2 Sisällysluettelo Aihe: Sivunumero: 1. Yleistä tietoa kamerasta 1.1. Tärkeimmät ominaisuudet 3. 1.2. Ohjelmiston laitteistovaatimukset 3. 1.3. Rajoitukset/kiellot 3. 2. Kameran esittely 2.1. Kameran osat 4. 2.2. Kuvaustilan valitsin 5. 2.3. Myyntipakkauksen sisältö 5. 3. Kameran käyttöönotto 3.1. Akun lataus ja kameran käynnistäminen 6. 3.2. Muistikortin käyttö 6. 3.3. Valokuvaus Perusasetukset 6. ja 7. 3.4. Kuvan koko ja pakkaustapa 7. 4. Kameran toiminnot 4.1. Valokuvaus Tarkennus 8. 4.2. Valokuvaus Valotusasteikon käyttäminen 9. 4.3. Valokuvaus Valkotasapaino 9. 4.4. Valokuvaus Herkkyys (ISO luku) 10. 4.5. Valokuvaus Salama 10. 4.6. Valokuvaus Kerta, sarja ja ajastinkuvaus 10. 4.7. Valokuvaus Valotuksen mittaus 11. 4.8. Valokuvaus Valotuksen haarukointi 11. 4.9. Valokuvaus Kuvanvakain 11. 5. Tietokoneen käyttö ja ohjelmiston asennus 12. 6. Yleistä asiaa valokuvaamisesta ja digitaalikameroista 6.1. Kuvien resoluutio, tiedostoformaatit ja tulostaminen 12. 6.2. Aukko ja sen koko 13. 6.3. Valotusaika (suljinaika) 13. 6.4. Herkkyys 14. 6.5. Valkotasapaino 14. 6.6. Muistikorttiformaatit 14. 6.7. Histogrammi 15. 6.8. Kuvankäsittelyohjelmistoja 16. 6.9. Tuki, kuvausasento, rajaaminen ja salama 17. 7. Kameran puhdistaminen, säilytys ja käyttö 17. ja 18. 8. Takuu 18. HUOM! Muista lukea tämä opas huolellisesti ennen käyttöönottoa.
3 1. Yleistä tietoa kamerasta 1.1 Tärkeimmät ominaisuudet: 14.6 megpapikselin CMOS kenno, 23.4 x 15.6mm koossa (1.5 FOV crop) Pentax KAF2 bajonetti, yhteensopiva Pentax KAF2, KAF ja KA sovittelllisien objektiivien kanssa (K bajonetilliset sekä 35mm / 645 / 647 objektiivit yhteensopivia sovitteilla tai rajoitetulla toiminnalla) Pentaprisma etsin 95% peitolla, 0.95x suurennoksella Sensor Shift Shake Reduction kuvanvakain Sarjakuvaus 3 fps (38 JPEG / 14 RAW / 16 DNG sarjoissa), 20 fps Burst tilassa (115 JPEG kuvan sarja, 1.6Mpix resoluutiolla ISO 100 3200 (laajennuksella 6400 asti) 2.7" LCD näyttö, 230k pikseliä Live View toiminto jonka avulla näyttö toimii etsimenä SD/SDHC muistikorttipaikka Liitännät: USB, A/V, DC in, X sync, lankalaukaisinliitäntä Koko: 141.5 x 101 x 70 mm Paino: 715g (ilman akkua) 1.2. Ohjelmiston laitteistovaatimukset: Pentium 500MHz (tai nopeampi) prosessorilla tai nopeammalla varustettu tietokone Vapaa USB portti tai SD muistikortinlukija Windows Vista/XP/2000 käyttöjärjestelmä Vähintään 25MB vapaata kiintolevytilaa Vähintään 256MB keskusmuistia (suositus 1GB) Näytön resoluutio 1024x768/16bit väreillä CD/DVD ROM asema ohjelmistoasennusta varten 1.3. Rajoitukset/kiellot Älä altista kameraa tai sen oheislaitteita......auringonvalolle tai muille lämmön lähteille...jatkuvalle sateelle tai muulle runsaalle kosteudelle...suoraan kohdistuville iskuille tai tärinälle...magneettisille esineille kuten kaiuttimille, muuntajille jne. Älä ikinä......avaa kameran kuorta tai yritä vaihtaa salaman lamppua itse (tämä mitätöi takuun)...käytä laitetta, mikäli sen liittimet ovat vioittuneet...koske kameraan, oheislaitteisiin tai liittimiin kosteilla käsillä...jätä akkua akkupesään, jos et ole aikeissa käyttää kameraa vähään aikaan...pura, riko tai heitä akkua tuleen Tämän pikaohjeen tarkoituksena on käydä läpi kameran yleisimpiä toimintoja. Ohjeen loppuun on kerätty muutamia yleisiä kameratermejä sekä annettu muutama vinkki valokuvaukseen.
