VALTION MAKSULLINEN TOIMINTA VUONNA 2001 VALTIOKONTTORI Hallinnon ohjaus 2002
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus TIIVISTELMÄ Hyväksyessään hallituksen esityksen valtion maksuperustelaiksi eduskunta edellytti samalla, että hallitus seuraa lain soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja kansalaisten asemaan. Valtiokonttorin vuosittain laatima selvitys valtion maksullisesta toiminnasta luo osaltaan edellytyksiä tämän seurantatehtävän toteuttamiselle. Selvityksen tiedot perustuvat lähes poikkeuksitta tilivirastojen tilinpäätösten osana olevissa toimintakertomuksissa esitettyihin kustannusvastaavuuslaskelmiin, joilla maksullisen toiminnan kannattavuus esitetään. Vuonna 2001 (2000) maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 7,08 (7,13) mrd. mk, joista julkisoikeudellisten suoritteiden osuus oli 1,30 (1,20) mrd. mk, markkinasuoritteiden 4,04 (4,24) mrd. mk ja erityislakien nojalla hinnoiteltavien suoritteiden 1,73 (1,70) mrd. mk. Yli puolet niistä julkisoikeudellista suoritetuotantoa harjoittavista tilivirastoista, joiden julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus oli tiedossa, tuotti vuoden 2000 tapaan alijäämää myös vuonna 2001. Kustannusvastaavuus koko valtion tasolla vuonna 2001 (2000) oli 87% (86%). Myös markkinasuoritetuotannossa yli puolet niistä tilivirastoista, joiden markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus oli tiedossa, tuotti vuoden 2000 tapaan alijäämää vuonna 2001. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus vuonna 2001 (2000) oli 95% (94%). Budjettitalouden sisäiset tuotot (1,5 mrd. mk) olivat reilu neljäsosa (27,6 %) maksuperustelain mukaisista tuotoista vuonna 2001. Suurin ulkopuolinen asiakasryhmä oli aiempien vuosien tapaan elinkeinoelämä (2,0 mrd. mk). Vuoden 2001 (2000) talousarviossa maksulliseen toimintaan osoitettiin hintatukea 156 (142) Mmk ja käytettiin 137 (106) Mmk. Selvitys on julkaistu Valtiokonttorin internet-sivuilla osoitteessa: http://www.valtiokonttori.fi/ho/maaraykset/normit.shtm Lisätietoja selvityksestä antaa Valtiokonttorin Hallinnon ohjausyksikössä Niko Ijäs, p. (09) 7725 788, sähköposti: niko.ijas@valtiokonttori.fi Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus SISÄLLYSLUETTELO Sivu TIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...1 1.1 MAKSULLISEN TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT...1 1.2 RAPORTIN TAUSTA...2 2 MAKSULLINEN TOIMINTA VALTION TASOLLA...4 2.1 LAAJUUS JA ASIAKASRYHMITTÄINEN JAKAUMA VUOSINA 1997-2001...4 2.2 KUSTANNUSVASTAAVUUS VUOSINA 1997-2001...7 2.3 HINTATUKI...7 3 MAKSULLINEN TOIMINTA HALLINNONALOITTAIN...8 3.1 LAAJUUS VUOSINA 2000-2001...8 3.2 KUSTANNUSVASTAAVUUS VUOSINA 2000-2001...8 4 MAKSULLINEN TOIMINTA TILIVIRASTOITTAIN...12 4.1 LAAJUUS VUONNA 2001...12 4.2 MAKSUPERUSTELAIN NOJALLA HINNOITELLUN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS VUONNA 2001...15 LIITTEET Liite 1. Valtion maksullisen toiminnan tuotot, kustannukset, yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina 2000-2001 Liite 2. Maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina 2000-2001 Liite 3. Maksullisen toiminnan tuotot tilivirastoittain vuosina 2000-2001 Liite 4. Julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuosina 2000-2001 Liite 5. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuosina 2000-2001 Liite 6. Erityislakien nojalla hinnoitellun suoritetuotannon kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuosina 2000-2001 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 1 JOHDANTO 1.1 Maksullisen toiminnan lähtökohdat Valtion perimät maksut ovat vastike julkisen vallan palveluista. Perustuslain 81 :n mukaan valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä perittävien maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla. Valtion virastojen ja laitosten maksullista toimintaa säätelevä yleislaki on valtion maksuperustelaki (MPL; 150/1992), jonka lisäksi maksullista toimintaa säätelevät useat erityis(maksu)lait. Viranomaisen maksulliseen suoritetuotantoon sovelletaan maksuperustelakia, jos suoritteiden maksullisuudesta ei ole muussa laissa tai laissa olevan valtuutuksen nojalla (erityislaki) annettu maksuperustelaista poikkeavia säännöksiä. Maksuperustelaki jakaa suoritteet julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja muihin suoritteisiin eli ns. markkinasuoritteisiin. Asianomainen ministeriö päättää tilivirastoa koskevassa maksuperustelain nojalla antamassaan maksuasetuksessa, miten tiliviraston suoritteet jakautuvat julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja muihin suoritteisiin (8.2 ). Julkisoikeudellisella suoritteella tarkoitetaan suoritetta, jonka kysyntä perustuu lakiin tai asetukseen ja jonka tuottamiseen valtion viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus (3 ). Tällaisessa valtion yksinoikeudeksi säädetyssä suoritetuotannossa on kyse julkisen vallan käyttämisestä; laillisesti toimiakseen kansalaisen on hankittava jokin valtion viranomaisen tuottama suorite (ns. kysyntäpakko). Julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuneita kokonaiskustannuksia eli suoritteen omakustannusarvoa (6.1 ). Maksuperustelaki mahdollistaa kuitenkin myös omakustannusarvosta poikkeavan hinnoittelun (6.3 ). Omakustannusarvoon luettavista kustannuksista säädetään valtion maksuperusteasetuksen (211/1992) 1 :ssä. Yhden tai useamman viranomaisen samanlaatuisista julkisoikeudellisista suoritteista voidaan määrätä samansuuruinen maksu silloinkin, kun suoritteiden tuottamisesta valtiolle aiheutuvat kustannukset poikkeavat toisistaan. Tällaista kiinteää maksua määrättäessä on otettava huomioon suoritteiden keskimääräinen kokonaiskustannus. (6.2 ) Julkisoikeudellisia suoritteita ovat esimerkiksi ajo- ja henkilökortti, passi ja lainhuuto. Vuonna 2001 valtio sai eniten julkisoikeudellisia suoritetuottoja luotsausmaksuista (187 Mmk). Markkinasuoritteet hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Maksuperustelakia koskevan hallituksen esityksen (176/1991) mukaan tämä tarkoittaa sitä, että toiminnan tuotoilla tulee kattaa vähintään toiminnan kustannukset sekä toimintaan oman pääoman ehdoin sijoitetulle pääomalle asetettu tuottovaatimus. Maksuperustelain 1.3.1999 voimaantulleen muutoksen myötä sellaiset markkinasuoritteet, joiden tuottamiseen viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus (esim. valokopio viranomaisen hallussa olevasta asiakirjasta), voidaan kuitenkin hinnoitella myös omakustannusarvon mukaisesti. Koska viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus tällaisten monopolisuoritteiden tuottamiseen, ei suoritteen liiketaloudellista hinnoittelua voida edellyttää kilpailulainsäädännönkään perusteella. Markkinasuoritteiden liiketaloudellinen kannattavuustavoite pyritään toteuttamaan joustavalla hinnoittelulla, jolloin hinnoittelussa otetaan kustannusten lisäksi huomioon myös kysyntä ja kilpailijat. Tavoitteena on markkinasuoritetuotannon kokonaiskannattavuus, joten esim. alennusten myöntäminen on mahdollista. Valtion talousarviossa voi- Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001 1
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus daan osoittaa määräraha (hintatuki) liiketaloudellisesti hinnoiteltavien markkinasuoritteiden hintojen alentamiseksi (MPL 7.1 ). Markkinasuoritteita ovat esimerkiksi erilaiset julkaisut ja tilaustutkimukset, toimitilojen ja kaluston vuokraus sekä koulutus- ja asiantuntijapalvelut. Vuonna 2001 eniten markkinasuoritetuottoja oli Puolustushallinnon rakennuslaitoksella (892,6 Mmk). Erityislakien nojalla hinnoiteltavien suoritteiden maksujen tason määrittäminen perustuu useimmiten muihin tekijöihin kuin toiminnan kustannuksiin, eikä hinnan kaikissa tapauksissa ole tarkoituskaan kattaa kaikkia toiminnasta aiheutuneita kustannuksia. Erityislakeja ovat esimerkiksi laki ja asetus tuomioistuinten ja eräiden hallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista (701/1993; 774/1993), laki ja asetus ulosottomaksuista (34/1995; 35/1995), kiinteistörekisterilaki (392/1985), laki kiinteistötoimitusmaksusta (558/1995) ja laki väylämaksusta (1028/1980). Vuonna 2001 valtio sai eniten tuloja väylämaksuista annetun lain perusteella (411,1 Mmk). Edellä mainitun maksulainsäädännön lisäksi valtion maksullista toimintaa sääntelevät mm. talousarviolaki ja -asetus, talousarvion laadintamääräys sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräykset ja ohjeet. 1.2 Raportin tausta Hyväksyessään hallituksen esityksen valtion maksuperustelaiksi eduskunta edellytti samalla, että hallitus seuraa lain soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja kansalaisten asemaan. Valtiokonttorin vuosittain laatima selvitys valtion maksullisesta toiminnasta luo osaltaan edellytyksiä tämän seurantatehtävän toteuttamiselle. Talousarvioasetuksen 65 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä tiedot maksullisen toiminnan kannattavuudesta sekä vertailut asetettuihin tavoitteisiin. Valtiokonttorin määräyksen (8/03/97; 3.9.1997) mukaan kannattavuus esitetään kustannusvastaavuuslaskelmalla. Tämän selvityksen tiedot tilivirastojen maksullisen toiminnan tuotoista ja kustannuksista vuodelta 2001 perustuvat lähes poikkeuksitta em. kustannusvastaavuuslaskelmiin. Laskelmien tuottoja on verrattu ao. tilivirastoa koskeviin valtion keskuskirjanpidon tietoihin. Aiempien vuosien tapaan yleinen havainto on, että kustannusvastaavuuslaskelmissa esitetyt tuotot eivät aina täsmää liikekirjanpidon maksullista toimintaa koskeviin tietoihin. Koska selvityksen tiedot perustuvat yksittäisten tilivirastojen kustannusvastaavuuslaskelmiin, ovat selvityksessä esitetyt valtion maksullisen toiminnan tuotot (7,1 mrd. mk) huomattavasti suuremmat kuin ne ovat valtion tilinpäätöksen mukaan (5,5 mrd. mk 1 ). Ero johtuu siitä, että valtion tilinpäätöksessä valtion sisäinen maksullinen toiminta on eliminoitu. Selvityksen pääasiallisena kohteena on maksuperustelain nojalla hinnoiteltu toiminta. Selvitys sisältää tiedot maksullisen toiminnan laajuudesta ja kustannusvastaavuudesta sekä maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tulojen jakautumisesta asiakasryhmittäin. Tarkastelu on tehty valtion, hallinnonalojen ja tilivirastojen tasolla ja siinä on otettu huomioon myös ajallinen kehitys. Kokonaiskuvan saamiseksi valtion maksullisesta toiminnasta selvityksessä on tarkasteltu keskeisiä tietoja myös erityislakien nojalla hinnoitellusta maksullisesta toiminnasta. 1 Sisältää valtion tilinpäätöksestä maksullisen toiminnan tuotot (5,2 mrd. mk) sekä vuokra- ja käyttökorvaustuotot (0,3 mrd. mk). 2 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Edellisten vuosien maksullisen toiminnan selvityksissä on todettu, että maksullisen toiminnan laajuutta kuvaaviin tietoihin liittyvä (luotettavuus)ongelma on rajanvedon epäselvyys maksullisen toiminnan ja eräiden muiden toiminnan muotojen (esim. yhteisrahoitteinen toiminta) välillä. Tämä havainto pitää edelleenkin paikkansa. Ongelmana on edelleen myös se, että erilaisten oikeuksien luovutuksiin perustuvia tuottoja (esim. vuokrat ja muut omaisuuden käyttöoikeudet) ei aina mielletä maksulliseksi toiminnaksi. Kustannusvastaavuuslaskelmien esittämistapa ja yhtenäisyys on parantunut jonkin verran viime vuosina. Tästä huolimatta tilivirastokohtaista vaihtelua on melko paljon. Tyypillisiä kustannusvastaavuuslaskelmiin liittyviä ongelmia ovat mm. suoriteryhmäkohtaisen tilivirastotasoisen laskelman puuttuminen, eri osa-alueisiin (maksuperustelain mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet, maksuperustelain mukaiset liiketaloudelliset suoritteet ja erityislain mukaiset suoritteet) kuuluvien tuottojen esittäminen samassa laskelmassa, maksuperustelain mukaisen hintatuen virheellinen esittämistapa esimerkiksi tuottoihin sisällytettynä sekä se, että maksullisen toiminnan tulosta ei ole verrattu talousarvioasetuksen 65.2 :n 3 kohdassa edellytettyyn tulostavoitteeseen. Viimeksi mainittu lienee kuitenkin usein seurausta siitä, että asianomainen ministeriö ei ole asettanut tällaista tavoitetta. Lisäksi tavoitteiden ilmaisutavat vaihtelevat paljon eikä läheskään aina edes voida puhua kannattavuustavoitteesta, vaan esimerkiksi tuottotavoitteesta. Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001 3
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 2 MAKSULLINEN TOIMINTA VALTION TASOLLA 2.1 Laajuus ja asiakasryhmittäinen jakauma vuosina 1997-2001 Maksullista toimintaa harjoittavat tilivirastot Vuoden 2001 (2000) lopussa tilivirastoja oli yhteensä 117 (118). Viiden tiliviraston nimimuutoksen lisäksi Elintarvikevirasto lakkautettiin tilivirastona ja sen toiminta siirtyi Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitokselle. Lisäksi tielaitos jaettiin Tieliikelaitos-nimiseksi valtion liikelaitokseksi ja tiehallinto-nimiseksi tilivirastoksi. Vuonna 2001 (2000) maksullisen toiminnan tuloja kertyi 113 (114) tilivirastolle. Tilivirastoista 79:llä (81) maksullinen suoritetuotanto perustui pelkästään maksuperustelakiin, kolmen (3) tiliviraston pelkästään erityislakeihin, 31 (30) tilivirastoa harjoitti sekä maksuperustelain että erityislakien nojalla hinnoiteltua maksullista toimintaa ja neljällä (4) tilivirastolla ei ollut maksullista toimintaa ollenkaan. Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan tuotot suoriteryhmittäin vuosina 1997-2001 on esitetty taulukossa 1 ja graafisesti kuviossa 1. Taulukossa 1 on lisäksi esitetty valtion maksullisen toiminnan volyymi vuoden 2001 liikelaitos- ja yhtiöittämistilanteen mukaan (vuosien 1997-2000 luvuista on eliminoitu niiden tilivirastojen tuotot, jotka vuonna 2001 ovat olleet liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä). Taulukko 1. Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) suoriteryhmittäin vuosina 1997-2001. 1997 1998 1999 2000 2001 MPL; julkisoikeudelliset suoritteet 1 107 155 1 039 059 1 154 410 1 196 397 1 304 621 MPL; markkinasuoritteet 5 314 254 5 833 388 4 090 549 4 240 239 4 038 869 Erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet 812 363 1 605 093 1 661 521 1 696 630 1 733 225 YHTEENSÄ 7 233 772 8 477 540 6 906 480 7 133 266 7 076 715 YHTEENSÄ, v. 2001 liikelaitos- ja yhtiöittämistilanteen mukaan 5 217 241 6 225 809 6 646 012 6 805 445 7 076 715 4 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Kuvio 1. Maksullisen toiminnan tuotot (mrd. mk) suoriteryhmittäin vuosina 1997-2001. 7 6 5 4 3 MPL; julkisoikeudelliset suoritteet MPL; markkinasuoritteet Erityislakien suoritteet 2 1 0 1997 1998 1999 2000 2001 Merkittävimmät yksittäiset muutokset valtion maksullisessa toiminnassa vuosina 1997-2001 ovat tilivirastona toimineen Valtion kiinteistölaitoksen muuttaminen liikelaitokseksi vuoden 1999 alusta sekä tielaitoksen jakaminen Tieliikelaitokseksi ja tiehallintotilivirastoksi vuoden 2001 alusta. Valtion kiinteistölaitoksen markkinasuoritetuotot vuonna 1998 olivat 2,1 mrd. mk, mikä näkyy selvänä markkinasuoritetuottojen laskuna vuonna 1999. Tielaitoksen markkinasuoritetuotanto (322 Mmk v. 2000) siirrettiin lähes kokonaan tieliikelaitokselle. Näiden muutosten lisäksi budjettitaloudesta on poistunut vuoden 2000 alusta osakeyhtiöksi muutetun Kasvinjalostuslaitoksen erityislakeihin perustunut maksullinen toiminta (16 Mmk v. 1999). Kun edellä mainittujen liikelaitostamisten ja yhtiöittämisen vaikutus valtion maksulliseen toimintaan eliminoidaan, nähdään, että valtion maksullinen toiminta on kasvanut melko tasaisesti muutamia satoja miljoonia markkoja vuodessa. Erityislakeihin perustuvien tuottojen kasvu vuosina 1997-1998 johtui siitä, että vuonna 1998 selvitys sisälsi ensimmäistä kertaa rata- ja väylämaksutuotot (yht. 728 Mmk). Tältä osin kyse ei siis ole itse maksullisen toiminnan muutoksesta. Maksuperustelain mukaisia julkisoikeudellisia suoritteita vuonna 2001 (2000) oli 87 (84) tilivirastolla ja markkinasuoritteita 109 (111) tilivirastolla. Useimmilla tilivirastoilla (109) oli sekä julkisoikeudellisia suoritteita että markkinasuoritteita. Kuviossa 2 on esitetty julkisoikeudellisten suoritteiden ja markkinasuoritteiden tuottojen suhteelliset osuudet maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tuotoista vuosina 1997-2001. Edellä mainittujen liikelaitosten perustaminen on vähentänyt markkinasuoritteiden suhteellista osuutta. Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001 5
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Kuvio 2. Julkisoikeudellisten suoritteiden ja markkinasuoritteiden tuottojen suhteelliset osuudet maksuperustelain mukaisista tuotoista vuosina 1997-2001. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 83 % 85 % 78 % 78 % 76 % markkinasuoritteet julkisoikeudelliset suoritteet 30 % 20 % 10 % 0 % 17 % 15 % 22 % 22 % 24 % 1997 1998 1999 2000 2001 Maksullisen toiminnan asiakasryhmittäinen jakauma Taulukossa 2 on esitetty maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tuottojen asiakasryhmittäiset jakaumat vuosina 1997-2001. Vuosien 1998-2001 luvut perustuvat valtion keskuskirjanpidon liikekirjanpidon tietoihin. Koska muualla selvityksessä esitetyt tuotot perustuvat tilivirastojen toimintakertomusten kustannusvastaavuuslaskelmiin, eroavat ne jonkin verran taulukon 2 tuotoista. Taulukko 2. Maksuperustelain mukaisten tuottojen asiakasryhmittäinen jakauma vuosina 1997-2001. Asiakasryhmät Valtion virastot Tulojen asiakasryhmittäinen jakauma (1000mk) 1997 1998 1999 2000 2001 - maksullinen toiminta 1 226 236 996 000 1 087 479 914 917 - vuokrat ja käyttökorvaukset 2 286 342 507 321 521 170 563 596 Tuotot valtion virastoilta yhteensä 3 372 926 3 512 578 1 503 321 1 608 649 1 478 513 Kunnat ja kuntayhtymät 440 725 464 159 550 882 611 855 515 342 Kotitaloudet 594 211 550 993 589 133 661 813 675 828 Elinkeinoelämä 1 641 267 1 735 742 1 867 382 1 946 775 2 020 673 Muut 357 735 346 272 347 442 342 706 346 097 Vuokrat ja käyttökorvaukset val- tion ulkopuolelta 1998-2001 1 504 660 335 143 290 331 322 716 Tuotot valtion ulkopuolelta yhteensä 3 033 938 3 601 826 3 689 982 3 853 480 3 880 656 Ei tietoa 826 908 YHTEENSÄ 7 233 772 7 114 404 5 193 303 5 462 129 5 359 169 1 = Vuonna 1997 valtion ulkopuoliset vuokrat ja käyttökorvaukset sisältyvät omalta osaltaan kunkin asiakasryhmän lukuun. Selvityksen laadintavasta johtuen asiakasryhmittäistä tietoa ei vuosilta 1998-2001 ole saatavissa, minkä vuoksi tieto esitetään tässä erillisenä eränä. 6 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 2.2 Kustannusvastaavuus vuosina 1997-2001 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuutta eli sitä, kuinka maksullisen toiminnan tuotot ovat kattaneet siitä aiheutuneet kustannukset, on tarkasteltu taulukossa 3. Taulukossa on esitetty maksullisen toiminnan yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina 1997-2001. Liitteessä 1 on esitetty maksullisen toiminnan tuotot, kustannukset, yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina 2001 ja 2000. Taulukko 3. Maksullisen toiminnan yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina 1997-2001. Yli- /alijäämä (1000 mk) 1997 1998 1999 2000 2001 Kustannusvastaavuus (%) Yli- /alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Yli- /alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Yli- /alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Yli- /alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Julkisoikeudelliset suoritteet -168 407 87-143 833 88-164 722 87-195 829 86-199 357 87 Markkinasuoritteet -170 506 97-82 043 99-223 286 95-270 853 94-233 694 95 Erityislait -486 443 63-272 903 82-481 491 74-2 652 858 39-2 809 047 38 Kokonaisuutena katsoen valtion maksullinen toiminta on ollut alijäämäistä. Yksittäisen tiliviraston suoritetuotannon alijäämäisyys voi aiheutua paitsi siitä, että kustannusvastaavuuden tavoittelussa ei ole onnistuttu, niin myös siitä, ettei 100% tai sitä suurempi kustannusvastaavuus edes ole toiminnan taloudellisena tavoitteena. Esimerkiksi julkisoikeudellisten suoritteiden alijäämäisyys voi aiheutua maksuperustelain 6.3 :n tarkoittamien perusteltujen syiden nojalla perityistä omakustannusarvoa alemmista maksuista. Markkinasuoritteisiin puolestaan saatetaan myöntää hintatukea. Koska hintatuki talousarvion laadintamääräyksen mukaan kohdistetaan maksullisen toiminnan tuottojen ja erilliskustannusten erotukseen ja koska kustannusvastaavuuslaskelmassa ovat mukana myös yhteiskustannukset ja pääomakustannukset, voi toiminnan kustannusvastaavuus talousarviossa osoitetun hintatuen käytöstä huolimatta olla alle 100%. Erityislakien mukaisten suoritteiden maksujen määrääminen taas perustuu usein muihin tekijöihin kuin toiminnan kustannuksiin. Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuuden merkittävä heikkeneminen vuonna 2000 vuoteen 1999 verrattuna johtui siitä, että vuonna 2000 selvitys sisälsi ensimmäistä kertaa ratamaksutuottoja (0,3 mrd. mk) vastaavat kustannukset (2,7 mrd. mk). Näistä suurin osa (1,8 mrd. mk) muodostui pääomakustannuksista. 2.3 Hintatuki Vuoden 2001 talousarviossa hintatukea osoitettiin 32 toimintamenomomentille, yhteensä 156 Mmk. Näille momenteille budjetoitua hintatukea käytti 48 tilivirastoa, yhteensä 137 Mmk. Hintatukea käyttäneiden tilivirastojen lukumäärä on suurempi kuin niiden toimintamenomomenttien lukumäärä, joille on talousarviossa myönnetty hintatukea, koska esimerkiksi TE-keskuksille myönnetty hintatuki on budjetoitu TE-keskusten yhteiselle toimintamenomomentille. Vuonna 2000 hintatukea myönnettiin tilivirastojen ilmoitusten mukaan yhteensä 142 Mmk ja käytettiin 106 Mmk. Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001 7
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 3 MAKSULLINEN TOIMINTA HALLINNONALOITTAIN 3.1 Laajuus vuosina 2000-2001 Taulukossa 4 on tarkasteltu eri hallinnonalojen maksullisen toiminnan volyymia. Tuotot sisältävät sekä maksuperustelain että erityislakien nojalla hinnoitellun toiminnan tuotot. Taulukko 4. Hallinnonalojen maksullisen toiminnan tuotot ja niiden suhteellinen muutos vuosina 2000-2001 Hallinnonalat Maksullisen toiminnan tuotot (1000 mk) Muutos-% 2001 2000 2000/2001 Eduskunta 641 617 4 Valtiontalouden tarkastusvirasto - - - Tasavallan presidentin kanslia - - - Valtioneuvoston kanslia 29 21 38 Ulkoasiainministeriö 112 205 99 107 13 Oikeusministeriö 558 682 538 931 4 Sisäasiainministeriö 420 419 413 462 2 Puolustusministeriö 981 555 1 039 900-6 Valtiovarainministeriö 135 320 135 155 0 Opetusministeriö 1 423 832 1 328 033 7 Maa- ja metsätalousministeriö 451 278 424 561 6 Liikenne- ja viestintäministeriö 1 603 073 1 848 143-13 Kauppa- ja teollisuusministeriö 861 912 809 120 7 Sosiaali- ja terveysministeriö 477 495 454 632 5 Työministeriö 483 1 882-74 Ympäristöministeriö 49 791 39 702 25 YHTEENSÄ 7 076 715 7 133 266-1 3.2 Kustannusvastaavuus vuosina 2000-2001 Taulukossa 5 on esitetty julkisoikeudellisen suoritetuotannon, taulukossa 6 markkinasuoritetuotannon ja taulukossa 7 erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina 2000-2001. Koska yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuusprosentti voidaan laskea vain sellaisista tuotoista, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa, taulukoissa on kunkin hallinnonalan kohdalla esitetty erikseen sekä hallinnonalan kaikki ao. suoritetuotot että niistä se osa, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa ("tuotot, joilla kustannukset"). Se, että hallinnonalan kaikkia ao. suoritetuottoja vastaavia kustannuksia ei ole tiedossa, voi johtua siitä, että hallinnonalan kaikilla tilivirastoilla ei ao. suoritetuottojen vähyyden (<500 000 mk) vuoksi ole ollut velvollisuutta laatia tuotoista kustannusvastaavuuslaskelmaa ja/tai siitä, että osa hallinnonalan tilivirastoista ei ole laatinut kustannusvastaavuuslaskelmaa kaikista suoritetuotoista, joista se olisi tullut laatia. 8 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuosina 2000-2001 Taulukko 5. Julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina 2000-2001. Hallinnonalat Tulot (1000 mk) Yli-/alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) 2001 2000 2001 2000 2001 2000 Eduskunta - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Valtiontalouden tarkastusvirasto - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Tasavallan presidentin kanslia - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Valtioneuvoston kanslia 29 - tuotot, joilla kustannukset * - * - * - Ulkoasiainministeriö 98 556 84 567 tuotot, joilla kustannukset 87 440 65 604 30 816 25 359 154 163 Oikeusministeriö 20 167 16 404 tuotot, joilla kustannukset 20 167 16 404-2 464-3 334 89 83 Sisäasiainministeriö 277 236 270 810 tuotot, joilla kustannukset 275 255 270 229-73 859-59 665 79 82 Puolustusministeriö 100 92 tuotot, joilla kustannukset * * * * * * Valtiovarainministeriö 51 195 52 202 tuotot, joilla kustannukset 50 895 51 915-13 457-9 875 79 84 Opetusministeriö 104 599 93 002 tuotot, joilla kustannukset 104 592 92 999-67 268-56 284 61 62 Maa- ja metsätalousministeriö 78 007 61 997 tuotot, joilla kustannukset 78 005 61 997-8 906-8 567 90 88 Liikenne- ja viestintäministeriö 518 467 474 565 tuotot, joilla kustannukset 518 401 474 324-20 487-71 687 96 87 Kauppa- ja teollisuusministeriö 20 935 19 815 tuotot, joilla kustannukset 20 583 19 523-721 -2 014 97 91 Sosiaali- ja terveysministeriö 111 696 103 895 tuotot, joilla kustannukset 111 696 103 895 1 721 1 956 102 102 Työministeriö 16 22 tuotot, joilla kustannukset * * * * * * Ympäristöministeriö 23 618 19 026 tuotot, joilla kustannukset 23 616 19 026-44 732-11 718 35 62 Kokonaistuotot 1 304 621 1 196 397 tuotot, joilla kustannukset 1 290 650 1 175 916-199 357-195 829 87 86 Vuonna 2001 julkisoikeudellinen suoritetuotanto oli ylijäämäistä ulkoasiain- sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Yleisesti ottaen kustannusvastaavuus on pysynyt kutakuinkin samanlaisena kuin vuonna 2000. Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001 9
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus vuosina 2000-2001 Taulukko 6. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina 2000-2001. Hallinnonalat Tuotot (1000 mk) Yli-/alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) 2001 2000 2001 2000 2001 2000 Eduskunta - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Valtiontalouden tarkastusvirasto - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Tasavallan presidentin kanslia - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Valtioneuvoston kanslia - 21 tuotot, joilla kustannukset - * - * - * Ulkoasiainministeriö 13 649 14 540 tuotot, joilla kustannukset * * * * * * Oikeusministeriö 102 909 93 349 tuotot, joilla kustannukset 102 909 93 349-27 799-26 911 79 78 Sisäasiainministeriö 126 712 128 946 tuotot, joilla kustannukset 126 055 128 343-34 135-30 671 79 81 Puolustusministeriö 966 056 1 021 441 tuotot, joilla kustannukset 966 056 1 021 441 11 269-44 503 101 96 Valtiovarainministeriö 73 605 74 356 tuotot, joilla kustannukset 73 305 74 022 3 212 5 092 105 107 Opetusministeriö 1 302 872 1 229 201 tuotot, joilla kustannukset 1 302 583 1 222 776-88 319-100 755 94 92 Maa- ja metsätalousministeriö 136 108 125 431 tuotot, joilla kustannukset 135 928 124 738-39 622-33 839 77 79 Liikenne- ja viestintäministeriö 293 269 590 984 tuotot, joilla kustannukset 292 851 590 693 831-10 899 100 98 Kauppa- ja teollisuusministeriö 659 981 615 451 tuotot, joilla kustannukset 659 647 614 049-41 438-20 480 94 97 Sosiaali- ja terveysministeriö 337 068 323 983 tuotot, joilla kustannukset 336 971 323 906-16 819-7 469 95 98 Työministeriö 467 1 860 tuotot, joilla kustannukset 467 1 860 50-435 112 81 Ympäristöministeriö 26 173 20 676 tuotot, joilla kustannukset 26 167 20 650-924 17 97 100 Kokonaistuotot 4 038 869 4 240 239 tuotot, joilla kustannukset 4 022 939 4 215 827-233 694-270 853 95 94 Markkinasuoritetuotanto oli vuonna 2001 ylijäämäistä puolustus-, valtiovarain-, liikenneja viestintä- sekä ympäristöministeriön hallinnonaloilla. Myöskään markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuudessa ei juurikaan ole tapahtunut muutoksia vuoteen 2000 verrattuna. 10 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuosina 2000-2001 Taulukko 7. Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina 2000-2001. Hallinnonalat Tulot (1000 mk) Yli-/alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) 2001 2000 2001 2000 2001 2000 Eduskunta 641 617 tuotot, joilla kustannukset * * * * * * Valtiontalouden tarkastusvirasto - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - - Tasavallan presidentin kanslia - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Valtioneuvoston kanslia - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Ulkoasiainministeriö - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Oikeusministeriö 435 606 429 178 tuotot, joilla kustannukset 430 129 423 860-250 736-253 454 63 63 Sisäasiainministeriö 16 471 13 706 tuotot, joilla kustannukset 13 915 13 142-721 -1 941 95 87 Puolustusministeriö 15 399 18 367 tuotot, joilla kustannukset 15 399 18 367-12 784 1 272 55 107 Valtiovarainministeriö 10 520 8 597 tuotot, joilla kustannukset 10 520 8 597-125 172 99 102 Opetusministeriö 16 361 5 830 tuotot, joilla kustannukset 16 361 5 830-870 -1 901 95 75 Maa- ja metsätalousministeriö 237 163 237 133 tuotot, joilla kustannukset 237 153 236 913-1 526 225 99 100 Liikenne- ja viestintäministeriö 791 337 782 594 tuotot, joilla kustannukset 791 337 782 594-2 528 668-2 404 710 24 25 Kauppa- ja teollisuusministeriö 180 996 173 854 tuotot, joilla kustannukset 180 893 173 806-13 396 6 627 93 104 Sosiaali- ja terveysministeriö 28 731 26 754 tuotot, joilla kustannukset 28 117 26 754-270 852 99 103 Työministeriö - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Ympäristöministeriö - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Kokonaistuotot 1 733 225 1 696 630 tuotot, joilla kustannukset 1 723 824 1 689 863-2 809 047-2 652 858 38 39 Erityislakien mukaisten suoritteiden hinnoitteluperusteet ovat varsin moninaisia. Tämä näkyy myös vaihtelevina kustannusvastaavuusprosentteina. Myös erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus on pysynyt hyvin samanlaisena vuoteen 2000 verrattuna. Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001 11
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 4 MAKSULLINEN TOIMINTA TILIVIRASTOITTAIN Tässä luvussa tarkastellaan maksullisen toiminnan volyymia ja maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuutta tilivirastojen tasolla. Liitteissä 3-6 on esitetty tilivirastokohtaiset taulukot maksullisen toiminnan volyymista (liite 3) sekä julkisoikeudellisten suoritteiden, markkinasuoritteiden ja erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuuksista (liitteet 4-6) vuosilta 2000-2001. 4.1 Laajuus vuonna 2001 Taulukossa 8 on esitetty 117 tiliviraston maksullisen toiminnan tuotot vuodelta 2001. Tilivirastot on esitetty hallinnonaloittain. Liitteessä 3 on esitetty tilivirastojen maksullisen toiminnan tuotot vuosilta 2000-2001. Taulukko 8. Tilivirastojen maksullisen toiminnan tuotot vuonna 2001. Tiliviraston nimi Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot (1000mk) Markkinasuoritteiden tuotot (1000mk) Erityislakien tuotot (1000mk) Tuotot yhteensä (1000mk) Eduskunta 641 641 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tasavallan presidentin kanslia Valtioneuvoston kanslia 29 29 Ulkoasiainministeriö 98 556 13 649 112 205 Oikeusministeriö 1 024 38 998 430 129 470 151 Rikosseuraamusvirasto 19 143 63 911 5 477 88 531 Sisäasiainministeriö 1 318 164 1 482 Rajavartiolaitos 2 134 13 989 16 123 Oulun lääninhallitus 18 736 1 333 811 20 880 Lapin lääninhallitus 9 300 904 393 10 597 Ahvenanmaan lääninhallitus 268 13 45 326 Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 23 616 438 24 054 Keskusrikospoliisi 32 37 69 Suojelupoliisi Liikkuva poliisi 1 309 1 309 Poliisin tekniikkakeskus 67 997 67 997 Pelastusopisto 363 5 818 2 511 8 692 Poliisikoulu 1 123 1 123 Poliisiammattikorkeakoulu 427 427 Väestörekisterikeskus 25 580 24 374 49 954 Ulkomaalaisvirasto 10 353 5 10 358 Etelä-Suomen lääninhallitus 81 381 2 438 6 467 90 286 Länsi-Suomen