Roppi Laxin kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Saarijärvi

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 171/2012/1 Dnro LSSAVI/507/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.11.2012 ASIA HAKIJA Roppi Laxin kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Saarijärvi Lassi ja Ritva Ruuska Pariisintie 56 43240 Lehtola HAKEMUS Lassi ja Ritva Ruuska ovat 29.12.2010 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytäneet ympäristö- ja vesitalouslupaa Roppi Lax -nimiselle kalankasvatuslaitokselle Saarijärven kaupungin Kuoppalan kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin 11 c) kohdan mukaan kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos on luvanvaraista mikäli käytetty rehumäärä tai kalojen lisäkasvu ylittää 2 000 kiloa vuodessa. Vesilain (1961/264) 9 luvun 2 :n mukaan veden johtaminen muuhun kuin talouskäyttöön on luvanvaraista toimintaa. Aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 c) kohdan nojalla kalankasvatusta koskevassa asiassa sekä vesilain (264/1961) 9 luvun 2 :n nojalla veden johtamista koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toiminta ja sen sijainti Voimassa olevat luvat Kalankasvatuslaitos sijaitsee Saarijärven kaupungin Kuoppalan kylässä olevalla kiinteistöillä Roppila RN:o 5:24. Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristö- tai vesitalouslupaa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi Vesi- ja ympäristöhallitus on 6.5.1988 antamassaan lausunnossa todennut, että laitos voidaan rakentaa ja se voi toistaiseksi toimia ilman vesioikeuden lupaa, mikäli noudatetaan lausunnossa annettuja ehtoja. Lausunnon keskeisimpien ehtojen mukaan laitoksella kasvatettava kalamäärä saa olla noin 7 000 kg vuodessa lisäkasvuna ilmaistuna. Kasvatuk-

seen saadaan käyttää kuivarehua enintään 11 000 kg vuodessa ja laitokselle saadaan johtaa vettä enintään 100 l/s. Lietetaskut on tyhjennettävä kasvatuskauden aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Kalojen perkauksessa syntyvät jätevedet on käsiteltävä vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymällä tavalla. Laitoksen toiminnasta on pidettävä hoitopäiväkirjaa, joka on tarvittaessa esitettävä ja jonka keskeisimmät tiedot on toimitettava valvontaviranomaisille niiden määrääminä ajankohtina. Laitoksen on kustannuksellaan ja vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymällä tavalla tarkkailtava kuormitustaan ja sen aiheuttamia vaikutuksia vesistöön. Lieteveden tilapäiskäsittelyä varten Roppilan tilan pihapiiriin on laitoksen rakentamisen yhteydessä suunniteltu rakennettavaksi turvesuodatin, jota on ollut määrä käyttää silloin, kun lieteveden levitys pelloille ei ole mahdollista. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 19.8.2010 antamallaan päätöksellä velvoittanut kalankasvatuslaitosta hakemaan lupaa nykyiseen toimintaansa. 2 Oikeus alueeseen Laitosalue on kokonaisuudessaan hakijan omistuksessa. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Hakemuksen mukainen toiminta ja päästöt Laitosalue kuuluu Saarijärven reitin rantaosayleiskaavaan. Laitoksen alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Saarijärven reitin kulttuurimaisema-alueeseen. Kalankasvatuslaitoksen alue on merkitty kaavaan merkinnällä E1 (kalanviljelyyn ja -kasvatukseen varattu alue). Kalankasvatuslaitoksen alapuolinen vesialue kuuluu Saarijärven reitin Natura-alueeseen (FI0900025). Kalmujoki kuuluu Fennoskandian luonnontilaisten jokireittien luontotyyppiin ja alapuolinen Horonalanen humuspitoisten järvien ja lampien luontotyyppiin. Kalmujoen itärannalla kalankasvatuslaitoksen kohdalla sijaitsee 2,5 ha:n suuruinen luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu rantalehto. Laitoksella kasvatetaan kirjolohta, siikaa ja taimenta ruokakalaksi ja istukaspoikasiksi. Perattavien kalojen määrä on 5 000 kg/a ja istukaspoikasten määrä 6 000 kg/a. Hakijat hakevat lupaa toiminnalle, jossa käytetään kuivarehua 11 000 kg/a. Kuivarehun fosforisisältö on enintään 110 kg. Kalojen vuotuinen lisäkasvu laitoksella on 12 222 kg. Kalankasvatuslaitokselle johdetaan vettä avouomaa ja rumpuputkea pitkin Kalmujoesta 200 l/s. Laitoksella käytetty vesi johdetaan takaisin Kalmujokeen noin 200 metriä ottopaikan alapuolella sijaitsevaan purkupaikkaan. Kalat kasvatetaan viidessä peräkkäisessä altaassa, joiden välissä on pato, jossa on sihti. Altaissa on lietetaskut. Kasvatuskaudella altaiden lietetaskut

