono. Tarkastuksissa oli mukana 58 vapaaehtoista lintuharrastajaa. He tekivät kaikkiaan 331 työpäivää, ja yhden vapaaehtoisen tekemien työpäivien määrä vaihteli 1:n ja 31 päivän välillä. Kaikkiaan vapaaehtoisten tekemiä työpäiviä oli hieman vähemmän kuin vuonna 2011. Metsähallituksen toimesta tarkastettiin helikopterilla Muonio Salla-linjan pohjoispuolella noin 400 maakotkan, merikotkan, tunturihaukan ja muuttohaukan pesää. Lisäksi Metsähallitus käytti pesien etsintään useita henkilötyökuukausia. Metsähallituksen aiemmin tuntemattomasta maakotkan pesästä ja merikotkan pesästä Pohjois- Suomessa maksaman 100 euron löytöpalkkion avulla tuli vuoden aikana tietoon 14 uutta maakotkan pesää Etelä-Pohjanmaan ja Utsjoen väliseltä alueelta ja kaksi merikotkan pesää Kuusamosta ja Inarista. Vuoden aikana tuli tietoon yksi maakotkan ampumistapaus Virroilla. Lintua oli ammuttu haulikolla, ja lintu on toimitettu hoitoon Korkeasaareen. Kuva 1. Kartta eliömaantieteellisestä jaosta. 2
Maakotka Kannan koko ja levinneisyys Maakotkan levinneisyys on edelleen selvästi pohjoinen: noin 80 prosenttia tunnetuista maakotkareviireistä on vanhan Lapin läänin alueella ja noin 90 prosenttia tunnetuista reviireistä poronhoitoalueella. Rekisterissä oli lokakuun lopussa 2012 kaikkiaan 488 sellaista maakotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen todettu merkkejä maakotkan asumisesta. Vuosina 2008 2012 näistä on ollut asuttuna ainakin kerran 427 reviiriä ja pesintä on todettu 330:llä eri reviirillä. Pesivän maakotkakannan koko on 330 427 paria. Vuoden 2012 aikana löydettiin 18 uutta reviiriä, joista kuusi löytyi levinneisyysalueen eteläosista. Vanhoilta reviireiltä löytyi 31 uutta vaihtopesää. Pesimätulos 2012 Pesimätulos oli valtakunnallisesti hyvä, vaikka pohjoisimman Lapin tulos oli normaalia heikompi kylmän, sateisen ja pitkän kevään takia. Onnistuneiden pesintöjen keskimääräistä alhaisempi poikasmäärä kertoo heikentyneestä ravintotilanteesta. Asuttuja reviirejä oli enemmän kuin koskaan ennen maakotkaseurannan aikana, kaikkiaan 345. Näistä onnistuneita pesintöjä oli 160, ja niissä todettiin 180 rengastusikäistä poikasta. Rengastusikäisiä poikasia/onnistunut pesintä oli 1,13 ja poikasia/asuttu reviiri oli 0,52. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta 1971 2012 ovat 1,21 ja 0,56. Kuva 2. Maakotkan levinneisyys vuonna 2012. 3
Taulukko 1. Maakotkan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna 2012. Eliömaantieteellinen alue Yhteensä EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PH PS PK St EH ES V U EK 2012 2011 Reviirit Tunnettuja reviirejä 21 87 55 82 81 62 33 20 22 7 11 0 5 1 0 0 1 0 0 488 470 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 18 74 47 72 75 58 27 15 21 7 7 0 4 1 0 0 1 0 0 427 408 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 15 48 35 57 60 49 26 13 14 5 5 0 2 0 0 0 1 0 0 330 318 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 3 13 8 10 6 4 6 5 1 0 4 0 1 0 0 0 0 0 0 61 62 Tarkastettuja reviirejä 21 84 54 79 80 62 27 19 19 7 8 0 5 1 0 0 1 0 0 467 456 Pesää rakennettu 8 35 22 32 25 13 6 5 6 4 2 0 2 1 0 0 0 0 0 161 131 Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pareja (asuttu reviiri) 16 58 37 61 61 43 21 11 19 7 6 0 3 1 0 0 1 0 0 345 340 Pesintä Pesintöja yhteensä 8 23 15 29 36 30 15 6 13 3 4 0 1 0 0 0 1 0 0 184 209 Epäonnistuneita pesintöjä 3 2 3 2 5 5 0 0 2 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 24 24 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 5 21 12 27 31 25 15 6 11 2 3 0 1 0 0 0 1 0 0 160 188 Poikasia (iso+pieni) 5 24 12 29 35 31 18 7 12 2 3 0 1 0 0 0 1 0 0 180 239 Kahden poikasen pesiä 0 3 0 2 4 6 3 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 20 51 Poikasia/onnistunut pesintä 1,00 1,14 1,00 1,07 1,13 1,24 1,20 1,17 1,09 1,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 0,00 1,13 1,27 Poikasia/pari (asuttu reviiri) 0,31 0,41 0,32 0,48 0,57 0,72 0,86 0,64 0,63 