N:o 22/1028 14. Divisioonan perinneyhdistyksen tiedotuslehti Neljästoista divisioona oli jatkosodan aikainen suomalainen sotatoimiyhtymä, joka muodosti pääosan Lieksan Kuhmon-Rukajärven suunnalla toimineista joukoista. Divisioonaa komensi jääkärikenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari Erkki Raappana. 14. Divisioonan perinneyhdistys järjestää Rukajärven veteraani- ja perinnepäivät eri yhteistyöosapuolten ja nuoremman sukupolven kanssa Lieksassa 31.8.-2.9.2007. Viikonlopun teemana on Nuoriso, luonto ja perinteet. SISÄSIVUILLA: Perinneyhdistyksen puheenjohtaja... 2 Perjantai 31.8. 09.00 Nuorisotapahtuman avaus Kulttuurikeskuksen edustalla. 09.30 Nuorisotapahtuma, Kulttuurikeskuksen Brahe-sali 18.00 Lupaus-elokuva Lauantai 1.9. 08.00 Infopiste ja juhlakanslia avataan ev.lut. kirkon aulassa sekä Lieksan torilla. 09.00- Lieksan torilla juhlanäyttelyn avaus: Puolustusvoimien sekä maanpuolustusjärjestöjen esittelyosastot. Lennoston ylilento. Musiikkiesityksiä. Tarkemmin sivulla 9. 10.00 Kenraali Erkki Raappanan puiston vihkiminen ja esittely. 13.30- Opastettu retki Rukajärven tielle. Linja-autokuljetus. 18.30 Iltatapahtuma Kulttuurikeskuksen Brahe-salissa. Tarkempi ohjelma sivulla 9. 20.30 Illanvietto hotelli Puustellissa. Tanssia ja vapaata ohjelmaa. Sunnuntai 2.9. 07.00 Juhlakanslia ja infopiste auki kirkon aulassa. 09.00 Seppeleen lasku sankarihaudan muistomerkille 10.00 Jumalanpalvelus ev.lut. ja ort.kirkossa 12.30 Pääjuhla Lieksan kirkkosalissa. Juhlapuku ja kunniamerkit. Huom. Ruokailut ev.lut.kirkon seurakuntasalissa. Lauantaina 11.30 ja 17.00, sunnuntaina 11.00 Puolustusministeri Jyri Häkämiehen tervehdys sivulla 2 Pielisen - Karjalan nuorisokirjoituksen voittaja: Päivi Muikku, Lieksan lukio 1b KOTIMAANI MUUTTUVASSA MAAILMASSA...sivu 4 Pääkirjoitus... 2 Puolustusministerin tervehdys... 2 Tervehdykset... 3 14.Divisioonan hallitus ja toimikunnat... 5 Nuoriso, luonto ja perinteet...6 Korven Kaiku -lehti arvossaan... 10 14. Divisioonan perinneyhdistys on kansalaisjärjestö, joka tukee eri sukupolvien välistä yhteistoimintaa vaalimalla tammenlehväsukupolven arvokkaita perinteitä. Yhdistys järjestää myös nuoriso- ja perinnetapahtumia sekä kirjoitus- ja urheilukilpailuja yhdessä koulujen kanssa. Veteraanihaastatteluja... 10-11 Kenraali Raappanan Rukamaja... 15
2 Hyvät Korven Kaiun lukijat! 14. Divisioonan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Kenraalimajuri Paavo Kiljunen PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Jukka Valkeajärvi Nuoriso, perinteet ja luonto -perusarvot kunniaan Kuvassa päätoimittaja ja perinneyhdistyksen varapuheenjohtaja Jukka Valkeajärvi vuoden 2007 vuosikokouksessa Lieksassa. 14. Divisioonan perinneyhdistys on ottanut asiakseen vaalia arvokkaita perinteitä. Rukajärven suunnalla taistelleet soturit huolehtivat osaltaan siitä, että Suomi säilytti itsenäisyytensä ja vapautensa. Sotaa käytiin vaativissa korpiolosuhteissa. Rintama kesti loppuun saakka. Tehtiin se mikä luvattiin. Haluamme perinneyhdistyksen toiminnalla huolehtia siitä, että Rukajärven suunnan veteraanien panos ei unohdu. Veteraanien esimerkki kelpaa ohjeeksi myös rauhan toimissa. Tuo esimerkki kertoo rohkeudesta, isänmaanrakkaudesta, tulevaisuudenuskosta ja veljeydestä. Pienen kansan selviytyminen myös tulevaisuuden haasteissa edellyttää yksituumaisuutta tärkeissä asioissa. Yhteisen hyvän asettaminen oman edun edelle on se viesti, jota perinneyhdistys haluaa välittää veteraanisukupolven perintönä nuoremmille sukupolville. Rukajärven suunnan veteraani- ja perinnepäivät järjestetään tänä vuonna Lieksassa. Ensi vuoden tapahtuma on tarkoitus järjestää jälleen Kainuussa. Tapahtumaa kierrätetään vuorovuosin divisioonan rekrytointialueella. Perinnepäivien teemana on tällä kertaa Nuoriso, perinteet ja luonto. Teeman ympärille