PÄÄTÖS Nro 86/04/2 Dnro ISY-2003-Y-139 Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2004 LUVAN HAKIJA Heikki Mustonen os. Kantelesärkäntie 3 B 81220 JAKOKOSKI puh.: 013-732 618 ASIA Kantelesärkän kalalaitoksen ympäristölupa ja veden johtaminen kalalaitokselle, Kontiolahti ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Heikki Mustonen on ympäristölupavirastoon 10.7.2003 toimitetussa hakemuksessa hakenut Kantelesärkän kalalaitokselle ympäristölupaa ja lupaa veden johtamiseen laitokselle. Uilonpuroon onginta-alueelle kalojen karkaamisen estämiseksi rakennettu esteaita tarvitsee kalastuslain 27 :n mukaisen luvan. Hakemusta on täydennetty 25.8.2003 ja 2.10.2003. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on päätöksillään 24.2.2003 ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n perusteella velvoittanut toiminnanharjoittajaa hakemaan Kantelesärkän kalalaitokselle ympäristölupaa 31.12.2003 mennessä. Ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin 11) c) kohdan mukaan kalanviljelylaitoksella on oltava ympäristölupa, kun toimintaa harjoitetaan nyt kysymyksessä olevassa laajuudessa. Vesilain 9 luvun 2 mukaan laitok-
2 sen tarvitseman käyttöveden johtaminen vesistöstä edellyttää vesilain mukaista lupaa. Ympäristönsuojelulain 39 :n mukaan nämä samaa toimintaa koskevat asiat on käsiteltävä yhdessä. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 6) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatusta koskevassa asiassa. Kalastuslain 27 :n mukaan puron sulkeminen kalastusta varten on, jollei siitä ole toiselle mainittavaa haittaa, mahdollista ympäristölupaviraston luvalla. LAITOKSEN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kantelesärkän kalalaitos sijaitsee Kontiolahden kunnan Kontiolahden kylässä tilalla Kantelesärkkä RN:o 7:50 noin kuusi kilometriä kuntakeskuksesta kaakkoon. Laitos ottaa vetensä yläpuolisesta Kantelesärkän lammesta ja laskee ne alapuoliseen Uilonpuroon, joka laskee Pielisjokeen. Laitosalue ja sen yläpuolinen Kantelesärkän lampi ovat hakijan omistuksessa. Laitosalueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. HAKEMUS Toimintaa koskevat luvat Vesihallitus on tarkastanut Kantelesärkän kalalaitoksen toimintaa koskevan ennakkoilmoituksen 1.7.1982. Ennakkoilmoituksesta annetun lausunnon mukaan laitoksella kasvatettava kalamäärä on enintään 10 000 kg ja kasvatukseen käytettävän rehun enimmäismäärä 18 000 kg vuodessa. Laitokselle johdettava vesimäärä on enintään 100 l/s. Laitosalueella Kantelesärkän lammesta lähtevässä Uilonpurossa on toimintakuntoinen mylly. Kuopion lääninkonttori on antanut myllyä koskevan päätöksen 18.2.1856.
3 Kalalaitoksen rakenteet Laitoksella on neljä maa-allasta, joiden pinta-alat ovat 190 m 2, 330 m 2, 430 m 2 ja 360 m 2. Vesitys on järjestetty jokaiseen altaaseen erikseen putkella Kantelesärkän lammesta. Laitoksen perkaamotilat ovat tilan asuinrakennuksen alakerrassa. Perkausjätevedet johdetaan nykyisin sakokaivojen kautta imeytyskentälle. Hakija harjoittaa yläpuolisessa lammessa ja Uilonpurossa ongintatoimintaa. Tätä varten Uilonpurossa on alimman altaan kohdalla esteverkko, joka estää onginta-alueelle istutettujen kalojen karkaamisen. Laitoksen ympäristö Laitos sijaitsee Uilonpuron varressa. Puro saa alkunsa Pitkälammesta aluksi nimellä Pitkälammenpuro ja sitten Kantelesärkän lammen yläpuolella nimellä Myllypuro. Myllypuron alkuosalla on ProAgria Pohjois-Karjala ry:n (entinen Pohjois-Karjalan Maaseutukeskus ry) Kontiolahden kalanviljelylaitos. Laitoksella on Itä-Suomen vesioikeuden 16.2.1978 antama lupa, jota on eräiltä osin muutettu vesioikeuden päätöksellä 10.6.1983. Kontiolahden kalanviljelylaitoksella on oikeus Pitkälammen säännöstelyyn, joka vaikuttaa virtaamiin alapuoleisessa purossa. Kontiolahden kalanviljelylaitoksen ympäristölupahakemus on ollut ympäristölupaviraston käsittelyssä samanaikaisesti Kantelesärkän kalalaitoksen lupahakemuksen kanssa. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hakemuksesta antaman lausunnon tietojen mukaan vesistön laskennallinen keskivirtaama Kantelesärkän kalalaitoksen kohdalla on noin 260 l/s ja laskennallinen keskialivirtaama 40 l/s. Ympäristökeskuksen mukaan Kontiolahden ja Kantelesärkän kalalaitosten välisen Myllypuron lähivaluma-alue on ojitettua metsämaata. Ensimmäiset puron läheisyyteen sijoittuvat asuinkiinteistöt ovat noin kilometri Kantelesärkän kalalaitokselta alavirtaan. Kalalaitoksen alapuolisen Uilonpuron varrella on noin kolmen kilometrin matkalla ennen Pielisjokea laajahkoja puroon rajoittuvia peltoalueita.