Ympäristön tila tyhjennetään pumppaamalla joka toinen viikko. Lietettä muodostuu noin 120 m 3 vuodessa. Liete levitetään hakijan omistamille pelloille. Hakemuksessa esitetyn laskelman mukaan laitoksella käytetty rehu sisältää fosforia 110 kg, josta kaloihin sitoutuu 49 kg ja poistettavan lietteen mukana poistuu 12 kg. Fosforin ominaiskuormitus on 4,5 g tuotettua kalakiloa kohden. Hakemuksen mukaan toiminnasta aiheutuneet päästöt olivat vuonna 2009 49 kg fosforia ja 523 kg typpeä. Laitoksen käyttämää vesimäärää ei ole pystytty luotettavasti selvittämään. Virtaaman seuraamista varten kalankasvatusuomalle laaditaan purkautumiskäyrä vuosien 2011 ja 2012 aikana. Kalat perataan laitoksen ulkopuolella sijaitsevassa tilan päärakennuksessa ja jätevedet johdetaan tilan jätevesijärjestelmään. Kuolleet kalat (150 kg/a) ja perkuujätteet (600 kg/a) säilötään umpisäiliöihin. Jäte käsitellään muurahaishapolla ja stabiloidaan kalkilla ennen peltoon levitystä peltoon. Pakkausjätteet toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Toiminnan ympäristö Veden laatu Laitoksella pyritään käyttämään mahdollisimman vähäfosforista rehua. Automaattiruokinnalla ja käsin annettuna saadaan hakijan näkemyksen mukaan paras kuormitusta vähentävä vaikutus. Liete poistetaan kasvatusaltaiden lietetaskuista joka toinen viikko. Hakijan tiedossa ei ole muita tehokkaampia vesienkäsittelyvaihtoehtoja. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Kalmarinselän ja Horonalasen järven välisen Kalmujoen varrella joen yläosalla. Laitos purkaa jätevetensä Kalmukosken yläpuoliseen suvantoon. Kalmujoen pituus on 3,5 km, keskivirtaama 16,3 m 3 /s ja keskialivirtaama 4,5 m 3 /s. Kalmukoskesta vuosina 2008 2011 otettujen vesinäytteiden perusteella Kalmujoen vesi on väriltään melko tummaa ja ravinnepitoisuudeltaan rehevää. Fosforipitoisuus on vaihdellut vuosina 2008 2011 välillä 32 41 µg/l ja typpipitoisuus välillä 590 910 µg/l. Veden laadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina. 3

