POHJAVEDET AKTIIVISEEN HYÖTYKÄYTTÖÖN ETELÄISESSÄ SATAKUNNASSA JA LAITILASSA KEHITTÄMISSUUNNITELMA Varsinais-Suomen ELY-keskus, Jyrki Lammila 15.3.2016
SUUNNITTELUTYÖ Koordinointi: Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto, Pyhäjärvi-instituutti Suunnittelualueen yhteistyötahot Euran kunta Harjavallan kaupunki Kokemäen kaupunki / Kokemäen Vesihuolto Oy Köyliön kunta Laitilan kaupunki Rauman Vesi Säkylän kunta Suunnittelu Sweco Ympäristö Oy yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulu / Vesi-Instituutti WANDERin ja Suomen Pohjavesitekniikka Oy:n kanssa 2
TAVOITTEET 1.Varmistaa yhdyskuntien vedentarve tulevaisuudessa määrällisesti ja laadullisesti. 2.Lisätä hyvälaatuisen pohjaveden käyttöä alueella, korvata huonolaatuiset vesilähteet ja optimoida vedenotto 3.Hyödyntää hyvät pohjavesivarat niin, että se antaisi mahdollisuudet teollisuuden ja erityisesti biotalouden kehittämiselle koko suunnittelualueella. 3
SUUNNITTELUALUE JA -TARVE Rauma - Käyttää pintavesilähteitä - Lapin vedenhankinta - Tekopohjavesihanke? Eura - Heikot pohjavesivarat - Lisävedentarve - Vedenhankinnan turvaaminen Harjavalta - Pohjavedenottamot samalla pohjavesialueella - Vedenhankinnan turvaaminen Vedenh Kokemäki ankinna pohjavesialueella n - Pohjavedenottamot samalla - Vedenhankinnan turvaaminen Köyliö - Yksi vedenottamo - Vuotovedet verkostossa - Vedenhankinnan turvaaminen Laitila - Huonot ja riittämättömät pohjavesivarat - Teollisuuden vedentarve Säkylä - Hyvät pohjavesivarat 4
POHJAVESIVAROJEN HYÖTYKÄYTTÖ EDISTÄÄ BIOTALOUDEN KEHITTYMISTÄ Pohjavesivarojen aktiivinen hyötykäyttö on yksi edellytys alueen biotalouden nostamiseksi uudelle tasolle Tavoitteen saavuttaminen edistää Suomen biotalousstrategian päämääriä, joista yksi on kilpailukykyisen biotalouden toimintaympäristön luominen. Alueellisesti ratkaistu ja kestävä pohjavesivarojen hyödyntäminen sekä toimintavarma vesihuolto -> edellytykset biotalouden kehittämiselle ja alueella jo toimivan teollisuuden kilpailukyvylle Kehittyvä biotalous mahdollistaa vahvasti toimivan elintarviketeollisuuden liiketoiminnan lisääntymisen ja viennin kasvun sekä uusien liiketoimintamuotojen sijoittumisen alueelle. Kuntien ja alueiden keskeinen rooli on investoinneillaan mahdollistaa biotalouden ratkaisujen toteutumista. 5
MIKSI SATAKUNTA? Alueen yhdyskuntien veden saanti on turvattu Hyvälaatuinen ja maineinen pohjavesi Alueella vahvuuksia (elintarvikeala ja osaaminen, yhteistyö, kuljetusmahdollisuudet, olemassa oleva vesijohtoverkosto) Ollilan maabrändityöryhmä vuonna 2009: Vesiliiketoiminnalla Suomi nousuun! Oy Suomi Ab 6
VÄESTÖENNUSTE 2035 7
VEDENKULUTUKSEN ENNUSTE 2035 Kunta 2014 2035 Eura m 3 /d 3 200 3 200-3 300 Harjavalta m 3 /d 1 400 1 300 Kokemäki m 3 /d 2 000 1 900-2 000 Köyliö m 3 /d 1 000 800 Laitila m 3 /d 1 200 1 200-1 500 Rauma m 3 /d 7 600 7 200 Säkylä m 3 /d 2 000 1 900 Yhteensä m 3 /d 18 400 17 500-18 000 8
YHTEENVETO TEOLLISUUDEN NÄKEMYKSISTÄ (kysely) Olemassa olevien, juomavettä toiminnassaan käyttävien yritysten huolet voidaan jakaa kolmeen kriteeriin Määrä Tulevaisuudessa tarvittavat määrät ovat arvioita, mutta olemassa olevien lukujen perusteella haluttuun kasvuun tarvitaan lisää vettä Esiintyvät paineenvaihtelut vaikeuttavat prosesseja Laatu Pohjavettä. Imagosyyt, käsittelytarpeet. Laadun tasaisuus myös tärkeää Hinta Kokonaiskustannus Kilpailukykyinen muille alueille Yrityksillä vahva usko kunnalliseen vesihuoltoon niin laadun kuin määränkin suhteen. Kehittämistarpeena riskinarviointi kunnalliseen vesihuoltoon. Uskon ja luottamuksen säilyttäminen jatkossakin tärkeää. 9