4 Uilonpuro purkautuu Pielisjoen Kangasveteen, joka on Kuurnan voimalaitospadon vaikutuksesta syntynyt Pielisjoen laajentuma. Pitkälammesta Myllypuroon purkautuva vesi on lievästi hapanta, humuspitoista ja rehevyystasoltaan lievästi rehevää. Kontiolahden ja Kantelesärkän kalalaitosten lisäksi vesistöä kuormittaa metsätalous- ja peltoalueilta tuleva hajakuormitus. Myllypurossa ja Uilonpurossa veden laadussa tapahtuu avovesikautena selvä muutos yläjuoksulta alajuoksulle tultaessa. Kontiolahden kalanviljelylaitoksen yläpuolella vesistön ravinteisuus ilmentää karuutta, sen alapuolella selvää rehevyyttä ja Kantelesärkän kalalaitoksen alapuolella vesi on erittäin rehevää. Uilonpurossa on tehty sähkökoekalastuksia vuonna 1994, jolloin ei saatu saalista. Hakemuksen mukaan purossa elää todennäköisesti pieniä määriä särkiä, ahvenia ja simppuja sekä kalalaitoksilta karanneita kaloja. Kalastusalueen antamien tietojen mukaan Uilonpurossa ei ole kalastustoimintaa. Päästöt ympäristöön ja niiden rajoittaminen Kantelesärkän kalalaitoksen kasvatusmäärät ovat vuosina 1988-2002 olleet 8 525-13 946 kg vuodessa (keskimäärin 11 333 kg/v). Laitoksen toiminnan alkuaikana vuosina 1981-1987 kasvatusmäärät olivat pienempiä. Kun rehukerroin on vuodesta 1994 alkaen ollut 0,8-1,3, niin kalalaitoksen laskennallinen ravinnekuormitus alapuoliseen vesistöön on vuotuisesta kasvatusmäärästä riippuen ollut 27,5-73,7 kg fosforia ja 285-808 kg typpeä vuodessa. Laitoksen vesistö- ja kuormitustarkkailua on tehty joka kolmas vuosi viisi kertaa vuodessa. Vuoden 2002 kesän tarkkailutulosten mukaan erityisesti vesistön fosforipitoisuus nousi huomattavasti laitoksen kuormituksen vaikutuksesta. Laitokselle tulleen veden fosforipitoisuus oli kahdella havaintokerralla 40 ja 58 µg/l ja laitoksen alapuolella vastaavasti eri havaintokerroilla 98 ja 85 µg/l.
5 Hakijan mukaan maa-allaslaitosten vesien tehokkaaseen käsittelyyn ei ole tällä hetkellä olemassa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Kuormitusta voidaan pienentää kalojen hyvällä hoidolla ja altaiden säännöllisellä puhdistuksella. Märkää lietettä on poistettu vuosittain 50-60 m 3, kun altaat ovat tyhjillään. Liete on käytetty maanparannusaineeksi hakijan pelloilla. Laitoksella ei käytetä eikä säilytetä desinfiointiaineita tai lääkkeitä. Ongelmajätteitä ei synny. Kuolleet kalat (noin 300 kg/v) on toimitettu turkistarhalle eläinten rehuksi. Kalojen perkauksesta (noin 10 000 kg/v) syntyy jätevesiä noin 40 m 3. Nykyisin jätevedet johdetaan kahden sakokaivon kautta imeytyskentälle. Sakokaivot tyhjennetään tarvittaessa keskimäärin 6-8 kertaa vuodessa. Liete kuljetetaan pellolle maanparannusaineeksi. Kalalaitos liittyy alueella parhaillaan rakenteilla olevaan viemäriverkkoon välittömästi sen valmistuttua. Kantelesärkän kalalaitoksen vaikutusalueella ei ole vedenottamoita, uimarantoja eikä sellaisia kaivoja, joihin laitoksen toiminnalla olisi vaikutusta. Vaikutusalueella ei ole rauhoitus- ja luonnonsuojelualueita. Hakijan mukaan kalalaitoksen toiminta ei ole aiheuttanut haittoja tai vahinkoa ympäristölle eikä sen eri käyttömuodoille. Laitos on toiminut jo yli 20 vuotta ja alueella oleva vähäinen asutus on tullut vasta laitoksen toiminnan aloittamisen jälkeen. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakija esittää, että Kantelesärkän kalalaitoksen kuormitus- ja vesistötarkkailua jatketaan periaatteiltaan nykyisen, 16.6.1994 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakijan esitys keskeisiksi lupaehdoiksi Hakija esittää, että laitokselle myönnettäisiin lupa johtaa vettä kalankasvatukseen enimmillään 200 l/s. Suurin sallittu rehun käyttö olisi 18 000 kg vuodessa ja päästöt vesistöön enintään 82 kg fosforia ja 654 kg typpeä vuodessa. Nykyisillä rehuilla esitetyllä määrällä voidaan kasvattaa noin 15 500 kg kalaa vuodessa.
