PÄÄTÖS Nro 72/2013/1 Dnro ISAVI/41/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 9.8.2013 ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, Leppävirta HAKIJAT Kari Tiitinen ja Henna Tiitinen Tetrisalontie 125 79100 Leppävirta LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Tilalla on nykyisin 28 lypsylehmää, 12 hiehoa ja 12 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa (232 eläinyksikköä). Uudessa navetassa on paikat 70 lypsylehmälle ja 61 nuorelle naudalle. Vanhaan navettaan jää 22 paikkaa hiehoille tai 15 paikkaa lypsylehmille. Tuotannon vakiinnuttua tilalla olisi yhteensä 85 lypsylehmää ja 61 nuorta nautaa (noin 690 eläinyksikköä). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan eläinsuojalla, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. Aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentti kohta 11 a). HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 13.5.2013 Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Hakijalla on pellonvuokra- ja lannanluovutussopimukset noin 50 hehtaarille sekä sopimus kuivalannan varastoinnista. Keväällä 2014 tilalla on tarkoitus perustaa maatalousyhtymä, jonka osakkaiksi tulevat Henna, Kari ja Anni Tiitinen sekä Heikki Havukainen. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuoden 2014 loppuun saakka. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 6800 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
2 (12) Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella Leppävirran kunnan Lylymäen kylässä, Pajuharju-tilalla (kiinteistötunnus 420-418-2-25). Tilan alueella tai läheisyydessä ei ole pohjavesialueita, suojelualueita tai Naturakohteita. Pohjois-Savon maakuntakaavassa alueelle ei ole erityismerkintää. Eläinsuojan toiminta Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan maitoa 700 000 l/v 850 000 l/a ja lihaa 5 000 kg/a. Nykyinen navetta jää käyttöön ja siinä on 22 paikkaa 12 24 kk:n ikäiselle hieholle. Myöhemmin siihen mahdollisesti sijoitetaan 15 lypsylehmää. Uusi navetta rakennetaan 70 lypsylehmälle ja 61 nuorelle naudalle. Mikäli nykyiseen navettaan sijoitetaan lypsylehmiä, tilalla olisi yhteensä 85 lypsylehmää ja 61 nuorta nautaa. Lietelannalla on 70 lypsylehmää, 44 hiehoa ja 37 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Kuivikepohjalla on neljä paikkaa poikiville lehmille, neljä sairaille naudoille, kaksi hiehoille ja kuusi paikkaa vasikoille. Kuivikepohjan pinta-ala on 86 m 2 ja kuivikkeen paksuus noin 40 cm. Kuivikkeena käytetään olkea, purua ja turvetta. Kuivikepohja tyhjennetään kaksi kolme kertaa vuodessa. Kuivikelanta varastoidaan lantalaan, jonka pinta-ala on 80 m 2 ja reunojen korkeus 150 cm. Tilalla on käytössä 1 350 m 3 osin katettua (16 %) lietesäiliötilavuutta. Uuteen eläinsuojaan rakennetaan 2 500 m 3 :n lietesäiliö. Liete siirtyy eläinsuojasta lietesäiliöön valutuksella ja säiliö täyttyy altapäin. Lietesäiliöt on rakennettu teräsbetonista. Kaikki yli 6 kk:n ikäiset eläimet pyritään laiduntamaan kesällä noin viiden kuukauden ajan. Yöllä eläimet pidetään sisällä. Laidunalaa on noin 15 hehtaaria. Osa laitumesta rajoittuu vesistöön. Laitumella ei ole ruokintapaikkaa. Laitumella ja navetan läheisyydessä on juottoastiat, jotka täytetään letkulla. Uuden eläinsuojan WC-vedet johdetaan umpikaivoon, toisessa eläinsuojassa ei ole WC-tilaa. Maitohuoneen jätevedet 50 m 3 /a ja eläinsuojan pesuvedet 50 m 3 /a johdetaan lietesäiliöön. Tilalla käytettävä vesi on omasta kaivosta. Käyttövesi ja lämmitettävät tilat on tarkoitus lämmittää maalämmöllä. Liete ja puristeneste levitetään multainvaunulla peltoon. Noin 60 % lannasta levitetään keväällä, 30 % alkukesästä ja loput syksyllä. Lannan levitykseen käytettävää peltoa on yhteensä 80 ha. Omaa peltoa on 31 ha ja vuokra/sopimuspeltoa yhteensä 49 ha. Tilalla varastoidaan esikuivattua säilörehua laakasiiloon 1 000 tonnia ja pyöröpaaleihin 10 tonnia. Puristeneste 35 m 3 /a johdetaan 4 m 3 :n umpikaivoon, josta se siirretään lietesäiliöön. Puolet käytetystä säilörehusta pystytään varastoimaan tilan omassa laakasiilossa ja puolet ostetaan. Myöhemmin rakennetaan uudet laakasiilot, joihin mahtuu kaikki säilörehu.