4 Kalasto Kalmarin ja Heijoistenmäen osakaskunnalta saadun tiedon mukaan Kalmujoen kalakanta on kohtalaisen hyvä ja joessa esiintyy kaikkia Saarijärven reitin kalalajeja. Runsaasti esiintyy haukea, ahventa, särkeä, lahnaa ja madetta. Myös kuhaa esiintyy jonkin verran. Pyyntikokoista järvitaimenta istutetaan Kalmujokeen vuosittain 100 150 kg. Vaikutukset ympäristöön Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakijoiden tietojen mukaan alapuolisessa vesistössä tai kalastossa ei ole tapahtunut muutoksia toiminnan aikana vuodesta 1989 lähtien. Toimintaa on tarkoitus jatkaa nykyisessä laajuudessa ja ympäristölle aiheutuvat haitat tulevat pysymään ennallaan tai vähentymään. Luvanhakijat ovat tehneet esityksen käyttö- ja päästötarkkailusta. Päästötarkkailuksi on esitetty virtaaman mittauksen epäluotettavuudesta johtuen rehunkulutukseen perustuvaa ainetaselaskelmaa. Hakijat ovat esittäneet vesistötarkkailuksi Keski-Suomen ELY-keskuksen laitoksen ylä- ja alapuolella olevien seurantapisteiden näytteenottotulosten hyödyntämistä tarkkailussa. Hakijat eivät ole esittäneet tehtäväksi erillistä kalastotarkkailua Hakijat ovat täydentäneet hakemustaan 27.7.2011 ja 13.10.2011 muun muassa asemapiirroksen tarkennuksella, suunnitelmalla virtaamamittauksen järjestämisestä, selvityksellä lietteen poistosta ja parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta, tiedoilla vedenlaadusta ja kalastosta, selvityksellä vaikutusalueen suojelualueista, arviolla toiminnan vaikutuksista sekä käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmalla. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Saarijärven kaupungissa 23.1. 22.2.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri - vastuualueilta, Saarijärven kaupungilta sekä Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kuulutuksesta on ilmoitettu 26.1.2012 Sampo-lehdessä

5 Lausunnot 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa, että laitoksen rakenteet on tehty 6.5.1988 päivätyn vesi- ja ympäristöhallituksen lausunnon mukaisina ja joitain muutoksia on tehty 1990-luvulla. Näin ollen hakemuksessa esitetyt rakenteet on jo toteutettu eikä lupahakemuksessa ole esitetty muutoksia niihin. Kalankasvatuslaitos sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Saarijärven reitin kulttuurimaisema-alueella. Osa tilan rannoista sisältyy valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Rantojensuojeluohjelma ei estä luvan saamista jo olemassa olevalle kalankasvatuslaitokselle. Kalankasvatuslaitoksen alapuolinen vesistö kuuluu Natura 2000 - verkoston kohteeseen Saarijärven reitti (FI0900025). Siten kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutukset voivat ulottua Natura-alueen valinnan perusteena oleviin vesiluontotyyppeihin. Kalmujoki kuuluu Fennoskandian luonnontilaisten jokireittien luontotyyppiin ja alapuolinen Horonalanen humuspitoisten järvien ja lampien luontotyyppiin. Ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen mukaan toiminta jatkuu entisessä laajuudessaan, eikä kuormitus alapuoliseen vesistöön muutu nykyisestä. Lupaharkinnassa ei voi siten edellyttää Natura-vaikutusarvioinnin laatimista. Lupamääräyksillä tulee kuitenkin varmistaa, ettei laitoksen toiminta vaikuta alapuolisen Natura 2000 -alueen vesiluontotyyppejä heikentävästi enempää kuin nykyisin. Kalanviljelylaitoksen ainetaselaskelmatiedot vuosilta 2006 2010 ovat seuraavat: 2006 2007 2008 2009 2010 Käytetty rehumäärä, kg/a Rehun sisältämä fosforimäärä, kg/a Kalan lisäkasvu, kg/a Kalaan sitoutunut fosforimäärä, kg/a Fosforipäästö ilman lietteenpoistoa, kg/a 11 000 10 000 11 000 11 200 9 190 93,5 85,0 95,5 85,6 76,8 10 300 9 500 10 000 11 000 9 100 41 38 40 44 36 52 47 55 43 40 Poistettu lietemäärä, 125 130 120 132 120 m 3 Lietteeseen sitoutunut fosforimäärä kg/a Fosforipäästö lietteenpoisto huomioituna, kg/a 6,3 6,5 6,0 6,6 6,0 46 41 50 35 34 Laitoksen nykyinen kuormitus ei näy alapuolisessa vesistössä käytettävissä olevien tuloksien pohjalta. Kalanviljelylaitoksen tulevasta ja lähtevästä vedestä otettujen vesinäytteiden tulokset osoittavat kuitenkin, että ravinnepitoisuudet ovat selvästi korkeammat laitokselta lähtevässä vedessä kuin laitokselle tulevassa vedessä. Kalmukosken virtaaman suuruuden