6 Esitetyllä veden käytön lisäyksellä saadaan kalojen olosuhteet kesällä paremmiksi, jolloin rehukerroin pienenee ja siten myös ympäristökuormitus laskee. Vesimäärä on sama kuin yläpuolisella Kontiolahden kalanviljelylaitoksella eikä lisäys vaaranna Uilonpuron tilaa. Hakijalla on ongintalammikkotoimintaa Kantelesärkän lammessa ja laitoksen alapuolisessa purossa. Alueella on Pohjois-Karjalan TE-keskuksen myöntämä onginta- pilkintä- ja viehekalastuskielto. Kalojen karkaamisen estämiseksi on tarpeen pitää esteaitaa ongintaalueen alapäässä Uilonpurossa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselta, Pohjois- Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kontiolahden kunnanhallitukselta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kontiolahden kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 9.1.2004. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Pielisjokiseutu -lehdessä 11.12.2003. Lausunnot 1. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on lausunut luvan myöntämisen edellytyksistä ja lupamääräysten osalta lausunut: "Kantelesärkän kalalaitoksella on kasvatettu kaloja jo noin 30 vuotta ja saman purovesistön yläosassa olevalla Kontiolahden kalanviljelylaitoksella yli 40 vuotta. Pitkälammesta Pielisjokeen laskevan puron vesi on siten ollut kalankasvatuksen voimakkaasti kuormittama jo kymmeniä vuosia. Puro on matala ja kapea ja soveltuu siksi huonosti virkistyskäyttöön. Vaikka laitoksen kuormitus selvästi kohottaa purkuvesistön ravinnetasoa ja heikentää hygieenistä laatua, laitoksen toiminnasta yksinään taikka yhdessä Kontiolahden kalalaitoksen kanssa ei ole arvioitavissa olevaa yleistä terveyshaittaa. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei myöskään aiheudu pohjaveden tai maaperän pilaantumisen
vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Hakijalla on käyttöoikeus tarvittaviin maa- ja vesialueisiin omistusoikeuden ja yhteisten alueiden osakkuuden kautta. Näin ollen ympäristökeskus katsoo, että edustamansa yleisen edun kannalta luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Mikäli ympäristölupa laitoksen toimintaan myönnetään, ympäristökeskus esittää, että lupamääräyksiä annettaessa huomioidaan seuraavaa: Rehumäärää ja kuormitusta koskevien määräysten antaminen Laitokselle asetetaan kokonaisfosforin vesistöpäästöä koskevan luparajan lisäksi myös vuotuista rehunkulutusta koskeva rajoitus. Perustelu: Kantelesärkän kalalaitoksella ei ole kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa tarkkailua, jolla voidaan pelkästään päästömittauksiin perustuen varmistaa toiminnalle asetettavien kuormitusrajojen noudattaminen. Siksi luvassa on tarpeen mitoittaa laitoksen toimintataso myös vuotuisen kalankasvatukseen käytettävän rehumäärän avulla. 7 Vesimäärän mittaaminen Kalankasvatusaltaisiin johdetun vesimäärän mittausta koskien laitos velvoitetaan laatimaan erillinen virtaaman mittaussuunnitelma. Suunnitelmassa tulee esittää virtaaman mittausmenetelmä ja mittauspaikat. Virtaama tulee havaita kasvatuskauden aikana vähintään viikoittain ja tiedot merkitään hoitopäiväkirjaan. Perustelu: Hakemuksessa ei ole selväpiirteisesti kuvattu laitokselle johdetun vesimäärän mittaamista. Laitokselle johdettava vesimäärä on maa-allaslaitoksilla keskeinen laitoksen toimintatasoa määrittävä tekijä. Virtaaman tietäminen on myös oleellinen osa kuormitusta tarkkailtaessa silloin, kun toiminnalle asetetaan päästörajoja. Päästötarkkailu Laitokselle asetettava vesistökuormituksen kokonaisfosforin päästöraja määrätään seurattavaksi ainetasetarkasteluun perustuen ja määrävuosina tehtävän päästömittauksen avulla. Perustelu: Joka kolmas vuosi viisi kertaa otettavien kuormitusnäytteiden avulla tehtävä päästötarkkailu ei anna vielä riittävää tietoa todellisesta kokonaispäästöstä. Laajempi kuormitustarkkailu olisi kuitenkin kokoluokaltaan vielä pieneksi luokiteltavan laitoksen tuottoon nähden kohtuuttoman kallis. Vesinäytteiden avulla määrävuosina tehtävän kuormitustarkkailun tuloksia voidaan kuitenkin käyttää pääasiassa ainetasetarkastelun perusteella määritettävän kuormitustason suuruusluokan tarkistamiseen. Tarkkailusuunnitelma Hakemuksessa esitettyä tarkkailusuunnitelmaa tarkennetaan seuraavasti: - Hoitopäiväkirjanpidosta laaditaan vuosittain erillinen yhteenveto, joka toimitetaan ympäristökeskukselle viimeistään toimintavuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.
