Kunnanjohtajien saatavuus

Kunnanjohtajien saatavuus Tilastollinen selvitys kunnanjohtajien hakumenettelystä 1996 2008 Helsinki 2009 ISBN 978-952-213-440-0 (pdf)

TEKIJÄ Anni Jäntti 1. painos ISBN 978-952-213-440-0 Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL 200 00101 Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09) 771 2291 www.kunnat.net 2

Esipuhe Tämän selvityksen tehtävänä oli kartoittaa, kuinka paljon kunnanjohtajien virkoihin on riittänyt hakijoita vuosien 1996 2008 välisenä ajanjaksona. Pohjana selvitykselle on käytetty vuonna 2003 tehtyä vastaavaa selvitystä, jossa tarkasteltiin hakumenettelyä vuosina 1996 2003 ja vuonna 2007 tehtyä selvityksen päivitystä. Selvitys on tehty osana Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanteen asettaman Kuntajohtajien työn kehittämistä pohtivan työryhmän työtä. Selvityksen teosta on vastannut Kuntaliiton tutkija Anni Jäntti. Selvityksen tarkoituksena on seurata avoinna olevien kunnanjohtajan virkojen hakijamäärien ja uudelleenhakujulistusten kehitystä. Analyysia syventävänä selvitystehtävänä on sellaisen vertailevan aineiston valmistaminen, josta ilmenee, onko kunnanjohtajien saatavuus vaihdellut kuntakoon mukaisesti sekä onko kunnanjohtajien virantäytössä havaittavissa alueellisia eroavaisuuksia. Selvityksen perusaineistona käytettiin Kuntalehdessä julkistettuja viranhakuilmoituksia ja virantäyttöuutisia ajalla 1.1.1996 11.12.2008. Lisäksi selvityksen pohja-aineistona hyödynnettiin hakijamäärien ja uudelleenhakujulistusten osalta kunnanhallitusten ja -valtuustojen kokouspöytäkirjoja sekä kohdennettua sähköpostitiedustelua kunnallishallinnolle eri puolille Suomea. Perusaineiston lähtökohtaisestikin puutteellinen kattavuus kaikkia viranhakuilmoituksia ja virantäyttöpäätöksiä ei ole julkistettu annetussa aineistossa tekee selvityksen luonteesta suuntaa-antavan. Tästä huolimatta selvityksen tärkeys ja paikka on puolustettavissa, koska se kykenee tarjoamaan tilastollista tietoa kunnanjohtajien saatavuuden yleisestä kehityskulusta. Helsingissä 3.2.2009 Kaija Majoinen kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntajohtajien saatavuus 3

Sisältö Esipuhe 3 Tiivistelmä 6 1 Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät vuosina 1996 2008 8 1.1 Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät maakunnittain 9 1.2 Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät kuntakoon mukaan 10 2 Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen vuosina 1996 2008 12 2.1 Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen maakunnittain 13 2.2 Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen kuntakoon mukaan 15 3 Lopuksi 17 4