VESIVIENTILIIKETOIMINTA MAHDOLLISET VIENTITUOTTEET: Vettä bulkkituotteena Vettä pullotettuna, mahdollisesti brändituotteena Jääpalat Terveysvedet Toisaalta elintarvikkeetkin vedenvientiä -- pitemmälle jalostettua 10
SUUNNITELMARATKAISU Lyhyen aikavälin ratkaisu (2-5 vuotta) Toteuttamiskelpoiset vedenottamot Laitilan ja Euran lisävedentarve Lapin vedenhankinta Harjavallan ja Kokemäen vedenhankinnan turvaaminen Ei sulje pois pitkän aikavälin ratkaisua Pitkän aikavälin ratkaisu (20-50 vuotta) Koko alueen siirtyminen pohjaveden/tekopohjaveden käyttöön Tekopohjavesilaitoksen rakentaminen Lisää merkittävästi hyvälaatuisen pohjaveden hyödyntämistä -> teollisuuden kehittämismahdollisuudet 11
SUUNNITELMARATKAISU 2-5 v Riste +2000-3000 m 3 /d +1000-1500 m 3 /d Ø200 Kuninkaanmänty +2500-3000 m 3 /d +300-500 m 3 /d Kiviharju +2500-3000 m 3 /d +1000-1500 m 3 /d 12
SUUNNITTELURATKAISU 20-50 v Järilänvuoren-Ilmiinjärven TPVlaitos 20 000 40 000 m 3 /d 13
Uusien pohjavesivarojen mahdollinen jakaantuminen vaiheessa 1 1 300 m 3 /d 2 000 m 3 /d 2 000-3000 m 3 /d 6 900 m 3 /d + 2 000-3 000 m 3 /d + 1 000-1 500 m 3 /d 2 500-3000 m 3 /d 800 m 3 /d 2 500-3000 m 3 /d 300 m 3 /d 3 300 m 3 /d + 300-500m 3 /d 1 900 m 3 /d + 2 500-3 000 m 3 /d 1 500 m 3 /d + 1 000-1 500m 3 /d Vedenkulutus v. 2035 Uusi ottamo, josta vesi johdetaan edelleen suunnittelualueelle kulutukseen Alueelle käyttöön saatava uusien pohjavesivarojen määrä 14
Uusien pohjavesivarojen mahdollinen jakaantuminen vaiheessa 2 6 900 m 3 /d + 10 000m 3 /d 1 300 m 3 /d 20 000 m 3 /d + 1 500 m 3 /d 2 000 m 3 /d + 1 500 m 3 /d Tekopohjavettä 20 000 m 3 /d 300 m 3 /d + 1 000m 3 /d 3 300 m 3 /d + 3 000 m 3 /d 800 m 3 /d 1 900 m 3 /d + 1 000 m 3 /d 1 500 m 3 /d + 2 000m 3 /d Vedenkulutus v. 2035 Uusi ottamosta ottamo, vesi josta johdetaan vesi johdetaan edelleen edelleen suunnittelualueelle kulutukseen kulutukseen Alueelle käyttöön saatava uusien pohjavesivarojen määrä Edellisessä vaiheessa käyttöön saatu pohjavesivarojen määrä 15
Uusien pohjavesivarojen mahdollinen jakaantuminen vaiheessa 2 6 900 m 3 /d + 10 000m 3 /d 40 000 m 3 /d + 20 000m 3 /d 1 300 m 3 /d + 1 500 m 3 /d 2 000 m 3 /d + 1 500 m 3 /d Tekopohjavettä 40 000 m 3 /d 300 m 3 /d + 1 000m 3 /d 3 300 m 3 /d + 3 000 m 3 /d 800 m 3 /d 1 900 m 3 /d + 1 000 m 3 /d 1 500 m 3 /d + 2 000m 3 /d Vedenkulutus v. 2035 Uusi ottamo, josta vesi johdetaan edelleen suunnittelualueelle kulutukseen Alueelle käyttöön saatava uusien pohjavesivarojen määrä Edellisessä vaiheessa käyttöön saatu pohjavesivarojen määrä 16
RAKENTAMISKUSTANNUKSET VAIHE 2: Tekopohjavesilaitos 40 000 m 3 /d yhteyksineen + 53 milj. VAIHE 2:Tekopohjavesilaitos 20 000 m 3 /d yhteyksineen + 24 milj. VAIHE1: Kokemäen Risteen, Ristolan ja Säkylän Porsaanharjun ottamot yhteyksineen 11,0 milj., + Eura-Hinnerjoki 2,1 milj. 17
MAHDOLLISUUDET ELINKEINOELÄMÄLLE VAIHE 2 tekopohjavesilaitos + 30 000-40 000 m 3 /d: Veden vientiin perustuva liiketoiminta suurella volyymillä, esim. bulkkivesi VAIHE 2 tekopohjavesilaitos + 20 000 m 3 /d Veden vientiin perustuvan liiketoiminnan kasvattaminen koko alueella VAIHE 1 Nykyisen teollisuuden investointipäätökset Veden vientiin perustuvan liiketoiminnan käynnistäminen (esim. pullotettu vesi, elintarvikkeet ja muut jatkojalostetut tuotteet) 18
RAKENTAMISKUSTANNUKSET Rakentamiskustannus Säkylän Porsaanharjun vedenottamo 200 000 Säkylän Porsaanharjun syöttövesijohto 560 000 Kokemäen Risteen vedenottamo 900 000 Kokemäen Risteen syöttövesijohto 900 000 Ristolan vedenottamo 900 000 Ristola-Eura (Fankkee) -yhdysvesijohto 1 600 000 Euran keskustan kiertoyhteys 700 000 Hinnerjoki-Laitila -yhdysvesijohto 3 100 000 Ristola-Köyliö -yhdysvesijohto 460 000 Ristola-Kokemäki -yhdysvesijohto 370 000 Harjavalta-Kokemäki -yhdysvesijohto 1 300 000 YHTEENSÄ 10 990 000 Eura-Hinnerjoki -rinnakkaisyhteys 2 100 000 19
AIKATAULU Vaihe 1, aikajänne 2-5 vuotta: Hanke 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Säkylän Porsaanharjun uusi vedenottamo Säkylän Porsaanharjun syöttövesijohto Risteen vedenottamo Risteen syöttövesijohto Ristolan uusi vedenottamo Ristola-Eura (Fankkee) -yhdysvesijohto Euran keskustan kiertoyhteys tarvittaessa Hinnerjoki-Laitila -yhdysvesijohto Ristola-Köyliö -yhdysvesijohto Ristola-Kokemäki -yhdysvesijohto Harjavalta-Kokemäki -yhdysvesijohto Eura-Hinnerjoki rinnakkaisyhteys tarvittaessa Vaihe 2, tekopohjavesihankkeen kesto aloituksesta: Aloitus Suunnitteluvaihe (sis. lupaprosessin) 0 v + 5 v Rakentamisvaihe + 3 v 20
LAUSUNNOT SUUNNITELMASTA Lausunnot tukivat poikkeuksetta suunnitteluratkaisua ja puolsivat hankkeen eteenpäin viemistä. Esitettiin seuraavia jatkosuunnittelussa huomioitavia seikkoja: Vedenottoalueiden kuntien oma vedentarve on aina turvattava. Uusi pohjavedenotto ei saa vaarantaa nykyistä vedenottoa alueella. Yhteiselle pohjaveden hyödyntämiselle tulee valmistella sellainen toimintatapa (yhtiö tai muu yhteistyömuoto), jolla hankkeelle saadaan vettä luovuttavien kuntien vankka tuki. Jatkovalmistelussa tulee mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sopia hankkeen kustannusjaosta. Harjavallan-Kokemäen varayhteyden mitoituksessa on huomioitava mm. Harjavallan suurteollisuuden tarpeet. Kokemäen Vesihuolto Oy:lle tulisi turvata mahdollisuus ottaa jatkossa jatkuvasti vettä käyttöönsä tulevasta ns. Ristolan ottamosta mm. turvaamaan pohjavesialueen vesivarojen optimaalista käyttöä. Tarkasteltava myös mahdollisuutta rakentaa Koomankankaan alueelle uusia kaivoja hajauttamaan vedenottoa. Suunnittelussa otetaan huomioon Uudenkaupungin poikkeusolojen vedentarve (n. 2 000 m 3 /d). 21
SUUNNITELMAN JATKOTOIMET Suunnitelmissa esitettyjen vesihuollon ratkaisumallien ja toteutusohjelmien sisällyttäminen kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmiin ja kehittämisohjelmiin Yhteistyöhankkeiden eteenpäin vienti Yhteistyötä eteenpäin vievän toimikunnan perustaminen Toteutusorganisaation kehittely Toteutussuunnittelun aloittaminen Tarvittavien selvitysten tekeminen Tarvittavien lupien hankinta Rahoituksen suunnittelu 22
JATKOSELVITYSTYÖRYHMÄN TYÖSARKAA Hankkeen toteutukselle päämäärä ja tavoiteaikataulu Selvittää ja esittää hankkeen toteutukselle tarkoituksenmukaisin organisaatio ja siihen osallistuvat tahot Hankkeen toteutukseen liittyvien suunnittelu- ja selvitystarpeiden määrittäminen Toteutuskustannusten määrittäminen ja kustannusten ajoitus Rahoituksen selvittäminen Oma rahoitus Tukien hyödyntämismahdollisuus Laina rahoitus Perustettavan organisaation järjestäytyminen Lupien hankinta uusille vedenottopaikoille Rahoituksen järjestäminen Suunnittelu ja toteutus 23
KIITOS! 24