- Kuormitusnäytteet otetaan kokoomanäytteinä. Käsin koottaessa kokoomanäyte kerätään vähintään kahtena perättäisenä päivänä noin 12 tunnin aikana kunakin näytteenottopäivänä 1 2 tunnin välein otettavina osanäytteinä. Kuormitusnäytteiden ottopisteet kuvataan selkeästi. Mikäli kuoritusnäytteitä kerätään useammasta kohdasta, kootaan osanäytteet näytteenottopisteiden virtaamien suhteessa. - Kuormitusnäytteiden ja vesistönäytteiden tulokset toimitetaan ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa näytteenotosta ja vuosiyhteenvetona seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Kuormitustarkkailun raportoinnissa näytteenoton perusteella saatavia tuloksia verrataan näytteenottoajankohdan rehunkulutuksen perusteella arvioituun laskennalliseen kuormitukseen. Luvan saaja velvoitetaan laatimaan luvassa määrättävät tarkennukset huomioiva tarkkailuohjelma ja toimittamaan se viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristöviranomaiselle. Ympäristökeskukselle määrätään oikeus tehdä tarkkailuohjelmaan tarpeelliseksi katsottavia muutoksia. Perustelu: Hakemuksessa esitetty tarkkailuohjelma ei ole riittävän yksiselitteinen. Mahdollisten tulkintaerimielisyyksien välttämiseksi on tarpeen, että lupakäsittelyn yhteydessä hyväksyttävä tarkkailuohjelma on selkeä ja kaikki tarkkailun keskeiset elementit selvästi esille tuova. Ei myöskään ole tarkoituksenmukaista ja asianosaisten yksityisten kansalaisten oikeusturvan vuoksi asiallista, että tarkkailuohjelma on hajautettuna hakemusasiakirjoihin ja mahdollisiin siitä tehtäviin muistutuksiin. Siksi on tärkeää, että lupapäätöksessä tehtävät muutokset ja tarkennukset hakemuksessa esitettyyn tarkkailuohjelmaan esitetään luvan saajan toimesta erillisenä asiakirjana. Tarkkailuohjelmaa saattaa olla olosuhteiden muuttumisen, laitoksen toimintatason alentamisen tai jonkin muun syyn takia tarpeellista muuttaa luvassa määrättyä tarkoituksenmukaisemmaksi. Lupaa koskevan muutoshakemuksen tekemistä ympäristölupavirastolta voidaan tällöin pitää kohtuuttoman raskaana menettelynä. Luvan tarkistaminen Luvan tarkistamista koskeva hakemus tulee tehdä kahdeksan vuoden kuluttua nyt myönnettävän luvan myöntämispäivämäärästä lukien. Hakemukseen tulee velvoitetarkkailutulosten yhteenvedon perusteella tehtävän vesistövaikutusarvion lisäksi liittää selvitys kustannuslaskelmineen vesistökuormituksen edelleen vähentämiseksi tarkistettavan luvan kuormitustasosta. Perustelu: Kantelesärkän kalalaitos on toiminut jo noin 30 vuoden ajan. Laitoksen toiminta on ollut vakaata ja viranomaisten suuntaan avointa. Laitoksen toiminnasta ei ole odotettavissa ennalta arvaamattomia vaikutuksia ympäristöön, minkä vuoksi luvan tarkistamista koskevaa hakemusta ei ole tarpeen tehdä esitettyä aikaisemmin. Kuormituksen vähentämistä koskeva selvitys on tarpeen, koska kalankasvatuksessa kuten muussakin ympäristöä kuormittavassa toiminnassa on jatkuvasti pyrittävä mahdollisimman pieneen ympäristökuormitukseen." 8
9 2. Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikkö on lausunut, että hakemuksen mukaisen ympäristö- ja vedenottoluvan myöntämiselle ei ole yleisen kalatalousedun kannalta estettä. Laitoksen poistovesien puhdistamiseen ei ole olemassa tehokasta teknis-taloudellista menetelmää, mutta lietteen tehokkaaseen poistoon maa-altaista ja lietteen ympäristöystävälliseen käsittelyyn tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. 3. Kontiolahden ympäristölautakunta on huomauttanut, että hakemuksesta poiketen Uilonpuron varrella on yksityisiä uimarantoja ja rantasaunoja, joiden virkistyskäyttöä veden laadun huonontuminen haittaa tai estää aiemmin käytetyn uimarannan käytön kokonaan. Puron varrella on asutusta, joka kärsii jonkin verran päästöistä. Laitoksen ympäristövaikutukset näkyvät selvästi alapuolisen puron rehevöitymisenä ja Uilonpuron suistossa Pielisjoella vesikasvillisuudessa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee vuosittain yksittäisiä ilmoituksia Uilonpuron huonosta tai epäilyttävästä veden laadusta. Laitoksen kuormitustasoa ei voida nykyisestään enää nostaa, vaan sitä olisi mahdollisuuksien mukaan vähitellen laskettava kasvatusaltaiden uusimisella ja paremmalla hoidolla, rehun käytön optimoinnilla ja muilla laitosteknisillä keinoilla. Hakemuksen tietoja perkausjätteiden toimituspaikasta tulee täsmentää ja niiden käsittelytapa yksilöidä. Kasvatusaltaiden tyhjentäminen on tehtävä asteittain pohjalietteen purkautumisen estämiseksi. Lietteen poistosta on pidettävä kirjaa ja liete on sijoitettava pellolle siten, että päästöt vesistöihin estyvät. Laitoksen perkausjätevesien ja kiinteistön talousjätevesien käsittelyjärjestelmää on tarkkailtava ohivuotojen varalta, kunnes laitos pystyy liittymään suunnitteilla olevaan viemäriverkostoon. Mikäli verkoston rakentaminen lykkääntyy vuoden 2005 loppua pitemmälle, tulee hakijan toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle jätevesien käsittelyjärjestelmästä asetuksen 542/2003 mukainen selvitys. Toiminnasta mahdollisesti syntyvät hyöty- ja ongelmajätteet on toimitettava asianmukaisiin vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin.
10 4. Kontiolahden kunta on yhtynyt lausunnossaan kunnan ympäristölautakunnan lausuntoon. Muistutukset 1. AA ja BB ovat Uilonpuron alaosaan rajoittuvien tilojen omistajina katsoneet, että heidän tiloilleen on aiheutunut haittaa kalalaitoksen fosforikuormituksesta. Muistuttajien omistaman noin 300 metriä pitkän, rakennuskelpoisen ranta-alueen hyötykäyttö on nyt rajoitettua. Fosforikuormitus aiheuttaa kesäisin Uilonpuron suistoalueella vesistön limoittumista, vesikasvillisuuden runsastumista ja veden laadun heikkenemistä. Kantelesärkän laitoksen kalankasvatuksessa on pyrittävä sellaisen puhdistustekniikan käyttöön ottoon, että fosforipäästöt voidaan minimoida. 2. CC ja DD ovat ilmoittaneet asuneensa tilalla 16 vuotta. Alkuaikoina Uilonpuron vesi oli huomattavasti kirkkaampaa ja puhtaampaa. Purossa uitiin ja luonnonkalakin nousi Pielisjoesta puroon. Puro rehevöityy vuosi vuodelta, pohjakasvillisuus lisääntyy ja aika-ajoin vesi haisee voimakkaasti. Kantelesärkän kalalaitoksen yläpuolinen vesi on kirkkaampaa. Kalojen kulkureitti Pitkälammesta on estynyt. Puron veden virtauksessa on havaittu nopeita muutoksia, jotka oletettavasti johtuvat yläpuolisten kalalaitosten altaiden tyhjentämisestä. Haetun luvan kuormitus on aivan liian suurta, kun sitä verrataan puron vesimäärään. Muistuttajat vaativat hakemuksessa esitettyjä kuormitusmääriä alennettavaksi runsaasti ainakin puoleen esitetyistä. Heikki Mustonen ja Pohjois-Karjalan maaseutukeskus on yhteisvastuullisesti määrättävä maksamaan puron virkistyskäytölle aiheutuvasta haitasta 200 euron vuotuinen korvaus.