rakentuvilla tapahtumilla pyritään välittämään tietoa veteraanisukupolven panoksesta isänmaalle. Kiitän paikallisosastoja ja yhdistyksen aktiivisia jäseniä erinomaisesta toiminnasta yhdistyksen päämäärien hyväksi. Yhdistys on nyt tehokkaasti jalkautunut ihmisten keskelle. Parasta tulosta ei tehdäkään kokoussaleissa vaan ihmisiä kohdaten. Perinneyhdistyksen toiminnan kärki on suunnattu koulunuorisoon, jonka varassa tulevaisuutemme väistämättä lepää. Veteraanien ikuisesti kestävät arvot vahvistavat nuorisomme henkistä pohjaa selviytyä tulevaisuuden tuntemattomissa haasteissa. Yhdistys pitää parhaansa mukaan myös jatkossa huolen siitä, että veteraanien esimerkki välittyy nuorten sukupolvien voimavaraksi ja elämän evääksi. Toivotan veteraani- ja perinnepäiville osallistuville jälleen kerran unohtumatonta yhteistä tilaisuutta sekä kaikille lehden lukijoille hyvää vointia ja terveyttä sekä rauhallista syksyä. 14.Divisioonan perinneyhdistyksen kolmas virallinen toimintavuosi on sujunut innostuneissa tunnelmissa. Edellisen toimintavuoden onnistunut teemavuosi Ylä-Savon kouluissa ja yhteinen perinneviikonloppu Iisalmessa vahvistivat uskoa jatkaa valitulla toimintatavalla. Jäsenmäärä on hyvässä kasvussa, tiedottamista on parannettu ja alkukompasteluista on selvitty. Yhdistyksestä on hyvää vauhtia kehittymässä kansalaisjärjestö, joka yhdistää eri sukupolvia koululaisista veteraaneihin ja tuo oman tärkeän lisänsä avoimeen kansalaiskeskusteluun ja toimintaan. Tärkeinä yhteistyökumppaneina säilyvät eri kansalaisjärjestöt ja henkilöt, koulut sekä Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos. Veteraanien määrän vähetessä on tärkeätä siirtää toiminnan painopiste rohkeasti nuorempiin, jotka omalla vuorollaan jatkavat perinteiden siirtämistä omille lapsilleen ja tuleville sukupolville. Näin perinteet elävät ajassa veteraaneja unohtamatta. 14.Divisioonan perinneyhdistyksen kehittämä malli on toimiva esimerkki Tammenlehvän perinneliiton peräänkuuluttamasta alueellisesta ja paikallisesta toiminnasta. Malli mahdollistaa aikaisempien sukupolvien arvokkaiden arvojen siirtämisen tuleville sukupolville heidän jälkeensäkin. Samaa mallia on testattu juhlavuonna menestyksellä muissakin koululais- ja veteraanitapahtumissa. Toivottavasti tilaisuuksista saatu positiivinen palaute leviää ja kannustaa eri puolella Suomea uusia toimintamuotoja. Vietämme tänä vuonna itsenäisen Suomen 90 -vuotista juhlavuotta. Perinneyhdistys on valinnut juhlavuoden teemaksi Nuoriso, perinteet ja luonto. Teeman valinnalla on haluttu korostaa niitä perusasioita, joista meidän kaikkien tulisi huolehtia. Ei liene myöskään sattumaa, että juhlavuoden maakunnaksi on valittu kaunis Pielisen - Karjala, jossa Rukajärven suunnan veteraanit aloittivat kokoontumisensa kenraali Erkki Setälän johdolla vuonna 1965. Päävastuu juhlavuoden järjestelyistä on ollut Lieksan alaosastolla. Se on pitänyt teemaan liittyviä kirjoitusja urheilukilpailuja sekä paneeleja kouluissa keväästä alkaen. Leikkimielisten kilpailujen osallistujat ja parhaat joukkueet on palkittu perinneyhdistyksen kannustuspalkinnoilla ja kunniakirjoilla. Kirjoituskilpailujen voittaneiden oppilaiden kirjoitukset on julkaistu lehdissä. Tavoitteena on herättää avointa keskustelua perinteiden merkityksestä ja siirtää sitä myös koteihin. Oikeiksi koetut asiat kantavat hedelmää ja muuttuvat aikaa myöten arvoiksi ja asenteiksi. Keskustelemalla ja yhdessä tekemällä voimme vaikuttaa. Lieksan alaosasto ja sen puheenjohtaja Juhani Ryynänen ovat toiminnassaan sisäistäneet ne kulmakivet, jotka ovat elintärkeitä eri kansalaisjärjestöjen ja maakuntien välisessä yhteistoiminnassa. Keskitytään mahdollisuuksiin - ei ongelmiin ja pidetään päämäärä kirkkaana mielessä. Lopputulokseen voimme kaikki olla tyytyväisiä. Lieksan alaosastolle jääkin haaste siirtää hyväksi koetut käytännöt ensi vuoden järjestäjille Kajaaniin. Perinneviikonloppuna tavataan! Arvoisat Korven Kaiun lukijat Veteraanien perinteen, tiedon ja vastuun siirtäminen itsenäisyydestämme nuoremmille sukupolville Jyri Häkämies Puolustusministeri Tässä tuntee itsensä melko nöyräksi, kun kirjoittaa tervehdyksen Korven Kaiun kaltaiseen julkaisuun. Mielessä käy monta mielikuvaa tilanteista, missä nykyiset 14. divisioonan veteraanit, silloin nuoret sotilaat, lukivat lehteään siellä jossain Rukajärven suunnalla jatkosodan kovina vuosina. Viimeinen rintamalla ollut ikäluokka oli 1925 syntyneet. Pieni laskutoimitus kertoo, että nuorimmatkin veteraanit ovat nyt yli 80-vuotiaita. 14. Divisioonan perinneyhdistys on oiva esimerkki siitä, kuinka veteraaneja seuraavat ikäluokat ottavat vastuun sotiemme perinteen ylläpitämisestä ja siirtämisestä edelleen seuraaville sukupolville. Näin kävi 14.divisioonan perinneyhdistyksessä vuosi sitten, kun viimeiset veteraanit luopuivat johtotehtävistä. Toki veteraanit ovat edelleen vielä mukana kuvassa. Yksi järjestön perustajajäsenistä, maanviljelysneuvos, reservin majuri Pentti Perttuli, on 14. Divisioonan miesten kunniapuheenjohtaja. Ei ehkä liene kaikkien tiedossa, että menestyselokuvan, 1999 valmistuneen Rukajärven tien päähenkilö, luutnantti Eero Perkola, on itse asiassa silloinen luutnantti Pentti Perttuli. Vaikka elokuvassa onkin otettu taiteellisia vapauksia, antaa se varsin oikean kuvan siitä, minkälaista 14. Divisioonan sota jatkosodan ensimmäisinä päivinä oli. Tämän elokuvan avulla on mahdollista lähestyä nuorisoa heitä puhuttelevalla tavalla. Veteraanit ovat tänään nuorten arvostuksissa aivan eri tasolla kuin minun ollessa nuori. Neuvostoliiton hajoaminen ja sitä seurannut veljeskansamme Viron uusi itsenäistäminen nosti veteraanien julkisen arvostuksen sille kuuluvalle kunniapaikalle. Toki yksi nuorten kunnianosoitus säilyi myös läpi vaikeiden vuosien. Jälleen tänä vuonna koulujen päättyessä tuhannet uudet ylioppilaat kävivät viemässä ylioppilasruusunsa sankarihautuumaille. Upea tapa. Toivotan 14. Divisioonan perinteen ylläpitäjille menestystä heidän tärkeässä työssään. Olemme jo yhden sukupolven elämänkaaren saaneet elää maassa, missä on vallinnut rauha ja turvallisuus. Olemme saaneet kuulua joukkoon, missä olemme ymmärtäneet toisiamme yhteisen kielen ansiosta. Meillä on ollut omaa maata jalkojemme alla sekä oma koti, missä asua ja päämme kallistaa.. Meille on annettu oikeuksia ja velvollisuuksia. Meistä on pidetty huolta, koulutettu ja annettu eväät tulevaisuutta ja tämän maan rakentamista varten Olemme tunnistaneet itsemme maailmalla omasta lipustamme. Meillä on omat valtiolliset rajat, puolustusvoimat, lainsäädäntö, päätäntävalta, päämies ja päättävät elimet. Meillä on oma kulttuurimme, jota voimme vapaasti toteuttaa. Meille on säilynyt maailman myrskyistä huolimatta oma itsenäinen isänmaa, johon me saamme kuulua vapaina ja itsenäisinä Suomen kansalaisina. Näiden jalojen ihmisarvoa ja yksilöä sekä itsenäistä valtiota korostavien ominaisuuksien tavoitteleminen on monen kansakunnan haaveena tänäkin päivänä. Juhani Ryynänen 14.D:n Perinneyhdistyksen Lieksan alaosaston puheenjohtaja Suomalaisuuden ja itsenäisen isänmaan kaipuu heräsi erityisen voimakkaasti jo 1800- luvulla autonomisella ajalla, kun Suomi joutui Venäjän valtaan.tuolloin syntyivät ja vaikuttivat monet suurmiehemme kuten Lönnrot, Topelius, Snellman, Kivi ja Runeberg. Sortokausien voimistuessa vuosisadan vaihteessa vapauden ja itsenäisyyden tarve ja tunne valtasivat yhä enemmän sijaa suomalaisten mielissä. Kun Suomi vihdoin julistautui itsenäiseksi 1917, alkoi sen toteuttaminen raskaimmalla mahdollisella tavalla. Venäläinen sotaväki maassamme ja ihmisten sosiaaliset vaikeudet johtivat kansalaissotaan. Ei ehditty kauan maata