4 2. Kameran esittely 2.1. Kameran osat: 1. Virtakytkin (ON/OFF)/laukaisin 2. Valintakiekko 3. Pentax KAF2 bajonetti 4. Objektiivin lukituksen vapautusnappi 5. Yhdysrakenteisen salaman nosto 6. RAW kuvaformaatin valitsin 7. Tarkennustapa (AF.S/AF.C/MF) 8. Pentax lisälaiteliittimen suoja 9. Liitäntäporttien suojakansi 10. Lankalaukaisimen liitäntä 11. Tietokone/Video liitäntä 12. Ulkoisen virtalähteen liitin 13. Valotuksen haarukointi 14. Etsin 15. Päävalikko 16. Poista kuva 17. Info 18. LCD näyttö 19. Esikatselutila 20. Valintakiekko 21. Valotuksen lukitus 22. Valotuksen kompensaatio 23. Automaattitarkennus 24. Tarkennuspisteiden valinta 25. OK 26. Nuolinäppäimet 27. Muistikorttipesän avaus 28. SR (Kuvanvakain ON/OFF) 29. Valokuvausasetuksien valikko 30. Yhdysrakenteinen salama 31. Salamakenkä ulkoiselle salamalaitteelle 32. Kuvaustilan valitsin 33. Valotuksen mittaustapa 34. Diopterin säätö 35. Virtakytkin (ON/OFF) 36. Laukaisin 37. Automaattitilan pikakytkin/tehdas asetuksien palautus 38. Kuvausasetusten LCD näyttö 39. Akkupesän luukku 40. Akkupesän kannen lukituksen vapautusvipu 41. Kamerarunkosi sarjanumero 42. Akkukahvan liitäntäpintojen suojakumi 43. Jalustakierre
5 2.2. Kuvaustilan valitsin: 1. Automaattinen (Green tila) 2. Ohjelmoitu automaattivalotus 3. Herkkyyden esivalinta 4. Suljinajan esivalinta 5. Aukon esivalinta 6. Aukon ja suljinajan esivalinta 7. Manuaalinen 8. Bulb tila 9. X tila 10. Käyttäjän oma tila 1. Automaattinen (Green tila) Kamera arvioi/mittaa kaiken itse. 2. Ohjelmoitu automaattivalotus Ohjelmoitava automatiikka arvioi suljinajan ja aukon automaattisesti, mutta antaa käyttäjän muuttaa aukon ja suljinajan suhdetta valintakiekoilla (2 ja 20). 3. Herkkyyden esivalinta Herkkyyden esivalinta tilassa kamera arvioi asetukset asettamasi herkkyyden mukaan (ISO luku). 4. Suljinajan esivalinta Voit asettaa itse suljinajan. 5. Aukon esivalinta Voit asettaa itse aukon koon. 6. Aukon ja suljinajan esivalinta Voit asettaa itse sekä aukon koon että suljinajan. 7. Manuaalinen Asetat kaikki kameran asetukset itse. 8. Bulb tila Suljin pysyy auki niin kauan kuin laukaisin on painettuna pohjaan. Suosittelemme lankalaukaisimen käyttöä. 9. X tila Suljinaika lukitaan 1/180 sekuntiin ulkoisen salaman synkkausta varten. 10. Käyttäjän oma tila Voit itse muuttaa kaikkia asetuksia mieleiseksesi. 2.3. Myyntipakkauksen sisältö: 1x Pentax K20D digitaalinen järjestelmäkamerarunko 1x USB kaapeli 1x Videokaapeli 2x Ohjelmisto CD (S SW74/75) 1x Hihna 1x Ladattava akku (D LI50) 1x Akkulaturi (D BC50) 1x Virtajohto HUOM! Esimerkkikuvien objektiivit eivät sisälly myyntipakkaukseen!
6 3. Kameran käyttöönotto 3.1. Akun lataus ja kameran käynnistäminen Pentax K20D toimii akulla. Lataa akku täyteen mukana toimitetulla akkulaturilla (liu uta akku laturiin ja kytke laturi virtajohdolla pistorasiaan) ennen ensimmäistä käyttökertaa. Kameran akkupesä (39) sijaitsee kameran pohjassa. Ladattuasi akun, laita se pesään sisälle ja sulje luukku. Kameran käynnistäminen, ajan asettaminen ja kielen valitseminen: Laita kamera päälle ON/OFF napista (1). Paina Valikko (15). Paina Nuolinäppäin oikealle (26) siirtyäksesi Set up välilehden kohdalle. Mene Date Adjust kohtaan ja paina Nuolinäppäin oikealle (26). Aseta ajan esitystapa, päivämäärä ja kellonaika nuolinäppäimiä käyttämällä. Paina lopuksi Valikko (15) palataksesi edelliseen valikkoon. Mene alas kohtaan Language ja paina Nuolinäppäin oikealle (26). Valitse haluamasi kieli ylös/oikealle/vasemmalle/alas painikkeilla ja paina OK (25). 3.2. Muistikortin käyttö: Ostamasi kamera käyttää SD/SDHC/MMC muistikortteja. Muistikorttipaikan kansi avautuu nostamalla lukituksen vapautussalpa (27) yläasentoon, jonka jälkeen sitä kierretään vastapäivään. Luukku kameran kyljessä avautuu. Laita muistikortti muistikorttipaikkaan. Lopuksi sulje luukku. Muistikortille mahtuvien kuvien määrän näet päälimmäisen LCD näytön (38) oikeasta alakulmasta. Kuvatessasi varmista, että kuvat tallentuvat muistikortille. Kameran valmistaja ei vastaa menetetyistä kuvista, mikäli kamera tai muistikortti on viallinen. 3.3.Valokuvaus Perusasetukset Kuvaustilan valinta: Pentax K20D kamerassa on useita kuvausta helpottavia kuvaustiloja. Eri tilojen välillä vaihtaminen tapahtuu Kuvaustilan valitsimella (32). Helpoimmat ja aloittelijaystävällisimmät kuvaustilat ovat Automaattinen valotustila (Vihreä laatikko) ja Ohjelmoitu automattivalotustila (P). Pääset ottamaan valokuvia perusasetuksilla seuraavalla tavalla: Liitä haluamasi yhteensopiva objektiivi kamerarungon KAF2 bajonettiin (3) kuvan osoittamalla tavalla. Rungon ja objektiivin punaisten pisteiden tulee osua kohdikkain kiinnityksen onnistumiseksi. (jatkuu seuraavalla sivulla)
7 Kierrä objektiivia myötäpäivään kunnes se lukittuu. Tällöin kuuluu selvä napsahdus, eikä objektiivi enää liiku. Halutessasi saat objektiivin irroitettua painamalla lukituksen vapautusnapin (4) pohjaan ja kiertämällä objektiivia vastapäivään. Valitse kuvaustilaksi Auto (1) tai P(2) (selitetty sivulla 5). Sommittele kohteesi haluamallasi tavalla kameran etsimen (14) läpi katsoen ja paina laukaisin (1) puoleenväliin. Kamera tarkentaa kohteeseen. Tarkennuspiste välähtää kohdassa, johon tarkennus on lukittunut. Mikäli tarkennus ei osunut haluamaasi kohtaan, nosta sormesi laukaisimelta ja paina se uudelleen puoleenväliin tarkentaaksesi uudelleen. Yritä sommitella kuva uudelleen, mikäli tarkennus ei osu edelleenkään haluamaasi kohtaan. Paina laukaisin (1) kokonaan pohjaan tarkennuksen ollessa kohdallaan. Kamera ottaa kuvan. Nyt voit tarkastella ottamaasi valokuvaa kameran esikatselutilassa. Paina esikatselutilan nappia (19) LCD näytön vierestä. Ottamasi kuva ilmestyy ruudulle. Jos haluat, voit poistaa kuvia esikatselutilassa painamalla Poista kuva (16) ja valitsemalla poista. Huomaa, että kameran LCD näyttö ei kerro koko totuutta kuvasta, koska kameran LCD näytön resoluutio on paljon pienempi verrattuna tietokonenäytön resoluutioon (kuvapisteiden määrään eli tarkkuuteen). Epävarmoissa tilanteissa kannattaa poistaa kuvat vasta tarkastellessasi niitä jälkikäteen tietokoneen näytöltä. 3.4. Kuvan koko ja pakkaustapa: Valokuvatessasi et ehkä saa sommiteltua kuvaa täysin mielesi mukaan kuvaustilanteessa. Siksi on suositeltavaa käyttää mahdollisimaan suurta kuvakokoa tilanteessa, jossa et ole täysin varma sommitelmasta tai haluat muuten käsitellä ottamiasi kuvia jälkikäteen. Jos käytät pientä kuvakokoa tallennuksessa, kutistuu jälkikäsittelyvara pienimmillä resoluutioilla olemattomiin. K20D pystyy tallentamaan kuvan JPEG muodossa neljään eri kuvakokoon neljällä erikokoisella pakkaustavalla. Voit kuvata myös RAW muotoon, jolloin jälkikäsittelyvara laajenee entisestään, sillä voit mukana tulevilla ohjelmilla muuttaa kuvan asetuksia tietokoneella samaan tapaan kuin kuvaustilanteessa suoraan kamerasta. Kuvan kokoa ja pakkausta muutat seuraavalla tavalla: Laita kamera päälle ON/OFF kytkimestä (1). Paina Valikko (15). Valitse mieleisesi pikselimäärä (14,6M, 10M, 6M tai 2M) kohdasta JPEG tall. pikselit. Valitse kuvien pakkausmuoto kohdasta JPEG laatu. Mitä enemmän tähtiä, sitä parempi laatu. Tiedostomuoto kohdasta voit valita haluatko tallentaa kuvat JPEG, RAW vai RAW+ muotoon. RAW tiedostomuoto kohdasta voit valita käyttöösi Pentaxin oman RAW muodon (PEF) tai yleisemmän DNG muodon, joka on paremmin yhteensopiva eri ohjelmien kesken.