11 3. EE ja FF ovat 14.4.2004 saapuneessa muistutuksessaan ilmoittaneet asuneensa Uilonpuron varressa noin kaksi vuotta. Yläpuolisten kalanviljelylaitosten käyttämä rehu rehevöittää Uilonpuroa ja luonnollisesti myös Pielisjokea, johon puro laskee. Muistuttajilla on ollut tarkoitus kunnostaa puron yhteydessä olevaan vanhaan "lohilammikkoon" uimapaikka. Veden tulisi olla uimakelpoista koko kesän. Kalanviljelylaitosten luvista olisi päätettävä niin, että toiminnasta ei koidu alajuoksun asukkaille haittaa eikä ympäristöä kuormiteta tarpeettomasti. Uilonpuron tulisi olla ympärivuotiseen virkistyskäyttöön soveltuva. Kenelläkään sen varrella asuvalla tai toimintaa harjoittavalla ei ole oikeutta pilata yhteisiä vesistöjä. Muistuttajat eivät halua kalanviljelyä lisättävän tulevaisuudessa, ympäristölupahakemusten hyväksymistä nykyisilläkin kasvatusmäärillä tulisi harkita kriittisesti. HAKIJAN SELITYS Pohjois-Karjalan TE-keskuksen lausunnon johdosta hakijalla ei ole huomautettavaa. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija lausuu, että virtaaman mittaussuunnitelma ja tarkkailuohjelma laaditaan jatkossa ympäristökeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Laitoksen käyttämä vesimäärä voidaan helpoiten mitata altaiden poistomunkkien ylisyöksyn perusteella. Kontiolahden kunnan ja Kontiolahden ympäristölautakunnan lausuntojen johdosta hakija lausuu, että lausunnoissa ilmoitettu tuotantomäärä on väärä. Laitoksen vuosituotanto on ollut 9 000-14 000 kiloa. Lausunnoissa ei ole ilmoitettu, missä laitoksen alapuolella olevat "yksityiset uimarannat" sijaitsevat. Uilonpuro on niin pieni, että siinä ei käytännössä voi uida ilman ruoppausta tai purouoman muuttamista. Uilonpuro on ollut kalanviljelykäytössä noin 45 vuotta. Asutus on tullut alueelle huomattavasti myöhemmin, joten naapuruussuhdelaissa määritellyn aikaprioriteettiperiaatteen
12 mukaan alueelle muuttaneiden tiedossa on ollut, että alueella on kalankasvatusta. Alueella ei ole kaavoitusta, vaan rakentaminen on tapahtunut poikkeusluvilla. Maan käytössä ei ole myöskään ole tapahtunut muutoksia, joiden perusteella kalankasvatus ei voisi jatkua nykyisessä laajuudessaan. Laitos on pienentänyt kuormitustaan merkittävästi 1980- ja 1990-lukuihin verrattuna ja saavuttanut jo nyt vuodelle 2005 asetetun kuormituksen tavoitetason. Perkausjätteet toimitetaan Rääkkylässä sijaitsevalle Mikko Makkosen Huhmarturkikselle. Kalojen perkaus ajoittuu pääasiassa talviajaksi, jolloin perkausjätteet säilytetään pakastettuna. Pieni määrä jätettä voidaan kompostoida laitoksella. Jätehuollossa on noudatettu ja tullaan noudattamaan annettuja määräyksiä. Jätevesiverkostoon liitytään heti verkoston valmistuttua. AA:n ja BB:n muistutuksen johdosta hakija lausuu, että Uilonpuron suistoa Pielisjoella kuormittavat myös maatalous, lehmien laidunnus ja metsien ojitus. Alueen virtausoloja ovat heikentäneet Kuurnan voimalaitoksen rakentaminen ja lahtialueen suulle rakennettu pengertie. Tällä hetkellä ei ole olemassa sellaisia taloudellisesti toteuttamiskelpoisia menetelmiä, joilla kalankasvatuksen poistovesiä voidaan tehokkaasti puhdistaa. CC:n ja DD:n muistutuksen johdosta hakija on lausunut, että CC:n ja DD:n muistutuksen mukaan puron vesi on ollut 16 vuotta sitten nykyistä puhtaampaa. Mikäli näin on ollut, niin aluetta kuormittaa nykyisin jokin muu taho kuin kalankasvatus, koska sen kuormitus on pienentynyt merkittävästi 16 viime vuoden aikana. Kalalaitoksen kohdalla on ollut mylly 1800-luvulta lähtien, joten kalan kulku on estynyt jo ennen kalaviljelylaitosten rakentamista. Uilonpuro on ollut kalanviljelykäytössä jo 45 vuotta ja viranomaislausuntojen perusteellakin sen virkistyskäyttömahdollisuudet ovat vähäiset ilman ruoppausta. Tämän vuoksi ja aikaprioriteettiperiaatteen mukaan vaadituille korvauksille ei ole olemassa lakisääteistä
perustetta. CC:llä ja DD:llä on alueelle tullessaan ollut tiedossa, että Uilonpuron varrella on kalanviljelyä. 13 Lausunnossa ja muistutuksissa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, jotka estäisivät ympäristöluvan myöntämisen haetussa muodossa Kantelesärkän kalalaitokselle. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON TARKASTUS Ympäristölupavirasto on 12.5.2004 suorittanut Kantelesärkän kalalaitoksella tarkastuksen, josta laadittu kertomus on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksella on tutustuttu laitosalueeseen ja muistuttajien rantatiloihin Uilonpuron varressa. Hakija ilmoitti tarkastuksella, että asemapiirrokseen merkitty varaus uusille altaille tulee toteutettavaksi ja hakija toimittaa muutosta koskevan suunnitelman ympäristölupavirastolle kesäkuun puoliväliin mennessä. HAKEMUSSUUNNITELMAN MUUTOS Hakija on 2.6.2004 toimittanut ympäristölupavirastolle hakemussuunnitelman muutoksen. Asemapiirrokseen merkityt varaukset uusille altaille esitetään toteutettavaksi. Lisäaltaat ovat tulleet tarpeellisiksi, koska poikastoimittajat voivat tuottaa 0+ -ikäluokan lämpöhaudottuja poikasia, jotka voidaan siirtää ulkokasvatukseen. Laitoksella olisi jatkossa kasvatuksessa kolmea eri ikäluokkaa entisen kahden ikäluokan sijasta. Uudet altaat eivät vaikuta laitoksen veden käyttöön tai kuormitukseen. Alkuperäisen lupahakemuksen mukaisiin kala- ja rehumääriin ei haeta muutoksia. Uusien maa-altaiden allaskohtainen pinta-ala olisi 190 m 2 ja tilavuus noin 300 m 3. Vesi altaisiin johdettaisiin yläpuolisista altaista halkaisijaltaan 200 mm:n putkilla. Uusien altaiden vesi olisi siis jo kerran kasvatukseen käytettyä vettä. Altaiden alapäähän tehdään munkkirakenteet, joilla voidaan säädellä veden korkeutta. Tulovesiputkissa on sulut, joilla veden tulo voidaan tarvittaessa lopettaa.
14 HAKEMUSSUUNNITELMAN MUUTOKSESTA KUULEMINEN Ympäristölupavirasto pyysi hakemussuunnitelman muutoksesta lausunnot Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselta ja Kontiolahden kunnan ympäristölautakunnalta. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on katsonut, että esitettyjen lisäaltaiden rakentamiseen ei ole estettä. Lisäaltaiden myötä laitoksella käytettävän vesimäärän mittaaminen kuitenkin monimutkaistuu edelleen. Luvassa on siksi kiinnitettävä erityistä huomiota käytettävän vesimäärän mittaamiseen. Kontiolahden kunnan ympäristölautakunta ei ole antanut hakemuksen muutoksesta lausuntoa. MERKINTÄ Ympäristölupavirastossa on ollut Kantelesärkän kalalaitoksen hakemuksen kanssa samanaikaisesti ratkaistavana ProAgria Pohjois-Karjala ry:n Kontiolahden kalanviljelylaitoksen ympäristölupahakemus (dnro ISY-2003-Y-217). YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU ASIOIDEN KÄSITTELEMINEN YHDESSÄ Ympäristölupavirasto antaa samanaikaisesti päätöksen numero 87/04/2 Kontiolahden kalanviljelylaitoksen ympäristölupa-asiassa. Perustelu: Asioiden ratkaiseminen ympäristönsuojelulain 40 :n nojalla samanaikaisesti on tarpeen, koska hankkeiden yhteisvaikutus Uilonpurossa on lupaharkinnassa otettava huomioon.
15 LUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Heikki Mustoselle - ympäristöluvan Kantelesärkän tilalla RN:o 7:50 tapahtuvalle kalankasvatustoiminnalle, jossa kalojen vuotuinen lisäkasvu on noin 10 000 kg, - luvan veden johtamiseen Kantelesärkän lammesta enintään 150 l/s käytettäväksi laitoksella tapahtuvassa kalankasvatuksessa sekä - luvan esteverkon pitämiseen Uilonpurossa siinä tapahtuvaa kalojen ongintatoimintaa varten. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Laitoksen rakenteet ja uusien altaiden rakentaminen 1. Kalankasvatukseen käytetään laitosalueella olevia neljää maa-allasta, joiden pinta-ala on yhteensä 1 310 m 2. Jokaiseen kasvatusaltaaseen johtaa erillinen vesitysputki Kantelesärkän lammesta. Laitokselle rakennetaan kaksi uutta kasvatusallasta, joiden yhteispinta-ala on 380 m 2. Altaiden vesitys tapahtuu putkilla niiden yläpuolisista kasvatusaltaista nro 2 ja nro 3. Uilonpuron onginta-alueelle istutettujen kalojen alasvaeltamisen estämiseksi Uilonpurossa on esteaita alimmaisen kasvatusaltaan kohdalla. Kasvatusaltaiden, vesitysputkien ja esteaidan sijainti ilmenevät hakemuksen liitteenä 2 olevasta asemapiirroksesta 1:500, hakemuksen täydennyksen 2.10.2003 liitteestä 4 ja hakemuksen muutoksen 2.6.2004 asemapiirroksesta 1:500. 2. Uusien altaiden kaivutyöt on tehtävä kuivatyönä siten, että maa-aineksia ei pääse vesistöön. Kaivumassat on läjitettävä maa-alueelle ja työt on suoritettava niin, että vesistön samentuminen estetään.