Tiivistelmä Tässä selvityksessä on tarkasteltu kunnanjohtajien saatavuutta vuosina 1996 2008. Tilastollinen analyysi suoritettiin vertailemalla viranhaun ja virantäytön indikaattoreita suhteessa kuntien maantieteelliseen sijaintiin sekä kuntakokoon nähden. Selvityksessä tarkasteltiin kunnanjohtajien saatavuutta viranhakuun ilmoittautuneiden henkilöiden määriä ja uudelleenhakujulistusten määrää analysoiden. Keskimääräisesti jokaiseen kunnanjohtajan virkaan ilmoitti mielenkiintonsa 14 henkilöä. Hakijamäärät ovat kuitenkin pysytelleet pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella jo vuodesta 2001 lähtien. Vuonna 2008 hakijoita oli keskimäärin 12 yhtä virkaa kohti. Tarkasteluajanjaksolla selkeästi vähiten hakijoita oli Pohjanmaalla sekä Keski-Pohjanmaalla, joissa molemmissa viroista kiinnostuneita ilmoittautui keskimäärin vain noin 7-8 henkilöä yhtä kunnanjohtajan paikkaa kohden. Maan keskiarvoa selvästi enemmän viranhakuun ilmoittauduttiin Varsinais- Suomessa (keskimäärin 19 hakijaa/virka) sekä Etelä-Karjalassa (keskimäärin 17 hakijaa/virka) ja Kainuussa (keskimäärin 16 hakijaa/virka). Myös Pohjois- Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan kuntiin riitti hieman keskimääräistä enemmän hakijoita. Kuntakoko ei sen sijaan näytä olleen niinkään merkityksellinen tekijä tarkasteltaessa kunnanjohtajien viranhakuun ilmoittautuneiden henkilömääriä. Vähiten hakijoita (keskimäärin 11/virka) on suurimmassa, yli 45000 asukkaan kuntakokoluokassa. Eniten hakijoita on riittänyt 5000 10000 asukkaan kuntiin, keskimäärin 15 yhtä virkaa kohti, tosin viime vuosina hakijamäärät ovat tässä kuntakokoluokassa tippuneet huomattavasti. Kunnanjohtajien virkoja jouduttiin julistamaan uudelleen haettavaksi selvityksen tarkastelemalla ajanjaksolla keskimäärin lähes joka neljännessä tapauksessa (23 %). Tarkasteluajanjakson viimeisenä vuonna, 2008, tapahtui merkittävä notkahdus uudelleenhakujulistusten määrässä, kun vain yksi virka (4 %) julistettiin uudelleenhaettavaksi. Selvityksessä esitettyjen todisteiden valossa näyttää siltä, että kunnanjohtajien saatavuus on korreloinut viran haettavaksi julistaneen kunnan maantieteellisen sijainnin kanssa. Kunnanjohtajien virantäyttö onnistui maan keskiarvoa helpommin Pohjanmaalla, jossa hakuaikaa ei tarvinnut jatkaa kertaakaan tarkasteluajanjak- Kuntajohtajien saatavuus 5

solla. Myös Kainuussa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä sopivia hakijoita riitti selvästi keskimääräistä paremmin heti ensimmäisellä kierroksella; virkoja julistettiin 13 vuoden aikana uudelleenhaettavaksi kussakin em. maakunnassa vain yhden kerran. Viranhaku osoittautui vaikeimmaksi Keski-Pohjanmaalla, jossa hakuaikaa jouduttiin jatkamaan peräti 56 % tapauksista, ja Itä-Uudellamaalla, jossa vastaava osuus oli 50 %. Keskimääräistä selvästi hankalampaa sopivien hakijoiden löytyminen oli myös Etelä- ja Pohjois-Savossa. Kuntakoon mukaisesti tehdyssä kunnanjohtajan virkojen uudelleenhakuanalyysissä paljastuu, että 3 001 10 000 asukkaan kunnissa on päädytty uudelleenhakuun suhteellisesti muuta maata enemmän. Suuremmissa, yli 20 000 asukkaan kunnissa hakuaikaa on jouduttu jatkamaan keskimääräistä harvemmin, esim. yli 45 000 asukkaan kunnissa vain kerran kolmentoista vuoden aikana. Verrattaessa maakunnittaisia keskimääräisiä hakijamääriä ja hakuaikojen jatkamista, voidaan havaita, että korkeat hakijamäärät eivät suoraan korreloi siihen, että hakuaikaa ei jatkettaisi. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Etelä- Karjalassa, joissa hakijoita riitti selvästi maan keskiarvoa enemmän, myös hakuaikaa jatkettiin hieman keskimääräistä useammin. Keski-Pohjanmaalla, jossa hakijoita oli toiseksi vähiten koko maassa, hakuaikaa jatkettiin useimmin, 56 % tapauksista. Sen sijaan Pohjanmaalla, jossa hakijoita oli vähiten koko maassa, hakuaikaa ei jatkettu kertaakaan. Itä-Uudellamaalla hakijoita oli hieman alle maan keskiarvon ja hakuaikaa jatkettiin 50 % tapauksista, eli yli kaksi kertaa useammin kuin maassa keskimäärin. 6

