n Aluetalouskatsaus Syksy 200
Sisällysluettelo: TIIVISTELMÄ... 2 Aluetalous ssa... 3. Liikevaihto...3.2 Vienti...5.3 Palkkasumma...7.4 Työvoimavarat ja työllisyys...9.5 Toimialaluettelo... 2 2 n kehityskuva...3 2. Toimialojen kehitys v. 200 ja v. 200 (-6)... 3 2.2 Liikevaihto-, palkkasumma- ja vientikuvaajat seuduittain... 6 2.3 Toimialojen trendit v. - kesäkuu 200... 8 Pohjakartat luvuissa.,.2 ja.3 Maanmittauslaitos lupanumero MLL/VIR/PSAVO/00/08 aineistojen kopiointi ilman lupaa on kielletty
TIIVISTELMÄ selviämässä taantumasta ssa yritystoiminnan liikevaihto, vienti ja palkkasumma ovat kääntyneet kasvuun vuoden 200 toisella vuosineljänneksellä. Vuoden 200 ensimmäisellä vuosineljänneksellä alueen yritysten liikevaihto oli vielä hienoisessa laskussa, mutta kasvu alkoi toisen vuosineljänneksen aikana. Erityisesti viennin elpyminen on ollut ripeää syvän laskun jälkeen. Ylä-Savon seudulla liikevaihdon kasvuvauhti on maan keskimääräisellä tasolla ja Kuopion, Sisä-Savon ja Koillis- Savon seuduilla hieman maan keskimääräisestä tasosta jäljessä. Viennin kasvu on ollut maakunnan yrityksillä selvästi nopeampaa kuin Suomessa keskimäärin. Pahimmin taantumasta ovat kärsineet rakennemuutosalueiksi nimetyt Koillis-Savon ja Varkauden seudut paperiteollisuuden alasajojen myötä. Varkauden seudulla liikevaihto nousi hieman vielä alkuvuonna 200 paperiteollisuuden kysynnän elvyttyä, mutta syksyllä lakkautettavien tuotantolinjojen vaikutukset tulevat alentamaan liikevaihtoa, vientiä ja palkkasumman tasoa. Myös Koillis-Savossa kartonkitehtaan alasajon vaikutukset näkyvät alentuneena liikevaihdon ja viennin tasona. Koillis-Savossa viennin taso on 37 % kartonkitehtaan toiminnan aikaiseen v. tasoon verrattaessa. Kevätkaudella 200 vienti kääntyi Koillis- Savossa kuitenkin selvään kasvuun vuoden takaiseen verrattuna. Palkkasumma on ssa kasvanut kevätkaudella 200 koko maata paremmin, lukuun ottamatta Varkautta. Metalliteollisuudessa ei ole vielä täysin toivuttu taantumasta, mutta puuteollisuuden sekä palvelualojen piirissä kasvu on ollut alkuvuonna lähellä maan keskimääräistä kasvuvauhtia. Rahoitusala jatkoi kasvua taantuman aikana ja sen kasvu on ollut edelleen vahvaa, vaikka koko maassa rahoitusalan liikevaihto on ollut alkuvuonna hienoisessa laskussa. n liikevaihto: muutosprosentti milj. 200- (9 v) 200(-6) Kaikki toimialat (A-X) 8 95 5, -7,3 4,6 Kuopion seutu (A-X) 4 443 6,0-5,6 5,3 Varkauden seutu (A-X) 5 3,5-2,8 0,8 Ylä-Savon seutu (A-X) 2 064 5,0-7,8 6,2 Koillis-Savon seutu (A-X) 374 3,5-9,7 4,9 Sisä-Savon seutu (A-X) 329 4,6-0,4 5,0 Koko maa (A-X) 332 669 4,6-6, 6,7 n palkkasumma: Kaikki toimialat (A-X) 2 856 4,3 -,4,7 Kuopion seutu (A-X) 74 5,0 0,9 2,3 Varkauden seutu (A-X) 376 2,6-4,7-3,0 Ylä-Savon seutu (A-X) 508 4,6-4,2 3,4 Koillis-Savon seutu (A-X) 32 3,7-8,2,7 Sisä-Savon seutu (A-X) 04 4,0 3,2 2,5 Koko maa (A-X) 68 874 4,5 -, 0,4 n vienti: Kaikki toimialat (A-X) 563 4,4-28, 8,4 Kuopion seutu (A-X) 508 6, -30,4 6,9 Varkauden seutu (A-X) 63 2,8-23,8 6,4 Ylä-Savon seutu (A-X) 353 7,2-25,7 8,7 Koillis-Savon seutu (A-X) 3,0-63,8 2,6 Sisä-Savon seutu (A-X) 40 5,4-27,0 56,7 Koko maa (A-X) 75 04 4,9-30,5 0, Rakennemuutosten seurauksena Varkauden seudun viennin määrän etumatka Kuopioon verrattuna on kaventunut. Yritysten liikevaihdossa ja maksamissa palkoissa Kuopion seutu on ylivoimainen. Vuosina 200- n aluetalous on hitaasti saavuttanut koko maata, Koillis-Savoa ja Varkauden seutua lukuun ottamatta. 2