0,29 0,50 0,00 0,33 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 0,00 0,52 0,70 Rengastettu Rengastetut 126 171 Värirengastetut 88 93 Prosentteina Pareja tarkastetuista 76 69 69 77 76 69 78 58 100 100 75 0 60 100 0 0 100 0 0 74 75 Onnistuneita pesintöjä asutuista 31 36 32 44 51 58 71 55 58 29 50 0 33 0 0 0 100 0 0 46 55 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 19 3 8 3 8 12 0 0 11 14 17 0 0 0 0 0 0 0 0 7 7 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 24 25 22 34 39 40 56 32 58 29 38 0 20 0 0 0 100 0 0 34 41 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 100 97 98 96 99 100 82 95 86 100 73 0 100 100 0 0 100 0 0 96 97 500 450 400 350 300 250 200 150 Tarkastetut reviirit Parit Onnistuneet pesinnät 100 50 0 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Kuva 3. Maakotkan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät 1971 2012. 4
Muuttohaukka Kannan koko ja levinneisyys Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan; yksittäisiä reviirejä on myös Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Rekisterissä oli lokakuun lopussa 2012 kaikkiaan 374 muuttohaukkareviiriä, joilta on tietoja haukkojen asumisesta 1970-luvun alun jälkeen. Niistä 292 on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina 2008 2012. Pesintä on todettu samana ajanjaksona 258 reviirillä. Pesivien muuttohaukkojen määrä on 258 292 paria. Vuoden aikana löytyi kolme uutta muuttohaukkareviiriä, kaikki Lapista. Suurin osa Suomen muuttohaukoista pesii soilla mättäälle raavitussa pesässä, kalliopesiä on todettu 42:lla eri reviirillä pohjoisessa tunturialueella sekä Koillismaalla. Puupesintöjä on todettu seurannan aikana lähes neljälläkymmenellä eri reviirillä sääksen tai merikotkan rakentamissa pesissä. Vuosittain todetaan kolmesta viiteen puupesintää. Pari kertaa pesintä on todettu myös suon laidalle puuhun laitetussa pesälaatikossa. Pesintätulos 2012 Muuttohaukan pesintätulos oli normaalia huonompi. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 167 ja niistä 114 reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 249. Poikasia/onnistunut pesintä oli 2,18 ja poikasia/asuttu reviiri 1,49. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta 1970 2012 ovat 2,37 ja 1,78 Kuva 4. Muuttohaukan levinneisyys vuonna 2012. 5
Taulukko 2. Muuttohaukan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna 2012. Eliömaantieteellinen alue Yhteensä EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PK 2012 2011 Reviirit Tunnettuja reviirejä 25 17 51 115 49 34 59 9 10 2 3 374 373 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 19 11 41 87 40 29 46 8 9 0 2 292 303 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 16 10 33 78 36 28 43 6 7 0 1 258 269 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 6 6 10 28 9 5 13 1 1 2 1 82 70 Tarkastettuja reviirejä 25 15 44 82 45 32 58 9 10 1 2 323 323 Pesäkuoppa 2 0 3 0 1 0 1 0 0 0 0 7 4 Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää (emo+t reviirillä) 1 1 10 8 2 1 4 2 0 0 1 30 17 Asuttu reviiri, tunnettu pesä 12 3 20 28 22 12 28 3 8 0 1 137 177 Pareja 13 4 30 36 24 13 32 5 8 0 2 167 194 Pesintä Pesintöjä yhteensä 10 3 17 28 21 12 27 3 8 0 1 130 173 Haudonta 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 1 1 Epäonnistuneita pesintöjä 4 0 5 2 2 1 0 0 0 0 1 15 14 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 6 3 12 25 19 11 27 3 8 0 0 114 158 Poikasia (iso+pieni) 13 6 26 56 37 23 60 9 19 0 0 249 401 Poikasia/onnistunut pesintä 2,17 2 2,17 2,24 1,95 2,09 2,22 3,00 2,38 0 0 2,18 2,54 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) 1,08 2,00 1,3 2 1,68 1,92 2,14 3,00 2,38 0 0 1,82 2,27 Poikasia/pari 1,00 1,50 0,87 1,56 1,54 1,77 1,88 1,80 2,38 0 0 1,49 2,07 Rengastettu Rengastetut 213 341 Värirengastetut 171 220 Prosentteina Pareja tarkastetuista 52 27 68 44 53 41 55 56 80 0 100 52 60 Onnistuneita pesintöjä asutuista 50 100 60 89 86 92 96 100 100 0 0 83 89 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 33 0 25 7 9 8 0 0 0 0 0 11 8 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 24 20 27 30 42 34 47 33 80 0 0 35 49 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 100 88 86 71 92 94 98 100 100 50 67 86 87 350 300 250 200 150 100 Tarkastettuja reviirejä Pareja (Asutut reviirit) Onnistuneita pesintöjä 50 0 2012 2010 2008 2006 2004 2002 2000 1998 1996 1994 1992 1990 1988 1986 1984 1982 1980 1978 1976 1974 1972 1970 Kuva 5. Muuttohaukan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät 1970 2012. 6