1 Kunnanjohtajien 1 virkojen hakijamäärät vuosina 1996 2008 Tässä luvussa tarkastellaan kunnanjohtajien saatavuutta viranhakuihin ilmoittautuneiden henkilömäärien näkökulmasta. Analyysillä pyritään selvittämään, millä tavalla valinnanvara vaihtelee kunnanjohtajien virantäytön harkintavaiheessa suhteessa kuntien maantieteelliseen sijaintiin tai niiden kokoon nähden. Aineiston osalta on huomioitava, että kaikkien virantäyttöjen osalta aineistosta ei selvinnyt, kuinka monta hakijaa näihin virkoihin oli ilmoittautunut. Tällaisissa tapauksissa kuhunkin viranhakuun ilmoittautuneiden määrä on laskettu ilmoittautuneiden keskiarvon mukaan siten, että puutteellisesti tiedotettuja tapauksia ei ole huomioitu laskutoimituksissa 2. Selvityksen työhypoteesina ollut olettama siitä, että kunnanjohtajien virkoihin ilmaisee kiinnostuksensa yhä harveneva joukko hakijoita, näyttäisi tulosten pohjalta pitävän paikkansa. Kuten kuviosta 1 voidaan nähdä, trendit hakijamäärissä ovat olleet laskevia ja viimeisimmän kahdeksan vuoden ajalta ne ovat jo selkeästi olleet pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella. Kunnanjohtajien virkoihin ilmoittautuneet 1996-2008 20 18 16 18,7 17,9 18,3 19,6 17,1 henkilöä/virka 14 12 10 8 12,6 8 12,8 11 12,2 11,9 10,1 10,6 6 4 2 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 vuosi Kuvio 1. Kunnanjohtajien virkoihin ilmoittautuneiden määrät (kpl) 1996 2008 (maan keskiarvo). 1 Kunnanjohtajista puhuttaessa tarkoitetaan samalla myös kaupunginjohtajia. 2 Lähdeaineiston kattavuus oli kuitenkin kaikissa maakunta- ja kuntakokoluokissa yli 50 %. Kuntajohtajien saatavuus 7

1.1 Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät maakunnittain Selvityksen tarkasteluajanjaksolla kunnanjohtajien paikkoja haki keskimäärin 13,9 henkilöä/virka. Selkeästi heikoimmin viranhakuihin vastattiin Pohjanmaalla sekä Keski-Pohjanmaalla, joissa molemmissa viroista kiinnostuneita ilmoittautui keskimäärin vain alle 8 henkilöä yhtä kunnanjohtajan paikkaa kohden. Maan keskiarvoa selvästi enemmän viranhakuun ilmoittauduttiin Varsinais-Suomessa (19 hakijaa/virka), Etelä-Karjalassa (17 hakijaa/virka) ja Kainuussa (16 hakijaa/virka). Myös Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan kuntiin riitti hieman keskimääräistä enemmän hakijoita. Seuraavassa taulukossa näkyy hakijamäärät maakunnittain ja vuosittain. Kuviossa 2 on esitetty kartta hakijamäärien keskiarvosta maakunnittain tarkasteluajanjaksolla. Taulukko 1. Kunnanjohtajien viranhakuihin ilmoittautuneet (kpl) maakunnittain (keskiarvo ilmoitettu). Maakunta/vuosi 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Yht. 1. Uusimaa - - 17 16 10 29-5 14 12,5 7,5 10,5 12,5 13,4 2. Varsi-nais-Suomi - 27-29 23,5 15 18 25 10 22 15 15,3 10,7 19,1 3. Itä-Uusimaa 16 34 - - - 8 8 - - 6 7 7-12,3 4. Sata-kunta 14,5 25 13,5-16 15-5 14,5 17 10 4-13,5 5. Kanta-Häme 7 - - - 9 13 16 - - 20 17-15 13,9 6. Pirkan-maa - - 18-22,5-18,5 8-9 11,8 12-14,3 7. Päijät-Häme 20,5 - - - - 17 12 6 - - 9,5 16-13,5 8. Kymen-laakso 26 14 - - 14 4-15 7 - - 14,5-13,5 9. Etelä-Karjala 11 13,3 32 19 32 - - 20 10 11,7 11-11,5 17,2 10. Etelä-Savo - - - 14 11-12 - - 17 11 11 11 12,4 11. Poh-jois-Savo 34 13,3 - - 21,5 10 10 22 8-9 9 15 13,7 12. Poh-jois-Karjala 25 15 - - - - 13 5 7 10 8 - - 11,9 13. Keski-Suomi - - - 19 21,3 - - 12 11,7 - - 14,5 10 14,7 14. Etelä-Pohjanmaa 22 - - 16 18 10 12,5-8 10,5 6,4-12 12,8 15. Poh-janmaa 10 8 - - - - 3,75 7 9-9 - 5,5 7,5 16. Keski-Pohjanmaa - - - - 9 5 - - 15 2 5 4 14 7,7 17. Pohj.-Pohjanmaa 19,5 14-24 - 13 9 24 12,7 10 15 11,3 11,3 14,9 18. Kainuu - 15 - - 22,5-15,5-13,5 - - 9 21,5 16,2 19. Lappi - - 11-9 - 11 12 14 11 9,5-5 10,3 Koko maa 18,7 17,9 18,3 19,6 17,1 12,6 8 12,8 11 12,2 10,1 10,6 11,9 13,9 8