jälleen rakentaa, kun jouduttiin toisen maailmansodan pyörteissä puolustamaan hyvistä lupauksista huolimatta itsenäisyyttämme venäläisten miehittämiseltä. Tapahtui historiallinen ihme. Sotaan varautumaton pieni Suomi pystyi suuren vihollisen ylivoimasta huolimatta säilyttämään itsenäisyytensä. Kunnia tästä kuuluu ehdottomasti silloisille maamme puolustajille, henkensä antaneille ja eloon jääneille keskuudessamme oleville sotaveteraaneille. Me sotien sukupolvi ymmärrämme ja arvostamme tämän kalliin uhrauksen arvon, minkä johdosta henkemme ja kotimme pelastuivat. Tämän itsenäisyyden puolustamisen perinteen, tiedon ja vastuun kantamisen itsenäisyydestämme haluamme siirtää nuoremmille sukupolville, että he ymmärtäisivät varautua puolustamaan isänmaamme itsenäisyyttä vaaran uhatessa. Kunnioitetut sotiemme ja erityisesti Rukajärven suunnan veteraanit, nuoret ja juhlayleisö, tervetuloa yhteiseen kiitosjuhlaamme arvostetuille veteraaneillemme.
3 Kunnioitetut Rukajärven suunnan veteraanit Pohjois-Karjalan Sotilasläänin komentaja Eversti Seppo Pesonen Sotilasläänin tervehdys Meneillään on puolustusvoimien sodan jälkeisen ajan suurin rakennemuutos. Pääosa uudistuksista tulee voimaan vuoden 2008 alussa, ja ne koskettavat laajimmin maavoimia. Johtamis- ja hallintorakenne uudistetaan, joukko-osastoja vähennetään, varikko- ja varastointijärjestelmää supistetaan, ja omaa toimintaa tehostetaan. Näillä toimenpiteillä puolustusvoimien toiminta sopeutetaan vastaamaan turvallisuusympäristön muutoksia ja sodan ajan joukkomäärien pienentymistä, suunnataan henkilöstöä tulevaisuuden kannalta tärkeisiin kehittämisalan tehtäviin, tehostetaan puolustusvoimien koulutuskapasiteetin käyttöä ja pyritään hallitsemaan toimintamenojen kasvupaineita. Puolustusvoimien uudessa johtamis- ja hallintojärjestelmässä huolehditaan yhteydenpidosta reserviin ja muuhun yhteiskuntaan. Kun nykyiset 12 sotilaslääniä lakkautetaan vuoden 2007 lopulla, on uudessa organisaatiossa vastaavia yhteyspisteitä maassa 21 kappaletta, joista valtaosa on uutena organisaationa perustettavia aluetoimistoja. Täällä Pohjois-Karjalassa aluetoimisto sijoitetaan Pohjois-Karjalan Prikaatin yhteyteen. Prikaati saa lisäresursseja ja se hoitaa tulevaisuudessa pääosan sotilasläänin nykyisistä tehtävistä. Sotilasläänin materiaalitoiminnot siirtyvät Itä- Suomen huoltorykmentille. Pohjois-Karjalan Prikaatilla on tulevaisuudessa kaksijakoinen tehtävä. Se on merkittävä jalkaväen keskus kuten tälläkin hetkellä ja tulevan vuoden alusta myös merkittävä alueellinen johtoporras. Veteraanien perintöä vaalitaan tässä ajassa. Puolustuksen painopisteet ovat selkeät. Ensin tulee oman maan puolustaminen, sitten tuki muulle yhteiskunnalle ja kolmanneksi kansainväliset tehtävät. Meidän suomalaisten on muistettava aina, että Suomea puolustavat lähinnä suomalaiset itse riippumatta siitä, olemmeko sotilaallisesti liittoutumattomia tai sotilaallisesti liittoutuneita, mikä mahdollisuus meillä toki on. Suomen puolustuksen perusta on aina suomalainen. Suomen kansa ja suomalaiset sotilaat ovat osoittaneet tahtonsa, taitonsa ja kykynsä puolustaa itsenäisyyttämme viime sodissamme 1939-1945. Tämän hetkiset puolustusvoimien kotimaan harjoituksista ja kansainvälisestä toiminnasta saadut kokemukset osoittavat, että nykyinen suomalainen hyvin koulutettu ja motivoitunut reserviläinen on todella kovanluokan ammattilainen tehtävissään niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tänään osoitamme kunnioituksemme Teille sotiemme veteraanit siitä, että olemme saaneet rakentaa isänmaatamme haluamallamme tavalla yli 60-rauhan vuotta. Uskon, että nykyiset ja tulevat suomalaiset kykenevät rakentamaan ja tarvittaessa puolustamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Toivotan 14. Divisioonan perinneyhdistykselle ja sen Lieksan alaosastolle onnea ja menestystä sotiemme veteraanien perinteiden vaalimisessa ja siirtämisessä nuorisollemme. 