Merikotka, Pohjois-Suomi Kannan koko ja levinneisyys Merikotkien runsastuminen Pohjois-Suomessa alkoi 1970-luvun lopulla Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristössä. Koillismaalle merikotkat ilmestyivät pesivinä 1990-luvulla, ja Perämerellä ensimmäiset pesinnät todettiin 2000-luvun alkupuolella. Pohjois-Suomesta, levinneisyyskartan mustan rajan pohjoispuoli, tunnetaan lokakuun lopussa 2012 kaikkiaan 80 merikotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen ollut merkkejä merikotkien asumisesta. Näistä 70 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina 2008 2012 ja pesintä on todettu samana aikana 58:lla eri reviirillä. Pohjois-Suomen pesivän merikotkakannan koko on 58 70 paria. Suurin osa tunnetuista reviireistä on edelleen Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristössä sekä Kuusamon Posion alueella. Perämeren alueella tunnetaan seitsemän reviiriä. Vuoden aikana löytyi neljä uutta reviiriä ja kuusi uutta pesää vanhoilta reviireiltä. Pesintätulos 2012 Pohjois-Suomen merikotkien pesintätulos oli normaali. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 57 ja onnistuneita pesintöjä yhteensä 25. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 37, poikasia/onnistunut pesintä 1,48 ja poikasia/pari 0,65. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta 1977 2012 ovat 1,42 ja 0,90. Kuva 6. Merikotkan levinneisyys Pohjois-Suomessa vuonna 2012. 7
Taulukko 3. Merikotka pesintätulos eliömaakunnittain Oulun ja Lapin lääneissä vuonna 2012. Eliömaantieteelliset alueet Yhteensä EnL InL SoL KiL PeP Ks OP Kn KP 2012 2011 Reviirit Tunnettuja reviirejä 3 7 40 2 2 17 7 1 1 80 75 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 2 6 35 2 1 15 7 1 1 70 65 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 2 4 31 1 1 13 5 0 1 58 58 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 1 1 5 0 1 2 0 0 0 10 11 Tarkastettuja reviirejä 2 6 37 2 1 16 6 1 1 72 71 Pesää rakennettu 1 2 20 1 0 4 1 0 0 29 22 Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pareja 2 6 33 1 1 10 4 0 1 57 56 Pesintä Pesintöjä yhteensä 1 4 13 0 1 6 3 0 1 29 34 Epäonnistuneita pesintöjä 0 2 0 0 0 1 1 0 0 4 5 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 1 2 13 0 1 5 2 0 1 25 29 Poikasia (iso+pieni) 1 3 20 0 2 7 2 0 2 37 36 Poikasia/onnistunut pesintä 1,00 1,50 1,54 0,00 2,00 1,40 1,00 0,00 2,00 1,48 1,24 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) 0,50 0,50 0,61 0,00 2,00 0,70 0,50 0,00 2,00 0,65 0,64 Poikasia/pari 0,50 0,50 0,61 0,00 2,00 0,70 0,50 0,00 2,00 0,65 0,64 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista 100 100 89 50 100 63 67 0 100 79 79 Onnistuneita pesintöjä asutuista 50 33 39 0 0 50 50 0 100 44 52 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 0 33 0 0 0 10 25 0 0 7 9 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 50 33 35 0 100 31 33 0 100 35 41 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 67 86 93 100 50 94 86 100 100 90 93 80 70 60 50 40 30 Tarkastettuja reviirejä Pareja (asutut reviirit) Onnistuneita pesintöjä 20 10 0 Kuva 7. Merikotkan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät Pohjois-Suomessa 1977 2012. 8