16 Uusien altaiden alapäihin on tehtävä lietteenpoiston helpottamiseksi lietetaskut tai niitä vastaavat rakenteet. Suunnitelma lietetaskujen rakenteesta ja lietteenpoiston toteuttamisesta on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen tarkistettavaksi hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista. Vesistön pilaantumisen ehkäiseminen 3. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. 4. Laitoksella saa käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 11 000 kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Rehun fosforipitoisuus saa olla enintään 1 %. 5. Fosforipäästö vesistöön saa olla kokonaisfosforina laskien enintään 60 kg vuodessa. Fosforikuormitus lasketaan käytetyn rehun fosforimäärän ja kalojen lisäkasvuun sitoutuneen fosforimäärän erotuksena. Vesistöön joutuva ominaiskuormitus ei saa ylittää 6 grammaa fosforia tuotettua kalakiloa kohti. 6. Kasvatusaltaat on puhdistettava lietteestä kokonaan vähintään kerran vuodessa. Altaiden tyhjennys vedestä on tehtävä lietteen irtoamisen estämiseksi hitaasti välttäen nopeita virtaaman vaihteluita. Altaiden puhdistuksesta on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava Kontiolahden ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Uusien kasvatusaltaiden alapäihin toteutettavat lietetaskut on tyhjennettävä lietteestä kalojen kasvukaudella aina tarvittaessa kuitenkin vähintään kahden viikon välein. Puhdistuksen ajaksi on virtaus altaissa pysäytettävä. Perkausjätevesien käsittely 8. Perkausjätevedet on johdettava kahden sakokaivon kautta maaimeytykseen luvan saajan hallinnassa olevalle alueelle. Sakokaivojen liete on toimitettava joko sakokaivolietteen käsittelypaikalle tai levitettävä luvan saajan hallinnassa oleville pelloille niin, että lietteen valuminen vesistöön on estetty.
17 Alueelle rakennettavan viemäriverkon valmistuttua luvan saajan on johdettava perkausjätevedet siihen. Vesimäärän mittaaminen 9. Laitokselle johdettava vesimäärä on mitattava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Määräykset ympäristön muun pilaantumisen ehkäisemiseksi 10. Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Kuolleet kalat on poistettava altaista mahdollisimman pian. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä ja toimitusaika ja -paikka. Kuolleiden kalojen käsittely, kuljetus, varastointi ja kompostointi on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. Häiriö- ja poikkeustilanteet 11. Luvan saajan on ilmoitettava kalanviljelylaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
18 Tarkkailu- ja raportointimääräykset 12. Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Tiedot on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 13. Laitoksen käyttö- ja kuormitus- ja vesistötarkkailu toteutetaan hakemussuunnitelman täydennyksen liitteenä 4 olevan, 16.6.1994 päivätyn tarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti täydennettynä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen muistutuksessa esitetyillä lisäyksillä ja täsmennyksillä. Korjattu tarkkailuohjelma on toimitettava ympäristökeskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailutulosten raportointi Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Kontiolahden ympäristönsuojeluviranomaiselle toteutetaan tarkkailuohjelmassa tarkemmin määriteltävällä tavalla. Tarkkailujen tulokset on lisäksi vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen ja etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 14. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti ja vakavissa tapauksissa myös Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle sekä Pohjois-Karjalan TE-keskukselle. 15. Kalankasvatuslaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
19 ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista rakenteista ja veden johtamisesta laitokselle aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Korvausta veden johtamisesta vesistöön aiheutuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voidaan päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tällä päätöksellä myönnetyt luvat ovat voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2012 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävä 30.6.2011 mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoitoja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
20 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Kalankasvatuslaitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ympäristönsuojeluasetuksen 37 :n mukaisesti. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista arvioidessa on otettu huomioon laitoksen ikä, tekniset ratkaisumahdollisuudet, vesistön muu kuormitus sekä purkualueen vesistön soveltuvuus muuhun käyttöön. Laitoksen kuormitus ja vesistövaikutukset eivät asetetuilla päästörajoilla kasva aikaisemmasta. Laitokselle rakennettavat uudet altaat eivät lisää laitoksen veden käyttöä eikä kuormitusta. Ne mahdollistavat kolmen eri kalaikäluokan kasvattamisen samanaikaisesti. Uudet altaat edellytetään varustettaviksi lietetaskuilla, joista liete on poistettava kalojen kasvukaudella vähintään kahden viikon välein. Tämä vastaa pienillä maa-allaslaitoksilla parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta. Uilonpuron vesistöalueen kalankasvatuksen yhtäaikaisesti myönnettävissä ympäristöluvissa Kantelesärkän ja Kontiolahden laitosten ravinnekuormitusta on rajoitettu niin, että ympäristösuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Luvan mukaisesti toimittaessa Kantelesärkän kalalaitoksen päästöistä vesistöön ei yhdessä yläpuolisen Kontiolahden kalanviljelylaitoksen päästöjen kanssa aiheudu ennalta arvioiden sellaista vesistön pilaantumista, josta aiheutuisi korvattavia edunmenetyksiä ja