Aluetalous ssa. Liikevaihto 3
Kuva : Kaikkien toimialojen liikevaihto /-6/200. Aluetalouskatsauksessa kuvataan n alueen elinkeinoelämän liikevaihdon, viennin ja palkkojen kehitystä vuoden 200 ensimmäisen puolivuotisjakson aikana. Katsaus on tiivis päätoimialaanalyysi, joka tarkentuu toimialoittain ja seuduittain tarkempien tietojen osalta koko vuoden katsauksessa keväällä 20. Kuluvan vuoden aikana talous on kääntynyt selvään kasvuun. Tammi-kesäkuun ajanjaksolla yksikään seutu ei yltänyt koko maan kasvuvauhtiin tammi-maaliskuun hitaan kasvun vuoksi. Kuopion, Sisä-Savon, Ylä-Savon ja Koillis-Savon seutujen yrityksillä liikevaihdon elpyminen takaisin kasvu-uralle on ollut nopeaa huhtikesäkuussa 200. Sisä-Savon seudulla sijaitsevien yritysten liikevaihto ei myöskään laskenut taantuman vaikutuksesta yhtä nopeasti kuin maakunnan muilla seuduilla, jotka ovat voimakkaammin kytköksissä vientiteollisuuteen ja maailmanmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin. Varkauden seutu ei vielä kevätkaudella 200 päässyt kasvuun. Toimialatasolla metalliteollisuuden pudotus on päättynyt, mutta alkuvuonna 200 kasvu ei vielä ollut vahvaa. Puuteollisuudessa kurottiin kiinni kolmannes vuoden menetyksistä. Yksityiset palvelut ja kauppa ovat myös kääntyneet kasvuun vuoden 200 aikana. LIIKEVAIHTO n liikevaihto: muutosprosentti Liikevaihto milj. 200- (9 v) 200(-6) Kaikki toimialat (A-X) 8 95 5, -7,3 4,6 Tehdasteollisuus C 2 964 4,8-28,6 4,3 Mekaaninen puu, paperituott.valm., painaminen (62+30, 6, 7+8) 843 0,4-27,3 3,4 Koko metalli (24-30) 0 9,6-36,0-0,5 Kauppa, maj. ja ravits.toim.(g+i) 2 930 3,5-9,4 3,6 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala, ammatill. ja tekn. toiminta, kustantam. + viestintä(k+l, M pl. 72, 58-6) 440 2,8-6,4 5,5 Kuopion seutu (A-X) 4 443 6,0-5,6 5,3 Varkauden seutu (A-X) 5 3,5-2,8 0,8 Ylä-Savon seutu (A-X) 2 064 5,0-7,8 6,2 Koillis-Savon seutu (A-X) 374 3,5-9,7 4,9 Sisä-Savon seutu (A-X) 329 4,6-0,4 5,0 Koko maa (A-X) 332 669 4,6-6, 6,7 4
.2 Vienti 5
Kuva 2: Kaikkien toimialojen vienti //200. Viennin romahdus ssa oli verrattavissa jyrkkyydeltään ja tasoltaan koko maan tasoihin vuonna. Taantuma oli erityisesti vientiteollisuuden ongelma, mutta toisaalta jyrkkää laskua on seurannut selkeä korjaus- ja ryhtiliike vuoden 200 alussa. Kasvuprosentit näyttävät viennin osalta suurilta, kun puolivuotismuutoksia verrataan katsauksessa vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden tasoon joka oli taantuman pahinta aikaa. Viennin kasvu on ssa ollut koko maata nopeampaa. Koko vuoden tilasto tulee tasoittamaan kasvuprosentteja. Tässä yhteydessä on syytä tarkastella erityisesti viennin euromääräisiä tasoja puolivuotisjaksoittain. Esimerkiksi Sisä-Savon seudun erittäin voimakkaasta kasvuprosentista huolimatta seudun yritysten puolivuotisen jakson vienti ei ole vielä aivan huippuvuosien tasolla (87 % v. -6 kk tasosta). Koillis-Savossa kasvusta huolimatta viennin euromääräinen taso puolivuotisjaksolla on vain noin 37 % kartonkitehtaan toiminnan aikoihin verrattuna (v. ). muutosprosentti VIENTI v. milj. 200- (9 v) 200(-6) n vienti: Kaikki toimialat (A-X) 563 4,4-28, 8,4 Teollisuuden vienti C 307 4,2-28,6 5,6 Mekaaninen puu, paperituott.valm., painaminen (62+30, 6, 7+8) 449-0,3-27,4 24,7 Koko metalli (24-30) 639 0,9-3,5 2,5 Kuopion seutu (A-X) 508 6, -30,4 6,9 Varkauden seutu (A-X) 63 2,8-23,8 6,4 Ylä-Savon seutu (A-X) 353 7,2-25,7 8,7 Koillis-Savon seutu (A-X) 3,0-63,8 2,6 Sisä-Savon seutu (A-X) 40 5,4-27,0 56,7 Koko maa (A-X) 75 04 4,9-30,5 0, 6