Hakijoita keskimäärin 15-19, (5 kpl) 11-14, (11 kpl) 8-10, (3 kpl) Manner-Suomi, keskimäärin 14 hakijaa/virka Kuvio 2. Kartta keskimääräisistä kunnanjohtajan virkojen hakijamääristä maakunnittain 1996 2008. 1.2 Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät kuntakoon mukaan en 1996 2008 välisellä ajanjaksolla kunnanjohtajien virkoja täytettiin 363. Kuten aiemmin ilmoitetuista tuloksista ilmeni, kunnanjohtajan virkoihin saatiin ko. ajanjaksolla keskimäärin 14 hakemusta. Taulukossa 2 esitetään viranhakuihin ilmoittautuneet henkilömäärät kunnan kokoluokkaan suhteutettuina. Kuntakokoa vertailtaessa aineistosta ei nouse selkeitä eroja hakijamäärissä suhteutettuna kuntakokoon. Kunnanjohtajien virkoja täytettäessä hakemuksia saatiin alle 10 000 asukkaan sekä 20 001 45 000 asukkaan kunnissa suunnilleen saman verran kuin maassa keskimäärin. 5 001 10 000 asukkaan kuntiin hakijoita riitti hieman keskiarvoa enemmän, 10 001 20 000 asukkaan kuntiin yksi hakija vähemmän kuin maassa keskimäärin. Kuntajohtajien saatavuus 9

Suurimpaan kuntakokoluokkaan (> 45 000 asukasta) hakijoita riitti vähiten, tosin vuosittaiset vaihtelut olivat erittäin suuria. Kunnanjohtajien virkoihin suurimmissa kaupungeissa ilmoitti kiinnostuksensa keskimäärin 11 hakijaa koko maan keskiarvon ollessa 14. On kuitenkin huomioitava, että tarkasteluajanjaksolla suurimmissa kaupungeissa virkoja oli haettavana vähän, keskimäärin 1,2 virkaa/vuosi. Käytännössä siis hakijamäärästä ei suurimman kuntakokoluokan kohdalla voida tehdä johtopäätöksiä, sillä voidaan olettaa, että hakijamäärään ovat kuntakokoa enemmän vaikuttaneet muut kaupunkiin liittyvät tekijät. Taulukko 2. Kunnanjohtajien viranhakuihin ilmoittautuneet (kpl) kuntakokoluokittain (maan keskiarvo ilmoitettu). Kuntakoko (as.)/vuosi < 3 000 3 001 5 000 5 001 10 000 10 001 20 000 20 001 45 000 >45 000 1996 13,67 21,5 21,4 25 11 16 1997 22,75 15 16,5 14 14 8 1998 15 18 12 17,5 1999 16 21 23,5 16 24 2000 15,8 19,5 23,4 17 9 2001 15,4 11 10 8 29 12 2002 10,33 9,5 15,43 9,22 17 9 2003 18,5 11 15,38 5 8 3 2004 9,7 8,4 11,9 10,7 16 3 2005 9,5 15 8,7 13 10,7 6 2006 8,6 11,2 9,2 9 14 2007 11,8 9 7,8 14,6 8,5 16 2008 13,7 12 10,6 13,8 14,7 11 Yht. 13,9 14 14,5 12,9 13,9 11,1 10