lääninhallitus 78 114 5 190 4 799 88 103 Itä-Suomen lääninhallitus 26 041 1 153 1 445 28 639 Puolustusministeriö 100 29 400 29 500 Puolustusvoimat 44 056 15 399 59 455 Puolustushallinnon rakennuslaitos 892 600 892 600 Valtiovarainministeriö 300 300 600 Valtiokonttori 7 037 11 039 8 650 26 726 Tullihallitus 31 646 7 756 39 402 Verohallitus 12 212 3 560 1 870 17 642 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 1 390 1 390 12 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot (1000mk) Markkinasuoritteiden tuotot (1000mk) Erityislakien tuotot (1000mk) Tuotot yhteensä (1000mk) Tilastokeskus 49 560 49 560 Opetusministeriö 32 690 6 019 873 39 582 Kansallisarkisto 887 3 696 4 583 Suomen Akatemia 289 289 Museovirasto 2 164 12 565 14 729 Suomenlinnan hoitokunta 19 057 19 057 Valtion taidemuseo 7 12 357 12 364 Kuvataideakatemia 14 14 Helsingin yliopisto 13 675 312 965 15 488 342 128 Jyväskylän yliopisto 11 322 64 961 76 283 Oulun yliopisto 2 922 84 793 87 715 Turun yliopisto 5 251 95 380 100 631 Tampereen yliopisto 3 264 99 884 103 148 Åbo Akademi 607 25 087 25 694 Joensuun yliopisto 2 219 12 296 14 515 Kuopion yliopisto 1 201 82 652 83 853 Teknillinen korkeakoulu 672 165 598 166 270 Tampereen teknillinen korkeakoulu 438 91 774 92 212 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 229 33 018 33 247 Helsingin kauppakorkeakoulu 1 280 43 050 44 330 Svenska handelshögskolan 817 7 545 8 362 Turun kauppakorkeakoulu 696 13 150 13 846 Vaasan yliopisto 486 9 455 9 941 Sibelius-Akatemia 415 6 919 7 334 Lapin yliopisto 1 358 13 504 14 862 Teatterikorkeakoulu 413 7 677 8 090 Taideteollinen korkeakoulu 212 12 518 12 730 Opetushallitus 21 374 66 649 88 023 Maa- ja metsätalousministeriö 4 032 180 10 4 222 MMM:n tietopalvelukeskus 15 290 2 106 17 396 Maanmittauslaitos 6 138 61 352 208 555 276 045 Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos 28 625 15 827 44 452 Metsäntutkimuslaitos 25 052 25 052 Siemenperunakeskus 17 203 17 203 Maa- ja elintarviketal. tutkimuskeskus 197 15 010 15 207 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 13 999 13 999 Kasvintuotannon tarkastuskeskus 23 723 1 861 11 395 36 979 Geodeettinen laitos 2 721 723 Liikenne- ja viestintäministeriö 66 5 71 Tiehallinto 6 914 4 635 11 549 Ajoneuvohallintokeskus 208 949 65 874 274 823 Ilmatieteen laitos 3 591 42 272 45 863 Viestintävirasto 89 708 413 65 205 155 326 Ratahallintokeskus 10 010 59 976 315 000 384 986 Merenkulkulaitos 199 229 118 506 411 132 728 867 Merentutkimuslaitos 1 588 1 588 Kauppa- ja teollisuusministeriö 6 064 1 722 7 786 Valtion teknillinen tutkimuskeskus 528 411 528 411 Geologian tutkimuskeskus 40 791 40 791 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001 13
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot (1000mk) Markkinasuoritteiden tuotot (1000mk) Erityislakien tuotot (1000mk) Tuotot yhteensä (1000mk) Matkailun edistämiskeskus 15 925 15 925 Patentti- ja rekisterihallitus 180 893 180 893 Teknologian kehittämiskeskus 253 253 Kilpailuvirasto 216 39 255 Kuluttajavirasto 533 3 007 3 540 Turvatekniikan keskus 6 015 1 254 7 269 Mittatekniikan keskus 7 939 3 601 11 540 Kuluttajatutkimuskeskus 42 42 Kuluttajavalituslautakunta Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 19 16 248 16 267 Etelä-Pohjanmaan työv.- ja elink.keskus 4 776 5 785 Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus 20 1 077 14 1 111 Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus 9 4 776 36 4 821 Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus 13 1 108 1 121 Keski-Suomen työvoima- ja elink.keskus 7 968 2 977 Kaakkois-Suomen työv.- ja elink.keskus 21 2 728 2 749 Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus 32 900 932 Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 6 852 6 6 858 Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 11 1 883 1 1 895 Pohjois-Karjalan työvoima- ja elink.kesk. 12 1 146 1 158 Pohjois-Pohjanmaan työv.- ja elink.kesk. 12 4 002 4 014 Pohjois-Savon työvoima- ja elink.keskus 7 906 4 917 Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskus 1 6 167 6 168 Varsinais-Suomen työv.- ja elink.keskus 15 399 35 15 434 Sosiaali- ja terveysministeriö 5 784 741 614 7 139 Kansanterveyslaitos 23 774 23 774 Säteilyturvakeskus 41 910 27 116 69 026 STAKES 285 291 285 291 Lääkelaitos 43 375 38 6 933 50 346 Vakuutusvalvontavirasto 1 434 49 21 184 22 667 Sos.- ja terv.huollon tuotevalvontakeskus 19 193 59 19 252 Työministeriö 16 467 483 Ympäristöministeriö 21 720 10 668 32 388 Asuntorahastovirasto 2 6 8 Suomen ympäristökeskus 1 896 15 499 17 395 YHTEENSÄ 1 304 621 4 038 869 1 733 225 7 076 715 Aiempien vuosien tapaan joillakin tilivirastoilla oli vaikeuksia erotella maksuperustelain mukaisista suoritteista ja erityislakien mukaisista suoritteista saadut tuotot toisistaan (tuottoja ei esim. kirjanpidossa oltu eroteltu omille tileilleen). Jotkut tilivirastot puolestaan olivat sisällyttäneet julkisoikeudellisten suoritteiden tuottoja markkinasuoritteiden tuottoihin ja päinvastoin. 14 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 4.2 Maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuus vuonna 2001 Tässä luvussa tilivirastokohtaista kustannusvastaavuutta tarkastellaan ensin julkisoikeudellisten suoritteiden ja sitten markkinasuoritteiden osalta. Taulukoissa ei ole voitu ilmoittaa yli-/alijäämää eikä kustannusvastaavuutta sellaisten tilivirastojen osalta, joilla oli tuottoja, mutta kustannustiedot puuttuivat (kokonaan). Tätä ilmaisee tähti (*). Tiliviraston yli- /alijäämä- ja kustannusvastaavuuslaskentaan ei myöskään ole voitu ottaa mukaan kuin sellaiset tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Se, että tiliviraston kaikkia ao. suoritetuottoja vastaavia kustannuksia ei ole tiedossa, voi johtua siitä, että tilivirastolla ei ao. suoritetuottojen vähyyden (<500 000 mk) vuoksi ole ollut velvollisuutta laatia kustannusvastaavuuslaskelmaa tai siitä, että tilivirasto ei ole laatinut kustannusvastaavuuslaskelmaa kaikista suoritetuotoista, joista se olisi tullut laatia. Tilivirastot on esitetty suoritetuottojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Liitteissä 4 ja 5 on esitetty kaikkien tilivirastojen maksuperustelain mukaisen julkisoikeudellisen suoritetuotannon ja markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus vuosilta 2000-2001. Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuonna 2001 Vuonna 2001 (2000) maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista sai tuottoja 87 (84) tilivirastoa. Näiden tilivirastojen tuotot, kustannukset, yli-/alijäämät ja kustannusvastaavuudet on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuonna 2001. Tiliviraston nimi Tuotot (1000mk) Kustannukset (1000mk) Yli-/alijäämä (1000mk) Kustannusvastaavuus (%) Ajoneuvohallintokeskus 208 949 178 177 30 772 117 Merenkulkulaitos 199 229 258 804-59 575 77 Viestintävirasto 89 708 81 594 8 114 110 Ulkoasiainministeriö 1 87 440 56 624 30 816 154 Etelä-Suomen lääninhallitus 81 381 95 266-13 885 85 Länsi-Suomen lääninhallitus 78 114 95 700-17 586 82 Lääkelaitos 43 375 42 891 484 101 Säteilyturvakeskus 41 910 41 717 193 100 Opetusministeriö 32 690 36 438-3 748 90 Tullihallitus 31 646 33 849-2 203 93 Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos 28 625 29 064-439 98 Itä-Suomen lääninhallitus 26 041 35 118-9 077 74 Väestörekisterikeskus 25 580 34 914-9 334 73 Kasvintuotannon tarkastuskeskus 23 723 28 808-5 085 82 Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 23 616 31 767-8 151 74 Ympäristöministeriö 21 720 66 383-44 663 33 Opetushallitus 21 374 25 810-4 436 83 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 19 193 17 262 1 931 111 Rikosseuraamusvirasto 19 143 21 746-2 603 88 Oulun lääninhallitus 18 736 22 479-3 743 83 MMM:n tietopalvelukeskus 15 290 15 280 10 100 Helsingin yliopisto 13 675 13 067 608 105 Verohallitus 12 212 23 460-11 248 52 Jyväskylän yliopisto 11 322 25 242-13 920 45 Ulkomaalaisvirasto 10 353 14 597-4 244 71 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001 15
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Tuotot (1000mk) Kustannukset (1000mk) Yli-/alijäämä (1000mk) Kustannusvastaavuus (%) Ratahallintokeskus 10 010 10 001 9 100 Lapin lääninhallitus 9 300 16 013-6 713 58 Mittatekniikan keskus 7 939 7 800 139 102 Valtiokonttori 7 037 7 043-6 100 Tiehallinto 6 914 6 818 96 101 Maanmittauslaitos 6 138 6 034 104 102 Kauppa- ja teollisuusministeriö 6 064 6 621-557 92 Turvatekniikan keskus 6 015 6 329-314 95 Sosiaali- ja terveysministeriö 5 784 6 649-865 87 Turun yliopisto 5 251 10 965-5 714 48 Maa- ja metsätalousministeriö 4 032 7 500-3 468 54 Ilmatieteen laitos 3 591 3 494 97 103 Tampereen yliopisto 3 264 11 833-8 569 28 Oulun yliopisto 2 922 11 354-8 432 26 Joensuun yliopisto 2 219 1 975 244 112 Museovirasto 2 164 2 943-779 74 Rajavartiolaitos 2 134 3 260-1 126 65 Suomen ympäristökeskus 1 896 1 965-69 96 Vakuutusvalvontavirasto 1 434 1 456-22 98 Lapin yliopisto 1 358 1 115 243 122 Sisäasiainministeriö 1 318 * * * Helsingin kauppakorkeakoulu 1 280 3 743-2 463 34 Kuopion yliopisto 1 201 5 127-3 926 23 Oikeusministeriö 1 024 885 139 116 Kansallisarkisto 887 2 072-1 185 43 Svenska handelshögskolan 817 1 752-935 47 Turun kauppakorkeakoulu 696 729-33 95 Teknillinen korkeakoulu 672 1 354-682 50 Åbo Akademi 607 5 121-4 514 12 Kuluttajavirasto 533 497 36 107 Vaasan yliopisto 486 3 637-3 151 13 Tampereen teknillinen korkeakoulu 438 3 372-2 934 13 Sibelius-Akatemia 415 1 083-668 38 Teatterikorkeakoulu 413 994-581 42 Pelastusopisto 363 * * * Valtiovarainministeriö 300 * * * Ahvenanmaan lääninhallitus 268 * * * Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 229 1 113-884 21 Kilpailuvirasto 216 * * * Taideteollinen korkeakoulu 212 1 021-809 21 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 197 225-28 88 Puolustusministeriö 100 * * * Liikenne- ja viestintäministeriö 66 * * * Keskusrikospoliisi 32 * * * Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus 32 57-25 56 Valtioneuvoston kanslia 29 * * * Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 21 * * * Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus 20 * * * Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 19 * * * Työministeriö 16 * * * Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus 13 * * * Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus 12 * * * Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 12 * * * Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 11 * * * Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus 9 * * * 16 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Tuotot (1000mk) Kustannukset (1000mk) Yli-/alijäämä (1000mk) Kustannusvastaavuus (%) Valtion taidemuseo 7 * * * Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 7 * * * Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus 7 * * * Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 4 * * * Geodeettinen laitos 2 * * * Asuntorahastovirasto 2 * * * Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskus 1 * * * Tuotot yhteensä, 1 304 621 joista kustannuksia vastaavat tuotot 2 1 290 650 1 490 007-199 357 87 1 = Tuotot sisältävät tässä vain ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Kaikkiaan ulkoasiainministeriön julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot vuonna 2001 olivat 98 556 tmk. 2 = Jotta yli-/alijäämän ja kustannusvastaavuuden laskeminen ei vääristyisi, sisältävät tuotot tässä vain ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Taulukon 9 tuotot on esitetty kuviossa 3 ryhmittelemällä tilivirastot suoritetuottojen perusteella kahdeksaan eri tuloluokkaan. Kuvio 3. Tilivirastojen jakautuminen tuloluokkiin julkisoikeudellisten suoritetulojen perusteella vuonna 2001 35 30 25 30 32 tilivirastojen lkm 20 15 10 5 6 14 9 16 4 6 0 ei tuloja alle 0,5 0,5-0,9 1-4,9 5-9,9 10-29,9 30-50 yli 50 tuloluokat, Mmk Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001 17
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Taulukon 9 tilivirastojen kustannusvastaavuutta on tarkasteltu kuviossa 4, jossa tilivirastot on ryhmitelty yhdeksään eri kustannusvastaavuusluokkaan. Mukana eivät ole ne 25 tilivirastoa, joiden tuottoja vastaavat kustannukset eivät olleet tiedossa. Suurimmalla osalla tilivirastoista kustannusvastaavuus oli alle 100%. Kuvio 4. Tilivirastojen jakautuminen julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuuden perusteella vuonna 2001. 16 14 14 12 tilivirastojen lkm 10 8 6 4 8 8 6 8 4 7 6 2 0 alle 30% 30-49% 50-69% 70-89% 90-99% n. 100% 101-109% 110-129% yli 130% kustannusvastaavuusluokka 1 18 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus vuonna 2001 Maksuperustelain mukaisista markkinasuoritteista vuonna 2001 (2000) tuottoja sai 109 (111) tilivirastoa. Näiden tilivirastojen tuotot, kustannukset, yli-/alijäämät ja kustannusvastaavuudet on esitetty taulukossa 10. Taulukko 10. Markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuonna 2001. Tiliviraston nimi Tuotot (1000mk) Kustannukset (1000mk) Yli-/alijäämä (1000mk) Kustannusvastaavuus (%) Puolustushallinnon rakennuslaitos 892 600 908 100-15 500 98 Valtion teknillinen tutkimuskeskus 528 411 506 188 22 223 104 Helsingin yliopisto 312 965 300 470 12 495 104 STAKES 285 291 302 573-17 282 94 Teknillinen korkeakoulu 165 598 157 842 7 756 105 Merenkulkulaitos 118 506 116 747 1 759 102 Tampereen yliopisto 99 884 99 853 31 100 Turun yliopisto 95 380 87 932 7 448 108 Tampereen teknillinen korkeakoulu 91 774 88 972 2 802 103 Oulun yliopisto 84 793 80 971 3 822 105 Kuopion yliopisto 82 652 74 751 7 901 111 Poliisin tekniikkakeskus 67 997 84 148-16 151 81 Opetushallitus 66 649 64 099 2 550 104 Ajoneuvohallintokeskus 65 874 47 079 18 795 140 Jyväskylän yliopisto 64 961 65 772-811 99 Rikosseuraamusvirasto 63 911 109 962-46 051 58 Maanmittauslaitos 61 352 54 012 7 340 114 Ratahallintokeskus 59 976 79 297-19 321 76 Tilastokeskus 49 560 49 509 51 100 Puolustusvoimat 44 056 27 087 16 969 163 Helsingin kauppakorkeakoulu 43 050 48 122-5 072 89 Ilmatieteen laitos 42 272 42 826-554 99 Geologian tutkimuskeskus 40 791 35 985 4 806 113 Oikeusministeriö 38 998 20 746 18 252 188 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 33 018 28 546 4 472 116 Puolustusministeriö 29 400 19 600 9 800 150 Säteilyturvakeskus 27 116 26 534 582 102 Åbo Akademi 25 087 23 879 1 208 105 Metsäntutkimuslaitos 25 052 47 197-22 145 53 Väestörekisterikeskus 24 374 13 313 11 061 183 Kansanterveyslaitos 23 774 23 870-96 100 Suomenlinnan hoitokunta 19 057 46 601-27 544 41 Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 16 248 21 601-5 353 75 Matkailun edistämiskeskus 15 925 33 850-17 925 47 Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos 15 827 22 771-6 944 70 Suomen ympäristökeskus 15 499 15 473 26 100 Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 15 399 18 256-2 857 84 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 15 010 30 717-15 707 49 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 13 999 15 175-1 176 92 Rajavartiolaitos 13 989 37 125-23 136 38 Ulkoasiainministeriö 13 649 * * * Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001 19
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Tuotot (1000mk) Kustannukset (1000mk) Yli-/alijäämä (1000mk) Kustannusvastaavuus (%) Lapin yliopisto 13 504 14 388-884 94 Turun kauppakorkeakoulu 13 150 12 848 302 102 Museovirasto 12 565 39 459-26 894 32 Taideteollinen korkeakoulu 12 518 12 232 286 102 Valtion taidemuseo 12 357 89 706-77 349 14 Joensuun yliopisto 12 296 10 962 1 334 112 Valtiokonttori 11 039 7 958 3 081 139 Ympäristöministeriö 10 668 11 618-950 92 Vaasan yliopisto 9 455 8 706 749 109 Tullihallitus 7 756 7 559 197 103 Teatterikorkeakoulu 7 677 7 242 435 106 Svenska handelshögskolan 7 545 7 914-369 95 Sibelius-Akatemia 6 919 9 526-2 607 73 Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 6 852 11 089-4 237 62 Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskus 6 167 7 337-1 170 84 Opetusministeriö 6 019 7 563-1 544 80 Pelastusopisto 5 818 7 209-1 391 81 Länsi-Suomen lääninhallitus 5 190 6 921-1 731 75 Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus 4 776 7 920-3 144 60 Tiehallinto 4 635 4 700-65 99 Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 4 002 7 408-3 406 54 Kansallisarkisto 3 696 2 544 1 152 145 Mittatekniikan keskus 3 601 3 520 81 102 Verohallitus 3 560 3 055 505 117 Kuluttajavirasto 3 007 4 500-1 493 67 Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 2 728 4 606-1 878 59 Etelä-Suomen lääninhallitus 2 438 4 678-2 240 52 MMM:n tietopalvelukeskus 2 106 2 124-18 99 Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 1 883 4 131-2 248 46 Kasvintuotannon tarkastuskeskus 1 861 2 690-829 69 Kauppa- ja teollisuusministeriö 1 722 10 858-9 136 16 Merentutkimuslaitos 1 588 1 371 217 116 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 1 390 2 012-622 69 Oulun lääninhallitus 1 333 849 484 157 Liikkuva poliisi 1 309 1 533-224 85 Turvatekniikan keskus 1 254 1 187 67 106 Itä-Suomen lääninhallitus 1 153 1 800-647 64 Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus 1 146 3 047-1 901 38 Poliisikoulu 1 123 881 242 127 Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus 1 108 3 030-1 922 37 Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus 1 077 2 257-1 180 48 Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 968 3 429-2 461 28 Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus 906 2 404-1 498 38 Lapin lääninhallitus 904 1 200-296 75 Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus 900 3 601-2 701 25 Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 776 4 881-4 105 16 Sosiaali- ja terveysministeriö 741 764-23 97 Geodeettinen laitos 721 864-143 83 Työministeriö 467 417 50 112 20 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Tuotot (1000mk) Kustannukset (1000mk) Yli-/alijäämä (1000mk) Kustannusvastaavuus (%) Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 438 * * * Poliisiammattikorkeakoulu 427 533-106 80 Viestintävirasto 413 * * * Valtiovarainministeriö 300 * * * Suomen Akatemia 289 * * * Teknologian kehittämiskeskus 253 * * * Maa- ja metsätalousministeriö 180 * * * Sisäasiainministeriö 164 * * * Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 59 * * * Vakuutusvalvontavirasto 49 49 0 100 Kuluttajatutkimuskeskus 42 * * * Kilpailuvirasto 39 * * * Lääkelaitos 38 * * * Keskusrikospoliisi 37 * * * Kuvataideakatemia 14 2 12 700 Ahvenanmaan lääninhallitus 13 * * * Asuntorahastovirasto 6 * * * Ulkomaalaisvirasto 5 * * * Liikenne- ja viestintäministeriö 5 * * * Tuotot yhteensä, 4 038 869 joista kustannuksia vastaavat tuotot 1 4 022 939 4 256 633-233 694 95 1 = Jotta yli-/alijäämän ja kustannusvastaavuuden laskeminen ei vääristyisi, sisältävät tuotot tässä vain ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Taulukon 10 tuotot on esitetty kuviossa 5 ryhmittelemällä tilivirastot tuottojen perusteella yhdeksään eri tuloluokkaan. Kuvio 5. Tilivirastojen jakautuminen tuloluokkiin markkinasuoritteiden tuottojen perusteella vuonna 2001. 30 tilivirastojen lkm 25 20 15 10 8 20 7 23 10 24 7 16 5 0 ei tuloja alle 0,5 0,5-0,9 1-4,9 5-9,9 10-29,9 30-49,9 50-500 yli 500 tuloluokat, Mmk 2 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001 21