14. Divisioonan Rukajärven suunnan veteraani- ja perinnepäivät Kajaanissa 5.-7.9.2008 Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja Eversti Tero Kaakinen Hyvät Korven Kaiku lehden lukijat Jatkosodan aikainen 14. Divisioona tunnetaan sotahistoriassa voitokkaista erämaataisteluistaan. Divisioona eteni kesällä 1941 noin 200 kilometrin matkan Kuhmon ja Lieksan rajoilta Rukajärven tasalle, josta se palasi aselevon solmimisen jälkeen syksyllä 1944 voittamattomana koti-suomeen. Pääosa divisioonan asevelvollisista oli kotoisin Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun alueelta. Maaseudun kasvatteina heillä oli erinomaiset valmiuden korpisodan käyntiin. He saivat komentajakseen eversti Erkki Raappanan, joka pitkäaikaisena rajavartioston komentajana tunsi sekä taistelukentän että alaistensa luonteen. Raappanan äly ja vaisto yhdistyneenä asevelvollisten korpisoturin taitoihin loivat edellytykset voittoisille taisteluille. Saavutustensa ansiosta divisioonan taistelijat opittiin tuntemaan Rukajärven miehinä, ja ansioistaan divisioonan komentajana Raappana sai Mannerheim-ristin sekä kenraaliylennyksen. Koulutamme Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajavartiostoissa tänäkin päivänä asevelvolliset Raappanan hengessä. Koulutus on vaativaa ja antaa erinomaiset valmiudet nykyajan korpisotaan. Tavoitteemme on, että varusmiehemme, reserviläisemme ja rajavartiomiehemme edustavat tämän päivän taistelukentällä samaa osaamisen tasoa kuin Rukajärven miehet omana aikanaan. 14. Divisioonan veteraanit ja heidän perintöään vaalivat tahot kokoontuvat Lieksaan 31.8. 2.9.2007 veteraani- ja perinnepäivien viettoon. Divisioonan perinneyhdistyksen ja erityisesti Lieksan alaosaston aktiiviset jäsenet ovat tehneet mittavan työn tilaisuuden järjestämiseksi. Siitä kiitos heille! Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajavartiostojen puolesta toivotan kaikille veteraani- ja perinnepäivien tilaisuuksiin osallistuville mukavaa ja mieliin jäävää tapahtumaa! AINUTLAATUINEN MANNERHEIM - MUISTOMITALI Champion of Liberty ry on valmistuttanut taiteilija professori Erik Bruunin muotoileman ja Rahapaja Oy: n lyömän hopeisen nauhassa kannettavan Mannerheim muistomitalin Suomen itsenäisyyden 90-juhlavuoden ja Suomen Marsalkka C.G. E. Mannerheimin syntymän 140-vuotismuistoksi. Pienoismitalia suositellaan kotona pidettäväksi arvokkaalla paikalla tai kannettavaksi juhlatilaisuuksissa yksin tai vastaavien merkkien kanssa. Mitali on kiitollisuuden osoitus itsenäisyytemme rakentajille ja puolustajille ja samalla sen haltijalle tunnustus ja kiitos siitä, että hän tai mitalin hankkinut yhteisö on 40 euron lahjoituksella/mitali tukenut Marsalkka Mannerheimin perustamia tai hänen elämäntyölleen läheisiä järjestöjä sekä vuonna 2008 valmistuvaa Suomessa ainutlaatuista Mannerheim-suurelokuvaa. Heikki Tilander Kenraaliluutnantti evp Champion of Liberty ry of Liberty ry Puheenjohtaja Tilaukset: sihteeri Olli Ollila olli.ollila@kolumbus.fi p.040-5002287 ja 09-2962093 Prikaatin komentaja Prikaatikenraali Vesa Tynkkynen 14.D:n asevelijuhla kokoaa taas kerran yhtymän veteraanit tällä kertaa yhteiseen juhlaan Lieksaan. Kainuun Prikaati osallistuu tänäkin vuonna Rukajärven suunnan taistelijoiden tapahtuman järjestelyihin omalla panoksellaan. Kainuun Prikaatin eräänä keskeisenä tehtävänä on divisioonan veteraaniperinnön siirtäminen nuoremmille sukupolville. Tätä tehtävää prikaatin henkilökunta toteuttaa saapumiserästä toiseen. Heinäkuussa prikaatiin astuu palvelukseen noin 1900 varusmiestä, joille sota eteen tulevana mahdollisuutena tuntuu kaukaiselta ja epätodennäköiseltä. Olemme omalta osaltamme kertomassa heille sotiemme veteraanien uhrauksista vapaan