.3 Palkkasumma 7
Kuva 3: Kaikkien toimialojen palkkasumma //200. Alueen palkkasumma ei onneksi reagoinut taantumaan yhtä voimakkaasti kuin liikevaihtoa ja vientiä kuvaavat tiedot. Palkkasumma on kuitenkin alkanut jo kasvaa vuoden 200 alussa, mutta Varkauden seudulla paperiteollisuuden irtisanomisten ja lakkauttamispäätösten seurauksena se on edelleen laskussa ja tulee todennäköisesti yhä laskemaan loppuvuoden 200 aikana. Ylä-Savon seudulla konepajojen lomautusjärjestelyt ovat päättyneet ja vientiteollisuus on alkanut lisätä jälleen tuotantoaan, jonka vaikutus näkyy jo kevään palkkasummatilastoissa. Myös Koillis-Savon seudulla palkkasumma on kääntynyt hienoiseen kasvuun koko vuoden kestäneen laskun jälkeen. Sisä-Savon seudulla taantuma ei vaikuttanut palkkasumman kertymään merkittävästi. Koska taantuma näyttää olevan ohitse, on mahdollista, että sen vaikutukset eivät heijastu julkiselle sektorille yhtä voimakkaasti kuin teollisuuteen. Alueen yritykset ovat pääsääntöisesti kyenneet pitämään kiinni osaavasta työvoimastaan taantuman pahimman kauden ajan ja näin palkkasummat ovat myös alkaneet kasvaa taantuman hellitettyä. Palkkasummien kasvu on todennäköisesti seuraavat vuodet huomattavasti maltillisempaa kuin nopeimman kasvun vuosina. Oletettavasti myös eläköitymisen vaikutukset alkavat lähivuosina näkyä entistä selkeämmin alueen palkkasummatilastoissa. v. milj. muutosprosentti PALKKASUMMA 200- (9 v) 200(-6) n palkkasumma: Kaikki toimialat (A-X) 2 856 4,3 -,4,7 Tehdasteollisuus C 4 3,4-3, -5,8 Mekaaninen puu, paperituott.valm., painaminen (62+30, 6, 7+8) 93 6, -6,2-0,3 Koko metalli (24-30) 4,7-22,8-0,3 Kauppa, maj. ja ravits.toim.(g+i) 306 4,8-0,2 0,5 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala, ammatill. ja tekn. toiminta, kustantam. + viestintä(k+l, M pl. 72, 58-6) 207 4, 0, 0,7 Kuopion seutu (A-X) 74 5,0 0,9 2,3 Varkauden seutu (A-X) 376 2,6-4,7-3,0 Ylä-Savon seutu (A-X) 508 4,6-4,2 3,4 Koillis-Savon seutu (A-X) 32 3,7-8,2,7 Sisä-Savon seutu (A-X) 04 4,0 3,2 2,5 Koko maa (A-X) 68 874 4,5 -, 0,4 8
.4 Työvoimavarat ja työllisyys Työttömyys kääntyi laskuun v. 200 Vuoden 200 kuluessa työttömien määrä ja työttömyysaste ovat kääntyneet selkeään laskuun. Myös työvoiman kysyntä on kohentunut huomattavasti. Syyskuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli 2 04 - lähes 3 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyyden alenema on johtunut pääasiallisesti lomautusten purkautumisesta, mutta kesän 200 aikana tapahtui käänne, jolloin myös muu työttömyys alkoi alenemaan. Vuonna työttömiä työnhakijoita oli n TE-toimistoissa keskimäärin 4 200 eli 2,4 % työvoimasta. Työttömien määrä kasvoi edellisestä vuodesta + 28, % - taantuman vuoksi poikkeuksellisen paljon. Koko maan kasvu oli + 30,5 % eli hiukan a enemmän. n työllisyysaste putosi vuonna 62,2 %:iin, kun koko maan luku oli 68,3 %. Vuoden 200 toisella neljänneksellä työllisyysaste nousi 63,6 prosenttiin. Koko maan työllisyysaste oli edelleenkin huomattavasti korkeampi 68,8 %. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä kasvoi vuoden 200 toisella neljänneksellä rakentamisessa, kaupassa ja kuljetuksissa, mutta ei vielä teollisuudessa. ETLAn alueellisen ennusteen mukaan n työllisyysaste painuisi taantuman seurauksena alimmilleen kuluvana vuonna, 6,4 prosenttiin. Ensi vuonna työllisyysaste nousisi 0,4 prosenttiyksikköä. Toteutuneen kehityksen perusteella työllisyysaste kohonnee tänä vuonna ennakoitua korkeammaksi. Rakennetyöttömien määrä aleni noin kolmanneksen, mutta alkoi taantuman myötä kasvaa uudelleen. Lisäys vuoden aikana syyskuusta syyskuuhun 200 - oli vajaat 0 %. Kasvu on hidastunut keväästä huomattavasti ja myös rakenteellinen työttömyys kääntynee lähikuukausina hiljalleen laskuun. Rakenteellisen työttömyyden taustalla on kysynnän ja tarjonnan epäsuhta. Työttömistä työnhakijoista noin % oli viime vuonna ammateista, joista oli hyvin vähän tai ei lainkaan kysyntää työmarkkinoilla. Näitä ammatteja ovat ammattitaidottomat, toimistotyöntekijät, elektroniikka- ja tietotekniikkaasentajat sekä ompelijat. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työttömien määrä kasvoi suhdannehuipun aikana ainoastaan yli -vuotiaiden joukossa, mutta taantumassa etenkin nuorten työttömyys kääntyi voimakkaaseen kasvuun. Vuoden 200 puolella työttömien joukko on supistunut kaikissa ikäluokissa yli -vuotiaita lukuun ottamatta. Vuoden alun jälkeen alueella on vältytty laajoilta irtisanomisilta Varkauden seutua lukuun ottamatta. Varkauden seudun laajat irtisanomiset teollisuudessa ovat vieneet satoja työpaikkoja parin viimeisen vuoden aikana. 9
Yt-neuvotteluja on käyty viimeisen puolen vuoden aikana erityisesti puunjalostus- ja metalliteollisuudessa sekä kokonaisuudessaan vientiteollisuuden parissa. Myös kuljetusalalla taantuman vaikutukset työllisyyteen näkyivät nopeasti, mutta tilanne on jo selkeästi parantunut. Milloin työllisyys kohentuu? Syvän taantuman vuoksi pitkään jatkunut työllisyyden koheneminen kääntyi työttömyyden kasvuksi, mutta pitemmällä aikavälillä työllisyyden odotetaan edelleen hitaasti paranevan. Runsas eläkkeelle siirtyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen alentavat työttömyyttä hitaassakin talouskasvussa. Lähes kaikkien ennustelaitosten skenaarioissa BKT:n arvioitiin kääntyvän kasvuun 200 aikana. Tällä hetkellä kasvu heijastuu jo työllisyyteenkin. Työvoiman kysyntä taantui ssakin selvimmin vientiteollisuudessa. Teollisuudessa työvoiman kysyntä on noussut hiukan, mutta suhdanteiden muutos näkyy enemmän lomautusten huomattavana vähenemisenä. Muilla toimialoilla työvoiman kysyntä on kasvanut. Työllisyyden myönteinen kehitys riippuu n yritysten ensi vuoden näkymistä. Julkisella sektorilla kuntien kysyntä varsinkin hoitoalan työntekijöistä on kasvanut, mutta valtion avoimien paikkojen määrä on supistunut. Pidemmällä aikavälillä suurimmat työpaikkalisäykset ovat tulossa palvelujen, kaupan ja logistiikan piiriin Kuopion ympäristössä. Ylä-Savon työpaikkalisäyksiin vaikuttaa vientiteollisuuden yleinen toipuminen, jota toisaalta on tasapainottanut koko ajan mm. elintarviketeollisuus. Varkauden seudulla rakennemuutoksen aiheuttamia työpaikkamenetyksiä