vuoksi laitokselta tuleva kuormituslisä laimenee eikä näy vesistössä pitoisuuden lisäyksenä. Kalankasvatuslaitoksen yläpuolisen Kalmarinselän vesi on keskimäärin hyvin samankaltaista kuin kalankasvatuslaitoksen alapuolella Kalmukoskessa. Kalmukoski kuuluu vesienhoidon suunnittelussa vesimuodostumaan Muittarinkoski-Kalmujoki ja muodostuma on luokiteltu hyvään ekologiseen tilaan kala-aineiston perusteella. Myös veden fysikaalis-kemiallisen luokittelun mukaan tila on hyvä. Suuret humusjoet -tyypille hyvän ja tyydyttävän raja-arvo on fosforin kohdalla 40 µg/l. Muittarinkosken ja Kalmukosken fosforipitoisuudet ovat keskimäärin 38 µg/l, joten ravinnepäästöjä ei tulisi lisätä, että tila pysyisi hyvänä. ELY-keskus esittää, että seuraavat asiat otetaan huomioon lupamääräyksissä: - Fosforipäästö saa olla enintään 49 kg ja käytettävä rehu saa sisältää fosforia enintään 90 kg vuodessa. Päästö määritetään laskennallisesti ainetaselaskelmalla. Ainetaselaskelmassa ei oteta huomioon lietteenpoistoa, koska sen vaikutuksen suuruutta on vaikea osoittaa. - Lietetaskuihin kertyvä liete on poistettava 1.5. 31.7. välisenä aikana vähintään kahden viikon välein ja 1.8. 31.10. välisenä aikana vähintään kerran viikossa. - Käyttötarkkailu voidaan tehdä muuten hakemuksen mukaan, mutta myös lietteen poistosta on pidettävä kirjaa. - Laitoksen päästöjen tarkkailu voidaan tehdä ainetaselaskelmalla. Ainetaselaskelmaa varten tulee esittää tositteet rehun käytöstä valvontaviranomaiselle. - Laitokselta tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä tulee ottaa vuosittain kesä- ja elokuussa kertanäytteet, joista analysoidaan kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja ammoniumtyppi. Näytteenottohetken virtaama tulee selvittää esim. siivikkomittauksella. Muutoin virtaamamittauksen järjestämistä ei vaadita toistaiseksi. - Laitoksen yläpuolisesta havaintopisteestä Kalmarinselkä 11 ja laitoksen alapuolisesta havaintopisteestä Kalmukoski tulee ottaa vesinäytteitä vuosittain kesä- ja elokuussa. Näytteistä tulee analysoida lämpötila, kiintoaine, ph, väri, kokonaisfosfori, liukoinen fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, sameus, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), lämpökestoiset koliformiset bakteerit ja fekaaliset streptokokit sekä sähkönjohtavuus. Tarkkailun tulokset on toimitettava tiedoksi Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. - Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma tulee hyväksyä lupapäätöksessä ja sitä tulee voida muuttaa tarvittaessa ELY-keskuksen tarpeelliseksi katsomalla tavalla. - Ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemus tulisi laittaa vireille lupaviranomaisen harkinnan mukaan viimeistään 7 10 vuoden kuluttua päätöksen antamisesta. Hakemukseen tulisi liittää selvitys virtaamamittauksen järjestämismahdollisuudesta. 6