3 (12) Jätteet ja niiden käsittely: Jätenimike Jätenumero Määrä/v Käsittely Kuolleet eläimet 02 01 02 2 t Honkajoki Oy Muovit 02 01 04 0,5 t muovin keräys Öljyt 13 02 06* 500 l öljynkeräys Torjunta-aineet 02 01 08* 2 l ongelmajätepiste Akut 16 06 01* 2 kpl ongelmajätepiste Pilaantunut rehu 02 01 03 5 t peltoon kyntämällä loisteputket/lamput 15 kpl ongelmajätepiste Metalliromu 02 01 10 0,5 t metallinkeräys Paperi/pahvi 0,4 t poltto *) luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi Polttoöljyn varastointiin on 1 800 ja 1 700 litran säiliöt. Suurempi säiliö on kunnostettu 2000-luvulla, ja paloviranomainen on sen tarkastanut vuonna 2010. Muita öljytuotteita varastoidaan 200 l:n tynnyreissä enintään 500 l. AIV-liuos varastoidaan 200 litran tynnyreissä, jotka ovat varastoituna ulkona trukkilavojen päällä. Toiminnan aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Rakentamisessa mm. lietesäiliön elementeissä käytetään maa- ja metsätalousministeriön ennakkohyväksymiä teräsbetonielementtejä. Lietteen levityksessä käytetään kiekkomultainvaunua, jolla liete sijoitetaan peltoon. Tilalla käy maitoauto joka toinen päivä, rehukuljetus kerran kuukaudessa ja jätekuljetus joka toinen viikko. Oma liikenne on vilkkainta lietteenlevitys-, peltotyö- ja säilörehuntekoaikaan. Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen ja toiminta häiriötilanteissa Tulipalon varalle on laadittu pelastussuunnitelma, jonka mukaan toimitaan äkillisissä tilanteissa. Sähkön tuotantoa on turvaamassa aggregaatti. Lietesäiliön vuototilanteessa lietettä siirretään toiseen säiliöön ja tarvittaessa lietettä voidaan imeyttää turpeeseen. Eläintautitapauksissa sairaat eläimet voidaan välittömästi siirtää erilleen terveistä eläimistä tilakeskuksen muihin rakennuksiin. Tilanteessa toimitaan eläinlääkärin ohjeiden mukaan.
4 (12) ASIAN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Leppävirran kunnassa 31.5. 1.7.2013 ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Leppävirran kunnanhallitukselta, Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että lantavarastot riittävät eläinmäärän lannan (2 612 m 3 vuodessa) varastointiin 12 kuukauden ajaksi. Peltoalaa on juuri riittävästi lannanlevitykseen, kun haettavan eläinmäärän tarvitsema lannanlevitysala on 80,4 ha. Lähimpään naapuriin on matkaa noin 400 metriä. Lupahakemuksen mukainen eläinyksikkömäärä edellyttää suotuisissa olosuhteissa 210 metrin matkaa häiriintyvästä kohteesta (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje Liite 4). Eläinsuojan vaikutusalueella ei ole vesienhoitolain mukaisesti luokiteltuja järviä tai jokia. Eläinsuojasta on matkaa noin 300 metriä Iso-Lylyjärveen. Eläinsuojan toiminnan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta vesistön tilaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Eläinsuojan pitäminen ei lisää kohtuuttomasti vesistöalueen 04.555 kuormitusta, kun laitoksen toiminnassa otetaan huomioon edellä mainittu ja toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi eläinsuojan toiminnassa tulee ottaa huomioon seuraavaa: - tilakeskuksen lähi- ja muillekin pelloille levitetty lanta on peitettävä välittömästi - pohjavesialueelle oleville pelloille ei saa levittää lietelantaa eikä niitä saa käsitellä torjunta-aineilla - lantaa on käsiteltävä huolellisesti (kuormaus ym.), jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Lannan kuljettamisesta pohjavesialueiden läpi ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä - eläinten laiduntamisessa suositellaan, etteivät eläimet pääse vesistöön - rehun käsittely ja varastointi on tehtävä niin, ettei niistä tule valumia vesistöön - tilan polttoainesäiliölle on rakennettava tiivis esim. betoninen alusta ja tankkauspaikka Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle, kun toiminta toteutetaan ja hoidetaan hakemuksessa esitetyn ja edellä esitetyn mukaisesti. Hakijan vastine Hakija ei ole antanut vastinetta.
5 (12) ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Kari Tiitiselle ja Henna Tiitiselle ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Pajuharju-tilalle (kiinteistötunnus 420-418-2-25) Leppävirran kunnan Lylymäen kylässä. Lypsykarjatilan eläinyksikkömäärä on enintään 700. Toiminnassa on seuraavia lupamääräyksiä. 1. Eläinsuojien sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Edellä mainittujen rakenteiden kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan sekoituksen, tyhjennysten ja siirtojen aikana pääse tapahtumaan säiliöiden rikkoontumisia eikä vuotoja. 2. Tilalla on oltava käytettävissä kulloisenkin eläinmäärän mukaisesti lannan varastotilavuutta 12 kuukauden mukaisen lantamäärän varastointiin. Lietesäiliöt on tarvittaessa katettava esim. kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Lantavarastot on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. 3. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet kuten pilaantunut rehu on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla lukittu ja varustettu laponestolla. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla suljetuissa astioissa. Rakenteiden on oltava määräyksen mukaiset 1.10.2015 mennessä. 4. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloinkin eläinsuojissa olevien eläinten tuottaman lannan hyödyntämiseen. Peltopinta-alaa on oltava hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 83 ha. Peltoon levitettävä liete tulee mahdollisuuksien mukaan mullata välittömästi. Lannan ja lietteen levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Jäljennökset uusista ja muutetuista pellonvuokra- ja lannanluovutussopimuksista on toimitettava viipymättä
6 (12) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennusten sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 6. Laidunnettaessa tulee karjan kulkua rajoittaa alueilla, joilla eläimet voivat veteen päästessään aiheuttaa liettymistä, samentumista tai hygieniahaittaa. Navetan ja laitumen välisen kulkuväylän tulee olla kovapohjainen niin, että lanta voidaan poistaa kulkuväylältä. Laidunta tulee hoitaa niin, ettei siihen tule nurmesta vapaita paikkoja. 7. Vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt, akut ja elohopeaa sisältävät lamput, tulee toimittaa vaarallisten jätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 8. Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 9. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Toiminnanharjoittajien on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla.
7 (12) 11. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu este voidaan poistaa antamalla lain 43 :ssä tarkoitettuja lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pohjois-Savon maakuntakaavassa alueelle ei ole erityismerkintää. Toiminnan sijaintialueella ei ole asemakaavaa, joten toiminta ei näin ollen sijoitu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Tilan ympäristössä on peltoa ja karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle siten, että lupa mahdollistaa olemassa olevan navetan käytön joko hiehojen kasvatukseen tai lypsylehmien pitoon. Eläinyksikkömäärä vaihtelee tällöin noin 630 eläinyksiköstä noin 700 eläinyksikköön. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (29.6.2009) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Lypsylehmälle on käytetty kerrointa 6,8, hieholle kerrointa 2 ja alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Melu- ja hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää.
8 (12) Toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä 3 850 m 3 lietelannan varastotilaa ja noin 150 m 3 kuivalannan varastotilaa. Eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain noin 3 000 m 3 ja kuivalantaa noin 150 m 3 sekä sade- ja pesuvesiä sekä puristenestettä noin 350 m 2. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Sopimuslantavarastojen tulee täyttää nitraattiasetuksen vaatimukset mm. kuivalantalassa tulee olla tiivis kuormauslaatta. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua peltoa 80 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen enimmäiseläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 83 hehtaaria. Kun otetaan huomioon viiden kuukauden laidunkauden aikana laitumelle jäävä lanta, on esitetty peltopinta-ala riittävä. Raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen ja kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Polttoainesäiliön alustalta ja tankkauspaikalta on edellytetty tiiviitä rakenteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saajat ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asian mukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarkkailun. (Lupamääräys 1) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Lietteen varastoinnista aiheutuvia hajuhaittoja voidaan vähentää täyttämällä altaat altapäin. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva kohtuuton viihtyvyyshaitta ja terveyshaitta. (Lupamääräys 2) Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Määräaikaa asetettaessa on huomioitu, että uusi navetta valmistuu syksyllä 2014 ja siitä vuoden sisällä toiminta on niin vakiintunutta, että polttoainesäiliöiden lopullinen sijainti on selvillä. (Lupamääräys 3)
9 (12) Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 3) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen enimmäiseläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 83 hehtaaria. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. (Lupamääräys 4) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. (Lupamääräys 5) Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua ympäristöön kiintoainetta ja sen mukana ravinteita, joista voi aiheutua ympäristöhaittaa. (Lupamääräys 6) Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. (Lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, lantavarastojen kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. (Lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (Lupamääräys 9) Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan luovutussopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös
10 (12) lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. (Lupamääräys 10) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. (Lupamääräys 11) VASTAUS LAUSUNNOSSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on tehtävä 30.9.2025 mennessä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita.
11 (12) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 8, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 1792/2009) 1, 4 6, 19, 30 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 72, 118, 119, 122, 148 Jäteasetus (179/2012) 4 liite 4 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 4 570 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan, joka on tarkoitettu alle 150 lypsylehmälle, lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 4 570 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Leppävirran kunnanhallitus Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Leppävirran kunnan virallisella ilmoitustaululla.
12 (12) MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Raili Pärjälä Päivi Määttä Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Raili Pärjälä. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Määttä.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 9.9.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faksina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faksina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli puhelin: (vaihde) 029 501 6800 faksi: 015 760 0150 sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.