isänmaan puolesta. Nykypäivän hyvinvointi perustuu sotien sukupolven sitkeydelle ja peräänantamattomuudelle. Kainuun Prikaatin puolesta toivotan Teille kaikille hyvää juhlapäivää. Esko Lehto kaupunginjohtaja Arvoisat Rukajärven suunnan perinnepäivien osanottajat Meillä lieksalaisilla on kunnia olla syksyllä 2007 järjestettävien Rukajärven suunnan perinnepäivien isäntäkunta. Perinnepäivien pito perustuu jatkosodanaikaisen neljännentoista divisioonan historiaan. Tämä sotatoimiyhtymä muodosti pääosan Lieksan Rukajärven suunnalla toimineista suomalais-saksalaisista joukoista. Divisioonaa komensi jääkärikenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari Erkki Raappana. Perinnepäivät ovat osa kansallisen perinteen ja arvojen ylläpitämistä. Monet kansakunnat ylpeilevät edellään satojen, jopa tuhansien vuosien takaisilla, historiaan piirretyillä tapahtumillaan tai kulttuurisaavutuksillaan. Kuvaavaa on, että esimerkiksi puolalaiset rakensivat raskaan sodan jälkeen tuhotut kaupunkinsa ja muistomerkkinsä uudelleen sellaisella pieteetillä, että he ovat olleet kysyttyjä restauroijia muuallakin Euroopassa. Monesti unohtuu, että aika äskettäin tapahtunut ei itsestään siirry kansakunnan syvämuistiin. Jonkun on se tehtävä. On hienoa, että Rukajärven suunnan perinnepäivien järjestämiseksi ja perinteen vaalimiseksi on viime vuonna perustettu 14.Divisioonan Perinneyhdistys ry. Uskon, että osaa ottaa ja saa merkittävän tehtävän kansakunnan muistin ylläpitäjänä. Lieksan kaupunki haluaa omalta osaltaan olla vaalimassa kansallista historiaa ja perustaa kaupunkiin Raappanan puiston. Puisto perustetaan kunnioittamaan kenraali Erkki Raappanan mittavaa maanpuolustustyötä Pohjois-Karjalan ja Lieksa-Pielisjärven hyväksi. Puisto sijaitsee Partalanmäen alueella, jossa sijainnut kansakoulu toimi talvisodan aikana silloisen everstiluutnantti Raappanan komentopaikkana joulukuun alkupuolelta 1939 tammikuun puoliväliin 1940. Puiston vieressä kulkee kuuluisa Rukajärven tie. Perustelujen mukaan puisto on tarkoitettu muistuttamaan tämän päivän ja tulevien sukupolvien ihmisiä siitä uhrista, jonka varsinkin Lieksan-Pielisjärven talvisodan Pohjois-Karjalan ryhmän ja jatkosodan Rukajärven suunnan soturit ja lotat antoivat vapaan isänmaan hyväksi. Toivotan Teidät kaikki sydämellisesti tervetulleeksi Lieksaan.
4 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Lieksa KIRJAPAINOPALVELUT NOPEASTI JA EDULLISESTI AMMATTIOPISTON KIRJAPAINOSTA! Puh. 050 543 5764, jouni.kuittinen@pkky.fi 0400 519 044, (013) 523 222 Timitrantie 1, 81720 Lieksa 6-24 Kotimaani muuttuvassa maailmassa Mihin sinä säästät? Välillä on hyvä pysähtyä miettimään, mikä on paras tapa laittaa rahaa säästöön. Ehkäpä sinun pitäisi ajatella eläkesäästämistä? Tai aloittaa säännöllinen kuukausisäästäminen, jotta voisit toteuttaa jonkin pitkäaikaisen haaveesi? Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma pe 8 20 ja varaa aika konttoriimme. nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi A Nordea Pankki Suomi Oyj Lieksan lukio 1b:n oppilas Päivi Muikku voitti 14.D:n perinnekillan järjestämän Lieksan koulujen välisen kirjoituskilpailun oheisella kirjoituksellaan: Luonto, puhdas ilma, koti, perhe, ystävät ja ennen kaikkea turvallisuuden tunne tulevat ensimmäisenä mieleeni ajatellessani kotimaatani esimerkiksi ulkomailla ollessani. Matkustaessani Suomen rajojen ulkopuolelle minussa herää monenlaisia tunteita. Toinen maa tuntuu täysin vieraalta paikalta, eikä sopeutuminen pitkälläkään aikavälillä käy helposti. Matkalle lähteminen houkuttelee aina, mutta määrätyn ajan jälkeen iskee kaipuu kotimaahan, ja takaisin palaaminen tuntuu aina ihanalta. En voisi siis kuvitella asuvani missään muualla, kuin täällä Suomessa, sillä juureni ovat lähtemättömästi kiinni kotimaassani. Seuratessa tiedotusvälineitä huomaa