Tunturihaukka Kannan koko ja levinneisyys Tunturihaukan levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet eikä levinneisyydessä ole tapahtunut muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana. Rekisterissä on lokakuun lopussa 2012 kaikkiaan 44 tunnettua tunturihaukkareviiriä, joista 32 on ollut asuttuna vuosina 2008 2012. Pesintä on todettu vastaavana aikana 19 eri reviirillä. Pesivän kannan koko on 19 32 paria. Lähes kaikki Suomen tunturihaukat pesivät pahdoilla; puupesintä on todettu kuudella eri reviirillä joko korpin, maakotkan tai piekanan rakentamassa pesässä. Pesintätulos 2012 Tunturihaukkojen pesintätulos oli edelleen heikko. Syynä huonoon pesintätulokseen oli tunturihaukan tärkeimmän saalislajin riekon edelleen jatkuva aallonpohja. Asuttuja reviirejä todettiin vain kuusi ja ainoastaan kahdella reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan seitsemän ja poikasia/onnistunut pesintä oli 3,00 ja poikasia/asuttu reviiri oli 0,88. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta 2000 2012 ovat 2,88 ja 1,30. Kuva 8. Tunturihaukan levinneisyys Suomessa vuonna 2012 9
Taulukko 4. Tunturihaukan pesintätulos kunnittain vuonna 2012. Kunnat Yhteensä Enontekiö Inari Utsjoki Muu 2012 2011 Reviirit Tunnettuja reviirejä 9 19 14 2 44 44 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 6 12 12 2 32 33 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 2 9 7 1 19 27 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 3 7 2 0 12 11 Tarkastettuja reviirejä 9 18 12 1 40 43 Emo(t) reviirillä 2 3 0 0 5 2 Pesää rakennettu 0 0 0 0 0 0 Asuttu reviiri, tunnettu pesä (pesiä) 0 0 3 0 3 4 Pareja 2 3 3 0 8 6 Pesintä Pesintöjä yhteensä 0 0 3 0 3 4 Epäonnistuneita pesintöjä 0 0 1 0 1 1 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 0 0 2 0 2 3 Poikasia (iso+pieni) 0 0 7 0 7 9 Poikueiden koot kpl/poikueen koko 1/2 0 1/3 1/4 0 1/3 1/4 1/2 1/3 1/4 Poikasia/onnistunut pesintä 0 0,00 3,50 0 3,50 3,00 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) Poikasia/pari 0 0,00 2,33 0,00 0,88 1,50 Rengastettu Rengastetut 0 0 Värirengastetut 0 0 Prosentteina Pareja tarkastetuista 22 17 25 0 20 14 Onnistuneita pesintöjä asutuista 0 0 67 0 67 100 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 0 0 33 0 33 33 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 0 0 17 0 5 7 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 100 95 86 50 91 98 50 45 40 35 30 25 20 15 Tarkastetut reviirit Parit (asutut reviirit) Onnistuneet pesinnät 10 5 0 Kuva 9. Tunturihaukan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät 2000 2012. 10
Kiitokset kaikille pesätarkastuksiin osallistuneille, nimeltä mainituille sekä kaikille muille tarkastus- ja suojelutyöhön osallistuneille! Maakotka: Pirkka Aalto, Jarmo Ahtinen, Antero Autio, Ari Haikola, Juha Haikola, Pekka Helo, Vesa Hyyryläinen, Mikko Hänninen, Sven Jungel, Jaakko Junikka, Ville Jäntti, Olli- Pekka Karlin, Kari Ketola, Arto Komulainen, Veikko Korhonen, Raimo Koskenkorva, Pertti Koskimies, Henry Laine, Kari Oittinen, Jouni Lamminmäki, Pekka Lehmusvirta, Antti Leinonen, Kai Leppimäki, Ari Lyytikäinen, Janne Moilanen, Seppo Ojala, Sari Magga, Jyrki Mäkelä, Pekka Nyman, Pekka Peltoniemi, Tuomo Puutio, Kalevi Rutonen, Jouni Ruuskanen, Jussi Ryssy, Pia Rännänen, Jyrki Savolainen, Risto Sulkava, Matti Suopajärvi, Jani Suua, Jukka-Pekka Taivalmäki, Turo Tuomikoski. Muuttohaukka: Pirkka Aalto, Jarmo Ahtinen, Ari-Pekka Auvinen, Esa Karkkola, Markku Hukkanen, Vesa Hyyryläinen, Susanna Ikola, Olli-Pekka Karlin, Kari Ketola, Veli-Matti Korpimäki, Pertti Koskimies, Juha Lohela, Sari Magga, Jyrki Mäkelä, Pekka Nyman, Olli Näyhä, Pekka Paarman, Esko Pasanen, Pekka Peltoniemi, Markku Pernu, Asko Puro, Kai Pynssi, Jouni Ruuskanen, Pia Rännänen, Matti Suopajärvi, Jani Suua, Reino Tihinen, Sami Timonen, Hannu Tunturi, Kalevi Tunturi, Tuomas Väyrynen. Merikotka: Jarmo Ahtinen, Ari-Pekka Auvinen, Pekka Helo, Eero Heinonen, Markku Hukkanen, Olli-Pekka Karlin, Jouni Lamminmäki, Jyrki Mäkelä, Kari Oittinen, Seppo Ojala, Pekka Peltoniemi, Kalevi Rutonen, Pia Rännänen, Jani Suua. Tunturihaukka: Pertti Koskimies. 11