kompensoivat mm. energiateknologian osa-alueille syntyvät työpaikat. Työvoiman saatavuudessa vähän ongelmia Vuonna avoinna olleiden paikkojen määrä supistui edellisestä vuodesta -5 %. Aiempina vuosina teollisuudessa ja kuljetusalalla koetut rekrytointiongelmat hävisivät käytännössä kokonaan vuoden aikana. Kahden viimeisen vuoden aikana työvoiman saatavuusongelmia on ollut kokonaisuutena huomattavasti aikaisempaa vähemmän lähinnä yhteyspalvelukeskuksissa ja hoitoalalla sairaanhoitajien sekä lääkäreiden saatavuudessa. Alat, joissa työvoimaa olisi ollut eniten tarjolla, kärsivät entiseen tapaan kysynnän puutteesta. Poistuma työvoimasta pysyy runsaana lähivuodet, mikä osaltaan pitää yllä työpaikkojen tarjontaa. Alueellinen näkökulma Taantuman jälkeen työvoiman riittävyys kasvanee suurimmaksi ongelmaksi pienissä n kunnissa, joissa uutta työvoimaa ei juuri tule työmarkkinoille. Muuttotappion ja eläkkeelle siirtymisen seurauksena väestön ikä- ja koulutusrakenne vinoutuvat yhä enemmän, jolloin kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhä harvemmin. Ikääntymisen vaikutukset näkyvätkin eniten Kuopion seudun ulkopuolella. Työmarkkinoiden pirstaloituessa sekä alueellisen että ammatillisen liikkuvuuden tarpeet nousevat yhä tärkeämmäksi. Alueellisen liikkuvuuden tulisi edelleen lisääntyä, myös kaupungista maaseudulle päin. Kuntien vetovoiman ja suurimpien työpaikkakeskittymien kehityksen säilyttäminen riittävänä on ainoa mahdollisuus saada tulevaisuudessa myös syrjäisemmille alueilla korkeammin koulutettujen ammattien osaajia. Haasteet ja lähitulevaisuuden näkymät Työvoiman ikärakenteen ja runsaan sairastavuuden vuoksi eläköityminen on alkanut ssa muuta maata aikaisemmin. ETLA ennustaa työvoiman määrän laskevan maakunnassa vuosien 200-204 välillä noin 4 000 henkilöllä. Työllisyysasteen nostaminen ja työllisten määrän ylläpitäminen on alueella haastavaa mm. työvoiman ulkopuolisten suuren osuuden vuoksi. Eläkeläisten määrän kasvun aiheuttama verotulojen putoaminen pienentää kuntien mahdollisuuksia palkata julkisten palvelujen tarvitsemaa työvoimaa, jos yksityiseltä sektorilta eläkkeelle siirtyvien tilalle ei onnistuta palkkaamaan uutta työvoimaa tai työpaikkojen määrä alenee. Taantuman pahimmat vaikutukset työllisyydelle näyttävät olevan takanapäin ja myönteinen työllisyyskehitys on alkanut. Jyrkin alamäki teollisuudessa on ohi, mutta suhdanteiden kääntymisestä vie aikaa ennen kuin alustava nousuvire siirtyy tilauksiksi ja parantaa tuotantoa ja työllisyyttä niin paljon, että kaikki lomautukset on saatu purettua ja uudet rekrytoinnit alkavat laajemmin.. Rakentamisessa pahin on jo takana ja uusia hankkeita on käynnistymässä erityisesti Kuopion ympäristös- 0
sä. Lomautusten määrä on kääntynyt alkuvuonna jyrkkään laskuun. Odotettavissa on, että seuraavan talven aikana lomautukset nousevat hiukan keskimääräistä korkeammalle tasolle. Kokonaistyöttömyyden kehitys on noudattanut viimeiset kuukaudet lähes normaalia kausivaihtelua. Julkisen sektorin työllisyys ja palvelumahdollisuudet heikkenevät vielä pitkään julkisen sektorin vaikean rahoitustilanteen vuoksi. Epävarmuutta työllisyyden arviointiin tuovat mahdolliset tuotannolliset järjestelyt teollisuusyritysten sisällä, jotka heiluttelevat työllisyystilannetta nopeasti alueelle osuessaan.
.5 Toimialaluettelo Toimialat/ toimialaluokitus Kaikki toimialat A-X Kaikki toimialat Tehdasteollisuus C Teollisuus Mekaaninen puu, paperiteoll., painaminen 6 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 62 Puutuotteiden valmistus 30 Huonekalujen valmistus 7 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 8 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Koko metalli 24 Metallien jalostus 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 27 Sähkölaitteiden valmistus 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus Kauppa, maj.- ja ravits.toim. G Tukku- ja vähittäiskauppa I majoitus- ja ravitsemistoiminta Rah.- ja vak.toim., kiinteistöala, kustant. K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (pl luokka 72) 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi 7 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus 74 Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle 75 Eläinlääkintäpalvelut 58 Kustannustoiminta 59 Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, äänitteiden ja musiikin kustantaminen Radio- ja televisiotoiminta 6 Televiestintä 2
2 n kehityskuva 2. Toimialojen kehitys v. 200 ja v. 200 (-6) 3
4
5
2.2 Liikevaihto-, palkkasumma- ja vientikuvaajat seuduittain HUOM! Erilaiset asteikot 6
HUOM! Erilaiset asteikot 7
Indeksi =00 Indeksi =00 Indeksi =00 Indeksi =00 Indeksi =00 Indeksi =00 2.3 Toimialojen trendit v. - kesäkuu 200 Seuraavat Tilastokeskuksen laskemat toimialojen trendikuvaajat esittävät toimialojen liikevaihdon, palkkasumman ja viennin trendinomaista kehitystä. Kuukausitason indeksit on tilastollisesti tasoitettu trendikuvaajaksi. Vuoden keskiarvo on indeksiarvo 00. Vuosien - kesäkuu 200 välisenä aikana yli 00 indeksiarvot merkitsevät vuoden tason ylitystä, alle 00 menevät arvot taas alittavat vuonna vallinneen tason. 40 30 20 0 Liikevaihto, kaikki toimialat A-X; ja koko maa 40 30 20 0 Liikevaihto, teollisuus C; ja koko maa 00 00 200 200 200 200 30 20 0 00 Palkkasumma, kaikki toimialat A-X; ja koko maa 200 200 20 0 00 200 Palkkasumma, teollisuus C; ja koko maa 200 50 40 30 20 0 00 200 Vienti, kaikki toimialat A-X; ja koko maa 200 40 30 20 0 00 200 Vienti, Teollisuus C; ja koko maa 200 8
Indeksi =00 Indeksi =00 Indeksi =00 Indeksi =00 Indeksi =00 30 Liikevaihto, mekaaninen puu, paperiteoll., painaminen 62+30, 6, 7+8; ja koko maa Liikevaihto, koko metalli 24-30; ja koko maa 20 40 0 20 00 200 200 00 40 200 200 0 05 00 95 85 75 65 Palkkasumma, mekaaninen puu, paperiteoll., painaminen 62+30, 6, 7+8 ; ja koko maa 200 200 40 30 20 0 00 Palkkasumma, koko metalli 24-30; ja koko maa 200 200 40 30 20 0 00 Vienti, mekaaninen puu, paperiteoll., painaminen 62+30, 6, 7+8 ; Pohjois- Savo ja koko maa 40 20 00 40 Vienti, koko metalli 24-30; ja koko maa 200 200 20 200 200 9
Indeksi =00 Indeksi =00 Indeksi =00 Indeksi =00 40 30 20 0 00 Liikevaihto, kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta G+I; ja koko maa 200 30 20 0 00 Palkkasumma, kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta G+I; ja koko maa 200 200 200 30 20 0 00 Liikevaihto, Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, kustantaminen K+L, M pl. 72, 58-6; ja koko maa 200 30 20 0 00 200 Palkkasumma Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, kustantaminen K+L, M pl. 72, 58-6; Pohjois- Savo ja koko maa 200 200 20
Liite Aluetalouskatsauksen liikevaihtoa, vientiä ja palkkasummia koskevat tiedot on toimittanut Tilastokeskus, asiakaskohtaisena tietopalveluna. Tietoja ja kuviota on tarkasteltu ja muokattu edelleen Pohjois- Savon liitossa. Työvoimaa ja työllisyyttä kuvaavat tiedot on saatu n ELY-keskukselta, johon voi olla yhteyksissä työllisyyttä koskevien yhteydenottojen osalta. Ajankohtaisten suhdanteiden kuvauksessa pääpaino on vuoden 200 ensimmäisen puolivuotisjakson tiedoissa em. liikevaihdon, viennin ja palkkasumman osalta. -luvun seurantakauden 200 vuosimuutosten keskiarvot on laskettu erillisen laskukaavan mukaan, jossa tarkastellaan mm. ajanjakson alun ja lopun kesimääräistä vuosimuutosta. Puolivuosittaiset muutostiedot (%) pohjaavat neljännesvuosittaisiin muutosprosentteihin, jotka on laskettu vertaamalla neljännesvuosisummia edellisen vuoden vastaaviin neljänneksiin. Alkuvuoden 200 tiedot ovat siis suuntaa antavia ja voivat myös tarkentua myöhemmin. Tämän hetken näkymien mukaan vuodet ja olivat lähivuosien kasvun huipentuma. Taantuman pahin vaihe on takanapäin ja tämänhetkisten tietojen valossa elpyminen on ollut varsin nopeaa. Parhaassa tapauksessa huippuvuosien tasot saavutetaan seuraavan kahden vuoden aikana. Kasvun jatkuminen yhtä nopeana on kuitenkin hyvin epävarmaa, sillä jyrkän laskun seurauksena kasvun taso on aluksi melko suuri. Tarkempaa tietoa kasvun kestävyydestä ja pidemmän aikavälin näkymistä saadaan koko vuoden tietojen ja vielä tarkemmin vuoden 20 kuluessa. Tilastokeskuksen uuden toimialaluokituksen käyttöönotto suhdannetilastoissa vaikeuttaa aluksi pitkien aikasarjojen vertailtavuutta. Tulevien vuosien aikana vertailtavuus paranee, kun luokitukset pysyvät samoina. Koska kyseessä on katsaus suhdanteisiin tilastollisen tiedon valossa, tulevat tiedot vielä täsmentymään ja myös muuttumaan joiltain osin seuraavien vuosien aikana. Yritysten liikevaihdon ja viennin kasvun elpymistä voidaan aluetalouskatsauksessa käytettävissä olevalla aineistolla arvioida toimialoittain ja seuduittain tarkemmin ensi keväällä. Työllisyydestä ja väestönmuutoksista saadaan tietoja kuukausittain, jotka ELY-keskus ja n liitto julkaisevat säännöllisesti omilla Internet-sivustoillaan. Lisätietoja antavat: n Liitto Sepänkatu, PL 247 0 KUOPIO aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen, e-mail: jari.jaaskelainen(at)pohjois-savo.fi puh. 044 74 2626 tai aluekehityssuunnittelija Juuso Hieta, e-mail: juuso.hieta(at)pohjois-savo.fi puh. 044 74 26 n ELY-keskus Käsityökatu 4, PL 0 KUOPIO johtaja Kari Virranta, e-mail: kari.virranta(at)ely-keskus.fi puh. 0400 37 094 tai työmarkkina-analyytikko Juha Kaipiainen, e-mail: juha.kaipiainen(at)ely-keskus.fi puh. 040 5 982 2