Immanuel Finnish Lutheran Church Perth SEURAKUNTAVIESTI 30 Nicol road, Parkwood WA 6147 www.suomikirkkoperth.com Helmikuu Toukokuu 2017
HELMIKUU la 4.2 klo 12 Lauantaipiiri la 11.2 klo 14-15.30 Suomi-koulu la 25.2 klo 14-15.30 Suomi- koulu su 26.2 klo 12 Laskiainen Tervetuloa juhlimaan laskiaista helteen keskellä ja tapaamaan muita Perthin suomalaisia! Tarjolla hernekeittoa ja pannukakkua hintaan $10/ aikuinen ja $5/ lapsi. MAALISKUU la 4.3 klo 12 Lauantaipiiri pe 10.3 klo 18 Koti-ilta Tule toivottamaan Pastori Vainikka tervetulleeksi Perthiin ja viettämään iltaa hyvässä seurassa. Mukaan voi ottaa pientä kahvin kanssa syötävää ja kahvirahan. Tervetuloa! la 11.3 klo 14-15.30 Suomi-koulu su 12.3 klo 11 Jumalanpalvelus Pastori Vainikka toimittaa jumalanpalveluksen, jonka jälkeen juodaan kirkkokahvit. Jumalanpalveluksen aikana kerätään kolehti Perthin seurakunnan hyväksi. Mukaan voi ottaa lisäksi pientä kahvin kanssa syötävää ja kahvirahan. su 12.3 n. klo 12.30 alkaen Vuosikokous Tervetuloa mukaan päättämään seurakunnan yhteisistä asioista ja ideoimaan tapahtumia tulevalle vuodelle. Uudet jäsenet ovat erittäin tervetulleita! la 25.3 klo 14-15.30 Suomi- koulu HUHTIKUU la 1.4 klo 12 Lauantaipiiri la 8.4 klo 12 Kirjastotalkoot Kirkolla on laaja suomenkielinen kirjasto. Tervetuloa järjestelemään kirjoja mukavassa seurassa muiden lukemisesta kiinnostuneiden kanssa. Talkooväelle tarjoamme kahvit ja suomalaisia kirjoja ilmaiseksi. la 29.4 klo 14-15.30 Suomi- koulu TOUKOKUU la 6.5 klo 12 Lauantaipiiri la 13.5 klo 14-15.30 Suomi- koulu la 27.5 klo 14-15.30 Suomi- koulu
Kirkkovuosikalenteri helmikuusta toukokuuhun 2017 05.02.2017 Kynttilänpäivä 12.02.2017 3. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesima) 19.02.2017 2. sunnuntai ennen paastonaikaa (Sexagesima) 26.02.2017 Laskiaissunnuntai (Esto mihi) 01.03.2017 Tuhkakeskiviikko 05.03.2017 1. paastonajan sunnuntai (Invocavit) 12.03.2017 2. paastonajan sunnuntai (Reminiscere) 19.03.2017 3. paastonajan sunnuntai (Oculi) 26.03.2017 4. paastonajan sunnuntai (Laetare) 02.04.2017 5. paastonajan sunnuntai (Judica) 09.04.2017 Palmusunnuntai 10.04.2017 Hiljaisen viikon maanantai 11.04.2017 Hiljaisen viikon tiistai 12.04.2017 Hiljaisen viikon keskiviikko 13.04.2017 Kiirastorstai 14.04.2017 Pitkäperjantai 14.04.2017 Jeesuksen kuolinhetki 14.04.2017 Pitkäperjantain ilta 15.04.2017 Hiljainen lauantai 15.04.2017 Pääsiäisyö 16.04.2017 Pääsiäispäivä 17.04.2017 2. pääsiäispäivä 18.04.2017 Pääsiäisen jälkeinen tiistai 19.04.2017 Pääsiäisen jälkeinen keskiviikko 20.04.2017 Pääsiäisen jälkeinen torstai 21.04.2017 Pääsiäisen jälkeinen perjantai 22.04.2017 Pääsiäisen jälkeinen lauantai 23.04.2017 1. sunnuntai pääsiäisestä (Quasimodogeniti) 30.04.2017 2. sunnuntai pääsiäisestä (Misericordia Domini) 07.05.2017 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) 14.05.2017 4. sunnuntai pääsiäisestä (Cantate) 21.05.2017 5. sunnuntai pääsiäisestä (Rukoussunnuntai, Rogate) 25.05.2017 Helatorstai 28.05.2017 6. sunnuntai pääsiäisestä (Exaudi)