8 4. Kameran toiminnot 4.1. Valokuvaus Tarkennus: Kuvia otetaan painamalla laukaisinta (1). Kun painat laukaisimen puoleen väliin automaattitarkennustilassa, kamera tarkentaa, mutta ei ota kuvaa. Tällä tavalla pystyt tarkentamaan kohteeseen ja sommittelemaan kuvan uudelleen. Kameran tarkennustapaa muutetaan tarkennustavan valitsimella (7). Tarkennustavat ovat: AF.S (autofocus, single) Tarkentaa automaattisesti kerran, tarkennus lukittuu. AF.C (autofocus, continuous) Tarkentaa jatkuvasti kohteeseen, vaikka se liikkuisi. MF (manual focus) Tarkennat itse käyttäen objektiivin tarkennusrengasta. Jos painat laukaisimen puoleenväliin manual tilassa, välähtää tarkennuspiste vain silloin kun tarkennus on kameran mielestä kohdallaan. Kameran automaattitarkennus perustuu tarkennuspisteisiin. Tarkennuspisteiden valitsimella (24) voit vaihtaa tilanteen mukaan käytettävien tarkennuspisteiden määrää ja paikkaa. Valitsimen tilat ovat: AUTO Automaattinen tarkennuspisteiden valinta. SEL Voit itse päättää mitä tarkennuspistettä kamera käyttää. Valitse piste nuolinäppäimillä (26). Aktiivinen tarkennuspiste välähtää tällöin etsimessä. Kamera tarkentaa keskimmäiseen tarkennuspisteeseen. Oheessa on kolme kuvaa, joissa tarkennuskohta on aina kuvan keskellä (automaattitarkennus, tila AF.S, tarkennuspiste ). Ylimmässä kuvassa kuva otetaan suoraan, eli laukaisin painetaan heti pohjaan. Tällöin kuvan keskellä oleva prosessorituuletin on tarkka. Keskellä on kuva, jossa on tarkennettu samaan prosessorituulettimeen kuin ensimmäisessä kuvassa, jonka jälkeen kuva on sommiteltu uudestaan. Tuloksena on kuva, jossa vasemmanpuoleinen prosessorituuletin on terävä, vaikka se ei ole tarkennuspisteen kohdalla. Viimeisessä kuvassa sommitelma on sama kuin keskimmäisessä, mutta kuva on otettu painamalla laukaisin suoraan pohjaan. Tällöin tarkennus on osunut keskimmäiseen prosessorituulettimeen.
9 4.2. Valokuvaus Valotusasteikon käyttäminen: Valotusasteikko kertoo, kuinka valoisa ottamastasi kuvasta tulee. Valotusasteikon on tarkoitus auttaa kuvaajaa valottamaan kuva oikein käytettäessä manuaalista kuvausohjelmaa (M). Asteikon avulla pystyt varmistamaan, että aukon, suljinajan ja herkkyyden suhde on oikea, jolloin ottamasi kuva valottuu parhaalla mahdollisella tavalla. Tulkitsemalla asteikkoa, voit myös tarkoituksellasi yli tai alivalottaa kuvan haluamallasi tavalla. Valotusasteikkoa muutetaan kamerassa seuraavasti: 1. Valitse kuvastavaksi M kuvaustilan valitsimella (32). 2. Nyt voit muuttaa aukon ja suljinajan arvoja kameran valintakiekoilla (20 ja 2). 3. Huomaa kuinka valotusasteikko reagoi arvojen muuttamiseen. Oheisessa kuvassa näkyvillä asetuksilla otettava kuva olisi valotusasteikon mukaan ylivaloittunut. Asteikon olisi saanut tasattua joko lyhentämällä suljinaikaa (esim. 1/50 sekuntiin) tai pienentämällä aukkoa (esim. F4.0). Samat tiedot näkyvät etsimenkin alareunassa. Aukon ja suljinajan vaikutuksesta kuvaan kerrotaan myöhemmin tässä ohjeessa sivulla 13. 4.3. Valokuvaus Valkotasapaino: Valkotasapaino kertoo kuinka aidosti kamerasi toistaa kuvan värit. Lisää aiheesta sivulla 14. Ohessa on kolme esimerkkikuvaa. Vasemmanpuoleisessa kuvassa valkotasapaino on liian sininen ja oikeanpuoleisessa kuvassa liian punainen. Keskellä valkotasapaino on oikein. Saat vaihdettua kameran valkotasapainoa seuraavasti: 1. Laita kamera päälle ON/OFF napista (1). 2. Paina Valokuvausasetuksien valikko (29). 3. Valitse kohta AWB painamalla vasemmalle. 4. Valitse sopiva valkotasapaino siirtymällä nuolinäppäimillä alas/ylös, vaikutuksen kuvaan näet välittömästi LCD ruudulta kiertämällä virtakytkintä (1) kerran asentoon Liveview (ohessa).
