ROUTAERISTEIDEN PITKÄAIKAISET UPOTUSKOKEET VÄLIRAPORTTI

Samankaltaiset tiedostot
TOBOX-TUULETUSKOTELOIDEN TOIMIVUUS

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset

TUTKIMUSSELOSTUS N:o XPS ERISTETYN PUURANKASEINÄN ILMANPITÄVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN

SUORITUSTASOILMOITUS. Nro. 007-CPR

EPS & XPS MASTERS OF INSULATION

Betonisandwich-elementin, jossa on 40 mm paksu muovikuitubetoninen ulkokuori, käyttökelpoisuus ulkoseinärakenteena

METALLISAVUPIIPPUJEN PALOTURVALLINEN KÄYTTÖ EPS-/PIR-YLÄPOHJISSA

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

Rouhepuristetun solumuovin syttyvyyden määrittäminen menetelmän EN ISO :2002 mukaisesti

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen

Kalsiumsilikaattieristeiden ja ontelolaattojen sekä eri betonilaatujen kosteusominaisuuksien määritys

Kuva 1. LL13 Haponkestävä naulalevyn rakenne.

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Tekninen lautakunta OIKAISUVAATIMUS / KOULUKADUN ROUTAERISTYKSEN HANKINTA 368/60.601/2014

Kolmen WC-huuhtelusäiliön testaus

Ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Hinnasto puhelin: Uretaanieristeet (PIR) Mineraalivillat. Uretaanivaahdot ja liimat

MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Tuloilmaventtiilien Lindab SHH-100 ja SHH-125 soveltuvuus savunrajoittimiksi. Työ

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen

Teräsrakenteiden palosuojaus

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S Omakotitalojen suodattimien mittaus

TUOTELUETTELO LATTIATUOTTEET ROUTAERISTEET

TESTAUSSELOSTE Nro VTT S JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen

Testata kalkinhajottajan toimivuutta laboratorio-olosuhteissa.

MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Poistoilmaventtiilien Lindab KSU-100 ja KSU-125 soveltuvuus savunrajoittimiksi. Työ

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Äänenabsorptiosuhteen määrittäminen ja luokittelu Lumir Spray levyille

SERTIFIKAATTI Nro 132/00 Myäntämispäivä Päivitetty ja TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY

Testausselostus. Plastec Finland Oy

Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen. Uponor Tacker lattiaeriste + kuitutasoitelaatta + lattianpäällyste

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Ilmahormien paloeristyksenä käytettävät tarvikkeet

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT / Suomen Terveysilma Oy

Kalsiumsilikaattieristeet Rakennusfysikaaliset materiaaliominaisuudet Laatijat: Eero Tuominen, TTY

Lasse Mörönen PL 1001 Puh Faksi Sähköposti ST-nostoankkureiden Rd24x135 ja Rd24x150 vetokokeet

LAUSUNTO Nro VTT-S Lausunto välipohjarakenteen askelääneneristävyydestä L nt,w + CI

Lausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä

TUOTE- JA JÄRJESTELMÄTIEDOT JÄRJESTELMÄN TIEDOT. Industry Modus TAL -järjestelmä. -järjestelmä. YKSITYISYYS: Ei mittaustulosta.

KOSTEUSTURVALLINEN LÄMMÖNERISTE. Pekka Reijonen, Paroc Oy Ab, Puupäivä

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla

Testausselostus. MSK-marketing. Vinyylisen julkisivupinnoitteen UV:n kestävyys, iskunkestävyys pakkasella sekä lämpöeläminen

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d= mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

TRT/1867/T/2010 NAULALEVYLIITOSTEN VETOKOKEET ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Tuloilmaikkunaventtiili Air-Termico

Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen 15 mm KP-Floors kerrosrakenteinen lattialauta

VALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS

Teräsrakenteiden palosuojaus

Tee-se-itse.fi Ja saat sellaisen, kuin sattuu tulemaan!

Binja tiivistelistan vaikutuksen lämpökuvaustutkimus

Ecophon Industry RTP

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Ikkunoiden U-arvon määrittäminen. Kolmilasiset alumiiniverhotut puualumiini-ikkunat Beeta 175N-S

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S Silencio & Silencio Thermo pintalattiat Askelääneneristävyyden parannusvaikutus

RAKENNUSTEKNIIKAN LAITOS TUTKIMUSSELOSTUS TRT/2210/2013 LAKAN BETONIN ERISTERAPPAUSJÄRJESTELMÄN SÄÄNKESTÄVYYDEN TUTKIMINEN

TAPIOLAN UIMAHALLI, YLEISÖKATSOMOA KANNATTELEVIEN TASAUS- JA PUSKUALTAIDEN PURISTUSLUJUUDEN LISÄTUTKIMUS

EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pintalattian askel- ja ilmaääneneristävyyden parannusvaikutuksen määrittäminen Fescon db-lattia

Sentinel House Instituutin testi Epatherm kalsium-silikaattilevyjen puhtaudesta.

VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen Osa III: Tekninen raportointi

Askeläänen parannusluvun määritys

PALOTURVALLINEN YLÄPOHJAN LISÄLÄMMÖNERISTYS METALLISAVUPIIPUN YMPÄRILLÄ

Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen

Termex Zero -seinärakenteen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Rakennusfysikaaliset kosteusominaisuudet Laboratoriomittausten kehittäminen Laatija: Olli Tuominen, TTY

Forest Knowledge Know how Well being. METLA Itä Suomen alueyksikkö Joensuu.

Cetap-tarkastusluukku

Vertailukoe Massa-analyysi, maksimitiheys, kappaletiheys, asfalttipäällysteen paksuus

ERISTELEVYN ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET

Sisäkuori- ja ontelolaattabetonit Rakennusfysikaaliset kosteusominaisuudet Laatija: Olli Tuominen, TTY

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA

TULPPA -MÄRKÄTILALEVY TAKUULLA HOMEHTUMATON VEDENERISTYS

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ

SERTIFIKAATTI Nro VTT-C Myöntämispäivä TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY

Eps-tutkimus 12/2005

RAKENNUSTEKNIIKAN LAITOS TUTKIMUSSELOSTUS TRT/2355/2015 SERPOVENT-LEVYRAPPAUSJÄRJESTELMÄN SÄÄNKES- TÄVYYDEN TUTKIMINEN

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta

EXCELLENCE IN INSULATION. Puurunkoseinien palonkestävyys. Puurunkoseinien palonkestävyys

Annettu: Voimassa:

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen HSL Alu db-liukuovi Rw 37dB

PANK PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

YM asetus pienille savupiipuille. Paloseminaari Antti Koponen

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S KAMI-tasoaltaan kuormituskoe

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Äänenabsorptiosuhteen määrittäminen ja luokittelu Cleaneo Lumir ja Lumir Board levyille

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Halax WC-istuimen ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus WC-tilan sisäilman laatuun

Työ rev MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Keittiöhanan APK/PK akustiset mittaukset

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

PROMATECT -200 Teräsrakenteiden palosuojaus

Robust Air. Projektin lyhyt esittely. Jouni Punkki Fahim Al-Neshawy

ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

12129 Mixed Penetration Seal BARRA Flame DMA/DMK palokatkojen ja palotiivisteiden akustinen arvio

PÖYTYÄN KUNTA, KYRÖN VANHA KOULU TILASTOVERTAILU DNA-ANALYYSEISTÄ

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30

PROTECTA FR BOARD ASENNUSOHJEET

VÄYLÄRAKENTEIDEN VALTAKUNNALLINEN KIVIAINES- JA GEOSYNTEETTITUTKIMUS

Ecophon Industry Modus TAL

Transkriptio:

TUTKIMUSSELOSTUS ROUTAERISTEIDEN PITKÄAIKAISET UPOTUSKOKEET VÄLIRAPORTTI Tampere 2005

1 (4) Routaeristeiden pitkäaikaiset upotuskokeet väliraportti Tilaaja Finnfoam Oy Henri Nieminen Satamakatu 5 24100 SALO Viite Tilaus 15.12.2004 Tehtävä Routaeristeiden vedenimeytyvyyden määrittäminen pitkäaikaisessa upotusrasituksessa Koepäivämäärä 8.4.2005 - Tutkijat Jussi Mattila Jari Rissanen Tampereen teknillinen yliopisto PL 600 33101 Tampere Puhelin (03) 3115 11 Faksi (03) 3115 2811 Lausunnon jakelu Finnfoam Oy TTY / Talonrakennustekniikan arkisto