nopeasti, ettei kaikissa maissa asiat olekaan yhtä hyvin kuin meillä. Irakissa vellovat levottomuudet, on ydinkiistat, Yhdysvaltojen mahti ja kireät suhteet moniin maihin, itsemurhaiskut ja terrori tuottavat jo uutisia seuraavallekin suurta surua ja pelkoa. Toisten kansojen kohtalot tuntuvat käsittämättömän vaikeilta ymmärtää. Kansoja tuhoutuu ja kuolonuhrien määrät ovat sotien seurauksena suuret. Kysymmekin aina, miksi tällaista tapahtuu. Eikö maiden välisiin kiistoihin löydy muuta vaihtoehtoa, kuin sota, niin että päästäisiin yhteisymmärrykseen? Suomessa vallitseva sisäinen rauha ja rauhanomainen ilmapiiri ovat ainutlaatuinen etumme. Sotiemme veteraanit ovat taistelleet pitkän ja kovan tien päästäksemme tähän pisteeseen, jossa nyt olemme. Sodat ovat vaatineet myös monia ihmisuhreja itsenäisyytemme puolesta. Heidän ja itsenäisyytemme ansiosta saammekin olla onnellisia maassamme vallitsevasta rauhasta ja hyvistä olosuhteista. Saamme tuntea olomme turvalliseksi ja kasvaa turvallisessa elinympäristössä. Toisten kansojen kohtalot saavat minut tuntemaan myös sääliä. Miksi juuri tiettyjen maiden ja kansojen kohtalona on sorto? Monissa maissa ihmiset eivät saa puhdasta vettä tai ruokaa, eikä heillä ole kattoa pään päällä. Tuhoisat iskut ovat vieneet monilta perheen ja ystävät, eikä kaikilla ole mahdollisuutta saada elantoa ja elättää pieniä lapsia. Monet ovat jääneet täysin tyhjän päälle. Kuvittelen aina, millaista olisi olla heidän asemassaan. Näkemykseni elämästä olisivat varmasti toisenlaiset, eikä minulla voisi olla edes haaveita tai unelmia paremmasta. Lapsena minulla oli hyvä koti ja rakastavat vanhemmat pitämässä minusta huolta. Sain kasvaa turvallisessa kasvuympäristössä ilman minkäänlaista pelkoa tai epävarmuutta. Meidän ei koskaan tarvinnut useiden maiden tapaan olla varuillamme tai pelätä maamme puolesta. Suomella on ollut ja on edelleen hyvä asema maailmassa. Kun ajattelen sotiemme urheita taistelijoita, jotka puolustivat isänmaatamme henkensä uhalla, herää suuri isänmaallisuuden ja ylpeyden tunne. Kaikki suomalaiset voivat olla ylpeitä kotimaastaan. Maailma kuitenkin muuttuu koko ajan ja Suomi sen mukana. Muuttuminen tässä kansainvälistyvässä maailmassa tarkoittaa yhteistyön tiivistämistä eri maiden välillä. Suomi luo yhteyksiä ulkomaihin, mutta samalla maamme kehittyy myös sisäisesti. Suomesta onkin tullut varsin kilpailukykyinen maa. Koulutusmahdollisuudet ovat huippuluokkaa, työtä on tarjolla, ja hyvinvointiyhteiskunta luo koko ajan uusia väyliä parempaan suuntaan. Suhteet ulkomaihin ovat hyvät. Yhteistyössä mukana oleminen onkin tärkeää. Vaikka globalisaatio voimistuukin, ei se silti tarkoita Suomen itsenäisyyden arvon heikkenemistä. Itsenäisyys pysyy edelleen maamme voimavarana. Kansainvälistymisen myötä Suomi saa monia etuja, kuten monipuolisempaa kaupankäyntiä, mutta samalla vaaratekijät yleistyvät. Maiden välille voi syntyä kitkaa, välit kiristyvät. Terrorin uhka yleistyy ja ei voi tietää, kohdistuuko levottomuudet ja uhat myös Suomeen. Usko, että voimme kuitenkin elää rauhallisin mielin, sillä maamme on kehittynyt ja rakentunut kestäväksi maaksi. Puolustusvoimat ovat edelleen tärkeässä roolissa ja se on toiminutkin oikein hyvin. Tärkeässä roolissa kansainvälistymisessä on myös maamme johto. Johtavat päämiehet luovat yhteyksiä muihin maihin ja pitävät välit rauhallisina. Ehjät suhteet ulkomaihin ovatkin suurelta osin maamme johdon ansiota. Voimme siis todeta, että kotimaani muuttuvassa maailmassa pärjää tällä hetkellä hyvin, eikä suuri uhkia ole odotettavissa. Voimme olla ylpeitä saavutuksistamme ja elää omassa kotimaassamme rauhallisin mielin.