Laskiainen Laskiainen (laskiaistiistai) on 46 päivää ennen pääsiäistä. Siksi sen päivämäärä vaihtelee vuosittain pääsiäisen ajankohdan mukaan. Vuonna 2017 laskiainen on helmikuun viimeisenä päivänä eli 28.2.2017. Härkäviikot päättyivät laskiaiseen, josta oli seitsemän viikkoa pääsiäiseen. Laskiaisena - aikaisintaan 1.2. ja viimeistään 7.3. - laskeuduttiin rasvaisten ja maitoisten ruokien turvin kevätpaastoon; ortodoksit lopettivat lihan syönnin jo viikkoa aiemmin "lihapyhälaskuna". Laskiaisen vietto alkoi ilman aattoa sunnuntaina, ja neljääkymmentä arkipaastopäivää ryhdyttiin kuluttamaan laskiaistiistain jälkeen. Mäessä ilakoinnit, jääkelkat, rekiajelut ja säätyläisten naamiohuvit olivat katolisen karnevaalin (lat. carne vale = jäähyväiset lihalle) myöhäisiä pohjoismaisia sovelluksia. Ruokapöydässä ja saunassa piti olla ääneti, jotta säästyisi kesällä hyönteisten puremilta. Työkiellot ja muut uskomukset liittyivät laskiaisena erityisesti naisten toimenkuvaan: karjaonneen, käsitöiden raaka-aineisiin ja puutarhan hyötykasveihin. Enteiden ja taikojen runsauteen vaikutti osaltaan se, että laskiaisen tienoille sijoittuu muinaiseurooppalainen vuodenvaihde. Laskiaisesta alkaa 40 päivää kestävä paastoaika, joka päättyy pääsiäisenä (sunnuntait eivät ole paastopäiviä). Perinteisesti esimerkiksi katolilaiset ovat tuona aikana pidättäytyneet lihasta ja muistakin herkuista. Luterilaisilla paastoperinne ei enää ole vahva, vaikka paastonaika kirkkovuoteen kuuluukin. Monet paastoavat jostakin sellaisesta asiasta, jonka kokevat saaneen liian suuren roolin elämässään. Monissa katolilaisissa maissa laskiaistiistai on karnevaalipäivä. Silloin juhlitaan, mutta seuraavana päivänä (tuhkakeskiviikko) laskeudutaan paastoon. Laskiaistiistain ranskankielinen nimi mardi gras tarkoittaa rasvatiistaita. Ortodoksit laskevat paastonajan eri tavoin kuin katolilaiset ja luterilaiset. Siksi heillä laskiainen on jo laskiaistiistaita edeltävänä laskiaissunnuntaina. Suomessa laskiaispullien ja rasvaisen hernekeiton syömisen lisäksi laskiaista on ollut tapana juhlistaa laskemalla mäkeä. Etenkin laskiaissunnuntaina on eri paikkakunnilla mäenlaskutapahtumia. Perthin Suomikirkolla juhlitaan laskiaista sunnuntaina 26 helmikuuta klo 12 alkaen. Tarjolla hernekeittoa ja pannukakkua hintaan $10/ aikuinen ja $5/ lapsi, mutta mäenlaskun sijaan saamme nauttia Perthin auringosta! Pääsiäinen Kristinuskossa pääsiäinen on kirkkovuoden keskus ja kohokohta, ilon ja elämän juhla. Silloin juhlitaan Jeesuksen ylösnousemista kuolleista. Kristityille Jeesuksen ylösnousemus tarkoittaa sitä, että ylösnoussut Kristus on avannut uuden tien ja toivon kuolemasta elämään.
Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin. Varhaisimmat tiedot kristillisestä pääsiäisen vietosta ovat 100-luvulta, jolloin viikoittaisen ylösnousemusjuhlan, sunnuntain, rinnalle tuli vuosittain vietettävä pääsiäisjuhla. Aluksi Kristuksen kuolemaa ja ylösnousemusta vietettiin yhtenä juhlana, pääsiäisenä. Hiljaisen viikon perjantaita on pidetty paastopäivänä viimeistään 200-luvulta lähtien. Pitkäperjantai Kristuksen kuoleman muistopäivänä tavataan 300-luvulta lähtien. Kirkkovuoden pääsiäisjaksoon kuuluu kolme vaihetta: valmistautuminen (paastonaika), itse juhla ja helluntaihin asti kestävä juhla-aika. Pääsiäisjakson keskuksen muodostaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen. Pääsiäisviikko alkaa palmusunnuntaista. Palmusunnuntaina lapset myös virpovat. Palmusunnuntaista alkavaa viikkoa kutsutaan nimellä Hiljainen viikko (myös piinaviikko) ja jokaiselle päivälle on olemassa oma erityinen pääsiäisajan nimi. Hiljaisen viikon päivien nimet ovat seuraavat: Palmusunnuntai. Palmusunnuntaina virvotaan varvotaan. Malkamaanantai Tikkutiistai Kellokeskiviikko Kiirastorstai Pitkäperjantai (arkipyhä Suomessa) Pääsiäislauantai, hiljainen lauantai, lankalauantai Sukkasunnuntai eli pääsiäissunnuntai Toinen pääsiäispäivä (arkipyhä Suomessa) Piinaviikko Piinaviikko, hiljainen viikko eli tymintäviikko (ruots. dymmelvecka) palmu- ja pääsiäissunnuntain välillä kertaa päivä päivältä Kristuksen tuskien tien tapahtumia. Kärsimysnäytelmä on maailmanhistorian tunnetuimpia ja esitetyimpiä tosipohjaisia draamoja. Sen henkilögalleria on kiintoisa ja juoni tehokas: ristiriitaisesti koettu sankari ratsastaa kaupunkiin, joutuu valtapelissä kahden tulen väliin ja omiensa pettämäksi, tuomitaan epäoikeudenmukaisesti kuolemaan, mutta palaa loistavana voittajana ja pelastajana. Evankelistojen ennen vuotta 100 laatimia käsikirjoituksia on työstetty uudelleen ja uudelleen saarnoiksi, näyttämöteoksiksi, musiikkiesityksiksi, romaaneiksi ja elokuviksi. Hiljaisen viikon jokaisella arki- ja pyhäpäivällä on kansanperinteessämme lempinimet, joita on lausuttu hokemina. Nimillä on sekä kristinopillisia että maatalon töihin liittyviä selitteitä, mutta käytännössä ehkä tärkeämpää on ollut alkusointu ja poljento.
Mie virvon viisoast, taputtelen taitavasti, ottelen oluven peähä, rahan peähä rapsuttelen. Riihestäis rikkoaks, aitastais antajaks, kanasestais munane, lehmäsestäis voi lusikka. Niin monta uuhtii kuin monta urpoa. Niin monta vasikkoa kuin monta varpoa. Riiheis tie rikkaseks, kaivois tie kakaraiseks! Isännälle ikä pitkä, emännälle perä levvii. Tyttärelle punast posket ja pojal kaunis morsei. - Ss. Kiiski, Kurkijoki 1932 Virpoin, varpoin, tuoreeks' terveeks'. Rikkaaks, rakkaaks, vanhaks, vakkaaks. Me virvon viisahaks, taputtelen taitavaks! Ottelen oluven päälen, rahan päälen rapsuttelen. Näin me tänne tullessain kekoja kiräpäitä, tasapäitä aartehiitä. Riiheltänne rikkaaks, aitaltanne autuaaks, kujaltanne kuuluisaks; lehmältänne voiliseks, lampaaltanne villa kopra, kanastanne munainen, taikinastanne piirainen, vuodeks vappaaks, neteliksi velkapääksi, sinullen vitsa, minullen kakkara! - Ch. Europaeus, Jaakkima 1855 Virpoi varpoi, tuoreeks terveeks, neteliks (viikoksi) velkapiäks, vuuveks vapuaks, siul vitsa, miul palkka. Mie virvon viisuaks, taputtelen taitavaks, rahan piälle rapsuttelen, oluen piälle ottelen, siul vitsa ja miul tuospaikas, täspaikas palkka kätie. (Siis heti palkka.) Virpoi varpoi, vitsa on uus, aivan nii ku kukkiva kuus, elämän onnii toivotan siulle, nöyrästi pyyvän palkan miulle. Mie virvon vitsasella, kosken koivun oksasella, rikkuaks, rakkuaks, elosalvot seisomua, rahakassat kaivamua. Riiheltäis rikkuaks, aitaltais autuvuaks, karjaltais kuulusaks. Hevoseltais orivarsa, lehmiltä lehmisvasikka, emälampuat kolmin vuonin, karkot kaksin viskokuot. Isännälle itramaha, emännälle perälevii, tyttärille punaset posket, siul vitsat, miul palkka. - Tommi Kilpiö, Jaakkima 1957 lähteet: http://neba.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/paasiainen/ http://aiheet.domnik.net/kalenteri/ https://www.helsinginseurakunnat.fi/pyhatjuhlat/paasiainen.html
Suomen suuri vuosi 2017 Suomesta tuli itsenäinen valtio 6. joulukuuta 1917. Valtio syntyi suomalaisten omasta tahdosta ja pitkäjänteisen työn seurauksena. Vaikeista ajoista huolimatta suomalaiset ovat kohta sata vuotta rakentaneet omaa maataan ja päättäneet asioista yhdessä. Nyt suomalaiset vievät maansa uudelle vuosisadalle sisulla ja sydämellä. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017 on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Se vaalii Suomen vahvuuksia, kuten tasa-arvoa ja demokratiaa tarjoamalla suomalaisille ja Suomen ystäville monipuolista ja kansainvälistä ohjelmaa sekä Suomessa että maailmalla. Juhlavuosi antaa mahdollisuuden ymmärtää mennyttä, kokea vuosi yhdessä ja luoda suuntaa Suomen tulevaisuuteen. Suomi 100 -juhlavuoden verkkosivut ja yhteystiedot: suomifinland100.fi Juhlavuosi loytyy Facebookista, Instagramista, Twitterista ja Youtubesta nimella SuomiFinland100 (#suomi100, #finland100). Lähde http://suomifinland100.fi/ Reformaatiosta 500 vuotta Reformaationa tunnettu ajanjakso alkoi, kun Martti Luther julkaisi 95 teesiä anekaupan väärinkäytöksiä vastaan 31.10.1517. 500 vuotta teesien julkaisemisen jälkeen vietetään maailmanlaajuista reformaation merkkivuotta. Suomessa ja ulkosuomalaisyhteisöissä merkkivuotta vietetään 31.10.2016 5.11.2017. Merkkivuotta vietetään yhteydessä Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin. Ihminen näkee oman kulttuurinsa vain sisältäpäin. Siksi sen ominaispiirteitä on vaikea tunnistaa. Suomessa on eletty satoja vuosia reformaation muokkaamassa kulttuurissa. Reformaatio on vaikuttanu Mikael Agricolasta lähtien kieleen, kirkolliseen elämään, koulutusjärjestelmään, yhteiskunnan turvaverkkoihin, kansainvälisiin suhteisiin, tapoihin, taiteisiin, kalenteriin ja moneen muuhun asiaan. Osa vaikutuksista jää arkipäiväisyydessään huomaamatta. Reformaation merkkivuosi tarjoaa mahdollisuuden pohtia reformaation suhdetta omaan identiteettiin. Merkkivuosi avaa näkökulman reformaation vaikutuksiin kaikkialla maailmassa. Muuttoliike ja lähetystyö ovat levittäneet reformaation ajatuksia ja vaikutuksia kaikkiin maanosiin. Ylittäessään maantieteellisiä ja kulttuurisia rajoja reformaatio on ollut muutosvoima ja muutosten kohde.
Monien tulkintojen reformaatio Reformaatio oli niin hengellinen, kirkkopoliittinen, yhteiskunnallinen, aatehistoriallinen kuin kulttuurinenkin ilmiö. Eri aikoina ja eri puolilla reformaation synnyttämiä rajoja kuva reformaatiosta on ollut erilainen. Vuonna 2017 reformaation historiaa ja merkitystä voidaan tarkastella yhdessä ekumeenisesti ja uusimman tutkimuksen valossa. Tämä tarjoaa mahdollisuuden käsitysten ja asenteiden muuttamiseen. Vastakkainasettelusta on kuljettu kohti yhteyttä. Vuoden 2017 kutsuminen reformaation merkkivuodeksi kertoo kasvaneesta yhteydestä. Reformaatiosta usein käytetty sana uskonpuhdistus jakaa kristittyjä. Siksi käytetään sanaa reformaatio. Merkkivuodesta puhuminen korostaa sitä, että reformaatio ei ole vain juhlan aihe. Katumus ja sovinnon etsiminen ovat osa reformaation merkkivuotta. Lähde http://reformaatio2017.fi/ Vuosikokous Tervetuloa mukaan päättämään seurakunnan yhteisistä asioista ja ideoimaan tapahtumia tulevalle vuodelle sunnuntaina 12 maaliskuuta n. klo 12.30. Uudet jäsenet ovat erittäin tervetulleita, jotta voimme jatkaa toimintaa! Ideoita Suomi100 juhlavuoteen otetaan myös vastaan, miten voisimme juhlistaan itsenäistä Suomea täällä Perthissä. Joulujuhlat Joulujuhlaa vietettiin Perthin suomalaisella kirkolla 18. joulukuuta. Ennen lounasta lauloimme perinteisiä joululauluja ja virittäydyimme joulun tunnelmaan, jonka jälkeen pääsimme nautimaan joulupöydän antimista. Mukana oli noin 40 vierasta. Tarjolla oli kinkkua, kotitekoisia laatikoita, rosollia ja suomalaisia joululeivonnaisia piimäkakusta ja joulutortuista riisipuuroon! Lounaan päätteeksi järjestimme arpajaiset. Kiitos kaikille osallistujille.
Yleisurheilun MM-kilpailut Perthissä Aikuisurheilijoiden MM-yleisurheilukisat järjestettiin Perthissä 25.10. 6.11.2016. MMkilpailuihin osallistuvat 35-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat eri ikäluokissa viiden vuoden välein. Kilpailuihin oli ilmoittautunut hieman yli 4000 urheilijaa 92 maasta. Suomen Aikuisurheilulitto (SAUL) ilmoitti että suomalaisia urheilijoita oli 97, sarjoissa 35 85 (vuotta). Vanhimmat urheilijat, jotka osallistuivat kisoihin olivat 95 vuotiaita. MM-kilpailut Perthissä kestivät 11 päivää sisältäen kaksi välipäivää. Lämpötila kohosi muutamana päivänä korkeimmillaan 35 asteeseen, joka oli suomalaisille urheilijoille erilainen kokemus Suomen syksyn treeneihin. Nämä aikuisurheilun MM-kilpailut olivat jo kolmannet Australiassa pidettävät. Aiemmin kisaisäntinä ovat toimineet Melbourne ja Brisbane. Osa suomalaisista urheilijoista olivat kilpailleet Australiassa aikaisemmin ja osalle tämä oli ensimmäinen kerta Australiassa. Suomen joukkue menestyi erinomaisesti näissä kisoissa. SAULin internetsivuilla ilmoitettiin että Suomi saavutti yhteensä 83 mitalia, joista 29 oli kultaisia, 35 hopeisia ja 19 pronssisia. Maiden välisessä mitalitilastossa Suomi oli viides.mitalitilaston voitti Australia. Suomen edelle sijoittuivat Australian lisäksi Yhdysvallat, Britannia ja Saksa. Aikuisurheilijat matkustavat kaikkiin arvokilpailuihinsa omarahoitteisesti eikä maakohtaisia osallistujakiintiöitä ole. Veteraaniurheilussa Suomi on edelleen suurvalta. Yleensä veteraanien kansainvälisten kisojen järjestäjä on mitalitilaston kärjessä. Tämä korostui tänä vuonna, kun hieman pidemmän reissun päässä sijaitseva Australia kahmi 469 mitalia ja toiseksi tullut Yhdysvallat hankki 168 mitalia. Maailmanennätyksiä rikottiin eri ikäluokissa yhteensä 19, joista 18 naisten lajeissa. Yhdysvaltain urheilijat rikkoivat kuusi maailmanennätystä ja Etelä- Afrikan urheilijat kolme. Ainoan miesten maailmanennätyksen rikkoi Kiinan joukkue 85-vuotiaiden miesten 4x400 metrin viestinjuoksussa. Osa kilpailijoista voitti monta mitalia samoissa kisoissa. Yksi heistä oli helsinkiläinen Åke Lund, joka voitti 85-vuotiaiden ikäluokassa peräti neljä maailmanmestaruutta ja yhden hopeamitalin. Tamperelaisseura Kunto-Pirkkojen Inkeri Janhunen urakoi peräti kolme maailmanmestaruutta sekä kolme muuta MM-mitalia.
Inkeri Janhunen voitti ikäsarjansa eli 75 vuotta täyttäneiden naisten maailmanmestaruudet 400 metrillä (1.25,31), 800 metrillä (3.19,52) ja 1 500 metrillä (6.53,82). Kaikki ajat ovat uusia N75-sarjan Suomen ennätyksiä, eivätkä maailmanennätyksetkään ole kaukana. SAULin toiminnanjohtaja, Vesa Lappalainen, oli yhteydessä Perthin suomalaiseen luterilaiseen kirkkoon ennen kisoja. Suomi-kirkko otti suomen vierailijat iloisella mielellä vastaan. Toimikunnan jäsenet järjestivät grilliillallisen urheilijoille ja heidän huoltojoukoille. Tarjolla oli grillimakkaraa, kanavartaita, urheilijoille suunniteltuja ruokaisia salaatteja ja jälkiruoaksi hedelmiä ja keksejä kahvinkera. Kuvassa kiekonheiton kultamitalisti Kaarle Tuovinen Kuopiosta, M80 (oikealla) ja Perthin suomalaisen seurakunnan Veikko ja Terttu Viiala. Oli mukava kuulla aikuisurheilijoiden kokemuksia kisoista ja Perthin ympäristöstä. Perthin suomalaiset kertoivat puolestaan heidän kokemuksistaan ulkosuomalaisen elämästä Australiassa. Vesa Lappalainen piti puheen urheilijoille illallisen jälkeen ja kiitti kaikkia urheilijoita hienosta mitalisaavutuksesta ja osallistujen panoksesta. Ilta päätettiin rovasti Anssi Joutsenlahden (kuva vasemmalla) iltahartauteen, joka on itsekkin kova maratoonari, ja lopuksi lauloimme tietenkin Maamme-laulun. Osa kilpailijoista oli lentämässä takaisin Suomeen seuraavana päivänä. Osa oli jatkamassa matkaa itä-rannikolle, Great Barrier Reefille tai muualle Australiaan ja osa oli lentämässä Uuteen Seelantiin kisojen jälkeen lyhyelle lomalle. Lisää tietoa Suomen Aikuisurheiluliiton toiminnasta: http://www.saul.fi.
Perthin Suomi-koulu Suomi-koulu tutustuttaa lapset Suomen kieleen ja kulttuuriin. Siellä on mahdollisuus tavata muita Australian-suomalaisia ja lapset saavat mahdollisuuden oppia ja käyttää suomen kieltä samanikäisten kanssa. Oppiminen on tehty hauskaksi mm. laulujen, leikkien ja askartelun varjolla. Oppitunti on 60 minuuttia pitkä, jonka jälkeen lapsille on varattu leikkiaikaa. Suomi-koulu kokoontuu joka toinen lauantai klo 14-15.30 Suomi-kirkolla, Parkwoodissa. Koulun lukukaudet ovat yhtenäiset Länsi-Australian koulujen kanssa. Oppitunnin jälkeen on tilaisuus puhua suomea kahvikupin äärellä. Voit tiedustella vapaita paikkoja Suomi-koulussa sähköpostitse: suomikouluperth@gmail.com. RYHMÄT / CLASSES SIILIT (alle kouluikäisten leikki- ja lauluryhmä/ under school aged children) ORAVAT (kindy- 2.luokkalaiset/ from kindy to 2nd grade) KARHUT ( 3. luokkalaiset / 3rd grade and older children up to 18 years) AIKUISET (adults) LUKUKAUSIMAKSUT LAPSILLE / FEES FOR CHILDREN $ 25 / lukukausi (term) / yhden lapsen perhe (one child) $ 40 / lukukausi (term) / kahden tai useamman lapsen perhe (two or more children) $ 90 / vuosi (year) / yhden lapsen perhe (one child) $140 / vuosi (year) / kahden tai useamman lapsen perhe (two or more children) AIKUISTEN MAKSUT / FEES FOR ADULTS $ 120 / vuosi (year) TAI / OR $10 / oppitunti ( casual lesson fee) LUKUKAUDET VUONNA 2017 LAPSILLE JA AIKUISILLE / SCHOOL TERMS FOR 2017 FOR CHILDREN AND ADULTS Ensimmäinen lukukausi / First term lauantai 11.2.2017 klo 14-15.30 lauantai 25.2.2017 klo 14-15.30 lauantai 11.3.2017 klo 14-15.30 lauantai 25.3.2017 klo 14-15.30 Toinen lukukausi / Second term lauantai 29.4.2017 klo 14-15.30 lauantai 13.5.2017 klo 14-15.30 lauantai 27.5.2017 klo 14-15.30 lauantai 10.6.2017 Suomi-koulun retki ( Excursion ) lauantai 24.6.2017 klo 14-15.30
YHTEYSTIEDOT Perthin Suomalainen kirkko 30 Nicol road, Parkwood WA 6147 Postiosoite: PO BOX 47 Parkwood WA 6147 Kirkkoneuvosto Puheenjohtaja ja sihteeri Riina Holopainen E-mail:info@suomikirkkoperth.com Puhelin: 0415 978 208 Varapuheenjohtaja Nora Ahokas E-mail:info@suomikirkkoperth.com Virkatodistukset Seija Mäkinen Puhelin: 08 9459 7425 Seurakuntaviestin toimitus: Elisa Haroma ja Marika Huhtinen