Liite tasapainotustyöryhmän raporttiin VIHANNIN KUNNAN KOULUVERKKOSELVITYS 2011 2016 Sivistyksen työryhmä & Eero Laesterä
Sivu 2 / 21 1. Kouluverkkoselvityksen lähtökohdat ja ratkaisun tavoitteet...3 2. Opetusryhmien muodostaminen lainsäädännöllistä taustaa...5 2.1. Opetusryhmät alakouluissa 2011 2016...6 2.2. Koulukuljetustarve Kirkonkylän koululle lv. 2011 2012...8 2.2.1. Korvenkylän suunta...8 2.2.2. Alpuan suunta...8 2.3. Vaikutukset alakoulujen opetushenkilöstöön...9 2.3.1. Alpuan koulu...9 2.3.2. Korvenkylän koulu...9 2.3.3. Määräaikaisesti Vihannin kunnan koululaitoksessa täytettynä olevat virat ja toimet...9 2.3.4. Nykyisten viranhaltijoiden siirtäminen toiseen virkasuhteeseen ja virkasuhteen irtisanominen...9 2.3.5. Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet... 10 2.4. Kustannusvaikutukset... 11 3. Yläkoulu ja lukio... 14 3.1. Oppilasmäärä ja ennuste... 14 3.2. Kaksisarjaiseen kouluun siirtyminen... 14 3.3. Kaksisarjaiseen kouluun siirtymisen vaikutus opetustuntien määriin eri oppiaineissa... 15 3.3.1. Äidinkieli ja kirjallisuus...15 3.3.2. Matemaattiset aineet (matematiikka, fysiikka, kemia ja atk)... 16 3.3.3. Kielet (englanti, ruotsi, saksa ja espanja)... 16 3.3.4. Uskonto, psykologia ja filosofia... 17 3.3.5. Biologia ja maantieto...17 3.3.6. Historia ja yhteiskuntaoppi... 17 3.3.7. Liikunta ja terveystieto...18 3.3.8. Kotitalous... 18 3.3.9. Kuvataide... 19 3.3.10. Tekninen työ... 19 3.3.11. Tekstiilityö... 20 3.3.12. Musiikki... 20 3.4. Arvio palkkakustannussäästöistä kaksisarjaiseen yläkouluun siirryttäessä... 21
Sivu 3 / 21 1. Kouluverkkoselvityksen lähtökohdat ja ratkaisun tavoitteet Kunnanhallitus nimesi Vihannin kunnan taloutta tasapainottamaan erityisen ohjausryhmän, joka asetti tasapainottamistyölle selvät tavoitteet tietäen, että tavoitteen saavuttaminen johtaa suuriin rakenteellisiin muutoksiin. Rakenteelliset muutokset tunnistettiin jokseenkin samoiksi, joihin Vihanti joutuisi mahdollisessa kuntaliitostilanteessa. Talouden tervehdyttämisen ohjausryhmä nimesi sivistystoimen työntekijöistä työryhmän jolle annettiin ensiksi tehtäväksi selvittää, millä edellytyksillä opetus on järjestettävissä, jos Alpuan ja Korvenkylän alakoulut lopetetaan ja koulujen alueella oleva varhaiskasvatuksen toiminta siirretään kirkonkylälle. Myöhemmin kävi selväksi, että tämä vaihtoehto ei ole järkevästi mahdollinen, ja vaihtoehtoa muutettiin niin, että Alpuan ja Korvenkylän oppilaat siirretään pääsääntöisesti kirkonkylälle, mutta tietyin rajauksin Lampinsaareen. Työn edetessä pohdittiin myös mahdollisuutta lakkauttaa Lampisaaren koulu Alpuan sijasta. Ohjausryhmä päätyi esittämään lakkauttamista seuraavilla perusteilla: Lampinsaari: hyvä, käytännöllisempi koulurakennus, hyvä keittiö ja ruokasali, hyvä liikuntasali ja ulkoliikuntatilat ryhmiksen, tulevan paiväkodin, tilat ovat samassa rakennuksessa, jolloin päiväkodin hallinnointi voidaan yhdistää koulunjohtajalle edelliseen järjestelyyn liittyen myös ruokailu tapahtuu koulun ruokasalissa myös aamu ja iltapäivätoiminta voidaan liittää päiväkotiin. Koska toiminnot ovat samassa tilassa, ei ole pakotettua tarvetta lisähenkilökunnalle. erityisopetus on järjestetty toimivaksi Lampinsaaressa. Sen siirtäminen kirkolle on vaikeaa oppilaiden näkökulmasta (inhimilliset tekijät). Toiminnallisten seikkojen lisäksi myös laskelmat puoltavat Lampinsaaren jatkamista. Alpua: vanha kivikoulu on vanha epäkäytännöllinen koulurakennus, pieni liikuntatila sijaitsee hirsisessä rakennuksessa. vuokratiloissa oleva ryhmis sijaitsee noin 2 km:n päässä koulurakennuksesta. Ryhmistä ei voi yhdistää koulun tiloihin, koska ei ole tiloja. Tämän vuoksi ryhmis lakkautetaan Alpuassa. aamu ja iltapäivätoimintaan osallistuvat oppilaat täytyy joko kuljettaa linja autolla ryhmikseen tai koululla jatkaa koulunkäyntiavustajan päivää Lisäksi pyydettiin selvittämään, millä edellytyksillä yläkoulun opetus olisi järjestettävissä kaksisarjaisena nykyisen kolmisarjaisuuden sijasta. Myös lukion lakkauttamisen mahdollisuuksia selvitettiin. Lukion lakkauttamisen selvitystyö oli lyhin ja selkein: nykylainsäädännön perusteella lukion lakkauttaminen tulisi taloudellisilta vaikutuksiltaan kunnalle epäedulliseksi. Samoin yläkoulun toiminnan järjestäminen olisi vaikeaa yhteisten opettajaresurssien vuoksi.
Sivu 4 / 21 Selvitykseen ei ole otettu mukaan Haapavedeltä ja Oulaisista nykyisin Vihannissa Korvenkylän ja Alpuan kouluilla käyviä oppilaita. Heidät on vähennetty syyslukukaudesta 2011 alkaen Vihannissa koulua käyvistä oppilaista. Laskelmat pohjautuvat nykyisiin oppilasmääriin ja tuleviin oppilasennusteisiin. Työryhmä on pyrkinyt lisäksi selvittämään, mitä muutoksia ratkaisu toisi nykyisen perus ja lukioopetusta koskevan lainsäädännön, suositusten ja virkaehtosopimuksen pohjalta opetusjärjestelyihin ja opetushenkilöstön asemaan nykyisen oppilasennusteen mukaan. Kouluverkkoon puututaan siksi, että kunnan talouden tasapaino on vakavasti järkkynyt ja kunnan on tehtävä sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joiden seurauksena talous tasapainottuu, mutta samalla säilytetään mahdollisuus lakisääteisten palveluiden saamiseen. Kouluverkostoon liittyvistä uudelleenjärjestelyistä saatava säästö käytetään yleiskatteisesti koko kunnan talouden hyväksi. Ohjausryhmä päätyi esittämään seuraavaa ratkaisua alakouluverkoston ja siihen liittyvän varhaiskasvatuksen ja yläkoulun rakennemuutokseksi: Alakoulu ja siihen liittyvä varhaiskasvatus: Korvenkylän ja Alpuan alakoulun lakkautus niin, että lukuvuosi 2010 2011 on koulujen viimeinen lukuvuosi. Samassa yhteydessä lopetetaan kyliltä varhaiskasvatuksen palvelut. Mekanismi: Korvenkylän ja Alpuan oppilaista osa siirretään kirkonkylän kouluun, mutta osa oppilaista siirretään Lampinsaaren kouluun tarkoituksenmukaisten linja autoreittien perusteella. Alpuan ja Korvenkylän ryhmikset lakkaavat. Tässä yhteydessä varmistetaan mahdollisuus valmistella myös Lampinsaaren ruokahuolto jakelupohjalta. Lampinsaaren päiväkodin ruokailun järjestely muiden oppilaiden kanssa samassa tilassa. Yläkoulu: Yläkoulun siirtäminen kaksisarjaiseksi lukuvuoden 2011 2012 alusta.
Sivu 5 / 21 2. Opetusryhmien muodostaminen lainsäädännöllistä taustaa Opetusryhmien kokoa ei määrätä erityisopetusta ja esiopetuksen järjestämistä lukuun ottamatta muutoin lainsäädännössä. Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. (Perusopetuslaki 30 ) Opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, eri vuosiluokkien sekä esi ja lisäopetuksen oppilaita voidaan kuitenkin opettaa samassa opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilaitoksen oppilaiden kanssa. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Perusopetuslain (628/1998) 17 :n 2 momentissa tarkoitettuun erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla, jäljempänä säädetyin poikkeuksin, enintään kymmenen oppilasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos se on oppilaiden edellytysten tai opetuksessa käytettävän työskentelytavan takia perusteltua, eikä järjestely vaaranna opetuksen tavoitteiden saavuttamista. (30.12.1998/1194) Perusopetuslain (628/1998) 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta. Jos tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin tässä momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta. (Perusopetusasetus 2 ) Opetusministeriön suosituksessa opetusryhmien muodostamisesta esiopetuksessa todetaan, että esiopetusryhmään saa kuulua pääsääntöisesti enintään kolmetoista oppilasta. Jos esiopetusta antavan opettajan ohella ryhmän työskentelyyn osallistuu enimmän aikaa koulunkäyntiavustaja, lastenhoitaja tai muu tehtävään soveltuvan ammatillisen koulutuksen suorittanut henkilö, opetusryhmän enimmäiskoko voi olla kuitenkin enintään 20 oppilasta. Kun esiopetus järjestetään päivähoitopaikassa, jossa lapsi on koko päivän, noudatetaan päivähoitoasetuksen 6 1 momentin säännöstä eli seitsemää yli kolmevuotiasta lasta kohden tulee olla yksi kasvatusvastuussa oleva henkilö. Kun esiopetusta järjestetään päivähoitopaikassa vain esiopetukseen osallistuville lapsille, sovelletaan henkilöstömitoituksessa päivähoitoasetuksen 6 :n 2 momenttia eli yhtä kasvatusvastuussa olevaa henkilöä kohden voi olla enintään 13 lasta.
Sivu 6 / 21 2.1. Opetusryhmät alakouluissa 2011 2016 Jos kaikki Korvenkylän ja Alpuan oppilaat siirtyvät Kirkonkylän koululle, opetusryhmät kasvavat Kirkonkylän koululla suuriksi ja Lampinsaaren koulun ryhmät olisivat pienempiä yhdysluokkia. Kirkonkylän opetusryhmät jouduttaisiin jakamaan esiopetuksessa jo ensi syksystä alkaen. Oppilasmäärä on alkuopetusryhmissä lv. 2011 2012 47 oppilasta, joten tällä oppilasmäärällä toteutuessaan pitää perustaa 1. 2. yhdysluokka. Esiopetuksessa on 31 lasta, joten joudutaan perustamaan kaksi esiopetusryhmää. Lukuvuonna 2012 2013 esiopetuksessa on 28 lasta. Esiopetuksen lisäksi joudutaan viimeistään lv.2012 2013 alkuopetuksen luokat 1. 2. jakamaan kolmeen opetusryhmään, kuten myös tulevina lukuvuosina, jolloin myös 3. 4. luokille voi joutua perustamaan kolmannen opetusryhmän, koska syntyy yli 30 oppilaan opetusryhmä. Suuret opetusryhmät Kirkonkylän koululla eivät mahdollista erityisoppilaiden integrointia ko. ryhmiin. Suuria opetusryhmiä joudutaan nykyisen lisäksi jakamaan matematiikassa, äidinkielessä ja osin taitoaineissa, mikä lisää tuntikehyksen tarvetta ja opetuksen kustannuksia, vaikka lisähenkilöstöä ei palkatakaan. Kirkonkylän koulu opetusryhmät Vuosiluokat 2010-2011 Esi 1. 2. 3. 4. 5. 6. Yhteensä Kirkonkylän koulu 16 13 24 14 15 17 15 114 Alpuan oppilaat 5 13 5 13 8 5 8 57 Korvenkylän oppilaat 3 3 5 0 5 3 5 24 Oppilaat yhteensä tällä hetkellä 24 29 34 27 28 25 28 195 vähennetty Haapavedeltä kulkevat -1-5 -2-1 -9 vähennetty Oulaisista kulkevat -4-2 -1-2 -9 Yhteensä 2010-2011 23 24 30 25 26 24 25 177 lv. 2011-2012 31 23 24 30 25 26 24 183 lv. 2012-2013 28 31 23 24 30 25 26 187 lv. 2013-2014 32 28 31 23 24 30 25 193 lv. 2014-2015 31 32 28 31 23 24 30 199 lv. 2015-2016 41 31 32 28 31 23 24 210 Taulukko 1 Kirkonkylän opetusryhmät ikäluokittain lukuvuosina 2011 2016 oppilasennusteen pohjalta. Esiopetus 1. lk 2. lk 1. 2. lk 3. lk 4. lk 3. 4. lk 5. lk 6. lk YHT Yhteensä 2010 2011 1 1 1 1 1 1 1 7 lv. 2011 2012 2 1 1 *1 1 1 1 *8 lv. 2012 2013 2 1 1 1 1 *1 1 1 *9 lv. 2013 2014 2 1 1 1 1 1 *1 1 *9 lv. 2014 2015 2 1 1 1 1 1 1 1 *1 *10 lv. 2015 2016 3 1 1 1 1 1 1 1 1 10
Sivu 7 / 21 Taulukko 2 Esiopettajien ja luokanopettajien tarve Kirkonkylän koululla 2011 2016 oppilasennusteen pohjalta. *merkityssä ryhmässä 30 oppilasta. Jos ryhmässä on erityisoppilaita, joudutaan ryhmä jakamaan ja perustamaan luokanopettajan virka. Ratkaisumalli Lampinsaaren koulun kaikkiin opetusryhmiin mahtuu muutama oppilas lisää. Opetusryhmiin voitaisiin lisätä yhteensä n. 20 oppilasta ilman, että opetusryhmiä tarvitsee vielä jakaa. Edellytyksenä on, että oppilaat olisivat eri vuosiluokilta. Jos osa Alpuan ja Korvenkylän oppilaista ohjautuisi Lampinsaareen, Kirkonkylän alkuopetukseen ei tarvitsisi perustaa 1. 2. yhdysluokkaa. Lampinsaaren koulun esiopetusryhmässä on lv 2011 2012 9 oppilasta. Ryhmään mahtuisi muutama esiopetusta tarvitseva ilman lisähenkilöstöä. Lampinsaaren koulun opetusryhmät tekevät mahdolliseksi tarvittaessa erityisoppilaiden integroinnin yleisopetuksen ryhmiin. Lampinsaaren koulu opetusryhmät Esiop. 1. 2. 3. 4. 5. 6. Yhteensä erityisopetus Yhteensä lv. 2011 2012 9 14 15 14 52 *18 70 lv. 2012 2013 11 18 12 16 57 *17 74 lv. 2013 2014 10 20 14 15 59 lv. 2014 2015 9 21 18 12 60 lv. 2015 2016 9 19 20 14 62 Taulukko 3 Lampinsaaren koulun opetusryhmät 2011 2016 * Erityisoppilaiden määrä perustuu nykyisin koulua käyvien lasten määrään. Mukana ei ole mahdollisia uusia oppilaita. Opettajatarve Lampinsaari Esiop. 1. 2. 3. 4. 5. 6. Yhteensä erityisopetus Yhteensä lv. 2011 2012 1 1 1 1 4 * 2+2 8 lv. 2012 2013 1 1 1 1 4 * 2+2 8 lv. 2013 2014 1 1 1 1 4 lv. 2014 2015 1 1 1 1 4 lv. 2015 2016 1 1 1 1 4 Taulukko 4 Esiopettajien ja luokanopettajien tarve Lampinsaaren koululla 2011 2016 oppilasennusteen pohjalta. * erityisopetuksessa 1 virka ja 1 tuntiopettaja toistaiseksi ja kaksi määräaikaisesti täytettyä tuntiopettajan tointa, jotka täytetään, mikäli tarvetta tuntiopettajalle on. Jotta Kirkonkylän koululle ei tarvitsisi perustaa uusia opetusryhmiä ja lisävirkoja, olisi mahdollista ohjata osa Kirkokylälle menevistä oppilaista Lampinsaaren koululle, näin ryhmäkoot olisivat molemmissa kouluissa kokonaisuuden kannalta järkevät. Luonnollinen jako koulujen välillä voisi löytyä kuljetusreittien perusteella. Opetustoimelle tulisi varata mahdollisuus tarvittaessa em. perusteella jatkossa osoittaa oppilaan lähikoulu. Oppilaan koulupaikan määräytyminen säätelee perusopetuslain 6. Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muuta tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle oppilaalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai
Sivu 8 / 21 muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 :n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen järjestämään opetusta. 2.2. Koulukuljetustarve Kirkonkylän koululle lv. 2011 2012 Kuljetukset Alpua 1 Alpua 2 Korvenkylä Yläkoululaiset 24 31 14 Lukiolaiset 4 9 6 Alakoululaiset 6 2 Alpua (uudet) 36 10 Korvenkylä uudet 17 Yhteensä 70 52 37 Alpua 1 (Vilminko Alpua Kk) Alpua 2 (Lumimetsä Alpua Lsaari Kk) Taulukko 5 Kuljetettavat oppilaat Kirkonkylän suuntaan. 2.2.1. Korvenkylän suunta Korvenkylän suunnasta tulevat oppilaat mahtuvat nykyiseen Oulaisten suunnasta tulevaan koulukuljetukseen (linja auto). Alpuan suunnasta tulevien koululaisten kuljetus edellyttää, että reitille (Alpua Kirkonkylä) saadaan 20 paikkainen pikkubussi täydentämään nykyisiä linja autoja. Iltapäivisin paluukyytejä Korvenkylän ei tarvita nykyiseen verrattuna lisää. Kello 13.00 ja 14.30 sekä 15.30 lähtevät koulukyydit riittävät kattamaan tarpeen. Kuljetusjärjestelyt edellyttävät osin syöttöliikennejärjestelyjä linja autoreiteille. Nykyisin syöttöliikennettä hoitaa Ilveskorven taksi. 2.2.2. Alpuan suunta Alpuan suunnan kuljetusjärjestelyt Kirkonkylälle edellyttävät lisäkapasiteettia kuljetukseen. Nykyisten linja autojen lisäksi tarvitaan aamuun yksi n. 20 paikkainen pikkubussi. Iltapäivisin paluukyydit edellyttävät, että käytettävissä on klo 12.30 kaksi pikkubussia, joista toinen kiertää Ohimaan kautta Korvenkylän suuntaan. Toinen suoraan Alpuaan. Tarvittaessa lisäksi pikkubussi 13.30 Alpuan suuntaan. Klo 14.30 lähtevien lasten kuljetukseen riittävät nykyiset linja autot. Lisäystä nykyiseen verrattuna tarvitaan yksi pikkubussi aamu ja iltapäiväkyyteihin Alpuan suuntaan. Tarkempi kuljetusselvitys edellyttäisi tulevien koululaisten osoitetietoja. Kuljetuksiin ei ole laskettu mukaan Oulaisista ja Haapavedeltä kulkevia oppilaita.
Sivu 9 / 21 2.3. Vaikutukset alakoulujen opetushenkilöstöön 2.3.1. Alpuan koulu Alpuan koulun lakatessa vähenee koululta 3 luokanopettajan virkaa ja esiopettajan toistaiseksi voimassa oleva päätoiminen tuntiopettajuus. Nykyisistä Alpuan vakinaisista luokanopettajista yksi on virkavapaalla toisen viran hoidon vuoksi. Alpuan koulussa tämän lisäksi vähenee koulunkäyntiavustajan toimi. 2.3.2. Korvenkylän koulu Korvenkylän koulun lakatessa vähenee koululta 2 luokanopettajan virkaa, joista toisen viran haltija on tällä hetkellä perhevapaalla. Opettajienkoulunkäyntiavustajan toimi vähenee. Vihannin kunnan opettajien virat eivät ole koulukohtaisia. Vakinaisen viranhaltijan irtisanominen edellyttää, että kunnalla ei ole osoittaa irtisanottavalle tehtävää, johon hän on kelpoinen. 2.3.3. Määräaikaisesti Vihannin kunnan koululaitoksessa täytettynä olevat virat ja toimet VIRKA/TEHTÄVÄ/ KOULU AIKA PERUSTE luokanopettaja Alpua 12.08.2010 10.05.2011 viransijainen, toisen viran luokanopettaja Korvenkylä 12.08.2010 04.06.2011 viransijainen,perhevapaa tuntiopettaja/erityislk Lampinsaari 01.08.2010 04.06.2011 tuntiopettaja, ei kelpoinen tuntiopettaja / erityislk Lampinsaari 01.08.2010 31.07.2011 tuntiopettaja lehtori/matematiikka, fysiikka yläkoulu/lukio 11.08.2010 04.06.2011 määräaikainen, avoin virka tuntiopettaja/tyttöjen yläkoulu/lukio 11.08.2010 04.06.2011 viransijainen, perhevapaa tuntiopettaja/tietotekniikka yläkoulu 12.08.2010 04.06.2011 sivutoiminen tuntiopettaja tuntiopettaja/tekninen työ yläkoulu 11.08.2010 04.06.2011 ei kelpoinen rehtori yläkoulu/lukio 01.08.2010 31.07.2011 virkajärjestelyt/khall tuntiopettaja/tekstiilityö yläkoulu 12.08.2010 04.06.2011 sivutoiminen tuntiopettaja erityisopettaja yläkoulu 01.08.2010 31.07.2011 ei kelpoinen Taulukko 6 Lukuvuonna 2010 2011 määräaikaisesti täytetyt virat ja toimet Vihannissa. 2.3.4. Nykyisten viranhaltijoiden siirtäminen toiseen virkasuhteeseen ja virkasuhteen irtisanominen Viranhaltijan siirtämistä toiseen virkasuhteeseen säädellään Laissa kunnallisesta viranhaltijasta. 11.4.2003/304. Viranhaltija voidaan siirtää toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana, jos hänen asemansa toistaiseksi otettuna tai määräaikaisena viranhaltijana ei muutu ja perusteena on toiminnan tai tehtävien
Sivu 10 / 21 uudelleenjärjestelyyn liittyvä perusteltu syy ja hänen varsinainen palkkansa ei alene tai hän on antanut siirtoon suostumuksensa taikka siirtoon on muu hyväksyttävä syy ja viranhaltija on antanut siirtoon suostumuksensa. 2.3.5. Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Virkasuhde voidaan irtisanoa, kun viranhaltijan tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista syistä, työnantajan tai asianomaisen yksikön tehtävien uudelleen järjestelyn vuoksi taikka muista niihin verrattavista syistä. Irtisanominen edellyttää lisäksi, ettei viranhaltijaa voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa toiseen virkasuhteeseen tai ottaa sellaiseen työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä, tai kouluttaa uusiin tehtäviin. Edellä 1 momentissa tarkoitettua perustetta irtisanomiseen ei katsota olevan ainakaan silloin, kun: 1) irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden henkilön ottaminen samankaltaisiin tehtäviin eikä työnantajan toimintaedellytyksissä ole vastaavana aikana tapahtunut muutoksia; tai 2) irtisanomisen syyksi ilmoitetut tehtävien uudelleenjärjestelyt eivät tosiasiallisesti vähennä työnantajalla tarjolla olevia tehtäviä tai muuta tehtävien laatua. Nykyisistä viran ja toimenhaltijoista esiopettajalle voidaan osoittaa työtä perustettavien päiväkotien vastaavana lastentarhanopettajana joko kirkonkylän koululla tai Lampinsaaren koululla. Esiopetus kuuluu näissä kouluissa päiväkodista vastaavalle lastentarhanopettajalle.
Sivu 11 / 21 Kustannusvaikutukset Kustannusvaikutukset laskettiin kolmen vaihtoehdon perusteella: alkuperäisen vaihtoehdon yksi (Alpuan ja Korvenkylän oppilaat kirkonkylälle), ohjausryhmän valitseman esityksen (Korvenkylän ja Alpuan oppilaat osin Kirkonkylälle, osin Lampinsaareen) ja kolmannen vaihtoehdon (Kaikki Alpuan ja Korvenkylän lapset Lampinsaareen) perusteella. VAIHTOEHTO 1: Alpuan ja Korvenkylän oppilaat kirkonkylälle Kustannusvaikutukset Alpua esiopettaja, tuntiopettaja, toistaiseksi valittu 47 000 3 luokanopettajaa 166 000 kiertävä englanninopettaja ja kiertävä erityisopettaja + matkakulut 43 200 koulunkäyntiavustaja 25 600 keittiö ja siivous 39 000 kiinteistö 56 869 Yhteensä 377 669 Kustannusvaikutukset Korvenkylä 2 luokanopettajaa + kiertävä erityisopettaja + matkakulut 117 700 koulunkäyntiavustaja 25 000 keittiö ja siivous 26 000 kiinteistö, ei vuokratuloja enää 22 511 Yhteensä 191 211 Kustannusten muutos kirkonkylällä luokanopettaja 3. luokka 54 000 Oulaisten ja Haapaveden oppilaat jäävät pois, vuoden 2010 kotikuntakorvaus 110 000 Yhteensä 164 000 Kuljetuskustannukset, nykyiset taksilinjat jäävät, samoin iltapäivän tilausbussit Kuljetuskustannukset halpenevat, Piipsjärvi ja Karhukangas pois 25 000 Ruokakuljetukset pois välillä Kirkonkylä Korvenkylä Alpua ja ryhmikset, 10.00 12.00 17 000 Linja autolippuja lisää aamuvuoroihin 3 linja autoa 12 000 Kuljetuskustannuksen muutos yhteensä 30 000 KULJETUSTEN MUUTOKSET Oulaisten linja autolla, 3 kpl, jotka ajavat Ilveskorvesta joko Kauraperän, Lumimetsän, Vilmingon, Lampinsaaren, Varesnevan, Verkaperän, Kuusiratin ja Ohinmaan kautta aamuisin klo 8.30 mennessä kirkonkylälle.
Sivu 12 / 21 Paluukuljetuksiin tarvitaan kolme autoa: Lukkaroisten perän suunta (on jo nyt), Rakeenperän suunta (on jo nyt) ja Alpuan suunta (nyt ajetaan kirkonkylältä Alpuaan, jossa oppilaita viedään kotiin myös koululaiskuljetuksilla). Jo nyt ajossa kolme tilauslinja autoa, joista kolmannen tulee olla yli 20 paikkainen. Nettosäästö vaihtoehdossa 1 434 880 Vaihtoehto 2: Alpuan ja Korvenkylän oppilaat kirkonkylälle ja Lampinsaareen Kustannusvaikutukset Alpua esiopettaja, tuntiopettaja, toistaiseksi valittu 47 000 3 luokanopettajaa 166 000 kiertävä englanninopettaja ja kiertävä erityisopettaja + matkakulut 43 200 koulunkäyntiavustaja 25 600 keittiö ja siivous 39 000 kiinteistö 56 869 Yhteensä 377 669 Kustannusvaikutukset Korvenkylä 2 luokanopettajaa ja kiertävä erityisopettaja + matkak. 117 700 koulunkäyntiavustaja 25 000 keittiö ja siivous 26 000 kiinteistö, ei enää vuokratuloja 22 511 Yhteensä 191 211 Kustannusten muutos kirkonkylällä Ei tarvitse perustaa kolmannen luokan luokanopettajan tointa/virkaa, netto kasvaa 54.000 euroa Oulaisten ja Haapaveden oppilaat jäävät pois, vuosi 2010 110 000 Yhteensä 110 000 Kuljetuskustannukset Kuljetuskustannukset Karhukangas ja Piipsjärvi jäävät pois 25 000 Ruokakuljetukset pois välillä Kirkonkylä Korvenkylä Alpua ja ryhmikset, 10.00 12.00 17 000 Linja autolippuja lisää 12 000 Kuljetuskustannuksen muutos yhteensä 30 000 KULJETUSTEN MUUTOKSET Oulaisten linja autolla, 3 kpl, jotka ajavat Ilveskorvesta joko Kauraperän, Lumimetsän, Vilmingon, Lampinsaaren, Varesnevan, Verkaperän, Kuusiratin ja Ohinmaan kautta aamuisin klo 8.30 mennessä kirkonkylälle.
Sivu 13 / 21 Paluukuljetuksiin tarvitaan kolme autoa: Lukkaroisten perän suunta (on jo nyt), Rakeenperän suunta (on jo nyt) ja Alpuan suunta (nyt ajetaan kirkonkylältä Alpuaan, jossa oppilaita viedään kotiin myös koululaiskuljetuksilla). Jo nyt ajossa kolme tilauslinja autoa, joista kolmannen tulee olla yli 20 paikkainen. Nettosäästö vaihtoehdossa 2 488 880 VAIHTOEHTO 3: Kaikki Alpuan ja Korvenkylän oppilaat Lampinsaareen Lampinsaaren koulun yhdysluokkien koot olisivat lukuvuonna 2011 2012: eskari n. 15 1 2 26 3 4 33 5 6 27 Tarvittaisiin ainakin yksi luokanopettajan virka, joka tarkoittaisi, että kustannussäästö olisi sama kuin vaihtoehdossa 1. Lisäksi tarvittaisiin jakotunteja luokille 1 2 ja 5 6 sekä avustaja eskariluokkaan. Malli ei mahdollista koulun tilojen käyttämistä päiväkotina. Vaihtoehto 2 mahdollistaisi myös kirkonkylän koulun käyttämisen päiväkotina.
Sivu 14 / 21 3. Yläkoulu ja lukio 3.1. Oppilasmäärä ja ennuste Yläkoulun oppilasmäärä vähenee jo lukuvuonna 2011 2012 niin, että voidaan siirtyä kaksisarjaiseen kouluun. Yläkoulun ja lukion virkoja on lakkautettu viime vuosina äidinkielen, kielten ja matemaattisten aineiden opetuksessa. Kuluvana lukuvuotena opettajien ylituntikuorma on iso. 2010 11 2011 12 2012 13 2013 14 2014 15 2015 16 2016 17 7.lk 44 34 30 36 33 38 32 8.lk 44 44 34 30 36 33 38 9.lk 54 44 44 34 30 36 33 Yhteensä 148 122 108 100 99 107 103 Luokkakoko 2 sarjaisessa yläkoulussa oppilasennusteen mukaan, vertailuna 3 sarjainen yläkoulu lv 2010 2011 2010 11 2011 12 2012 13 2013 14 2014 15 2015 16 2016 17 7.lk 15 17 15 18 17 19 16 8.lk 15 22 17 15 18 17 19 9.lk 18 22 22 17 15 18 17 Taulukko 7 Yläkoulun oppilasennuste 2010 2017 ja opetusryhmien koot 2 sarjaisessa yläkoulussa 2011 2017 3.2. Kaksisarjaiseen kouluun siirtyminen Kaksisarjaisessa koulussa opetustuntien määrä ja virkojen opetusvelvollisuudet ovat kutakuinkin samat kieltenopetusta lukuun ottamatta. Ylitunteja ei tulevina lukuvuosina opettajilla juurikaan ole. Taito ja taideaineitten tuntiopettajien tuntimäärät pienenevät asteittain lukuvuoteen 2013 14 mennessä valinnaisaineryhmien vähetessä nykyisestä neljästä kolmeen. Biologian ja maantieteen tuntiopettajalle ei ole osoittaa täyttä tuntimäärää, mutta viranhaltijoiden tuntimäärät kasvaisivat kohtuuttomaksi ilman tuntiopettajaa. Tulevina vuosina perusopetuksen taito ja taideaineitten tunteja voidaan jakaa luokanopettajien ja aineenopettajien kesken niin, että opettajien tuntimäärät vastaavat viran opetusvelvollisuutta.
Sivu 15 / 21 Vuosiluokat 7.lk 8.lk 9.lk yht. Tunnit 3 sarj 2 sarj 3 sarj 2 sarj 3 sarj 2 sarj 3 sarj 2 sarj Muutos Äidinkieli 12 8 10 7 9 6 31 21 10 Englanti 6 4 9 6 9 6 24 16 8 Ruotsi 6 4 6 4 7 5 19 13 6 Espanja 0 0 2 2 0 0 2 2 0 Matematiikka 9 6 9 6 12 8 30 20 10 Biologia/maantieto 6 4 8 4 9 6 23 14 9 Fysiikka/kemia 6 4 9 6 8 4 23 14 9 Uskonto 3 2 3 2 3 2 9 6 3 Historia ja yht.oppi 6 4 7 5 9 6 22 15 7 Musiikki 4 2 0 0 2 2 6 4 2 Kuvaamataide 6 4 7 7 6 6 19 17 2 Kotitalous 9 6 5 5 6 6 20 17 3 Tekninen työ 6 6 5 5 3 3 14 14 0 Tekstiilityö 6 6 0 0 0 0 6 6 0 Liikunta/pojat 4 4 8 8 8 8 20 20 0 Liikunta/tytöt 4 4 7 7 6 6 17 17 0 Oppilaan ohjaus 1,5 1 1,5 1 3 2 6 4 2 Terveystieto 1,5 1 4,5 3 3 2 9 6 3 ATK 0 0 0 0 2 2 2 2 0 Yhteensä 96 70 101 78 105 80 302 228 74 Erotus 26 23 25 74 Taulukko 8 Tunnit oppiaineittain kuluvana lukuvuonna 3 sarjaisessa koulussa ja 2 sarjaisessa yläkoulussa lv 2011 12 3.3. Kaksisarjaiseen kouluun siirtymisen vaikutus opetustuntien määriin eri oppiaineissa Vertailut oppiaineittain vuosiviikkotunnit lv 10 11 (3 sarjainen koulu) ja 11 12 (2 sarjainen koulu) 3.3.1. Äidinkieli ja kirjallisuus Virat: peruskoulun ja lukion lehtori, lukion ja peruskoulun lehtori, opetusvelvollisuudet yht. 34 tuntia. Kaksisarjaisessa yläkoulussa ja lukiossa tuntimäärä on sopiva kahdelle lehtorille. Äidinkieli ja kirjallisuus 3 sarj. 2 sarj. tunnit peruskoulussa 30 20 musiikin opetus 2 valinnaiset 1 1 demo muut tehtävät (oppilaskunta) 0,55 0,55 ohjaus (lo/ro) 2 2 lukio 12,1 12,1
Sivu 16 / 21 seutulukio yht 47,65 35,65 op.velvollisuus 34 34 ylitunnit 13,65 1,65 Taulukko 8.1 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.2. Matemaattiset aineet (matematiikka, fysiikka, kemia ja atk) Virat: kaksi peruskoulun lehtoria ja kaksi lukion ja perusopetuksen lehtoria, opetusvelvollisuudet yht. 82 tuntia. Kaksisarjaisessa yläkoulussa ja lukiossa tuntimäärä on sopiva neljälle lehtorille. Matemaattiset aineet (matematiikka, fysiikka, kemia ja atk) 3 sarj. 2 sarj. tunnit peruskoulussa 51 34 jakotunnit 2 valinnaiset (atk) 2 2 demo 4 2 muut tehtävät (kokoelmat) 1 1 ohjaus (lo/ro) 1 1,1 lukio 41,8 41,8 seutulukio 1,3 1,3 yht 104,1 83,2 op.velvollisuus 82 82 ylitunnit 22,1 1,2 Taulukko 8.2 Matemaattiset aineet (matematiikka, fysiikka, kemia ja atk) 3.3.3. Kielet (englanti, ruotsi, saksa ja espanja) Virat: kaksi perusopetuksen lehtoria ja yksi lukion lehtori, opetusvelvollisuudet yhteensä 58 tuntia. Kaksisarjaisessa peruskoulussa ja lukiossa tuntimäärä jää 6 tuntia alle opettajien yhteisen opetusvelvollisuuden. Alakoulun kieltenopettajan opetustuntien määrä putoaa 20 tuntiin, joka on ko. aineenopettajan opetusvelvollisuus. Lakkauttamalla yksi virka jäljelle jäävien opettajien ylituntimääräksi tulisi 12 tai 14 riippuen siitä, mikä virka lakkautetaan. Muita tehtäviä voidaan vähentää, jolloin ylituntimääräksi tulisi yhteensä noin 9. Kolmelle opettajalle ylitunteja jää kullekin noin kolme. Kielet (englanti, ruotsi, saksa ja espanja) 3 sarj. 2 sarj. tunnit peruskoulussa 42 28 jakotunnit valinnaiset 3 3 demo muut tehtävät ohjaus (lo/ro) 3,1 2,1 lukio 17,6 17,6 seutulukio 1,3 1,3 yht 67 52 op.velvollisuus 58 58 ylitunnit 9 6 Taulukko 8.3 Kielet (englanti, ruotsi, saksa ja espanja)
Sivu 17 / 21 3.3.4. Uskonto, psykologia ja filosofia Virka: lukion lehtori, opetusvelvollisuus 21 tuntia. Kaksisarjaisessa yläkoulussa ja lukiossa tuntimäärä on sopiva yhdelle lehtorille. Uskonto, psykologia ja filosofia 3 sarj. 2 sarj. tunnit peruskoulussa 9 6 jakotunnit valinnaiset demo muut tehtävät ohjaus (lo/ro) 1 1 lukio 13,2 13,2 seutulukio 2,6 2,6 yht 25,8 22,8 op.velvollisuus 21 21 ylitunnit 4,8 1,8 Taulukko 8.4 Uskonto, psykologia ja filosofia 3.3.5. Biologia ja maantieto Virat: lukion lehtori, opetusvelvollisuus 21 tuntia ja päätoiminen tuntiopettaja, opetusvelvollisuus 23 tuntia. Kaksisarjaisessa yläkoulussa ja lukiossa tuntimäärä on liian suuri yhdelle lehtorille. Biologia ja maantieto 3 sarj. 2 sarj. tunnit peruskoulussa 21 14 jakotunnit 2 valinnaiset demo 1,1 1,1 muut tehtävät (kokoelmat) 1 1 ohjaus (lo/ro) 1,1 1,1 lukio 12,1 12,1 seutulukio yht 38,3 29,3 op.velvollisuus 21 21 ylitunnit 17,3 8,3 Taulukko 8.5 Biologia ja maantieto 3.3.6. Historia ja yhteiskuntaoppi Virat: lukion lehtori, opetusvelvollisuus 21 tuntia ja päätoiminen tuntiopettaja, opetusvelvollisuus 23 tuntia. Kaksisarjaisessa yläkoulussa ja lukiossa tuntimäärä on liian suuri yhdelle lehtorille. Biologian, maantiedon (sekä historian ja yhteiskuntaopin) päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuutta ei voida täyttää kaksisarjaisessa yläkoulussa. Tuntiopettajan tuntimääräksi jää maksimissaan 16 tuntia. Seutulukiossa opetettavia tunteja voidaan lisätä, jolloin tuntiopettajan tuntimäärää voidaan vastaavasti kasvattaa. Historia ja yhteiskuntaoppi 3 sarj. 2 sarj.
Sivu 18 / 21 tunnit peruskoulussa 21 14 jakotunnit valinnaiset 1 demo muut tehtävät (kirjasto) 1 1 ohjaus (lo/ro) 1 1 lukio 9,9 9,9 seutulukio 3,6 3,6 yht 37,5 29,5 op.velvollisuus 21 21 ylitunnit 16,5 8,5 Taulukko 8.6 Historia ja yhteiskuntaoppi 3.3.7. Liikunta ja terveystieto Virat: Liikunta: perusopetuksen lehtori ja päätoiminen tuntiopettaja, opetusvelvollisuus yht.48 tuntia. Kaksisarjaisessa yläkoulussa ja lukiossa tuntimäärä on sopiva lehtorille ja tuntiopettajalle. Liikunta ja terveystieto 3 sarj. 2 sarj. tunnit peruskoulussa 33 30 jakotunnit valinnaiset 13 13 demo muut tehtävät (oppilaskunta) 0,5 0,5 ohjaus (lo/ro) 1,1 lukio 7,7 7,7 seutulukio yht 55,3 51,2 op.velvollisuus 48 48 ylitunnit 7,3 3,2 Taulukko 8.7 Liikunta ja terveystieto 3.3.8. Kotitalous Virka: kotitalouden ja terveystiedon päätoiminen tuntiopettaja, opetusvelvollisuus 23 tuntia. Kaksisarjaisessa yläkoulussa ja lukiossa tuntimäärä on sopiva tuntiopettajalle. Kotitalousopettaja opettaa myös terveystietoa. 3 sarj. 2 sarj. tunnit peruskoulussa 9 6 jakotunnit valinnaiset 11 11 demo muut tehtävät ohjaus (lo/ro) 1 1 lukio 1,1 1,1 seutulukio yht 22,1 19,1 op.velvollisuus 23 23 ylitunnit 0,9 3,9 Taulukko 8.8 Kotitalous
Sivu 19 / 21 3.3.9. Kuvataide Virka: päätoiminen tuntiopettaja, opetusvelvollisuus 21 tuntia. Kaksisarjaisessa yläkoulussa ja lukiossa tuntimäärä on sopiva tuntiopettajalle. 3 sarj. 2 sarj. tunnit peruskoulussa 6 4 jakotunnit valinnaiset 13 13 demo muut tehtävät ohjaus (lo/ro) lukio 4,4 4,4 seutulukio yht 23,4 21,4 op.velvollisuus 21 21 ylitunnit 2,4 0,4 Taulukko 8.9 Kuvataide 3.3.10. Tekninen työ Virka: päätoiminen tuntiopettaja, opetusvelvollisuus 24 tuntia. Kaksisarjaiseen yläkouluun siirtyminen ei vaikuta opetustuntien määrään. 3 sarj. 2 sarj. tunnit peruskoulussa 6 6 jakotunnit valinnaiset 8 8 demo muut tehtävät 4 4 ohjaus (lo/ro) lukio seutulukio yht 18 18 op.velvollisuus 24 24 ylitunnit 6 6 Taulukko 8.10 Tekninen työ
Sivu 20 / 21 3.3.11. Tekstiilityö Virka: sivutoiminen tuntiopettaja, opetusvelvollisuus 24 tuntia. Kaksisarjaiseen yläkouluun siirtyminen ei vaikuta opetustuntien määrään. 3 sarj. 2 sarj. tunnit peruskoulussa 6 6 jakotunnit valinnaiset demo muut tehtävät ohjaus (lo/ro) lukio seutulukio yht 6 6 op.velvollisuus 24 24 ylitunnit 18 18 Taulukko 8.11 Tekstiilityö 3.3.12. Musiikki Virka: musiikin opetus on yhdistetty rehtorin virkaan. 3 sarj. 2 sarj. tunnit peruskoulussa 2 2 jakotunnit 2 valinnaiset 2 2 demo muut tehtävät (mus.esit.) 1 1 ohjaus (lo/ro) lukio 1,1 1,1 seutulukio yht 8,1 6,1 op.velvollisuus 21 21 ylitunnit 12,9 14,9 Taulukko 8.12 Musiikki
Sivu 21 / 21 3.4. Arvio palkkakustannussäästöistä kaksisarjaiseen yläkouluun siirryttäessä Siirryttäessä kaksisarjaiseen peruskouluun voidaan Vihannin yläkoulussa vähentää opetustunteja enintään 69 vvt lukuvuoteen 2010 2011 verrattuna Lukuvuotena 2010 2011 oppilasmäärät ovat 7.lk 45 oppilasta 8.lk 44 oppilasta 9.lk 55 oppilasta Aineenopettajien ylituntipalkkioiden keskiarvo Vihannin yläkoulussa ja lukiossa 1.8.2010 on 110. Lukuvuotena 2010 2011 opettajilla on yhteensä 69 ylituntia. 69 ylitunnin palkkakustannukset vuodessa 12,60 * 7 370 = 95 634, sivukustannukset 26% = 24 864, Tasapainottava tulosvaikutus yhteensä 120.498