10 4.4. Valokuvaus Herkkyys (ISO luku): Herkkyys (ISO luku) vaikuttaa siihen paljonko kamera tarvitsee valoa, jotta kuvasta tulee oikein valottunut. Lisää herkkyydestä ja sen vaikutuksesta kuvaan on sivulla 14. Herkkyyttä pääset muutamaan seuraavalla tavalla: 1. Laita kamera päälle ON/OFF napista (1). 2. Paina Valokuvausasetuksien valikko (29). 3. Valitse kohta ISO painamalla kerran oikealle. 4. Valitse haluamasi herkkyys, paina lopuksi OK (25). 5. Voit muuttaa herkkyyttä nopeasti painamalla OK (25) pohjaan. Kun OK on pohjassa, kierrä valintakiekkoa (2) kunnes haluamasi herkkyys näkyy Kuvausasetusten LCD näytöllä (38). 4.5. Valokuvaus Salama Salaman on tarkoitus antaa valoa tilanteissa, joissa sitä ei muuten ole tarpeeksi. Lisää salaman käytöstä on ohjeen sivulla 17. Toimintoja voit vaihtaa seuraavalla tavalla: 1. Laita kamera päälle ON/OFF napista (1). 2. Paina Valokuvausasetuksien valikko (29). 3. Valitse kohta painamalla kerran alas. 4. Valitse haluamasi salamatila painamalla oikealle/vasemmalle ja lopuksi OK (25). HUOM! Osa toiminnoista ei ole käytössä kaikilla kuvaustavoilla. Automaatti salama Punasilmäisyyden esto Hidas synkronointi Slow Hidas synkronointi + pun. silm. esto Slow Suljinverhon synkronointi >> Langaton tila (ulkoisen salaman kanssa) W 5. Salaman tehoa pystyy muuttamaan samasta valikosta kiertämällä valintakiekkoa (20). Tällöin ruudun alalaidassa oleva arvo muuttuu. Miinusmerkkiset luvut kertovat, kuinka monta aukkoa vähemmän salama valottaa otettavaa kuvaa. Tällöin voidaan vähentää syntyvien varjojen määrää, mutta samalla kuva voi alivalottua. Plusmerkkiset luvut kertovat, kuinka monta aukkoa enemmän salama valottaa otettavaa kuvaa. Tällöin voidaan pysäyttää liike tehokkaammin, mutta samalla kuva ylivalottuu ja varjoista tulee luonnottoman teräviä ja selkeitä. 4.6. Valokuvaus Kerta, sarja ja ajastinkuvaus Pystyt valitsemaan erikseen kerta ja sarjakuvauksen välillä. Sarjakuvauksessa kamera ottaa kuvia niin pitkään kun laukaisin on pohjassa. Kertakuvauksessa kamera ottaa yhden kuvan joka kerta kun laukaisin painetaan pohjaan. Tällöin usemman kuvan ottaminen vaatii aina laukaisimen palauttamista normaaliin asentoon eli ylös. Pääset muuttamaan asetuksen seuraavalla tavalla: 1. Laita kamera päälle ON/OFF napista (1). 2. Paina Valokuvausasetuksien valikko (29). 3. Valitse kohta Kuvaustapa [ ] painamalla kerran ylös. 4. Valitse haluamasi kuvaustapa. Yksi ruutu tarkoittaa kertakuvausta, monta ruutua sarjakuvausta ja kello ajastinkuvausta. Painamalla alas voit määrittää kuvaustapojen lisäasetuksia.
11 4.7. Valokuvaus Valotuksen mittaus Valotuksen mittaustapa määrittää, mistä kohtaa kuva alaa kamera mittaa valoisuuden. Oikean valoisuuden takaamiseksi on hyvä käyttää eri tilanteissa eri mittaustapaa. Mittaustapaa vaihdetaan Valotuksen mittaustavan valitsimella (33). Mittaustavat ovat: 1. Keskiarvomittaus Mittaa valotuksen koko kuvan alueelta, sopii maisemakuvaukseen 2. Osamittaus Mittaa valotuksen kuvan keskeltä 9% alueelta, sopii muotokuvaukseen 3. Pistemittaus Mittaa kaikkialta, mutta painottaa keskikohtaa, sopii maisemakuvaukseen, jossa etualalla kohde, esim. henkilö tai puu 4.8. Valokuvaus Valotuksen haarukointi Valokuvatessa törmää väistämättä tilanteeseen, jossa kertavalotuksella on mahdotonta taltioida vallitsevan tilanteen kirkkauseroja. Nykyisten järjestelmäkameroiden dynamiikka on hyvin kehittynyt, mutta korkeat kirkkauserot on yhä hankalia taltioida. Valotuksen haarukoinnilla pystyt ottamaan kolmesta viiteen kuvaa samasta kohdasta eri valotusarvoilla. Tällöin jälkikäsittelyn avulla pystyy otetuista kuvista koostamaan yhden kuvan, jonka dynamiikka on laajempi kuin kameran on mahdollista tallentaa yhdellä valotuksella. Haarukointia on hyvä käyttää myös silloin, kun et ole varma miten haluat valottaa kuvan. Tällöin sinulle jää kolmesta viiteen mahdollisuutta joista valita. Haarukoinnin saa päälle seuraavasti: 1. Laita kamera päälle ON/OFF napista (1). 2. Paina Valotuksen haarukointia (13). 3. Kuvausasetusten LCD näytölle (38) tulee lukemaan OFF kun pidät nappia 13 pohjassa. Kiertämällä valintakiekkoja (20 ja 2) pystyt vaihtamaan otettavien kuvien määrää (3 tai 5) ja kuvien valotuseroa (0,5 3,0 aukon erolla). 4.9. Valokuvaus Kuvanvakain Kuvanvakain (SR, Shake Reduction) estää kuvaajan käden aiheuttaman tärinän pehmentämästä kuvaa kohtalaisen huonossakin valaistuksessa. Tällöin voidaan nostaa valotusaikaa pidemmäksi tärähtämisriskin ollessa pienempi. HUOM! Kuvanvakaaja ei pysäytä kohteen liikettä, joten jos kuvauskohde on kovassa liikkeessä ja valotuaika on liian pitkä, tulee kuvaan liike epäterävyyttä. Kuvanvakaimen tilaa voit vaihtaa seuraavasti: 1. Laita kamera päälle ON/OFF napista (1). 2. Laita kuvanvakain päälle/pois kytkimellä 28. 3. Kuvanvakaimen poiskytkeminen helpottaa panorointia (kohteen seuraamista jatkuvalla tarkennuksella).