2 Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen vuosina 1996 2008 Tässä luvussa tarkastellaan kunnanjohtajien saatavuutta viranhaun näkökulmasta siten, että eroa tehdään ensimmäisellä hakukierroksella täytettyjen kunnanjohtajien virkojen sekä useammalle hakukierrokselle venyneiden viranhakumenettelyiden välillä. Analyysillä pyritään selvittämään, missä päin Suomea ja minkä kokoisissa kunnissa kunnanjohtajien virkojen täyttäminen on osoittautunut niin hankalaksi, että hakuvaiheessa on jouduttu turvautumaan virkojen uudelleen haettavaksi julistamiseen. Aineiston osalta mainittakoon, että vuoden 2008 loppupuolella haettavaksi julistettujen virkojen osalta mahdollinen uudelleenhaku on huomioitu myös, mikäli hakuprosessi on jatkunut vuodelle 2009. Selvityksen tarkastelussa olleella ajanjaksolla kunnanjohtajien virkoja julistettiin haettaviksi yhteensä 363. Määrällisesti eniten virkoja julistettiin haettaviksi vuonna 2001 (yhteensä 39) ja vähiten vuonna 1997 (yhteensä 18). Keskimäärin kunnanjohtajan virkoja julistettiin haettavaksi vuosittain 28. Kuviossa 3 on eritelty hakujulistukset ja uudelleenhaut vuosittain. Virkojen hakujulistukset ja uudelleenhaut vuosittain 1996-2008 2008 1 27 2007 7 23 2006 11 35 2005 7 24 2004 10 38 vuosi 2003 2002 2001 4 7 9 24 35 39 Hakujulistukset Uudelleenhaut 2000 6 29 1999 10 26 1998 6 22 1997 2 18 1996 3 26 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 kpl Kuvio 3. Virkojen hakujulistukset ja uudelleenhaut (kpl) vuosina 1996 2008. Kuntajohtajien saatavuus 11

Virkoja päädyttiin julistamaan tarkastellulla ajanjaksolla uudelleen haettaviksi yhteensä 83 kertaa. Kunnallisen viranhaun näkökulmasta ongelmallisin vuosi oli 1999, jolloin 38 % kaikista avoimeen hakuun julistetuista viroista jouduttiin asettamaan uudelleen haettaviksi (10 virkaa kahdestakymmenestäkuudesta). Vuonna 2008 vain yksi virka 24 auki olevasta virasta laitettiin uudelleenhakuun (4 %). Keskimääräisesti vuosien 1996 2008 välisenä ajanjaksona hakuaikaa päädyttiin jatkamaan noin joka neljännessä viranhaussa (23 %). Kuviossa 4 esitetään uudelleenhaun trendi tarkasteluajanjaksolla. Kunnanjohtajien virkojen uudelleenhakujen trendi 1996-2008 40 % 35 % 30 % 25 % 27 % 38 % 26 % 29 % 26 % 29 % 31 % 32 % 20 % 21 % 15 % 10 % 12 % 11 % 10 % 5 % 4 % 0 % 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 vuosi 2008 Kuvio 4. Kunnanjohtajien virkojen uudelleenhaun trendi (%) 1996 2008. Kunnanjohtajien virkojen uudelleenhaun ajallisia trendejä etsittäessä ei yhtä yksiselitteisiä tuloksia voida esittää. Näyttäisi pikemminkin siltä, että uudelleenhaun tarve vaihtelee sykleittäin noin kahden vuoden nousu- ja laskuintervalleissa (ks. kuvio 4). Vuodesta 2004 lähtien suunta on kuitenkin ollut hienoisessa nousussa pysyen 30 %:n tuntumassa, selvästi yli tarkasteluajanjakson keskiarvon (23 %). Merkittävä muutos uudelleenhakujulistusten määrässä tapahtui viimeisen tarkasteluvuoden, vuoden 2008 aikana, kun vain yksi virka julistettiin uudelleenhaettavaksi. 2.1 Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen maakunnittain Kuten taulukosta 3 ja kuviosta 5 käy ilmi, kuntien maantieteellisellä sijainnilla näyttäisi olleen merkitsevää yhteyttä viranhaun onnistumiseen ensimmäisellä hakukierroksella. Selvästi maan keskiarvoa harvemmin viran uudelleenhakuun jouduttiin turvautumaan Pohjanmaalla (ei kertaakaan vuosien 1996 2008 välisenä ajanjaksona) sekä Kainuussa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä, joissa hakuaikoja jatkettiin vain kerran, eli alle 10 % tapauksista. 12