ELY-keskus on toimittanut lausunnon ohessa ainetaselaskelmiin perustuvat tiedot laitoksen päästöistä vuosilta 2006 2010, hakijan laatiman selvityksen virtaamien mittauksista, vedenlaadun aikasarjat laitoksen ylä- ja alapuolisilta näytepisteiltä sekä kartan vaikutustarkkailupaikkojen sijainnista. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä katsoo, että kalankasvatuslaitokselle voidaan myöntää lupa. Laitoksen toiminnan jatkuessa sen kuormitusvaikutuksia alapuoliseen vesistöön tulisi tarkkailla nykyistä paremmin. Tähän riittäisi vesistötarkkailu, eikä erillistä kalataloustarkkailua ole välttämätöntä määrätä. Tarkkailun tulisi sisältää analyysit laitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä esimerkiksi siten, että laitoksen läpi virtaavasta vedestä otetaan näytteitä ravinnepitoisuuden analysoimiseksi ainakin kasvatuskaudella, mutta mahdollisesti myös sen ulkopuolella, mikäli kaloja säilytetään altaissa talvella. Laitoksen vesistövaikutusten arvioimiseksi olisi tarpeellista mitata vedenlaatua laitoksen ylä- ja alapuolella esimerkiksi nykyisistä ympäristöhallinnon mittauspisteistä (Kalmarinselkä ja Kalmukoski) siten, että näistä pisteistä kerätään olosuhteiltaan (virtaamatilanne, laitoksen toimintatilanne) vertailukelpoiset näytteet ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Ympäristöhallinnon toimesta näytteitä vedenlaadunseurantapisteistä ei välttämättä haeta juuri Roppi Laxin toiminnan vaikutustarkkailuun soveltuvina aikoina. Roppi Laxin käyttämän vesimäärän tarkempi arviointi (virtaamamittaus) tulisi toteuttaa vuoden 2012 aikana. Näin myös laitoksen kuormituksen arvioinnin tarkkuus paranee. Laitoksen vesistökuormituksen ei tule kasvaa nykyisestä tasosta, vaan kuormitusta tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan vähentämään. 3) Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, että toiminnan jatkaminen nykyisessä laajuudessa on mahdollista. Toiminnasta on pidettävä pidetään käyttöpäiväkirjaa, joka on pyydettäessä näytettävä valvontaviranomaiselle ja laitoksen tulevasta ja lähtevästä vedestä on otettava näytteet ainakin kerran vuodessa ruokintakaudella. Näytteistä määritetään fosfori ja sameus. Kiintoaineen talteenoton tehostamiseksi tulee selvittää mahdollisuutta lietetaskun alapuolisen sihtilaitteen patokynnyksen korottamiseen, esimerkiksi lankkurakenteella. 7 Selitys Hakijat ovat kummeksuneet vaatimusta virtaamamittauksesta, koska siivikkomittaus on osoittautunut hyvin epävarmaksi. Lokakuulla riittää lietteen poisto kerran kahdessa viikossa, koska se on kasvukauden ulkopuolista aikaa.

Luvan hakijat vastustavat vesistön vaikutustarkkailua, koska ELY-keskus ottaa ja on ottanut näytteitä laitoksen ylä- ja alapuolelta, eikä näytteissä ole havaittu laitoksen vaikutuksia. Hakijat vastustavat vaatimusta lupamääräysten tarkistamisesta 7-10 vuoden välein ja vaativat toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Toiminnanharjoittajilla on tarkoitus päästä eläkkeelle 15 vuoden kuluttua. 8 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää määräaikaisen luvan Lassi ja Ritva Ruuskalle Roppi Laxin kalanviljelylaitoksen toimintaan ja vedenottoon hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee Roppilan kiinteistöllä RN:o 5:24 Saarijärven kaupungin Kuoppalan kylässä. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Toiminta ja päästöt vesiin 1. Laitteiden ja rakenteiden tulee olla hakemuksen täydennyksen liitteenä olevan 10.7.2011 päivätyn asemapiirroksen (mittakaava 1:500) mukaiset. 2. Laitokselle saa johtaa Kalmujoesta vettä enintään 200 l/s avouomaa ja tulovesiputkea myöten hakemuksen täydennyksen liitteenä olevan 10.7.2011 päivätyn suunnitelman mukaisesti. 3. Laitoksella käytetty kuivarehu saa sisältää fosforia enintään 90 kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja ruokinta on järjestettävä niin, että ravinteita pääsee vesistöön mahdollisimman vähän. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. 4. Laitokselta vesistöön johdettava vuotuinen fosforipäästö saa olla enintään 55 kg. 5. Laitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristöön. 6. Altaisiin kertyvä liete on poistettava, käsiteltävä ja sijoitettava siten, että siitä ei aiheudu vesien pilaantumista eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kalankasvatusaltaiden lietetaskut on tyhjennettävä vähintään kerran viikossa 1.8. 31.10. ja muuna aikana kahden viikon välein mikäli kaloja ruokitaan.

7. Altaista poistetun lietteen käsittelystä on tehtävä tarkennettu suunnitelma, joka hyväksytetään Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella. 9 Jätehuolto 8. Kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi 9. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja vaarallisen jätteen käsittelypaikkoihin. 10. Hyötykäyttökelpoiset lietteet on asianmukaisesti hyödynnettävä siten, etteivät ne pilaa pohjavettä eivätkä valu vesistöön. 11. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Laitteiden ja rakenteiden rikkoutumisesta, kalojen huomattavasta karkaamisesta ja muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja viat on korjattava viipymättä. 12. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Hoitopäiväkirjaa pidetään hakemuksen 13.10.2011 aluehallintovirastoon saapuneen täydennyksen liitteenä 5 olevan käyttötarkkailuohjelman mukaisesti seuraavin lisäyksin. Laitoksella on pidettävä kirjaa: - käytössä olevien altaiden määrästä ja niiden pinta-alasta - altaista poistetun lietteen määristä ja ajankohdista - laitokseen tuodun ja sieltä poistetun kalan määrästä, - kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Tiedot laitokselle toimitetusta ja siellä käytetystä rehusta on lähetettävä vuosittain Keski-Suomen ympäristökeskukselle. 13. Kalankasvatuslaitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä on otettava vesinäytteet kesä- ja elokuussa. Näytteistä analysoidaan kokonais-

Toiminnan lopettaminen fosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja ammoniumtyppi. Näytteenottohetken virtaama on selvitettävä esimerkiksi siivikkomittauksella. 14. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatustoiminnan vaikutuksia alapuoliseen vesistöön siten, että vesinäytteet otetaan kesäkuussa ja elokuussa laitoksen yläpuolelta havaintopisteestä Kalmarinselkä 11 ja alapuolelta pisteestä Kalmukoski. Vesinäytteistä analysoidaan lämpötila, kiintoaine, väri, kokonaisfosfori, liukoinen fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, sameus, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), ph, lämpökestoiset koliformiset bakteerit, fekaaliset streptokokit ja sähkönjohtavuus. Päästö-, käyttö- ja vaikutustarkkailuohjelma on toimitettava edellä mainituin täydennyksin Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 15. Tarkkailuohjelmia voidaan muuttaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailujen tulokset on toimitettava niiden valmistuttua Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 16. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa. Toiminnan loputtua laitteet ja rakennelmat on poistettava vesistöstä. 10 Korvaukset Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta aiheutuvaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Lupa on voimassa 31.12.2027 saakka. Luvan saajan on viimeistään 31.10.2019 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista, selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä selvitykset mahdollisuuksista vähentää laitoksen ravinnepäästöjä ja vir-

taamamittauksen järjestämisestä sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. 11 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Laitos on ollut toiminnassa 1990-luvun alkupuolelta lähtien ja se sijaitsee Kalmujoessa Kalmukosken yläpuolella. Kalmukoski kuuluu vesimuodostumaan Muittarinkoski-Kalmujoki, joka on vesienhoitosuunnitelmassa luokiteltu hyvään ekologiseen tilaan. Hyvän ja tyydyttävän raja-arvo on fosforin kohdalla 40 µg/l. Kalmukosken fosforipitoisuudet ovat keskimäärin 38 µg/l, joten ravinnepäästöjä ei tulisi lisätä, että tila pysyisi hyvänä. Keski- Suomen pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan kalankasvatuksen fosforikuormituksen vähentämistavoite on nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä 10 % ja typpikuormituksen 5 %. Lisätoimenpiteeksi on ehdotettu vesiensuojelun tehostamissuunnitelman liittämistä seuraavaan tarkistamishakemukseen erityisesti silloin, kun alapuolisen vesialueen tila uhkaa heiketä ravinnekuormituksen johdosta. Kalankasvatuslaitoksen alapuolinen vesialue kuuluu Saarijärven reitin Natura 2000-alueeseen. Kalmujoki kuuluu Fennoskandian luonnontilaisten jokireittien luontotyyppiin ja alapuolinen Horonalanen humuspitoisten järvien ja lampien luontotyyppiin. Laitoksen toiminta on käynnistynyt ennen alueen sisällyttämistä Natura -verkostoon. Toiminnan jatkuessa nykyisessä laajuudessaan ja toimittaessa lupamääräysten mukaisesti ei toiminnasta todennäköisesti aiheudu suojeluperusteina oleville luonnonarvoille tai luontotyypeille merkittävästi heikentäviä vaikutuksia eikä erillinen Naturaarviointi ole tarpeen. Laitos sijaitsee alueella, jossa vesien hyvän tilan ylläpitämiseksi ja erityisten luontoarvojen vuoksi on tärkeää rajoittaa päästöjen määrää erityisesti fosforin osalta. Laitoksella ei ole tehokasta vesienkäsittelyä eikä siihen ilman merkittäviä investointeja ole mahdollisuuksia. Aluehallintovirasto antaa luvan määräaikaisena siten, että sitä on tarkistettava kerran lupaaikana. Tarkistamishakemukseen on liitettävä selvitykset mahdollisuuksista vähentää laitoksen ravinnepäästöjä ja virtaamamittauksen järjestämisestä. Vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelma on vesienhoidon toimenpideohjelman mukainen toimenpide kyseessä olevan laitostyypin päästöjen vähentämiseksi. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun

lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta on alueella voimassa olevien kaavamääräysten mukaista. 12 Lupamääräykset Määräykset 1-7 ovat tarpeen vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi ja alapuolisen vesistön pilaantumisen estämiseksi. Vuosittain käytettävän rehun sisältämää fosforimäärää rajoittamalla voidaan varmistaa, että suurinta sallittua fosforipäästömäärää ei ylitetä. Päästön määrityksessä ei oteta huomioon lietteenpoiston mukana mahdollisesti poistuvaa fosforimäärää. Käytettävän rehun määrää ja rehun sisältämää fosforipitoisuutta ei ole rajoitettu, jotta hakija voi valita kullekin kalalajille parhaiten soveltuvan rehutyypin. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen mukaisesti mahdollistaa laitoksen tuotantomäärän säilymisen nykyisellä tasollaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annetut lupamääräykset 8-10 koskevat näitä velvollisuuksia. Jätelaki on uudistettu hakemuksen käsittelyaikana ja lupamääräyksissä on selvyyden vuoksi käytetty voimassa olevan jätelain käsitteitä. Lupamääräys 11, joka koskee häiriö- ja muita poikkeustilanteita, on tarpeen haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 12 15 ovat tarpeen vesistökuormituksen ja -vaikutusten selvittämiseksi, valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä uutta lupahakemuksen tarkistamista varten tehtävää selvitystä varten. Laitoksella ei ole pystytty järjestämään luotettavaa virtaamamittausta, joten päästöjä ei voida luotettavasti mitata vesinäytteenottoon perustuvalla päästötarkkailulla. Laitoksen päästöt voidaan toistaiseksi laskea ainetaselaskelmilla, mikä edellyttää tarkkaa kirjanpitoa laitoksella kasvatettavien kalojen määrästä, kasvusta ja käytetystä rehumäärästä. Päästötarkkailu on kasvatuskaudella tarpeen, jotta voidaan valvoa laitokselta vesistöön johdettavan jäteveden laatua. Vesistötarkkailu on tarpeen, koska toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan vaikutuksista alapuoliseen vesistöön. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Lupa on määräaikainen, jotta toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset alapuolisessa vesistössä sekä muista syistä aiheutuvat muutokset, kuten mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut pyrkivänsä luopumaan toiminnasta 15 vuoden kuluttua. Lupamääräykset on tarkistettava lupajakson puolivälissä, koska luvan voimassaoloaika on pitkä ja vesienkäsittelyn ja tarkkailun kehittämismahdollisuudet on tarpeen arvioida lupakauden aikana.

13 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 50, 52, 55 ja 56. Vesilain (264/1961) 9 luvun 2 Jätelain (1072/1993) 3 ja 6 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 2610 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Kyseessä on aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteessä olevassa maksutaulukossa tarkoitettu kalanviljelylaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on alle 20 000kg/a. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Lassi ja Ritva Ruuska Jäljennös päätöksestä Saarijärven kaupunki Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

14 Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla sekä päätöksestä kuulutetaan Saarijärven kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätöskuulutuksesta ilmoitetaan sanomalehdessä Sampo.

15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Raija Aaltonen Lasse Känsälä Jaakko Tuhkanen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Raija Aaltonen ja Lasse Känsälä. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Tuhkanen. JTu/TKa

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 17.12.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi