PÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupavastuualue Dnro Nro Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2011 LSSAVI/128/04.09/2010 55/2011/2 ASIA HAKIJA HAKEMUS Uitonmäen pohjavedenottamon rakentaminen ja veden ottaminen, Kauhajoki. Kauhajoen Vesihuolto Oy Kauhajoen Vesihuolto Oy on 7.12.2010 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut lupaa pohjaveden ottamiseen Kauhajoen kaupungin Hyypän kylässä sijaitsevalle määräalalle tilasta Pinokorpi RN:o 6:252, johon rakennetaan Uitonmäen pohjavedenottamo. Kauhajoen Vesihuolto Oy omistaa määräalan, jolle vedenottamo rakennetaan. Uitonmäen ottamolle haetaan lupaa ottaa vettä 1.000 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Vesi käytetään pääasiassa talousvedeksi Kauhajoen kaupungin ja Oy Aqua Botnica Ab:n osakaskuntien (Närpiö, Teuva, Kaskinen) alueella. Hakemusta on täydennetty 25.3.2011 ja 31.3.2011. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Vesilain 9 luvun 7 :n mukaan muun kuin tilapäisen pohjaveden ottamon tekemiseen, joka on suunniteltu vähintään 250 kuutiometriä vuorokaudessa käsittävän vesimäärän ottamista varten, on haettava lupaa aluehallintovirastolta. Pohjavesialue Uitonmäki sijaitsee noin 12 kilometriä Kauhajoen keskustasta etelään, Harrinkangas B:n pohjavesialueella. Harrinkangas B (10 232 01 B) kuuluu osana pohjois-etelä suuntaiseen harjumuodostumaan ja on Harrinkankaan eteläinen osa. Lähimmät kiinteistöt sijaitsevat Uitonmäestä noin 450 metriä kaakkoon ja 580 metriä länteen. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi Harrinkangas B pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 4,96 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on 0,53 km 2. Koko esiintymän antoisuuden on arvioitu olevan vain 300 m 3 /d. Alue on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi (luokka II). 13.12.2006-1.3.2007 tehdyssä Uitonmäen koepumppauksessa pohjaveden muodostumisalueen ja alueen antoisuuden on todettu olevan aiemmin arvioitua suuremmat. Koepumppauksen perusteella antoisuus Uitonmäen
LSSAVI/128/04.09/2010 2/16 vedenottamon suunnitellulla rakennuspaikalla on noin 1 200 m 3 /d, tosin pohjaveden laatumuutosten vuoksi vähäisempi pumppausmäärä on suositeltava. Harrinkangas B:n muodostumisalue rajautuu peltoihin ja ojitettuihin suoalueisiin. Pohjavesialue on metsä- ja maatalouskäytössä. Alueella ei ole voimassa olevia maa-aineslupia. Harrinkangas B rajautuu pohjoisessa Harrinkangas A pohjavesialueeseen (luokka I), idässä Hyypänmäen pohjavesialueeseen (luokka I), etelässä Pahalähteen pohjavesialueeseen (luokka I) ja lounaassa Luminkankaan pohjavesialueeseen (luokka I). Pohjaveden virtaussuunta on Uitonmäellä kaakosta luoteeseen ja pohjoisesta etelään, kohti muodostuman keskiosaa. Pohjavettä purkautuu Uitonmäen pohjoiskärjen leikkaavaan puroon noin kymmenen metrin matkalta ja puron reunalla on yksi tihkupintainen lähdepurkauma. Pohjavesialueen halki virtaa Tervaluoma, joka sijaitsee noin 600 metriä suunnitellun vedenottamon pohjoispuolella ja noin 450 metriä sen länsipuolella. Luomassa ei ole kuivina kausina lainkaan kalaa. Luomalla ei vähävetisyytensä vuoksi ole kalataloudellista merkitystä eikä vedenotolla tule olemaan vaikutusta kalastoon tai kalastukseen. Lähistöllä ei ole Natura 2000 kohteisiin kuuluvia alueita. Lähimpänä suunniteltua vedenottamoa sijaitsee Iso Kaivonevan Natura-alue, jonne suunnitellulta vedenottamolta on matkaa noin 8,4 kilometriä. Hyypänjokilaakso, joka on valtioneuvoston periaatepäätöksellä luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi, sijaitsee noin 4 kilometrin päässä suunnitellulta ottamolta. Muitakaan suojelualueita ei ole suunnitellun vedenottamon vaikutusalueella. Veden tarve Kauhajoen Vesihuolto Oy:n toiminta-aluetta ovat Kauhajoen keskustaajama sekä Hyypän, Nummijärven, Lamminmaan alueet ja kaupungin pohjoisosan haja-asutusalue. Kauhajoen Vesihuolto Oy:n verkoston piirissä asuu Kauhajoella kaikkiaan noin 12 500 asukasta, mikä on noin 86 % Kauhajoen koko asukasmäärästä (14 400 asukasta). Lisäksi vettä myydään Kauhajoen ulkopuolelle Oy Aqua Botnica Ab:lle, Asemanmaan Vesiosuuskunnalle Kurikassa ja Hirvelänpään Vesiosuuskunnalle Teuvalla sekä muutamalle Kauhajoella sijaitsevalle vesiosuuskunnalle. Aqua Botnicalla on oikeus ostaa Kauhajoen Vesihuolto Oy:ltä vettä 3 000 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna, 3 500 m 3 /d viikkokeskiarvona ja 4 000 m 3 /d huippuvuorokautena.
LSSAVI/128/04.09/2010 3/16 Vedenkulutuksen kehitys on ollut viime vuosina seuraavanlaista (m 3 /d): Vuosi Kauhajoki Oy Aqua Botnica Ab Yhteensä ja pienet vesilaitokset 2004 2 905 1 949 4 854 2005 3 011 1 820 4 831 2006 2 983 2 060 5 043 2007 2 902 1 843 4 727 2008 2 884 2 394 5 278 2009 3 159 2 172 5 331 Veden hankinta ja nykyiset ottoluvat Nykyisistä ottamoista saatavan vesimäärän riittävyydestä on jo nyt ongelmia ja lisäksi vedenkulutus on viime vuosina ollut kasvussa. Keskimääräisen vedentarpeen arvioidaan v. 2020 olevan noin 6 300 m 3 /d. Maksimivuorokausikulutuksen arvioidaan kasvavan v. 2020 mennessä määrään 10 500 m 3 /d. Kauhajoen Vesihuolto Oy:lle on laadittu vesihuollon valmiussuunnitelma. Suunnitelmassa on edellytetty, että vesihuolto ei merkittävässä määrin häiriinny erityistilanteissa. Vedenjakelujärjestelmän tulee toimia normaalisti, vaikka joku ottamo ei ole käytössä. Vesilaitoksella tulee olla varayhteyksiä ja varavedenottamoita (2 600 m 3 /d = suurimman vedenottamon kapasiteetti). Vedenottamokapasiteettia tarvitaan (v. 2020) vähintään 6 300 m 3 /d + 2 600 m 3 /d eli yhteensä 8 900 m 3 /d. Kauhajoen Vesihuolto Oy:n päävedenottamo on Isolähteen Vedenottamo, joka sijaitsee Lumikangas I pohjavesialueella. Isolähteen ottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 129/1970 Y mukaan lupa ottaa enintään 3 000 m 3 vettä vuorokaudessa käytettäväksi pääasiallisesti Kauhajoen kunnan alueella. Lumikankaan ottamo sijaitsee Lumikangas I pohjavesialueella. Lumikankaan ottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 163/1978 A mukaan lupa ottaa enintään 2 000 m 3 vettä vuorokaudessa vuosikeskiarvona laskettuna vedensaannin turvaamiseksi lähinnä Kauhajoella. Rydinlähteen vedenottamo sijaitsee Harrinkangas A:n pohjavesialueella suunnitellun Uitonmäen ottamon pohjoispuolella. Rydinlähteen ottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 129/1970 Y mukaan lupa ottaa enintään 1 300 m 3 vettä vuorokaudessa käytettäväksi pääasiallisesti Kauhajoen kunnan alueella. Hakijalla on myös Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen 29/1995/2 mukainen lupa toimittaa vettä Kauhajoen kunnan alueen lisäksi Oy Aqua Botnica Ab:lle käytettäväksi lähinnä talousvedeksi Teuvan kun-
LSSAVI/128/04.09/2010 4/16 nassa sekä Närpiön ja Kaskisten kaupungeissa 3 000 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna ja 3 500 m 3 /d viikkokeskiarvona laskettuna, kuitenkin enintään 4 000 m 3 vuorokaudessa aikaisemmissa lupapäätöksissä (nro:t 163/1978 A ja 129/1970 Y) myönnettyjen vedenottomäärien rajoissa. Hakijalla on käytössä myös kolme pienempää vedenottamoa erillisiä jakelualueita varten, Kalavehenpuoli, Lamminmaa ja Nummijärvi. Näistä pienistä ottamoista on otettu vettä yhteensä keskimäärin 25 m 3 /d, eli 0,5 % vesilaitoksen jakamasta kokonaisvesimäärästä. Vedenoton kehitys viime vuosina: Vuosi Isolähde Lumikangas Kirkasvesi Rydinlähde Pienet Yhteensä ottamot 2001 2 339 1 372 876 21 4 608 2002 2 490 1 241 856 21 4 608 2003 2 798 1 339 792 23 4 952 2004 2 698 1 406 744 27 4 875 2005 2 418 935 670 837 29 4 889 2006 2 412 1 028 735 835 43 5 053 2007 2 347 1 020 489 845 32 4 733 2008 2 372 1 434 576 855 41 5 278 2009 2 355 1 559 543 842 32 5 331 Vedenhankintamahdollisuudet Vuoden 2010 