12 5. Tietokoneen käyttö ja ohjelmiston asennus HUOM! Älä kytke kameraa tietokoneeseen ennen kuin ohjelmiston asennus on suoritettu! 1. Ota Solution Disc CD pois CD kotelosta ja aseta se tietokoneen CD asemaan. 2. Asennusohjelma käynnistyy automaattisesti. 3. Valitse kieli, hyväksy kaikki kohdat ja lopuksi käynnistä tietokone uudelleen. Nyt ohjelma on asennettu. 4. Käynnistä kamera kun olet kytkenyt sen USB johdolla kameran USB liitännästä (11) tietokoneen USB porttiin. 5. Voit käyttää kuvien siirtämiseen joko ohjelmistoa tai voit siirtää kuvat suoraan Oma Tietokone hakemistoon ilmestyneeltä Siirrettävä levy asemalta tietokoneellesi. 6. Yleistä asiaa valokuvaamisesta ja digitaalikameroista 6.1. Kuvien resoluutio, tiedostoformaatit ja tulostaminen Nyrkkisääntönä on, että miljoona pikseliä riittää kymppikuvaan (10 x 13 cm), kaksi miljoonaa pikseliä 13 x 19 cm kuvaan ja kolme miljoonaa pikseliä A4 kokoon. Ylimääräisistä pikseleistä ei tietysti ole mitään haittaa kuvanlaadun kannalta, ellei kompaktiin digikameraan laiteta ylisuurta (esim. 1/2,5 kokoista 12 megapikselin) kennoa. Tällöin kuvanlaatu alkaa fysiikanlakien perusteella heiketä kennon saadessa vähemmän valoa per pikseli. Tällöin kuitenkin loppukäyttäjä harvemmin pystyy huomaamaan kuvanlaadullista eroa. Jos kuvia halutaan jälkikäsitellä, on kuitenkin suotavaa ottaa kuvat isommalla resoluutiolla ja pienentää ne lopuksi tarvitsemaansa kokoon. Jos kuvia tulostaa itse, kannattaa ne tulostaa tulostimelle tarkoitetulle valokuvapaperille, jotta kuvien säilyvyys olisi taattu. Kuvat kannattaa tallentaa tietokoneelle esimerkiksi JPEG tai TIFF tiedostoa ei välttämättä saa auki millään muodossa. Kameroiden omia RAW tiedostoformaatteja ei kannata käyttää pitkäaikaiseen tallentamiseen, sillä tulevaisuudessa RAW muotoista ohjelmalla. Tämä siitä syystä, että RAW tiedostomuoto ei ole yhdenmukainen eri valmistajilla, vaan jokaisella kameramerkillä ja jopa kameramallilla on oma tapansa muodostaa RAW enemmän kuvainformaatiota, kuin tavalliset JPEG kuvat, jonka ansiosta jälkikäsittelyn avulla RAW kuvista voi saada esiin esim. laajemman muotoinen kuva. RAW kuvamuoto on tarkoitettu pääsääntöisesti ammatikseen kuvaavien valokuvaajien ja vakavien harrastajien käyttöön. RAW kuvat vievät paljon tilaa, eikä niitä pysty suoraan katsomaan esim. Windows XP:n kuvaselaimella. RAW muotoiset kuvat sisältävät kuitenkin dynamiikan. JPEG formaatti on häviöllinen, eli kuva pakataan niin, että siinä olevaa tietoa menetetään. Jos pakkaustaso on valittu liian alhaiseksi, voi heikentyneen kuvanlaadun nähdä omin silmin: kuvaan ilmestyy neliömäisiä alueita ja ääriviivoista tulee suttuisia. Jos taas pakkaustaso on valittu korkeaksi, JPEG kuva näyttää silmämääräisesti yhtä laadukkaalta kuin pakkaamaton kuva, mutta se vie enemmän tilaa. Kuvanlaatu ja sen vaatima tila ovatkin verrannollisia: mitä parempilaatuinen kuva, sitä enemmän se vie tilaa (esim. JPEG, 8MP = n. 3,1MB RAW, 8MP = n. 9,5MB). TIFF formaatti ei pakkaa kuvaa lainkaan, joten se mahdollistaa parhaan mahdollisen kuvanlaadun. TIFF formaatin haittana on, että yksi kuva saattaa viedä jopa 10 kertaa enemmän tilaa kuin sama kuva JPEG muotoiseksi pakattuna. Suositeltava tapa on ottaa tärkeistä kuvista varmuuskopioita esimerksi CD levylle, jolloin tietokoneen kovalevyn hajoaminen ei tuhoa kaikkia kuvia.
13 6.2. Aukko ja sen koko Kameran aukko (englanniksi aperture) on reikä, joka päästää objektiivin kautta tulevaa valoa kameran kennolle, joka puolestaan muodostaa otettavan kuvan. Aukon kokoa voidaan useimmissa kameroissa säätää joko manuaalisesti tai automaattisesti. Mitä suurempi aukko on, sitä enemmän valoa pääsee kennolle asti, ja sitä valoisampia kuvista tulee. Vastaavasti pienempi aukko aikaansaa tummempia kuvia. Aukon koko ilmoitetaan usein desimaalilukuna, joka tyypillisesti vaihtelee välillä 1.2 32. Luvut menevät käänteisessä järjestyksessä: mitä suurempi luku on, sitä pienempi on aukon koko. Mikäli aukon koko on esimerkiksi 2.0, on kameran aukko auki puoliksi (1/2), eli aukon koko on 50% polttovälin suuruudesta. Tämänkaltaisella asetuksella voidaan tyypillisesti kuvata hämärissä sisätiloissa tai yöllä. Jos taas aukon koko on 8.0, on kameran aukko yksi kahdeksasosa polttovälin suuruudesta. Tämänkaltainen asetus sopii tyypillisesti ulos valoisiin olosuhteisiin maisemakuvaukseen. Syntyneen kuvan valoisuuteen vaikuttaa aukon lisäksi myös kuvan valotusaika. Tästä lisää myöhemmässä luvussa. Paitsi kuvan valoisuuteen, vaikuttaa aukon koko kuvan niin sanottuun syvyysterävyyteen. Syvyysterävyysalue tarkoittaa aluetta kuvassa tarkennuskohteen ympärillä, joka on likimain tarkka. Syvyysterävyysalueen ulkopuolella kuvan kohteet muuttuvat utuisemmaksi, sitä enemmän mitä kauempana ne ovat. Mikäli aukon koko on hyvin suuri (esimerkiksi arvossa 2.0 eli 50% auki), on kuva terävä vain hyvin kapealta alueelta tarkennetun kohteen ympärillä. Tämänkaltainen tilanne voi olla hyödyksi kuvattaessa kohdetta, jonka taustaa halutaan häivyttää. Esimerkiksi potrettikuvissa aukko on yleensä suuri, jolloin tausta on epätarkka ja huomio kiinnittyy itse kohteeseen. 6.3. Valotusaika (suljinaika) Valotusaika tarkoittaa sitä aikaa, jonka suljin on auki (Suljin on osa kameran sisällä, joka estää normaalitilassa valon pääsyn kennolle). Jos valotusaika on esimerkiksi 2, niin suljin on auki kaksi sekuntia. Useimmissa tilanteissa valotusajat ovat paljon lyhyempiä, sekuntien kymmenes tai sadasosia. Tämän vuoksi valotusajat ilmoitetaan usein käänteislukuina. Esimerkiksi jos kamera näyttää valotusajaksi lukemaa 20, se tarkoittaa että valotusaika on 1/20 s, eli 0,05 s. Tällöin valotusajan säätäminen tapahtuu samalla tavalla kuin aukon koon suhteen: luvun kasvattaminen tuottaa hämärämpiä kuvia. Kokonaiset sekunnit ilmaistaan pienellä merkillä luvun perässä. Valotusajan lisäksi kuvan valoisuuteen vaikuttaa oleellisesti aukon koko. Jos käsite ei ole tuttu, kannattaa lukea edellinen osio ennen jatkamista eteenpäin. Valotusajan kasvattaminen samalla aukon koolla kasvattaa kuvan valoisuutta: suljin on pidempään auki, jolloin kenno saa enemmän valoa. Valotusajan kasvattaminen tuo kuitenkin usein mukanaan epätarkkuutta: mitä pitempään suljin on auki, sitä todennäköisemmin joko kohde tai kamera liikkuu, jolloin syntynyt kuva on epätarkka. Välillä kuvaaja voi haluta tätä epätarkkuutta, mutta usein tämä ei ole toivottua, ja tärähdys pilaa kuvan. Tämän takia pitkiä valotusaikoja käytettäessä pitäisi aina ottaa tukea, jotta kuvan onnistumisen mahdollisuus kasvaa. Pitkillä valotusajalla on mahdollista leikkiä. Kaikki ovat varmaankin nähneet kuvia moottoriteistä, joissa näkyy vain autojen valojuovia. Nämä kuvat ovat syntyneet niin, että kameran valotusaika on ollut todella pitkä, jolloin kuvaan ei tartu muuta kuin valojuovat.
14 6.4. Herkkyys ISO luku kertoo kameran kennon herkkyyden. Mitä suurempi ISO luku, sitä herkempi kenno, eli saman valomäärän saamiseksi riittää pienempi valotusaika tai aukko. Heikossa valossa kuvattaessa tämä on erinomainen asia. Tällä tavalla onnistut pienentämään valotusaikaa huomattavasti. Laskusääntönä on, että ISO luvun tuplaaminen puolittaa tarvittavan valotusajan tai pienentää aukkoa yhdellä pykälällä. Haittana ISO luvun nostamisessa on lisääntynyt kohinan määrä. Tämä näkyy digitaalikuvissa epämiellyttävänä värillisenä pilkullisuutena kuvassa. Kohinaa voi jonkin verran poistaa kuvankäsittelyllä, mutta samalla menetetään informaatiota kuvasta. 6.5. Valkotasapaino Valkotasapaino liittyy kameran kykyyn toistaa alkuperäisen tilanteen värit. Digitaalikamera ei voi tietää millaisessa ympäristössä sinä kuvaat, joten kamera tekee oletuksia valaistusolosuhteista. Kun kuvausolosuhteet eivät ole samoja joksi kamera ne olettaa, värit vääristyvät. Tämä voi näkyä esimerksi sisätiloissa hehkulampun valossa otettujen kuvien keltaisuutena: kamera on arvioinut vallitsevan valon värin väärin. Ainoa keino saada kuvien värimaailma näyttämään mahdollisimman alkuperäiseltä on kokeilla kameran eri valkotasapainosäätöjä tai määrittää valkotasapaino manuaalisesti, mikäli kamerassa voi näin tehdä. Mikäli kamerassa on kuvan tallennusmuotona RAW, voit muuttaa valkotasapainoa kuvaustapahtuman jälkeen tietokoneella. 6.6. Muistikorttiformaatit Yleisin muistikorttiformaatti pikkukameroissa on Secure Digital, josta käytetään myös lyhennystä SD. SD kortit ovat fyysisesti kestäviä, sillä niissä ei ole liikkuvia osia. SD kortteja on tarjolla eri kokoja ja nopeuksia. Nopeammat kortit tallentavat kuvat pikaisemmin, jolloin kameralla pystyy ottamaan nopeampia kuvasarjoja tai katkeamattomia videoleikkeitä. SDHC on samankokoinen kuin SD kortit, mutta kapasiteetiltaan isompi. Kamerassa on oltava SDHC tuki, joten pari vuotta vanhaan SD korttia käyttävään kameraan ei välttämättä käy SDHC kortti. Kuitenkin kaikki kamerat, jotka tukevat SDHC kortteja, tukevat myös SD kortteja. SD kortteja on myös MiniSD ja MicroSD kokoja. Ne sopivat pääsääntöisesti matkapuhelimiin. Ammattikameroissa ja myös vanhemmissa pokkareissa käytetään Compact Flash (CF) kortteja, jotka ovat fyysisesti isompia kuin SD kortit, mutta yhtä kestäviä. Olympus ja Fuji käyttävät omaa korttityyppiään, eli xd korttia. Se on hyvin pieni ja kestävä kortti, mutta kalliimpi ja huonommin yhteensopiva. xd korttien harvinaisuuden ja hinnan pakottamina Olympus ja Fuji tarjoavat kameroihinsa aika usein myös SD tai CF tukea. Sony käyttää omaa muistiformaattia nimeltä Memory Stick (tästä lukuisia versioita, esim. Pro, Pro Duo, M2). Memory Stick kortit ovat kestäviä, mutta kamerat eivät yleensä tue muita muistityyppejä. Memory Stick kortit ovat yleensä kalliita SD ja Compact Flash kortteihin verrattuna. Edellämainittuiden lisäksi on olemassa muitakin korttityyppejä, kuten Smart Media ja Multimedia Card (MMC). Nämä kaikki ovat fyysisesti Compact Flash kortteja pienempiä, mutta yhtä kestäviä, joten niitä käytetään esimerkiksi pienissä taskukameroissa. Kamerat, jotka käyttävät näitä formaatteja, eivät yleensä pysty käyttämään CF kortteja.
15 6.7. Histogrammi Histogrammi kertoo kuinka hyvin kameran ottaman kuva on valoittunut. Katso aiemmin tästä ohjekirjasta miten saada näkyviin kamerasi histogrammi. Histogrammi ja oikea valotus Histogrammin vaakasuunta kertoo kuvan valoisuuden. Histogrammin vasen reuna kuvaa mustaa ja oikea reuna täysin valkoista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että histogrammi, joka on painottunut vasemmalle kertoo, että kuva on hyvin tumma. Vastaavasti histogrammi, joka on painottunut oikealle kertoo, että kuva on hyvin vaalea. Yllä kolme esimerkkikuvaa ja niiden histogrammit. Kuten kuvista ja histrogrammeista näkee, vasen kuva on selvästi alivalottunut, kun taas oikea kuva on selvästi ylivalottunut. Tällaisissa tilanteessa korjaa valotusta haluamaasi suuntaan. Keskellä on oikein valotettu kuva ja sen histogrammi. Ohjeet oman kamerasi valotuksen korjaamiseen löydät tästä ohjekirjasta. Yleensä hyvän kuvan histogrammi on levinnyt mahdollisimman laajalle, sillä tällöin kuvassa on sekä vaaleita että tummia sävyjä. Valotusta nostettaessa pitää kuitenkin olla tarkkana, ettei osa kuvasta pala puhki. Tällöin histogrammissa on selvä piikki oikeassa laidassa. Puhkipalaneissa kohdissa ei ole mitään yksityiskohtia: ne ovat vain valkoisia. Histogrammi ja kontrasti Toinen histogrammiin vaikuttava asia on kontrasti, jota kuvaa histogrammin pystysuunta. Jos histogrammi on pystysuunnassa hyvin tasainen on kuva kontrastiton ja siten lattean näköinen. Jos taas histogrammissa on paljon pystysuuntaista vaihtelua, kuva on kontrastikas. Kontrastia kannattaa pyrkiä yleensä lisämään esimerkiksi vaihtamalla hieman kuvauskulmaa tai tilanteen valoja, jos siihen on mahdollisuus. Kontrastia voi muuttaa myös myöhemmin tietokoneella. Kontrastin kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen, ettei kuvaan tule liikaa kontrastia, jolloin tummista kohdista ei näy mitään ja vaaleat kohdat ovat puhkipalaneita. Tällaisessa tilanteessa kannattaa kokeilla salamaa, jolloin kuvan kontrastierot eivät ole liian voimakkaat. Kun kontrasti ja valoisuus on kuvassa kohdallaan on kuvan histogrammi levinnyt laajalle ja siinä on paljon vaihtelua. Tällöin kuva on hyvin todennäköisesti teknisesti onnistuneempi ja siten mukavampi katsella.
16 6.8. Kuvankäsittelyohjelmistoja Digikameralla otetuista kuvista saa kaiken irti jos niitä ryhtyy käsittelemään koneella. Erilaisia ohjelmia on olemassa kymmeniä ja monet niistä on tarkoitettu hyvin erilaiseen käyttöön. Alla on käyty läpi muutama esimerkki. Ohjelmistoa ostaessa kannattaa muistaa, että parhaimmat ammattikäyttöön tarkoitetut ohelmistot vaativat huippuluokan tietokoneen: prosessoritehoa, muistia ja kiintolevytilaa pitää olla paljon. Kameran mukana tullut ohjelmisto Kameran mukana saattaa usein tulla jokin kevyt ja helppokäyttöinen ohjelmisto, jolla saa tehtyä hyvin yksinkertaisia toimenpiteitä kuten korjattua valkotasapainoa, muutettua valoisuutta tai poistettua punaiset silmät. Kameran mukana tulleilla ohjelmilla on kuitenkin hyvä aloittaa kuvienkäsittely ja innostuksen kasvaessa voi sijoittaa monipuolisempiin ohjelmiin. ACDsystem ACDsystem on edullinen n. 50 e ohjelmisto jolla on helppo hallita kuvia tietokoneen kovalevyllä sekä tehdä niille muutamia käsittelytoimenpiteitä. Ohjelmiston muokkausmahdollisuudet ovat yleensä heikommat kuin kameran omassa ohjelmistossa, mutta etuna on yleensä parempi käytettävyys ja hyvät arkistointiominaisuudet. Ohjelma onkin tarkoitettu pääasiassa kuvien arkistointiin. Adobe Elements Asiantuntevan harrastajan työkalu, jolla pystyy muokkamaan kuvia erittäin paljon. Ohjelmisto maksaa n. 100e, mutta antaa rahalle todella hyvän vastineen. Käyttöliittymä on Adoben ohjelmistoihin tottuneelle helppo, muut voivat joutua harjoittelemaan sitä hieman pidempään. Adobe Photoshop Ammattilaisen tai vakavan harrastajan työkalu. Lisenssi maksaa yli 1000e. Ohjelmistolla voi käytännössä tehdä kaikki toimenpiteet mitä kuvankäsittelyyn liittyy. Haittana on käyttöliittymän hankaluus, jossa voi olla opettelemista. Photoshopista on saatavissa myös opiskelijaversioita,joista on yleensä poistettu muutamia ominaisuuksia, mutta silti ohjelmisto usein riittävä. Paint Shop Pro/Corel Photopaint Ammattilaisen tai vakavan harrastajan työkalu. Lisenssi maksaa n. 100e. Käyttöliittymä on kohtalaisen helppo omaksua ja toiminnot ovat hyvin monipuolisia. GIMP Linuxilla tarkoitettu ammattilaisen tai vakavan harrastajan ohjelmisto. Ilmainen. Käyttöliittymän omaksuminen voi olla Linuxiin tottumattomalle hieman hankalaa. Microsoft Photo Editor Yksinkertainen kuvankäsittelyohjelmisto aloittelijalle. Ohjelma tulee joidenkin Windows käyttöjärjestelmien mukana kuten Win 98 tai Office paketin mukana. Käyttöliittymä on hyvin Windosmainen ja siten monen mielestä helppo oppia.
17 6.9. Tuki, kuvausasento, rajaaminen ja salama Jos kuvaat ilman salamaa ja valotusaika on pitkä, käytä tukea. Mikäli et käytä tukea, tulee kuvasta helposti epätarkka, sillä hämärässä valotusajat ovat helposti sekunnin kymmenyksiä tai yli, eikä ihmisen käsi pysty pitämään kameraa täysin paikoillaan näin pitkään. Jos tukea ei ole saatavilla, voit kokeilla ottaa kuvaa myös etsimen kautta, (jos kamerassasi on etsin) jolloin saat nojattua kameraa omaan otsaasi. Jos kuvaat ilman tukea, pidä kamerasta kiinni kahdella kädellä ja tukevalla otteella, muuten kuva voi tärähtää. Muista myös tukea kyynärvarsi kylkeä vasten. Rajaaminen Kuvan tarkoituksellinen rajaaminen on kuvan onnistumisen kannalta hyvin oleellista. Harkitulla rajauksella saa helposti samasta aiheesta huomattavasti onnistuneemman kuvan kuin summittaisesti rajattuna. Kuvan rajaamisessa ei ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisua. Sen sijaan on olemassa tiettyjä sääntöjä, joita noudattamalla kuva näyttää yleensä ihmissilmään hyvältä. Esimerkiksi ihmistä ei tulisi katkaista nivelen kohdalta, sillä kuvan henkilöstä tulee helposti amputoidun näköinen. Lisäksi kohdeen ympärillä olevaa tilaa kannattaa miettiä: esimerksi potrettikuvassa ei useinkaan ole järkevää, että kohteen pään yläpuolella on runsaasti tyhjää tilaa. Lisäksi liikkeelle tai katseelle kannattaa jättää tilaa: jos auto on liikkumassa oikealle tai henkilö katsoo oikealle, kannattaa kuvan oikeaan reunaan jättää enemmän tilaa kuin vasemmalle. Salama Suora salama tekee kuvasta usein lattean, sillä kuvan varjot ovat kaikki saman suuntaisia. Irtosalama tai salaman heijastaminen pinnan kautta tuottaa huomattavasti luonnollisemman tuloksen. Jos kamerassa saa itse valita valotusajan, kannattaa kokeilla salamaa ja pitkää valotusaikaa, esimerkiksi 1/5 sekuntia tai enemmänkin. Tällä tavalla tilanteen alkuperäiset valot tulevat enemmän esille ja kuva näyttää luonnollisemmalta. 7. Kameran puhdistaminen, säilytys ja käyttö Kameran puhdistaminen Päältä kameran voi puhdistaa kostealla liinalla. Linssiä puhdistaessa pitää aina ensin siivota kaikki roskat pois linssin päältä, jotta se ei naarmuttuisi. Tähän sopivia välineitä ovat esimerkiksi erittäin hienosta karvasta tehty pensseli tai paineilma. Kun linssi on puhdas roskista, voidaan se pyyhkiä vaikkapa mikrokuituliinalla. Kameran puhdistamisen sisältä hoitaa aina valtuutettu huoltoliike. Virrankäyttö ja kuvaslämpötila Digitaalikamerat kuluttavat paljon virtaa. Suurin yksittäinen virrankuluttaja on usein LCD näyttö, joten voit säästää akkuja helposti kytkemällä LCD näytön pois päältä. Mikäli kamera on pitkään päällä, akku ja LCD näyttö lämmittävät kameraa. Noussut lämpötila tarkoittaa lisääntynyttä kohinaa kameran kennolla. Tämän takia kannattaa aina muistaa sammuttaa vähintäänkin LCD kun kamera ei ole näyttö, käytössä. Säilytys ja käyttö Älä säilytä tai käytä kameraa pakkasella, yli 40 asteen lämmössä, sateella, likaisissa tai pölyisissä olosuhteissa. Älä jätä kameraa kuumaan tai kylmään tilaan (esimerkiksi autoon). Ole varovainen linssin kanssa se naarmuuntuu helposti! Jos mahdollista, pidä linssin suojusta aina paikoillaan. Älä käytä muiden valmistajien akkuja, paristoja tai muita oheislaitteita. Valmistaja tai jälleenmyyjä ei vastaa muiden valmistajien tuotteiden käytöstä aiheutuneista ongelmista. Älä käytä kotitekoisia
18 akkuja tai paristoja. Älä käytä kameran puhdistamiseen mitään liuotinta tai muuta ainetta, jota valmistaja tai jälleenmyyjä ei ole hyväksynyt kameran puhdistamiseen. Älä pura, oikosulje tai muuntele mitään kameran osaa, mukaanlukien akkua. Älä altista paristoja tai akkuja tulelle, lämmölle, kosteudelle tai vedelle. Älä asenna tai lataa akkuja tai paristoja pakkasella tai yli 40 asteen lämmössä. Älä koske kameran sisällä oleviin osiin. Älä jätä kameraa lähelle laitteita, joissa on voimakkaita magneettikenttiä. Älä tiputa tai kolhi kameraa. Pidä kamera, akut, paristot ja muut oheislaitteet lasten ulottumattomissa. Älä käytä salamaa alle metrin etäisyydellä kuvattavan kohteen silmistä. Älä käytä laitetta, jos alueella on syttyvää kaasua. Suosittelemme hyvän kameralaukun hankintaa! 8. Takuu Laitteiden takuuaika ja huoltoliike on eritelty myyjän ostokuitissa. Muista säilyttää myös laitteiden mukana tullut kansainvälinen takuutodistus, jos sellainen löytyy, ja kaikki mukana tulleet kaapelit ja muut tavarat. Takuu ei kata fyysisiä vaurioita. Takuu ei ole voimassa, jos säilytys tai käyttöohjeita on laiminlöyty. Muissa tukiasioissa tai ongelmatilanteissa: ota yhteys valmistajaan tai jälleenmyyjän tekniseen tukeen. Yhteystiedot M yynti Tekninen myynti ja tekninen tuki Ruotsinkielinen myynti Venäjänkielinen myynti Englanninkielinen myynti 010 309 5555, myynti@verkkokauppa.com 010 309 5547, tekninenmyynti@verkkokauppa.com 010 309 5544, svenska@verkkokauppa.com 010 309 5565, russki@verkkokauppa.com 010 309 5544, sales@verkkokauppa.com