Yliopistokoulutus 2014



Samankaltaiset tiedostot
Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2016

Yliopistokoulutus 2017

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2018

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2016

Ammatillinen koulutus 2012

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Ammatillinen koulutus 2010

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2012

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2016

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Esi- ja peruskouluopetus 2012

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Ammatillinen koulutus 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Ammatillinen koulutus 2009

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2015

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015

Opiskelijoiden työssäkäynti 2016

Väestön koulutusrakenne 2013

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015

Väestön koulutusrakenne 2016

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2017

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Opiskelijoiden työssäkäynti 2017

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016

Koulutukseen hakeutuminen 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2009

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutuksen talous 2013

Väestön koulutusrakenne 2011

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2010

Transkriptio:

Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2 yhteensä 6 8 opiskelijaa. Opiskelijamäärä väheni kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tutkintoja suoritettiin 2, lähes prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten kasvoi tohtorin tutkintojen määrä, 8 prosenttia. Yliopistoissa suoritetut tutkinnot 2 2 Yliopisto-opiskelijat Alempaa korkeakoulututkintoa opiskeli 89 9 ja ylempää korkeakoulututkintoa 9 7 opiskelijaa. Lääkärien erikoistumiskoulutuksessa oli ja lisensiaattikoulutuksessa opiskelijaa. Tohtorintutkintoa opiskelevien osuus kaikista opiskelijoista oli prosenttia, 8 5 opiskelijaa. Alemman ja ylemmän korkeakoulututkintojen uusien opiskelijoiden määrät kasvoivat hieman, mutta tutkijakoulutuksen vähenivät. Vuonna 2 alemman korkeakoulututkinnon aloitti 7 5 ja ylemmän korkeakoulututkinnon 7 opiskelijaa. Tohtorintutkinnon aloitti alle 7 opiskelijaa. Helsinki 6.5.25 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Yliopisto-opiskelijat koulutusalan (opetushallinnon 995 luokitus) ja sukupuolen mukaan 2 Vuonna 2 eniten opiskelijoita oli kaupan ja hallinnon alalla, 26 prosenttia. Kaikista opiskelijoista humanistisella ja opetusalalla opiskelijoita oli lähes yhtä paljon, 25 prosenttia. Kolmanneksi eniten opiskelijoita oli tekniikan ja liikenteen alalla, 9 prosenttia. Naisten osuus kaikista tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista oli 5 prosenttia, mutta koulutusaloittain tarkasteltuna vaihtelu oli suurta. Humanistisella ja opetusalalla naisten osuus oli 75 prosenttia ja sosiaali- ja terveysalalla 67 prosenttia, mutta tekniikan ja liikenteen alalla vain 22 prosenttia. Eniten opiskelijoita oli Helsingin yliopistossa, 8 opiskelijaa. Seuraavaksi eniten opiskelijoita oli Aalto-yliopistossa, 8 opiskelijaa, ja Turun yliopistossa, 6 8 opiskelijaa. Yliopistotutkinnot Yliopistoissa suoritettujen tutkintojen määrä kasvoi. Vuonna 2 ylempiä korkeakoulututkintoja oli 9 ja alempia korkeakoulututkintoja 6. Tohtorintutkintoja suoritettiin lähes 9. Kaikista yliopistoissa suoritetuista tutkinnoista ulkomaalaisten suorittamia tutkintoja oli yli 6 prosenttia, ylemmistä korkeakoulututkinnoista 9 prosenttia ja tohtorintutkinnoista 2 prosenttia. Vuonna 2 eniten tutkintoja suoritettiin kaupan ja hallinnon alalla ja humanistisella ja opetusalalla, molemmilla 28 prosenttia. Kolmanneksi eniten valmistui tekniikan ja liikenteen alalta, 8 prosenttia. Tohtoreita valmistui eniten luonnonvara-alalta, 2 prosenttia. Yliopistoittain eniten tutkintoja suoritettiin Helsingin yliopistossa, 6 tutkintoa. Seuraavaksi eniten tutkintoja suoritettiin Aalto-yliopistossa jaturun yliopistossa, molemmissa 5 tutkintoa. Yliopistojen opiskelija- ja tutkintotiedot, koskien vuotta 2, tuotettiin ensimmäisen kerran korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Tarkempia aikasarjatietoja yliopisto-opiskelijoista ja tutkinnoista koulutuksen ja yliopiston mukaan on saatavissa tietokantataulukoista. 2

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko. Yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusasteen, -alan (opetushallinnon 995 luokitus) ja sukupuolen mukaan 2... Liitetaulukko 2. Yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusmaakunnittain 2...5 Liitetaulukko. Yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet yliopistoittain 2...5 Liitetaulukko. Ulkomaalaisten suorittamat yliopistotutkinnot koulutusasteen mukaan 2...6 Laatuseloste: Yliopistokoulutus...7

Liitetaulukot Liitetaulukko. Yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusasteen, -alan (opetushallinnon 995 luokitus) ja sukupuolen mukaan 2 Koulutusaste Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkärien erikoistumiskoulutus Lisensiaatintutkinto Tohtorintutkinto Uudet opiskelijat 26 998 59 7 2 96 85 6 52 7 7 58 9 2 588 9 898 9 5 2 6 7 89 9 2 7 9 999 79 668 668 8 9 2 5 65 282 7 2 25 65 5 8 Uudet opiskelijat, 899 2 68 6 268 95 525 5 27 9 85 589 58 2 679 72 27 999 8 682 55 77 625 22 76 5 2 2 86 6 7 85 8 7 8 78 2 27 Opiskelijat Opiskelijat, Tutkinnon suorittaneet 6 759 25 957 2 6 7 82 5 78 9 89 85 6 8 7 25 28 2 86 25 2 76 9 67 5 82 8 5 95 7 9 2 97 85 65 65 2 7 57 78 2 6 6 8 5 22 88 5 2 856 525 8 68 87 6 7 6 56 2 85 96 698 5 62 7 8 5 2 89 292 8 67 28 555 2 82 2 78 8 67 8 59 8 987 2 965 2 965 76 2 26 2 28 9 75 57 227 92 2 9 6 2 758 5 6 8 5 78 8 7 88 2 8 72 2 6 655 2 52 7 756 72 7 92 729 2 682 72 9 586 7 65 58 58 55 29 6 5 869 28 278 2 Tutkinnon suorittaneet, 8 26 99 2 5 67 2 655 6 867 7 988 8 52 2 69 26 2 8 8 855 66 2 675 9 2 96 29 2 6 969 26 2 59 28 2 98

Liitetaulukko 2. Yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusmaakunnittain 2 Koulutusmaakunta Koko maa yhteensä Manner-Suomi Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Ahvenanmaa Uudet opiskelijat, Uudet yhteensä opiskelijat, 26 998 26 998 8 79 55 85 26 97 27 2 5 2 5 2 22 5 2 22 7 899 899 55 2 6 726 25 28 2 862 892 526 85 5 2 2 9 Opiskelijat Opiskelijat, Tutkinnon suorittaneet 6 759 6 758 57 76 9 7 2 295 2 2 227 5 5 99 6 952 8 5 2 866 29 7 5 95 87 6 9 87 6 87 6 29 526 26 7 7 62 87 59 79 7 725 7 256 9 7 5 2 6 6 97 95 58 8 58 988 276 279 7 2 7 82 2 2 896 9 27 Tutkinnon suorittaneet, 8 26 8 26 5 8 2 7 25 2 5 228 92 89 75 857 9 67 2 76 Liitetaulukko. Yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet yliopistoittain 2 Yliopisto Yhteensä Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Oulun yliopisto Svenska handelshögskolan Taideyliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Uudet opiskelijat, yhteensä 26 998 2 585 5 278 2 98 7 97 7 2 22 8 28 52 2 2 92 985 85 Uudet opiskelijat, 899 898 62 882 57 9 28 2 25 88 28 58 8 59 7 Opiskelijat Opiskelijat, 6 759 8 8 5 752 57 9 5 929 822 2 985 8 8 5 6 788 5 87 6 9 87 6 5 8 22 9 77 7 88 2 2 7 887 9 79 5 2 8 565 Tutkinnon suorittaneet 6 92 6 88 2 82 2 8 27 2 2 896 526 65 598 2 57 56 97 26 Tutkinnon suorittaneet, 8 26 89 278 98 87 76 5 67 27 267 88 8 2 28 5 7 5

Liitetaulukko. Ulkomaalaisten suorittamat yliopistotutkinnot koulutusasteen mukaan 2 Koulutusaste Tutkintoja yhteensä Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkärien erikoistumiskoulutus Lisensiaatintutkinto Tohtorintutkinto Tutkintoja, yhteensä 6 6 92 58 55 869 joista ulkomaalaisten suorittamia tutkintoja % 89 6, 8,9 5 9, 22,8,9 96 2,2 6

Laatuseloste: Yliopistokoulutus. Tilastotietojen relevanssi Tilastossa kuvataan yliopistojen 2.9. tilanteen mukaista opiskelijamäärää ja yliopistoissa kalenterivuoden aikana suoritettuja tutkintoja. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Yliopistotilasto on laadittu yliopistojen ilmoittamien henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintotietojen perusteella. Tilastolain (2..2/28 muut. 6/2) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (2..992/8) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilastovuodesta 2 alkaen yliopistotilaston opiskelija- ja tutkintotiedot laaditaan oppilaitosten korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon ilmoittamien henkilöpohjaisten tietojen perusteella. Aineisto on kokonaisaineisto.. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Opiskelija- ja tutkintotiedot ilmestyvät kerran vuodessa. Tutkintotiedot koskevat edellistä kalenterivuotta ja opiskelijatiedot ovat 2.9. tilanteen mukaisia. Kukin yliopisto ilmoittaa opiskelijan ensisijaisen opiskeluoikeuden, mutta opiskelija voi sisältyä vuosiaineistoon useammin kuin kerran, jos hän opiskelee useammassa kuin yhdessä yliopistossa. Lopulliset aineistot valmistuvat noin puolen vuoden viiveellä viiteajankohdasta. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Koulutustilastot-vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä. Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Yliopistotietoja on kerätty summatasolla (yliopistoittain, tiedekunnittain ja tutkinnoittain) vuodesta 98 alkaen. Henkilöpohjaisina tietoja on kerätty vuodesta 966 alkaen tilastovuoteen 2 asti suoraan oppilaitoksista ja tilastovuodesta 2 alkaen korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Aikasarjoja sähköisessä muodossa voidaan toimittaa vuodesta 98 alkaen. Vuodesta 2 alkaen yliopistotilastot sisältävät myös Maanpuolustuskorkeakoulun tiedot. Vuodesta 22 alkaen uudet opiskelijat ovat ko. tutkinnon ko. yliopistossa ensimmäistä kertaa aloittavia. Aiemmin uudet 7

opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa ko. yliopistoon kirjoille tulleita. Tilastoinnissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat eri vuosien vertailtavuuteen. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Yliopistotilaston tiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet. 8

Koulutus 25 Lisätietoja Anna Loukkola Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala 29 55 678 koulutustilastot@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 29 55 222 www.tilastokeskus.fi ISSN 796-79 = Suomen virallinen tilasto ISSN 799-599 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 2 5 5 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi