Ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 25.10.2007 PIR 2002 Y 62 113 ASIA LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Maidontuotannon harjoittaminen nykyisessä eläinsuojassa. Pentti Vuorinen Mammankuja 109 39170 Hämeenkyrö Einola RN:o 3:62 Hämeenkyrön kunnan Jumesniemen kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle, lupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Asia on tullut vireille Pentti Vuorisen tekemän ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisen ilmoituksen perusteella. Ilmoitus on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 11.6.2002. Pirkanmaan ympäristökeskus velvoitti Vuorisen päätöksellään 27.12.2004 hakemaan määräajassa ympäristökeskukselta ympäristölupaa karjatalouden harjoittamiseen. Päätös perustui ensisijaisesti toiminnan laajuuteen, aiemman luvan puutteeseen sekä yhdenvertaisuusperiaatteen huomioon ottamiseen. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen 21.6.2006. Hakemusta on täydennetty mm. 13.4.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Toiminnalla ei ole aiemmin myönnettyjä lupia. Kysymyksessä oleva maatila sijaitsee Jumesniemen rantakaava alueella (kaavamerkinnät AM ja M). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Käsittelymaksu 1200 euroa Eläinsuoja sijaitsee Hämeenkyrön kunnan Jumesniemen kylässä tilalla Einola RN:o 3:62. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 300 metriä. Lähin vesistö on Enonselkä, jonne matkaa eläinsuojasta on noin 100 metriä. Alueella ei ole yleistä pohjavesimerkitystä.
LAITOKSEN TOIMINTA Toimintaa harjoitetaan niin, että navetassa on tilaa 110 lypsylehmälle, 60 hieholle, 45:lle nuorkarjaksi katsottavalle nautaeläimelle ja viidelle hevoselle. Maitoa tuotetaan noin 850 000 kg vuodessa. Lannan poisto perustuu lypsylehmien osalta lietelantajärjestelmään. Osa hiehoista nuorkarja ja hevoset on kuivikepohjalla. Lietelanta varastoidaan kolmessa yhteistilavuudeltaan 3570 m 3 :n kattamattomassa betonisessa lietesäiliössä. Lietekuilujen tilavuus on 307 m 3. Kuivikepohja levitetään suoraan peltoon. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on noin 180 hehtaaria, josta omaa on 35 hehtaaria ja vuokrapeltoa 145 hehtaaria. Lisäksi on sopimuspeltoa noin 20 hehtaaria ja suullinen lannan vastaanottosopimus noin 25 hehtaarille. Lanta on ilmoitettu levitettävän vaihtelevasti keväästä syksyyn. Tuorerehu valmistetaan pyöröpaaleihin (noin 4 000 paalia/vuosi). Pyöröpaalit varastoidaan pellolla ja puretaan rehusiilossa katetussa tilassa. Lypsylehmien ruokinta tapahtuu tietokoneohjattuna "ruokintakioskeista". Rehu on tehdasvalmisteista täysrehua. Nuorkarja ruokitaan tilalla tuotetulla viljalla/tuorerehulla. Maitohuoneen pesuvedet samoin kuin eläinsuojan muut jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Nautakarjaa on ilmoitettu laidunnettavan 5 6 kuukautta vuodessa. Laidunala on 30 hehtaaria. Laitumella ei ole lisäruokintaa. Juotto tapahtuu juottoaltaasta. Laidun ei rajoitu vesistöön. Noin 0,5 hehtaarin kokoamistarha kuoritaan kerran vuodessa ja jäte levitetään peltoon. Tarha on ympäröity ympärysojilla, jotka toimivat valumavesien imeytysojina. Tilalla on yksi mittarilla varustettu polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 3000 litraa. Kuolleiden eläinten määräksi on arvioitu noin 10 t/a. Raadot toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt, loisteputket, vanhat torjunta aineet ja akut toimitetaan ongelmajätteen keräykseen. Paalimuovit on poltettu tilalla avopolttona. Jatkossa muovi varastoidaan tilalla ja toimitetaan keräykseen. Pilaantunut rehu levitetään peltoon. 2
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Metalliromu toimitetaan metallinkeräykseen. Liikennöinti tilalle tapahtuu liittymästä Mammankujalta. Maitoauto käy 3 4 kertaa viikossa. Rehukuljetuksia tilalle on noin kerran kuukaudessa. Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 16.5. 14.6.2007 Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Hämeenkyrön kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Hämeenkyrön Sanomissa 15.5.2007 ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu tieto 17 asianosaiselle. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Hämeenkyrön kunnanhallitukselta ja Hämeenkyrön ympäristölautakunnalta. Muistutukset ja mielipiteet Hämeenkyrön ympäristölautakunta on antanut lausunnon 24.5.2007. Lausunnossa on todettu tilan sijaitsevan rantakaava alueella. Talousrakennukset sijaitsevat AM alueella ja rantaan ulottuvat alueet ovat M alueita. Lausunnossa on todettu lisäksi, että tilan välittömässä läheisyydessä ei ole luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita. Lausunnossa on kiinnitetty huomiota siihen, että lupahakemuksessa ei ole eritelty tilalla syntyviä ongelmajätteitä, kuten jäteöljyä ja akkuja, eikä kerrottu niiden käsittelytavasta tai toimituspaikasta. Hämeenkyrön kunnanhallitus ei ole antanut lausuntoa. Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus. ( ) on 14.6.2007 päivätyssä muistutuksessaan kiinnittänyt erityistä huomiota jätteenpolttoon ja poltosta aiheutuvaan hajuhaittaan. Avopolttona on poltettu mm. säilörehupaalien käärinmuoveja. Huomiota on kiinnitetty myös lietelannan sekoituksesta levityksen välisinä aikoina aiheutuvaan hajuhaittaan. Muistutuksessa on huolestuttu myös tarttuvista taudeista. Lisäksi muistutuksessa on esitetty toivomus kuolleiden eläinten asianmukaisesta säilytyksestä odotettaessa kuljetusta jätteenkäsittelylaitokseen. Hakijan kuuleminen Hakijalle on varattu mahdollisuus tulla kuulluksi muistutuksesta ja lausunnosta. Vastinetta ei ole annettu. Hakijalta on saatu toimintaa koskevaa tietoa mm. 17.11.2004 suoritetussa tarkastuksessa sekä useissa käydyissä puhelinkeskusteluissa. 3
PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen ja myöntää Pentti Vuoriselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotannon harjoittamiseen nykyisessä eläinsuojassa Hämeenkyrön kunnan Jumesniemen kylässä tilalla Einola RN:o 3:62. Ympäristölupa myönnetään maidontuotannon harjoittamiselle laajuudessa 110 lypsylehmää, 60 hiehoa, 45 nuorkarjaksi katsottavaa nautaeläintä ja viisi hevosta. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Vastaus lausuntoon Ympäristölautakunnan lausunto on otettu huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla. Vastaus muistutukseen ( ) muistutus on otettu huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla. Toiminnanharjoittajan velvollisuudesta ilmoittaa mahdollisista tarttuvista taudeista lähinaapureille ympäristökeskus toteaa, että lupapäätöksessä ei tällaista velvoitetta voida asettaa. Toimenpiteet mahdollisessa tautitilanteessa kuuluvat terveysviranomaisen toimivaltaan. Lupamääräykset Toiminnassa tulee lupahakemuksessa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitetyn lisäksi noudattaa seuraavaa: 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, tuorerehun puristenestettä, maitohuonevesiä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Eläinsuojan toiminnassa muodostuva lanta on varastoitava vähintään 12 kuukauden varastoimisaikaa vastaavissa tiiviissä varastoimistiloissa. Varastoimistilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. 3. Pyöröpaalit on purettava ja varastoitava tiivispohjaisella mieluummin katetulla alueella, josta mahdolliset nesteet kerätään talteen. Mahdollinen pilaantunut rehu on varastoitava kuivikelannan tapaan asianmukaisissa varastoimistiloissa. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai kuljetettava ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 4. Maitohuonejätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet on johdettava lietesäiliöön tai käsiteltävä asianmukaisessa puhdistamossa. Käsittely asianmukaisessa puhdistamossa edellyttää käsittely ja tarkkailusuunnitelmaa, joka on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen rakentamisen aloittamista. 5. Karjaa laidunnettaessa on huolehdittava siitä, että sallitut lannoitustasot eivät ylity. 4
Kokoamistarhan pinta on kuorittava tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Jos valvontaviranomainen havaitsee, että tarhasta aiheutuu pinta tai pohjavesien pilaantumisuhkaa, on luvan saajan ryhdyttävä valvontaviranomaisen edellyttämiin vesiensuojelutoimenpiteisiin. Jos karjasuojan yhteyteen tullaan myöhemmin perustamaan erityinen jaloittelutarha, on hanke toteutettava siten, että pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. Tarhan rakentamista koskeva suunnitelma tulee esittää Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen rakentamisen aloittamista. 6. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannalle tulee olla jatkuvasti käytettävissä eläinmäärää vastaava peltoala. Vähimmäisvaatimus luvan mukaiselle eläinmäärälle on noin 96 hehtaaria. Ympäristökeskukselle on ilmoitettava muutoksista, jotka koskevat lannan levitykseen käytettäviä peltoja. Lantaa voidaan toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 7. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä on lisäksi noudatettava valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Lannan levityksestä ja sekoituksesta aiheutuva hajuhaitta naapureille on otettava huomioon. Kaivojen ympärille on jätettävä riittävät suojavyöhykkeet, joihin lantaa ei levitetä. 8. Kuolleet eläimet on toimitettava käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä, tai hävittää muulla sallitulla tavalla. Kuolleet eläimet on tilalla varastoitava katetussa ja tiivispohjaisessa tilassa niin, että eläimistä ei aiheudu ympäristöhaittaa eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet) tulee toimittaa ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. 9. Jätteen poltto tilalla on kielletty.. Raaka aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava, käsiteltävä ja käytettävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. 5
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT 10. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon soveltuvilta osiltaan. 11. Lannan varastoimistilojen kuntoa ja tiiveyttä on tarkkailtava säännöllisesti silmämääräisesti ja perusteellisempi tarkastus on suoritettava vuosittaisen tyhjennyksen yhteydessä. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. 12. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 13. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on pyydettäessä esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä, tiedot lannan vastaanottosopimuksiin perustuvista lannan sijoituskohteista todellisine toimitettuine lantamäärineen, tiedot laidunnuksesta (laitumen pinta ala, laidunnettu eläinmäärä, laidunnusaika), tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista, tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 14. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset karjasuojan toiminnalle täyttyvät. Karjasuoja ja muut toimintaan liittyvät talousrakennukset sijaitsevat Jumesniemen rantakaava alueella (AM kaavamerkintä). Kysymyksessä on vanhan olemassa olevan toiminnan jatkaminen nykyisessä eläinsuojassa. Eläinsuojan toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. 6
Lupamääräysten perustelut Lupa on myönnetty karjasuojassa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. Suorat päästöt vesiin ja maaperään on karjataloudessa kohtuullisin kustannuksin estettävissä, eikä niitä saa tapahtua tuotantoketjun missään vaiheessa. (Lupamääräys 1.) Vuoden laskennallisella varastotilavuudella turvataan lantavarastojen riittävyys myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Varastotilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Lupamääräys 2.) Tuorerehun puristenesteet ovat vesien kuormitusta koskevilta ominaisuuksiltaan erittäin ongelmallisia. Tästä johtuen puristenesteen pääsy pinta ja pohjavesiin on tehokkaasti estettävä. Nestettä saattaa muodostua myös pyöröpaaleihin ja sade liuottaa purkupaikan rehujäämistä puristenestettä vastaavaa ainetta. Tämän vuoksi pyöröpaalien purkupaikka tulee olla tiivispohjainen ja mieluummin katettu ja alueelta mahdollisesti valuvat nesteet on kerättävä talteen. Pilaantunut rehu vastaa mm. ravinnepitoisuuksiltaan lähes lantaa. Tämän vuoksi pilaantuneen rehun varastoimiseen ja jatkosijoittamiseen on kiinnitettävä huomiota. (Lupamääräys 3.) Maitohuonejätevedet on todettu erityisesti fosforipitoisuuksien osalta ongelmallisiksi. Puutteellisesti käsiteltyjen maitohuonejätevesien johtaminen maastoon, vesistöön tai muuhun vesiuomaan aiheuttaa ympäristönsuojelulain vastaisen vesien pilaantumisvaaran. Lupaehto on tarpeen siltä varalta, että lietesäiliöön johtamisesta haluttaisiin luvan voimassaoloaikana luopua. (Lupamääräys 4.) Myös laidunnukseen liittyy ravinteiden huuhtoutumista aiheuttava ylilannoitusriski. Fosforilannoituksen keskimääräinen enimmäistaso on noin 27 kg kokonaisfosforia/hehtaari/vuosi. Lypsylehmän lannan vuotuinen fosforisisältö on noin 18 kg. Hieholla vastaava luku on noin 7 kg. Kokoamistarha on tässä tapauksessa paikka, johon kerääntyy suuria ravinnemääriä. Alueen säännöllisellä kuorinnalla voidaan maaperän rikastumista ehkäistä. Ratkaisu edellyttää ympärysojien toimimista imeytysojina. Jaloittelutarhoihin liittyy riski lantavesien pääsystä vesiin ja maaperään. Tämän vuoksi on tärkeätä, että mahdollinen tarha suunnitellaan ja rakennetaan asianmukaisesti. (Lupamääräys 5.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pellolla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu yliannostusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 7
lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden, yksi peltohehtaari kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kolmea hevosta kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 mukaisesti. Mahdollisista muutoksista levitykseen käytettävistä pelloista tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, jotta pystytään varmistamaan riittävän lannan levitykseen soveltuvan peltoalan olemassaolo koko lupakauden. (Lupamääräys 6.) Lupamääräyksessä on tuotu esille valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja edellytetty siinä annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Lantaa joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja yleisillä teillä. Tällöin on erityisen tärkeätä, että kuljetuskalusto on asianmukaisessa kunnossa. Lupamääräyksessä on haluttu korostaa myös naapureille aiheutuvaa hajuhaitan huomioon ottamista lannan levityksessä ja myöskin lannan sekoituksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sääolosuhteiden ja levitysajankohdan huomioimista levitettäessä lantaa lähelle asutusta sekä levitys ja sekoitusajan jäämistä mahdollisimman lyhyeksi. Lannan levityksestä saattaa aiheutua yksittäisen kaivon pilaantumisuhkaa, vaikka lannan levitykseen ilmoitettua peltoa ei olekaan luokitellulla pohjavesialueella. Tämän vuoksi levitysalueella mahdollisesti sijaitsevien yksittäisten kaivojen ympärille on jätettävä riittävä suojavyöhyke käsittelemättä lannalla. Riittävällä suojavyöhykkeellä tarkoitetaan olosuhteista (maaperä, vietto) riippuvaa noin 30 100 metrin matkaa. (Lupamääräys 7.) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet tai kuolleena syntyneet nautaeläimet on nykyisin luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Hyväksyttyjä suuririskisen eläinjätteen käsittelymenetelmiä ovat tällä hetkellä käsittely eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Tietyin maa ja metsätalousministeriön asetuksessa N:o 1022/2000 määritetyin edellytyksin voidaan hyväksyä myös hautaaminen. Lyhytaikainenkin varastointi tilalla saattaa aiheuttaa lämpöisenä vuodenaikana ympäristöhaittoja, ellei asiaan kiinnitetä huomiota. (Lupamääräys 8.) Jätelaki velvoittaa jätteen hyödyntämiseen. Esimerkiksi rehupaalien käärintämuovit ovat hyödynnettävissä. Jätteen avopoltto ei ole jätteen hyödyntämistä. Jätteen polttolaitoksista on omat tiukat valtioneuvoston asetuksessa 15.5.2003/362 annetut määräykset. Jätteen poltto tilalla ei näin ollen ole mahdollista. Polttoaineiden varastointiin liittyy merkittäviä ympäristöriskejä. Samoin käytettävien kemikaalien (esim. torjunta aineet) käyttöön ja varastointiin liittyy huomioon otettavia riskejä. Lupamääräys on tarpeen ris 8
LUVAN VOIMASSAOLO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET kien huomioon ottamiseksi toiminnassa (esim. käyttöturvallisuusohjeet). (Lupamääräys 9.) Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa mahdollisuus velvoittaa luvan saaja ottamaan käyttöön mahdollista uutta kehittyvää tekniikkaa luvan voimassaolo aikana (parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate). (Lupamääräys 10.) Lannan varastoimistiloihin liittyy rikkoutumisriski. Vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi säiliöiden kuntoa on säännöllisesti seurattava. (Lupamääräys 11.) Lupamääräyksellä on pyritty varmistamaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua luvan vastaista haittaa. (Lupamääräys 12.) Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta tarvittaessa saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. (Lupamääräys 13.) Lupamääräys on tarpeen, jotta toiminnan muuttamis tai lopettamistilanteessa voidaan antaa tarvittavat tilanteen edellyttämät määräykset. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. (Lupamääräys 14.) Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2017 mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten lisäksi selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 41 43, 45 46, 51, 52, 55, 56, 57, 96 97, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19, 30 : t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 : t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön asetukset eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, 100/2001) 9
Valtion maksuperustelaki (VmaksupL 150/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut 17.12.2003 asetuksen (N:o 1237) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Kysymyksessä oleva lupahakemus on tullut vireille 21.6.2006. Tällöin sovelletaan em. asetusta. Asetuksen maksutaulukon mukaan kysymyksessä olevan kokoluokan karjasuojan ympäristölupa maksaa 1200 euroa. Osastopäällikkö Päivi Linho Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle Hämeenkyrön kunnanhallitus Hämeenkyrön ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Hämeenkyrön kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Valitusosoitus 10
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pirkanmaan ympäristökeskukseen. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitus on jätettävä viimeistään 26.11.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristökeskukseen Pirkanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Rautatienkatu 21 B, Tampere postiosoite: PL 297, 33101 Tampere puhelin: 020 490 104 asiakaspalvelu: 020 690 164 telekopio: 020 490 4000 sähköposti: kirjaamo.pir@ymparisto.fi aukioloaika: ma pe klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. 11