2 (4) ROUTAERISTEIDEN PITKÄAIKAISET UPOTUSKOKEET 1. TAUSTA Markkinoilla on useita routaeristämiseen tarkoitettuja solumuovituotteita, jotka eroavat toisistaan mm. solurakenteensa ja siten myös vettymistaipumustensa suhteen. Tilaaja on halunnut selvittää suulakepuristettujen Finnfoam-polystyreenieristyslevyjen vettymistaipumusta suhteessa muihin markkinoilla oleviin solumuovieristeisiin sellaisessa tilanteessa, jossa routaeristys altistuu pitkäaikaiselle vesiupotusrasitukselle. 2. TAVOITTEET Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tutkimusaineistona olevien solumuovieristeiden vettymistaipumusta taipumusta pitkäaikaisessa, 2 v kestävässä vesiupotuksessa. 3. TUTKIMUSAINEISTO Tutkimusaineisto käsitti 5 kpl erilaisia Finnfoam-merkkisiä suulakepuristettuja polystyreenieristyslevyjä, jotka erosivat toisistaan painoluokaltaan, paksuudeltaan ja valmistusajankohdaltaan. Tämän lisäksi tutkimusaineistoon kuului vertailuaineistona 4 kpl tilaajan hankkimia muita routaeristyskäyttöön tarkoitettuja eri painoluokan solumuovilevyjä, jotka on merkitty tunnuksin A D. Finnfoam-levyjen tunnuksina on käytetty tunnusta FF lisättynä eristeen lyhytaikaista kuormituskestävyyttä ja levypaksuutta sekä valmistuspäivää kuvaavilla luvuilla. 4. TUTKIMUSMENETELMÄ Koejärjestelyn yleisperiaate on SFS-EN 12087/2A mukainen vesiabsorptiotesti. Koetta ei kuitenkaan toteutettu normin mukaan vaan koejärjestelyä muunnettiin kuvaamaan tilannetta, jossa routaeristemateriaali altistuu erittäin voimakkaalle kosteusrasitukselle. Koekappaleet. Kustakin koemateriaalista valmistettiin neljä suorakulmaista särmiötä, joiden pitkät sivut olivat pituudeltaan 200 mm ja paksuus levypaksuuden mukainen. Poikkeuksena on tuote D, jossa toinen koekappale on kooltaan 150 * 150 mm 2, koska koemateriaalia ei ollut käytettävissä tämän enempää (koekappaleen tunnuksen yhteydessä merkintä 150). Puolet koekappaleista leikattiin sirkkelillä (koekappaleen tunnuksen yhteydessä merkintä Si) ja puolet mattoveitsellä (koekappaleen tunnuksen yhteydessä merkintä V), jolloin leikkauspinnasta tulee sileämpi ja vähemmän nukkainen ja ns. pintavettä sitoutuu vähemmän. Koemateriaalin painoluokat mitattiin ja ne olivat seuraavat: FF-300 n. 34 kg/m 3 FF-500 n. 40 kg/m 3 FF-700 n. 44 kg/m 3 A n. 22 kg/m 3 B n. 23 kg/m 3 C n. 33 kg/m 3 D n. 42 kg/m 3

3 (4) Upotus. Koekappaleita pidettiin vesiupotuksessa pystyasennossa siten, että koekappaleiden päällä oli noin 1 2 cm paksuinen vesikerros. Punnitus. Punnitus toteutettiin ennen upotuksen aloittamista sekä aina 2 kk upotusjakson jälkeen. Punnitusta varten koekappaleet poistettiin vesiupotuksesta ja koekappaleiden pinnassa oleva ns. irtovesi kuivattiin kostealla rievulla pyyhkimällä. Punnitus tehtiin vaa alla, jonka lukematarkkuus oli 0,01 g. Jäädytys. Routaeristyksen jäätymisen vaikutusta vesiabsorptioon selvitettiin jäähdyttämällä ilmassa puolet koekappaleista punnituksen yhteydessä -18 C:een yhden vuorokauden ajaksi (koekappaleen tunnuksen yhteydessä merkintä +). Tulosten suhteen on huomattava, että jäädytyksen vaikutus alkaa ilmetä vasta toisen vesiupotusjakson jälkeen. 5. TULOKSET Upotuskokeen tulokset on esitetty graafisessa muodossa kuvassa 5.1. Kuvassa olevat päällekkäiset pylväät kuvaavat kussakin peräkkäisessä 2 kk upotusjaksossa imeytynyttä vesimäärää tilavuusprosentteina. 3,50 Imeytynyt vesimäärä [til-%] 3 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 V = leikkaus mattoveitsellä Si = leikkaus sirkkelillä + = koekappale on jäädytetty 1 vuorokauden ajaksi -18 C:een punnitusten yhteydessä (2 kk välein) 0,00 FF-300/50 13.3.05 V+ FF-300/50 13.3.05 V FF-300/50 13.3.05 Si+ FF-300/50 13.3.05 Si FF-300/50 7.5.04 V+ FF-300/50 7.5.04 V FF-300/50 7.5.04 Si+ FF-300/50 7.5.04 Si FF-300/70 8.10.03 V+ FF-300/70 8.10.03 V FF-300/70 8.10.03 Si+ FF-300/70 8.10.03 Si FF-500/40 8.10.04 Si+ FF-500/40 8.10.04 Si FF-700/50 8.4.04 V+ FF-700/50 8.4.04 V FF-700/50 8.4.04 Si+ FF-700/50 8.4.04 Si Routaeristyslevy A 120 V+ Routaeristyslevy A 120 V Routaeristyslevy A 120 Si+ Routaeristyslevy A 120 Si Routaeristyslevy B 120 V+ Routaeristyslevy B 120 V Routaeristyslevy B 120 Si+ Routaeristyslevy B 120 Si Routaeristyslevy C 200 V+ Routaeristyslevy C 200 V Routaeristyslevy C 200 Si+ Routaeristyslevy C 200 Si Routaeristyslevy D 200 Si+ Routaeristyslevy D 200 Si+ 150 Tuloksista voidaan havaita, että veden imeytyminen suulakepuristettuihin Finnfoameristelevyihin on koeolosuhteissa selvästi vähäisempää kuin vertailumateriaalina toimiviin muihin routaeristyskäyttöön tarkoitettuihin solumuovieristeisiin.

4 (4) Iältään nuorimmassa 7.5.2004 valmistetussa XPS-levyssä muita suuremman vedenimeytymisen selittää materiaaliin valmistusprosessissa jäävä huokosalipaine, joka ei ole ehtinyt täysin tasaantua ennen kokeen aloittamista. Alipaine edesauttaa veden imeytymistä eristeeseen. Koekappaleiden jäädytyksellä on ollut imeytyneen veden määrän erilainen vaikutus suulakepuristetuissa ja muissa solumuovieristeissä. Suulakepuristetuissa eristeissä eristeen jäätyminen on saanut mittausten mukaan aikaan sen, että vedenimeytyminen on vähentynyt keskimäärin noin 20 %. Vertailuaineistona olevissa muissa routaeristyskäyttöön tarkoitetuissa solumuovieristeissä vedenimeytyminen on sen sijaan lisääntynyt 180 %. Tätä ei ole helppo havaita kuvasta 5.1, koska jäätymisen vaikutus tulee esille vasta kolmessa viimeisimmässä punnituksessa. 6. PÄÄTELMÄT Koetulosten perusteella voidaan päätellä jo tässä vaiheessa, että veden absorptio suulakepuristettuihin Finnfoam-eristelevyihin on kokeen olosuhteissa hyvin vähäistä. Vertailuna toimiviin muihin routaeristyskäyttöön tarkoitettuihin solumuovieristeisiin imeytyi kokeen olosuhteissa huomattavasti suurempia vesimääriä. Koetulosten pohjalta voidaan myös päätellä, että eristyslevyjen jäätymisellä näyttää olevan veden imeytymistä lisäävä vaikutus. Tätä ei käytössä oleva, standardin SFS-EN 12087/2A mukainen testaus ota huomioon. Koeolosuhteiden osalta on todettava, että kokeessa eristenäytteet altistuvat huomattavasti voimakkaammalle kosteusrasitukselle, kuin mihin tavanomainen routaeristys joutuu normaaliolosuhteissa. Koejärjestelyn voidaan ajatella kuvaavan tilannetta, jossa routaeristys joutuu pysyvästi pohja- tai orsiveden pinnan alapuolelle esim. sen johdosta, että salaojitus on menettänyt toimintakykynsä. Tästä syystä koetuloksista ei voida suoraan päätellä eri koemateriaalien kelpoisuutta tavanomaiseen routaeristyskäyttöön. Toisaalta, koska routasuojauksen tavoitekäyttöikä on pitkä, yleensä ainakin 50 vuotta, eikä routasuojauksen kuntoa ole mahdollista päätellä muusta kuin mahdollisten roudan aiheuttamien vaurioiden kautta, routasuojausten lyhytaikaistestaus tulisi toteuttaa vaativissa olosuhteissa. Tampereella TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Ralf Lindberg Tekniikan tohtori Talonrakennustekniikan professori Jussi Mattila Tekniikan tohtori Vanhempi tutkija