alkupuolella vedenkulutus on edelleen ollut kasvussa. Vedenottamoilta saatava raakavesi on hyvälaatuista eikä vaadi käsittelyä. Kaikkien vedenottamoiden vesi on erittäin pehmeää ja ph on lähellä neutraalia. Pehmeytensä ja alhaisen ph:n takia vesi on jonkun verran metalliputkistoja syövyttävää. Vedenottamoalue Kauhajoen alueella on erittäin runsaat pohjavesivarat. Pääosin Kauhajoen alueella sijaitsevia pohjavesialueita on kaikkiaan 34 kpl. Uitonmäen vedenottamo on tarkoitus rakentaa Kauhajoen Vesihuolto Oy:n omistamalle määräalalle tilasta Pinokorpi Kauhajoen kaupungin Hyypän kylässä (Rnro 232-403-6-252). Suunniteltu uusi ottamo sijaitsee hiekkakuopassa. Alueen antoisuudeksi on arvioitu 1 200 m 3 /d. Ottamo suunnitellaan keskituotolle 1 000 m 3 /d (mitoitustuotto 21 l/s), jotta vedenlaatu pysyy hyvänä. Alueelle rakennetaan siiviläputkikaivo koepumppauspisteeseen ja tarvittaessa toinen sen läheisyyteen. Vedenottamolta lähtevä vesimäärä mitataan magneettisella määrämittarilla, joka liitetään laitoksen automaatio- ja valvontajärjestelmään. Tiedot tallentuvat valvontajärjestelmän tietokantaan. Kaivon lisäksi vedenottamon alueelle rakennetaan noin 10 m 2 :n suuruinen huoltorakennus, johon sijoite-
LSSAVI/128/04.09/2010 5/16 taan sähkö- ja ohjauslaitteet sekä mahdollisesti hankittava varavoimakone. Vedenottamoalue aidataan alumiiniverkkoaidalla. Ominaisantoisuuspumppauksia on tehty hankealueella putkista 560, 560 A, 649, 653 ja 656. Ominaisantoisuudet vaihtelivat pisteissä 560 ja 560 A välillä 65-170 l/min. Pisteessä 556 ominaisantoisuudet vaihtelivat välillä 124-200 l/min. Ominaisantoisuudet määritettiin myös pisteistä 649 (76 l/min), 653 (35-120 l/min) ja 656 (8 l/min). Pisteessä 560 (suunnitellun vedenottamon kohdalla) on tehty koepumppaus noin 6 metrin syvyydellä aikavälillä 13.12.2006 1.3.2007 (78 vuorokautta) tuoton ollessa 1 100 m 3-1 300 m 3 /d. Koepumppauksen keskimääräinen tuotto oli 1 217 m 3 /d. Koepumppauspiste sijaitsee kohdassa, johon pohjavesi virtaa eri suunnista. Koepumppauspaikalla pumpatun pohjaveden laatu oli hyvä. Vesi oli hapekasta ja rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat alhaiset. Pumppauspaikalle virtasi rauta- ja mangaanipitoista vettä mahdollisesti kaakosta, joka näkyi kohonneena mangaanipitoisuutena otetuissa näytteissä. Pohjaveden runsas happipitoisuus kykeni hapettamaan raudan veteen liukenemattomaan muotoon, mutta ei saostanut eikä hapettanut mangaania. Vesi täytti mangaanipitoisuutta lukuun ottamatta koepumppauspisteessä sosiaali- ja terveysministeriön laatuvaatimukset ja suositukset. Pohjavesiselvitys Vedenkorkeushavaintoja tehtiin koepumppauspisteen kahdesta havaintopisteestä päivittäin ja muista putkista noin 1-2 kertaa viikossa. Vedenkorkeushavaintoja tehtiin myös vesistöistä (Tervaluoma), lähteistä ja läheisistä kaivoista 600 ja 601. Vesinäytteitä otettiin pisteistä 560, 556, 656, 657. Vesinäytteet otettiin myös kaivoista 600 ja 601 sekä Anjan- ja Uitonmäenlähteistä. Virtaamamittaukset tehtiin Tervaluomasta ja lähteiden 707 ja 708 yhteydessä. Vaikutukset pohjavesioloihin Vedenpinnan lasku koepumppauspaikalla pisteessä 560 oli tasaista. Kokonaisalenema oli -0,54 metriä. Vedenpinta oli pumppauksen alkaessa tasolla +130,99 metriä. Pumppauksen päätyttyä vedenpinta nousi minuutin kuluessa tasosta +130,45 metriä tasolle +130,80 metriä ja tunnin kuluessa tasolle +130,79 metriä. Havaintoputkessa 556 kokonaisalenema oli -0,12 metriä, havaintoputkessa 650-0,06 metriä ja havaintoputkessa 654-0,08 metriä. Näiden havaintoputkien vedenkorkeudet vaihtelivat pumppauksen aikana vain muutamia senttejä. Lähteen 707 kaivossa ja pisteessä KTK, joka sijaitsee pohjavedenjakajalla, tapahtui pohjaveden kohoamista. Havainnoissa mukana olleiden kaivojen (nrot 600 ja 601) vedenpinnoissa tapahtui vain vähäisiä muutoksia. Lähteiden 707 ja 708 osalta on todettu, että pohjavedenotto alu-
LSSAVI/128/04.09/2010 6/16 Vaikutukset pintavesioloihin eella vaikuttaisi alueen lähdepurkaumiin. Purkautuva vesimäärä laskisi jonkin verran näissä lähteissä. Uitonmäen pohjoispään puron lähdepurkauma kuivuisi vedenoton vaikutuksesta, mutta tällä ei tehdyn puroinventoinnin mukaan ole merkitystä Kauhajoen alueen lähdelajiston esiintymiselle tai suojelutasolle. Purossa ei ole sellaisia kasveja, joiden esiintymistä pohjavedenotosta aiheutuva alivirtaamien väheneminen tai kuivuminen kokonaan kesällä haittaisi, jos keväinen korkea vesi pysyy suunnilleen ennallaan. Pohjavesialueella on kolme yksityistä talousvesikaivoa. Suoritetuissa koepumppauksissa kahden koepumppauksessa mukana olleiden kaivojen (kaivo nro 600 sijaitsee 600 metriä koepumppauspaikalta länteen ja kaivo nro 601 noin 700 metriä koepumppauspaikalta kaakkoon) vedenpinnoissa tapahtui vain vähäistä muutosta. Kaivo 600 on välttävässä kunnossa oleva betonirengaskaivo, joka on yhden talouden käytössä. Koepumppausten aikana vedenpinta kaivossa vaihteli välillä laskien ja nousten muutamasta sentistä yli kymmeneen senttiin. Mikäli käytössä olevan kaivon veden riittävyydestä tai laadusta tulee ongelmia, Kauhajoen Vesihuolto Oy toimittaa korvaavan veden haitasta kärsivälle kiinteistölle. Kaivo 601 ei ole käytössä. Kaivo nro 16, joka sijaitsee Lumikankaan pohjavesialueella tilalla Marjakoski RN:o 5:305, ei ollut mukana koepumppauksissa. Se ei ole enää käytössä eikä sen vedenlaadusta ole tutkimustuloksia. Kaivon nro 16 vedenpinnan korkeutta tarkkaillaan Lumikankaan ja Isolähteen vedenottamoiden tarkkailuohjelman mukaisesti. Virtaamamittaukset on tehty kolmiomittauspadoilla, jotka sijaitsivat Tervaluomassa ja lähteiden 707 ja 708 yhteydessä. Tervaluomassa virtaamamittaukset tehtiin kolmessa pisteessä, joista koepumppauspaikan luoteispuolella sijaitsi piste 907 ja lounaispuolella 905 ja 906. Pisteessä 907 virtaama kasvoi 2,4 l/s (1.9.2006), 4,6 l/s (6.3.2007, jolloin sulamisvesiä oli jo ojissa). Suurimmillaan virtaama oli 5,8 l/s (21.2.2007). Pisteessä 905 virtaama oli 4,62-3,5 l/s syyskuussa 2006 ja 7,8 l/s 7.3.2007. Pisteessä 906 virtaama vaihteli 12,7-15,1 l/s ja sulamisvesien aikana 30 l/s. Pohjavettä purkautui Tervaluomaan ennen koepumppausten aloittamista mittauspisteiden 907 ja 906 väliseltä alueelta 5,7 l/s (492 m 3 /d). Ennen koepumppausten lopettamista (28.2.2007) purkautuma oli 9 l/s eli 778 m 3 /d. Lähteen 707 (Anjanlähde) virtaama vaihteli välillä 9,8-10,7 l/s. Viimeisessä mittauksessa (15.2.2007) virtaama oli 8,9 l/s. Lähteen 708 virtaama vaihteli välillä 1,3-0,8 l/s, mutta pysyi 15.2.2007 lähtien 0,8 l/s. Viimeinen mittaus on tehty 9.3.2007.
LSSAVI/128/04.09/2010 7/16 Vedenottamon mahdollisella vaikutusalueella ei ole sellaisia virtavesiä, joilla olisi merkittäviä luontoarvoja tai kalataloudellista merkitystä. Vedenoton järjestely Tehtyjen selvitysten perusteella hakemuksen liitteen 11 mukaiseen 12.8.2008 päivättyyn asemapiirustukseen merkitty koepumppauspaikka (piste 560) soveltuu vedenottoon kaivonpaikkana. Tarkkailu HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Vedenoton vaikutuksia ympäristössä tullaan tarkkailemaan erikseen laadittavan ELY-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kauhajoen kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 11.5.2011. Kuulutus on julkaistu Kauhajoen Kunnallislehdessä 13.4.2011. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä, Kauhajoen kaupungilta ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on lausunut, että sen tiedossa ei ole sellaisia luonnonsuojelullisia seikkoja, jotka voisivat vaikuttaa hankkeeseen. ELY-keskus puoltaa luvan myöntämistä seuraavin ehdoin: (1) Vedenoton määrä haetulta alueelta saa olla vuosikeskiarvona laskettuna enintään 1 000 m 3 /d. (2) Hakijan tulee ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti seurata vedenoton vaikutuksia pohja- ja pintavesioloihin. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ELYkeskukselle kolmena kappaleena ja myös sähköisessä muodossa kahden kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (3) Tarkkailuohjelmassa tulee riittävän laajasti käsitellä otetun veden määrän, pohjaveden pinnan ja laadun seurantaa vedenottamoilla, vedenoton vaikutusalueella ja alueen kaivoissa ja lähteissä sekä tarkkailutulosten raportointi. Tarkkailupisteiden koordinaattitiedot (YK-järjestelmässä) tulee ilmetä ohjelmasta. (4) Vedenoton vaikutuksia Tervaluoman vedenlaatuun ja määrään tulee tarkkailla. (5) Tarkkailutulokset tulee toimittaa vuosittain viimeistään helmikuussa ELY-keskukselle sähköisessä muodossa. (6) Ottamot on varustettava näytteenottohanoilla ja luotettavilla vesimäärän mittauslaitteilla. (7) Vedenottamoalue tulee aidata ja alueella
LSSAVI/128/04.09/2010 8/16 MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET ei saa tehdä muita kuin vedenottoon liittyviä toimintoja. Mahdollinen varavoima tulee toteuttaa niin, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on lausunut, että Etelä-Pohjanmaan alueella on enää jäljellä alkuperäisiä luontaisesti lisääntyviä taimenkantoja Isojoen, Kyrönjoen ja Ähtävänjoen latva-alueilla. Hakemuksessa ei ole esitetty selvitykseen perustuvaa tietoa Tervaluoman, Möykkyluoman ja Päntäneenjoen nykyisistä kalakannoista. Pohjavedenotto vähentää pohjaveden purkautumista vesistöihin, mikä vähentää kuivien jaksojen virtaamia ja aiheuttaa haittaa arvokkaille kalakannoille ja kalastukselle. Pohjavedenotolla ei voi olla lisäävää vaikutusta pohjaveden purkautumiseen, jolloin tulokset ainoastaan osoittavat sen, että virtaamamittausten lukumäärä on liian pieni kuvaamaan pohjavedenoton todellisia vaikutuksia vaikutusalueen pintavesiin eri virtaamatilanteissa. Arvio toiminnan vaikutuksesta ei perustu luotettavaan selvitykseen. Möykkyluoman ja Päntäneenjoen valumaalueella on vedenotto jo ennestään varsin laajamittaista, jolloin on huomioitava vedenottamoiden yhteisvaikutusta. Kun suunnitelmassa ei ole esitetty luotettavia tietoja toiminnan vaikutuksista alapuolisten uomien virtaamiin ja kun vaikutusalueen kalastoa ja kalastusta ei ole selvitetty vesilain ja vesiasetuksen edellyttämällä tavalla, ei voida luotettavalla tavalla arvioida pohjavedenoton vaikutuksia vesistöalueen arvokkaille kalakannoille, jolloin hakemus on hylättävä. Kauhajoen kaupungin tekninen lautakunta on lausunut, että Kauhajoen kaupunki puoltaa lupahakemusta Uitonmäen pohjavedenottamon rakentamisesta ja veden ottamisesta. Kauhajoen Vesihuolto Oy:n oma vedenhankinta on turvattava, että alueelle saadaan tarpeeksi pohjavettä. Vedenottamoita on oltava tarpeeksi, koska vedenjakelujärjestelmän pitää toimia normaalisti, vaikka joku vedenottamoista ei olisikaan käytössä. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry, Kauhajoen osakaskunta, Kauhajoen kalastusseura Kakase ry ovat lausuneet yhteisessä muistutuksessaan, että hakemuspapereista jää täysin epäselväksi, tulisiko suurin osa hankittavasta vesimäärästä johdettavaksi tytäryhtiön (Aqua Botnica) käyttöön kaupungin myymänä raakavetenä vai onko suurin pula talousvedestä aidosti omalla paikkakunnalla. Suunniteltu pohjaveden ottaminen ja pumppaaminen mäen päälle rakennettavalle pumppaamolle on energiataloudellisesti huonosti suunniteltu. Toteutus ei ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja suunnittelua. Pohjavesiselvityksen yhteydessä vaikutusalueen lähteet ja pohjavesipurkaumat on selvitetty erittäin heikosti eikä huomioitu ole kuin vain osa pohjavesipurkaumista. Koepumppausten yhteydessä tehdyt vähäiset luonnonvesien virtaamamittaukset eivät ole riittäviä eivätkä ne ole riittävän vertailukelpoisia antamaan luotettavaa tietoa virtaamien muutoksista tai eri mitta-
LSSAVI/128/04.09/2010 9/16 uspisteiden välisistä virtaamaeroista. Luonnontilaisten ja sen kaltaisten lähteiden osalta ei ole tehty minkäänlaisia lähdelajiselvityksiä. Hankealueella on ainakin yksi huomattava luonnonlähteikkö sekä muutamia pienempiä lähteitä, joiden luonnontila on muuttunut, mutta kohteita tulee pitää selkeästi yhä luonnontilaisen kaltaisina lähteinä. Pohjaveden virtaaman alenemista luonnossa ei ole määrällisesti esitetty hakemuksessa millään tavoin. Tosiasiassa hanke vaikuttaa hyvin pitkälle Päntäneenjokeen jopa yhteiselle vesialueelle saakka. Lupahakemuksessa ei mainita millään tavoin alueen pohjavesien käytöstä. Hankkeen vaikutusalueella on karjatiloja, elinkeinotoimintaa, vapaa-ajanasutusta ym., jotka kaikki hyödyntävät tavalla tai toisella alueen pohjavesivaroja vähäisessä määrin. Muistuttajat vastustavat luvan myöntämistä, koska hankkeen vaikutuksista ei ole esitetty riittävässä määrin luotettavana pidettävää tietoa, jonka pohjalta voidaan arvioida hankkeen vaikutuksia luonnolle tai vaikutusalueen käyttäjille eikä heidän taloudellisista menetyksistä ole esitetty minkäänlaista arviota tai näkemyksiä mahdollisista korvauksista tai kompensaatioista. Hakijan selitys Aluehallintovirasto on toimittanut lausunnot ja muistutuksen hakijalle tiedoksi. Hakija on toimittanut selityksensä aluehallintovirastoon 16.6.2011. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän muistutus Vedenottamo tulee sijoittumaan Päntäneenjoen valuma-alueelle, jonka alarajana on Kainastonjoki. Harrinkangas B:n pohjavesialueelle sijoittuva Tervaluoma laskee Möykkyluomaan noin 800 metriä suunnitellun vedenottamon alapuolelle. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n ym. mielipiteessä on todettu, että kala ei sanottavasti käytä Tervaluomaa elinalueenaan, mutta tilapäisesti siinäkin tavataan taimenta Möykkytien alapuolisella matkalla, noin 500 m matkalla. Tervaluomalla ei siten voi olla kalataloudellista merkitystä. Tervaluomaa on perattu ja oiottu ja alueella on tehty ojituksia, mikä on vaikuttanut valuma-alueeseen. Valuma-alue on varsin pieni, n. 5 km 2. Päntäneenjoen valuma-alueen pinta-ala on 212,64 km 2 eli Tervaluoman valuma-alue on vain noin 2 % Päntäneenjoen valuma-alueesta. Tervaluomasta Myrkkyluomaan ja edelleen Päntäneenjokeen laskevalla vesimäärällä ei siten ole merkittävää vaikutusta em. virtavesien vesimäärään tai näiden kalakantoihin. Tervaluoman vesimäärä on niin vähäinen, ettei sillä voi olla kalataloudellista merkitystä. Vedenotto Uitonmäen ottamosta ei mielestämme vähennä vesistön virtaamia niin, että siitä voisi aiheutua haittaa kalastolle tai kalastukselle. Päntäneenjoen valuma-alueen pinta-alasta noin 76 km 2 on pohjavesialueita eli noin 36 % alueen pinta-alasta. Kauhajoen Vesihuolto Oy:n nykyiset ja suunnitellut ottamot sijoittuvat kolmelle pohjavesialueelle (Lumikangas ja Harrinkangas A sekä B). Näiden Päntäneenjoen valu-
LSSAVI/128/04.09/2010 10/16 ma-alueelle sijoittuva pinta-ala on noin 35 km 2 eli Päntäneenjoen valuma-alueella olevien pohjavesialueiden pinta-alasta noin 46 %. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tekemä koepumppaus alueella on tehty 13.12.2006 1.3.2007 välisenä aikana. Virtaamamittaukset Tervaluomassa ja kahdessa lähteessä (joista toinen on Anjanlähde) on aloitettu ennen koepumppauksen aloittamista 1.9.2006 ja mittauksia on jatkettu koepumppauksen päättymisen jälkeen 12.3.2007 saakka. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen suorittamista Tervaluoman virtausmittauksista piste 906 sijaitsi n. 180 m:n päässä Tervaluoman luusuasta. Suoritettujen virtaamamittausten perusteella voidaan todeta, ettei koepumppauksen vaikutuksia voida havaita Tervaluoman virtaamissa. Tervaluomassa sijaitsevan lähteen (piste 708) virtaama on vaihdellut välillä 0,82 1,29 l/s eli 71 112 m 3 /d. Mittauspisteen 906 virtaama on vaihdellut välillä 8,09 17,0 (30,0) l/s eli 699 1469 (2592) m 3 /d. Suurimman mitatun virtaaman aikana Tervaluomassa on ollut jo sulamisvesiä (30,0 l/s eli 2592 m 3 /d). Pohjaveden osuus Tervaluoman virtaamissa on siten mittausten perusteella ollut vain noin 7 10 %. Muistutuksen laatijat ovat itsekin todenneet metsäojitusten aiheuttaneen ongelmia pienvesistöjen virtaamissa. Uitonmäen suunnitellun ja muilla pohjavesialueilla jo käytössä olevien pohjavedenottamoiden vaikutusta pienvesistöjen virtaamiin ei ole todettu. Pohjavedenotto on suunniteltu koepumppauksia pienemmälle vesimäärälle, jotta ympäristövaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Pohjavedenoton vaikutuksia tullaan tarkkailemaan tulevien lupaehtojen mukaan. Mielestämme Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmän muistutus on perusteeton ja Uitonmäen vedenottamon lupa tulisi myöntää pikaisesti, jotta vettä Kauhajoen Vesihuolto Oy:n ja Aqua Botnica Oy:n toiminta-alueille saadaan riittävästi. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry, Kauhajoen osakaskunta, Kauhajoen kalastusseura Kakase ry:n muistutus Kauhajoen Vesihuolto Oy:n ja Aqua Botnica Oy:n kesken on vedentoimittamissopimus, kuten hakemuksessa on esitetty. Hakemuksessa on myös mainittu Kauhajoen alueen suurin vedenkuluttaja, Atrian nautateurastamo kulutustietoineen. Nautateurastamon laajennustyö on juuri aluillaan ja tulee vaikuttamaan teurastamon vedenkulutukseen valmistuttuaan. Muun teollisuuden vedenkulutus on lähinnä sosiaalitiloissa tapahtuvaa kulutusta. Vesilaitoksille ei ole asetettu mitään erityisvaatimuksia tai -tavoitteita. Tehdyt vesihuoltoa koskevat sopimukset sitovat laitoksia myös poikkeustilanteissa. Voidaan katsoa, että rajoituksia toimitettavalle vesimäärälle voidaan asettaa vain samassa suhteessa, kuin määriä rajoitetaan omallakin toiminta-alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että
LSSAVI/128/04.09/2010 11/16 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU vedenjakelun rajoitukset koskevat kumpaakin kulutusaluetta niin kauan kuin Aqua Botnicalle johdettava vesimäärä ei ylitä sopimusehtoja. Aqua Botnica Oy:n toiminta-alueella on paljon kasvihuoneita ym. vastaavia kuluttajia, joiden käyttämän veden tulee olla hyvälaatuista kuten elintarviketeollisuudenkin. Kauhajoen alueella on erittäin runsaat pohjavesivarat kun sen sijaan naapurikunnissa tilanne on paljon huonompi. Veden johtaminen Kauhajoelta naapurikuntiin on siten tarpeen sanelemaa. Väittämä, että vedenottamo tultaisiin sijoittamaan mäen päälle, ei pidä paikkaansa. Vedenottamon asemapiirroksesta käy varsin hyvin ilmi, että vedenottamo on tarkoitus rakentaa vanhaan hiekkakuoppaan. Mielipiteen edellä esitetyt väittämät ovatkin perusteettomia sekä virheellisiä. Hanke perustuu Länsi-Suomen ELY-keskuksen tekemään koepumppaukseen ja tutkimusraporttiin. Länsi-Suomen ELY-keskus on alansa asiantuntijana määritellyt mm. pohjavesialueiden rajaukset ja arvioinut pohjaveden virtaussuunnat sekä pohjavesialueen antoisuuden ja tehnyt virtaamamittaukset. Myös lähdekartoitukset ja puroinventointi on tehty ELY-keskuksen valvonnassa. Lähdekartoituksessa on mm. todettu, ettei alueelta löydy yhtään vesilain tarkoittamaa lähdettä. Tiedossamme ei ole mihin mielipiteiden laatijan väite perustuu, että alueelta purkautuu pohjavettä yli 400 m 3 /d. Mielestämme Harrinkangas B:n alueelta Päntäneenjoen valuma-alueelle purkautuvan pohjaveden määrä ei ole näin suuri. Uitonmäen koepumppauksen vaikutukset eivät ulotu Anjanlähteelle saakka. Anjanlähteen vesipinnan korkeutta tarkkailtiin kuitenkin koepumppauksen aikana ja Anjanlähteen kaivon vesipinta kohosi koepumppausaikana. Hakemuksen liitteenä olevassa Harrinmäki B:n pohjavesialueen kartassa on esitetty pohjavesialueen rajat. Anjanlähde sijaitsee Pahalähteen pohjavesialueella. Lisäksi viittaamme vastaukseemme Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän muistutuksesta antamaan lausuntoomme. Kalankasvattamolle ei ilmeisesti vielä ole haettu ympäristölupaa. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Kauhajoen Vesihuolto Oy:lle luvan Uitonmäen pohjavedenottamon rakentamiseen Kauhajoen kaupungin Hyypän
LSSAVI/128/04.09/2010 12/16 kylässä sijaitsevalle hakijan omistamalle määräalalle tilasta Pinokorpi RN:o 6:252 ja veden ottamiseen siitä lupamääräyksen 1) mukaisesti käytettäväksi pääasiassa juoma- ja talousvetenä Kauhajoen kaupungin ja Oy Aqua Botnica Ab:n osakaskuntien (Närpiö, Teuva ja Kaskinen) alueella Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Pohjavettä saa ottaa Uitonmäen ottamosta vuosikeskiarvona laskettuna enintään 1 000 m 3 /d. 2) Vedenottamoa on käytettävä siten, ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. 3) Vedenottamon mahdollinen varavoima tulee toteuttaa niin, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. 4) Vedenottamo on varustettava näytteenottohanoilla ja luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. 5) Otetuista vuorokausittaisista vesimääristä (m 3 /d) on pidettävä kirjaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 6) Vedenottamoalue on aidattava ja varustettava selvästi näkyvillä tauluilla, joista käy ilmi ottamon omistaja ja tarpeelliset yhteystiedot. Vedenottamoalueella ei saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon kiinteästi liittyvää toimintaa. 7) Hakijan tulee tarkkailla otettavan pohjaveden määrää, laatua ja korkeutta ja veden ottamisen ympäristövaikutuksia ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmaan on sisällytettävä myös suunnitelma Tervaluoman vedenlaadun ja määrän tarkkailusta. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ELY-keskukselle kolmena kappaleena ja myös sähköisessä muodossa kahden kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailuohjelmassa tulee käsitellä riittävän laajasti otettu veden määrä, pohjaveden pinnan ja laadun seuranta vedenottamolla, vedenoton vaikutusalueella sekä alueen kaivoissa ja lähteissä. Tarkkailuohjelmassa tulee myös riittävällä tarkkuudella käsitellä tarkkailutulosten raportointi. Tarkkailupisteiden koordinaattitiedot (YK-järjestelmässä) tulee ilmetä ohjelmasta.
LSSAVI/128/04.09/2010 13/16 8) Tarkkailutulokset tulee toimittaa vuosittain viimeistään helmikuussa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sähköisessä muodossa. 9) Jos tarkkailun perusteella pohjavesialueella havaitaan haitallisia pohjavedenkorkeuden tai pohjaveden laadun muutoksia, on otettavan pohjaveden määrää pienennettävä siten, ettei haittoja enää ilmene. 10) Hakija on velvollinen korvaamaan veden ottamisesta mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen. Mikäli vedenottamon rakentamisesta tai sen käyttämisestä on seurauksena veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen, luvan saajan on, ellei asiasta ole sovittu, viipymättä korvattava aiheuttamansa vahinko tai korvaukseen oikeutetun alueen omistajan tai muun erityisen oikeuden nojalla vettä ottavan niin vaatiessa hyvitettävä vahinko vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetyin toimenpitein. 11) Vedenottamon rakennustyöt on tehtävä neljän vuoden kuluessa siitä kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 12) Hakijan on pidettävä pohjaveden ottamoon, pohjavesien tarkkailuun ja vedenottamoalueeseen kuuluvat rakenteet ja laitteet kunnossa sekä alueen muiltakin osin mahdollisimman puhtaina. Kaikki pohjavedenottoa varten tarpeelliset aineet ja tarvikkeet on sijoitettava ja varastoitava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa pohjavedelle. 13) Hakijan on ilmoitettava Uitonmäen vedenottamon käyttöönotosta 60 vuorokauden kuluessa kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Perustelut Rakentaminen on tarpeen hyvälaatuisen juoma- ja talousveden saannin turvaamiseksi ja toimitusvalmiuden takaamiseksi hankealueella. Luvan saaja omistaa vedenottamoalueen. Otettavan veden määrä on rajattu tasolle, joka tehtyjen pohjavesiselvitysten perusteella on alueelta pumpattavissa ilman oleellisia vaikutuksia ympäristön tilaan. Pohjavedenottamon rakentamisesta ja vedenotosta ei lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista eikä muuta vesilain 2 luvun 5 :ssä tai 9 luvun 8 :ssä tarkoitettua seurausta. Pohjavedenottamon rakentamisesta ja vedenotosta saatava hyöty on hankkeesta johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Luvan myöntämisen edellytykset ovat siten olemassa.
LSSAVI/128/04.09/2010 14/16 Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän sekä Kauhajoen kaupungin teknisen lautakunnan lausunnot sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n, Kauhajoen osakaskunnan, Kauhajoen kalastusseura Kakase ry:n muistutuksen huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 3 660 euroa. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan pinta- ja pohjaveden ottamisesta talousvedeksi (yli 500 m 3 /d) koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3 660 euroa. Vesilain 2 luvun 3, 14a :t 9 luvun 5-8 :t, 15 11 luvun 12 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista 1145/2009 Päätös Kauhajoen Vesihuolto Oy Jäljennös päätöksestä Kauhajoen kaupunki Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
LSSAVI/128/04.09/2010 15/16 Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Päätöksestä kuulutetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja Kauhajoen kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Kauhajoen Kunnallislehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeudelta. Riitta Lähdemäki Katja Söderlund Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Riitta Lähdemäki. Asian on esitellyt ympäristölakimies Katja Söderlund. LIITE Valitusosoitus
LSSAVI/128/04.09/2010 16/16 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 29.7.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.