21 joista olisi luvan myöntämisen yhteydessä määrättävä korvauksia. Uilonpuron käyttöä virkistykseen rajoittaa osaltaan sen virtaaman pienuus ja etenkin puron alajuoksulla vesistöön kohdistuva muu kuormitus maa- ja metsätaloudesta. Ennakoimattomien vahinkojen osalta annetaan erillinen ohjaus. Veden johtaminen laitokselle Kantelesärkän lammesta ei loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja se on tarpeen hyödyllistä taloudellista toimintaa varten. Lupa veden johtamiseen voidaan siten myöntää vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin ja 9 luvun 2 :n nojalla. Esteaidalle on saatu vesialueen omistajan suostumus ja TE-keskus on antanut aluetta koskevan onginta- pilkintä- ja viehekalastuskiellon. Esteaidasta ei ole haittaa muulle vesistön käytölle eikä se rajoita kalojen vaellusta Uilonpurossa, koska sen estää yläpuolinen myllypato. Lupa kalojen karkaamisen estävän esteverkon pitämiseen Uilonpurossa voidaan siten myöntää kalastuslain 27 :n nojalla. Määräysten perustelut Rehunkäyttöä ja vesistökuormitusta on luvassa rajoitettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi hakemuksessa esitettyä pienemmäksi. Laitoksen vesistökuormituksen vähentämiseksi annetaan määräykset suurimmasta sallitusta vuotuisesta rehun käyttömäärästä ja fosforikuormituksesta. Lisäksi asetetaan määräys tuotettua kalakiloa kohti laskettavalle fosforin ominaiskuormitukselle (enintään 6 g/kg), joka on tiukempi, kuin valtioneuvoston vesiensuojelun tavoiteohjelman 2005 asettama keskimääräinen tavoite 7 g fosforia kasvatettua kalakiloa kohti. Vuotuinen fosforikuormitusraja (60 kg fosforia) perustuu seuraavaan laskelmaan: Kuivarehun sisältämä fosfori 11 000 kg x 0.9 % (P-pit.) = 99 kg Lisäkasvuun sitoutuva vähennetään 10 000 kg x 0,4 % = 40 kg Vesistöön joutuva = 59 kg Laitoksen käyttövesimäärän lisääminen 150 litraan sekunnissa on perusteltua kasvatusolosuhteiden parantamiseksi. Siitä ei aiheudu lisähaittaa alapuoliselle vesistölle.
Kalankasvatustoiminta ei asetettavilla kuormitusrajoilla ennalta arvioiden aiheuta vesistön tilan ja käyttökelpoisuuden huonontumista nykyisestä. 22 Määräykset 3-7 annetaan ympäristönsuojelulain 43 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n nojalla. Toiminnan luonteesta johtuen ympäristöhaittoja voidaan tehokkaimmin vähentää antamalla määräys rehun määrästä ja suurimmasta sallitusta fosforikuormituksesta. Kalojen perkaus alueella sijaitsevassa kalankäsittelytilassa muodostaa yhdessä kalankasvatuksen kanssa toimintakokonaisuuden. Perkausvesien käsittelyä koskeva määräys 8 annetaan ympäristönsuojelulain 43 :n nojalla. Määräys 10 jätteiden käsittelystä annetaan ympäristönsuojelulain 45 :n 1 momentin nojalla. Määräys 11 toimista häiriö- ja poikkeustilanteissa annetaan ympäristönsuojelulain 43 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n nojalla. Määräykset 9 ja 12-14 annetaan ympäristönsuojelulain 46 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n nojalla. Ympäristönsuojelulain 46 ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 edellyttävät tarpeellisia määräyksiä toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja toiminnan vaikutusten tarkkailusta sekä valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista. Toiminnan harjoittajaa koskee ympäristönsuojelulain 5 :n mukainen selvilläolovelvollisuus toiminnan ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojelulain 81 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle toimintaa koskevista muutoksista tai poikkeavista tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen (määräys 14). Määräaika lupamääräysten tarkistamishakemuksen tekemiseen on syytä asettaa samaksi kuin Kontiolahden kalanviljelylaitoksen ympäristöluvassa.
23 VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Kontiolahden ympäristölautakunnan ja Kontiolahden kunnan vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Kiinteistön talousjätevesien käsittelyjärjestelmään kohdistuvat vaatimukset jätetään tutkimatta tähän asiaan kuulumattomina. AA:n ja BB:n, CC:n ja DD:n sekä EE:n ja FF:n vesistökuormituksen vähentämistä koskevat vaatimukset otetaan huomioon vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi annetuissa määräyksissä ja ratkaisun perusteluissa näkyvällä tavalla. Alapuolisen vesistön pilaantumisen estämiseksi laitoksen hakema rehunkäyttömäärä 18 000 kg vuodessa on rajoitettu 11 000 kg:aan vuodessa. CC:n ja DD:n vaatimus Uilonpuron virkistyskäytölle aiheutuvan haitan korvaamisesta hylätään seuraavin perustein: Nyt yhdessä ratkaistavien hakemusten mukaisista toiminnoista tosin aiheutuu rehevyystason nousua Uilonpurossa tilan RN:o 110:0 kohdalla, mutta tästä ei voida katsoa aiheutuvan muistuttajien kiinteistölle ympäristövahinkolain 4 :n mukaisen sietämisvelvollisuuden ylittävää korvattavaa haittaa, kun otetaan huomioon Uilonpuron luontaisista vesimäärä- ja laatuvaihteluista aiheutuvat rajoitukset virkistyskäytölle tilan kohdalla. Ennalta arvaamattomien vahinkojen osalta annetaan erillinen määräys. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulain 39, 40, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56 ja 72 Ympäristönsuojeluasetuksen 5, 19, 30 ja 37 Ympäristövahinkolain 4 Vesilain 2 luvun 6 1 momentti ja 9 luvun 2 Kalastuslain 27
24 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 840 euroa (kalanviljelylaitos, jonka lisäkasvu on 10 000-50 000 kg vuodessa). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle, Pohjois-Karjalan TEkeskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Kontiolahden kunnassa. Tieto kuulutuksesta julkaistaan Pielisjokiseutu -lehdessä. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto ja niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa.
25 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy perjantaina 15.10.2004. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.
V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 86/04/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 15.10.2004 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: (017) 243 511 Telekopio: (017) 243 665 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.