Kunnanjohtajien virantäyttö näyttäisi olleen hankalinta Keski-Pohjanmaalla, jossa lähes 60 % viroista hakuaikaa jouduttiin jatkamaan ja Itä-Uudellamaalla, jonka osalta puolessa viranhauista päädyttiin toiselle kierrokselle. Myös Pohjois- ja Etelä-Savossa virantäyttö on ollut tässä suhteessa vaikeaa; hakuaikaa on jouduttu jatkamaan noin kolmanneksessa tapauksista. Taulukko 3. Hakujulistukset, uudelleenhaut ja uudelleenhakuprosentit maakunnittain vuosina 1996 2008. Maakunta Hakujulistukset Uudelleenhaut Uudelleenhakuprosentti Etelä-Karjala 18 5 28 % Etelä-Pohjanmaa 24 6 25 % Etelä-Savo 15 5 33 % Itä-Uusimaa 8 4 50 % Kainuu 13 1 8 % Kanta-Häme 15 1 7 % Keski-Pohjanmaa 9 5 56 % Keski-Suomi 31 5 16 % Kymenlaakso 10 3 30 % Lappi 21 5 24 % Pirkanmaa 19 4 21 % Pohjanmaa 10 0 0 % Pohjois-Karjala 12 2 17 % Pohjois-Pohjanmaa 39 9 23 % Pohjois-Savo 23 8 35 % Päijät-Häme 12 1 8 % Satakunta 21 6 29 % Uusimaa 25 4 16 % Varsinais-Suomi 38 9 24 % Yht. 363 83 23 % Kunnanjohtajan virkojen uudelleenhaku 36-56 %, (2 kpl) 25-35 %, (6 kpl) 9-24 %, (7 kpl) 0-8 %, (4 kpl) Manner-Suomi 23 % Kuvio 5. Kartta uudelleenhakuprosenteista maakunnittain 1996 2008. Kuntajohtajien saatavuus 13

Verrattaessa maakunnittaisia keskimääräisiä hakijamääriä ja hakuaikojen jatkamista, voidaan havaita, että korkeat hakijamäärät eivät suoraan korreloi siihen, että hakuaikaa ei jatkettaisi. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa, joissa hakijoita riitti selvästi maan keskiarvoa enemmän, myös hakuaikaa jatkettiin hieman keskimääräistä useammin. Keski-Pohjanmaalla, jossa hakijoita oli toiseksi vähiten koko maassa, hakuaikaa jatkettiin useimmin, 56 % tapauksista. Sen sijaan Pohjanmaalla, jossa hakijoita oli vähiten koko maassa, hakuaikaa ei jatkettu kertaakaan. Itä-Uudellamaalla hakijoita oli hieman alle maan keskiarvon ja hakuaikaa jatkettiin 50 % tapauksista, eli yli kaksi kertaa useammin kuin maassa keskimäärin. 2.2 Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen kuntakoon mukaan Myös kuntakoolla on merkitystä uudelleenhakuihin. 3 001 10 000 asukkaan kunnissa on jouduttu useimmiten kohtaamaan hankaluuksia etsittäessä sopivia kunnanjohtajia. Kun vuosien 1996 2008 aikana keskimäärin lähes joka neljäs (23 %) kunnanjohtajan virka julistettiin uudelleen haettaviksi, niin 3 001 5 000 asukkaan kunnissa sama luku oli 33 % ja 5 001 10 000 asukkaan kunnissa 27 %. Suurimmissa, yli 45 000 asukkaan kunnissa, hakuaikaa jouduttiin jatkamaan vain 6 % tapauksista (yhden kerran) ja 20 001 45 000 asukkaan kunnissa 10 % tapauksista. Seuraavassa taulukossa on esitetty kuntakoon mukaan vuosina 1996 2008 avoimeksi julistetut kunnanjohtajan virat, uudelleenhaut ja uudelleenhakuprosentit. Hakuajan jatkamisprosentit ilmenevät myös kuviosta 6. Taulukko 4. Hakujulistukset, uudelleenhaut ja uudelleenhakuprosentit kuntakoon mukaan vuosina 1996 2008. Kuntakoko Hakujulistukset Uudelleenhaut Uudelleenhaku% Alle 3000 asukkaan kunnat 88 16 18 3001-5000 asukkaan kunnat 89 29 33 5001-10000 asukkaan kunnat 94 25 27 10001-20000 asukkaan kunnat 44 9 20 20001-45000 asukkaan kunnat 31 3 10 Yli 45000 asukkaan kunnat 16 1 6 Kaikki kunnat 363 83 23 14

Hakuajan jatkaminen kuntakokoluokittain 1996-2008 yht. 22,86501377 alle 3000 asukkaan kunnat 17,97752809 3001-5000 asukkaan kunnat 32,58426966 Kuntakoko 5001-10000 asukkaan kunnat 10001-20000 asukkaan kunnat 18,18181818 26,59574468 20001-45000 asukkaan kunnat 12,90322581 yli 45000 asukkaan kunnat 6,25 0 5 10 15 20 25 30 35 40 % Kuvio 6. Hakuajan jatkaminen kuntakokoluokittain (%) vuosina 1996 2008. Kuntajohtajien saatavuus 15

3 Lopuksi Selvityksen työhypoteesina ollut olettama siitä, että kunnanjohtajan virkoihin ilmoittautuu yhä vähemmän kiinnostuneita, päteviä hakijoita, pitää tämän selvityksen tulosten perusteella paikkansa. Hakijamäärät ovat olleet jo useita vuosia laskussa ja virkojen hakuaikoja on jouduttu niin ikään jatkamaan entistä useammin. Vain tarkasteluajanjakson viimeisenä vuotena, vuonna 2008, hakijamäärä on hieman noussut edellisvuosiin verrattuna, ja virkoja on julistettu uudelleenhaettavaksi aiempaa huomattavasti harvemmin, vain kerran. Hakuaikojen jatkamisen kannalta kunnan maantieteellisellä sijainnilla ja kuntakoolla näyttää olevan merkitystä. Maakunnallinen sijainti vaikuttaa myös selvästi hakijamääriin. Tässä selvityksessä on pitäydytty tarkastelemaan hakijamääriä ja hakuaikojen jatkamista vain kahden indikaattorin, maakunnallisen sijainnin ja kuntakoon, suhteen. Selvityksen ulkopuolelle jää siis useita muita tekijöitä, jotka vaikuttavat pätevien hakijoiden määrään viranhaussa. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi kunnan maine ja johtamisilmapiiri, kunnan taloudellinen tilanne, toimintaympäristö, palvelut, asuntotilanne, palkkaus ja muut edut. Suomen Kuntaliitto on vuonna 2007 yhteistyökumppaneineen käynnistänyt useita toimenpiteitä pätevien kunnanjohtajien saatavuuden varmistamiseksi. Näistä mainittakoon kuntajohtamisen suosituksia sisältävä Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet -kehittämisasiakirja, hanke ja opas Hyvän hallitustyöskentelyn tueksi, johtajasopimusopas ja kuntajohdon palkkauksen ja urasuunnittelun kehittämishanke. Jatkossa kehittämistyötä suunnataan enenevässä määrin kuntajohdon ydintoimijoiden yhteistyöhön ja poliittisen johdon rooliin strategisessa johtamisessa. 16