5 14. Divisioonan perinneyhdistyksen hallitus ja toimikunnat Hallitus: Puheenjohtaja: Paavo Kiljunen, Helsinki (03-18155800) Varapuheenjohtaja: Jukka Valkeajärvi, Hamina (040-5673331) Sihteeri: Timo Karppinen, Kajaani (040-59007069) Kainuun alaosasto: Pekka Räihä Iisalmen alaosasto: Juha Huttunen Lieksan alaosasto: Matti Komulainen Kuhmon alaosasto: Heikki Pitäjämäki Kainuun Prikaati: Tero Kinnarinen Kainuun Prikaatin kilta: Heikki Visti Rahastonhoitaja: Rauli Johansson Jäsen: Markku Mustonen, Kajaani Perinnetoimikunta: Puheenjohtaja: Pertti Koivisto - perinnemat. palkitsemiset: Tero Kinnarinen Jäsenet: Heikki Visti, Matti Komulainen, Risto Pehkonen, Mika Sorjonen, Aarno Unkila, Pasi Tuunainen Taloustoimikunta: Pj Pekka Räihä - maksuliikenne, tilit Jäsenet: Rauli Johansson, Timo Karppinen, Markku Mustonen Viestintätoimikunta: Pj Timo Karppinen - jäsenrekisteri, jäsenkirjeet Jäsenet: Satu Hujanen, Hannu Härkönen, Eero Juntunen, Heikki Pitäjämäki 14.Divisioonan Perinneyhdistys järjesti vuosittaisen sotahistorian matkan Repolaan ja Rukajärvelle 12.-14.6.2007. Oppaana toimi yhdistyksen sihteeri Timo Karppinen. Matkalla oli mukana seitsemän veteraania, jotka viihdyttivät matkalaisia kertomalla kokemuksiaan vuosien takaa. Kuvassa hirvenpurijoita Ontrosenvaarassa Tsirkka-Kemijoen rannalla. Vas. Pentti Oksman, Veikko Immonen, Olavi Lyra, Olavi Jalkala, Väinö Kainulainen, Ilmari Koppinen ja Lauri Mäkitörmä. Kiitos Raimo Vänskä! 14. Divisioonan Rukajärven suunnan veteraani- ja perinnepäivät järjestetään seuraavan kerran Kajaanissa. TERVETULOA Kajaaniin 5. -7.9.2008! (Kuvassa Mannerheim tarkastaa joukkoja Rukajärvellä) Joensuussa asuva Raimo Vänskä on tavallista parempi ilmoitushankkija. Raimo keräsi euromääräisesti noin puolet lehtemme ilmoituksista. Raimon panos lehtemme talouden tasapainottamisessa on siten ollut ratkaiseva. Raimo on eläkkeellä oleva opetusalan ammattilainen, opetusneuvos ja tohtori. Alahuhdatkin saivat OP-bonusta. Laske omat bonuksesi osoitteessa op.fi Pohjois-Karjalan Osuuspankit
6 JOENSUU KAUPPAKATU Kauppakatu 16, puh. 020 720 4900 ERÄMAAN TUNTEMUS JA LUONTO Juhani Ryynänen: Luonto, asumattomat salot ja niissä samoaminen ovat siivittäneet elämänkaartani. Opettajana elämäntyöni tehneenä tunnen kiitollisuutta siitä, että olen voinut siirtää tietoa monimuotoisesta luonnosta koulunuorisolle ja asiasta kiinnostuneille. Monilla koululais- ja yhdistysretkillä olen saanut kertoa kasvi- ja eläinkunnan ihmeellisyyksistä aidossa ympäristössä. - Oli se mahtava ja kunnioitettava teko sotaveteraaneiltamme näiden puolustaessa itsenäisyyttämme, kotejamme, perheitämme, isänmaatamme. Noiden miesten ja naisten ansiosta saamme nauttia ihmisarvoisesta elämästä vapaassa kotimaassa. Hyvä kunto, erämaan tuntemus, suunnistustaito ja pelottomuus kehittyvät eräpoluilla samoilijalle. Nämä ominaisuudet ovat arvokkaita taitoja sotilaillemmekin, Juhani Ryynänen toteaa. Omia luontokokemuksia Nousin varovaisesti autosta. Itäinen taivas kuumotti nousevan auringon kajoa. Keskiyö oli ohitettu. Korviini kantautui korpiniityltä laimeaa kukerrusta ja suhinaa. Jopa ovat aikaisin aloittaneet, tuumin siirtyessäni kuvaustelttaani kohti. Äänet taukosivat hetkeksi. Oli hiljaista. Sitten se kuului! Läheisestä vaarasta kantautui mystisen karmaiseva, mutta toisaalta kiehtova huhuilu. Mikä ääni? Herkistin korviani. Huu. Jäin odottamaan jatkoa. Hetken päästä kuuluihin Hu hu! Nyt minä kuulen tuon mystisen soidinkutsun. Nuo kaksi tauon jälkeen kantautunutta lyhyttä huhuilua paljasti yölliseksi tervehtijäksi viirupöllön. Tunsin suurta mielihyvää astellessani teltalle. Teeretkin pyrähtivät läheisten puiden oksille. Yhdessä me nyt kuuntelimme vaarasta kantautuvaa viirupöllön huhuilua. Valon lisääntyessä aloin videokameran takaa yhä paremmin nähdä pellolle uudelleen pyrähteleviä teerikukkoja. Yksi niistä laskeutui aivan lähelle, sopivasti auringon valokiilaan. Kukerruksen tärinästä sinivihreästi väreilevät höyhenet välkehtivät teerikukon liikehtiessä uhmakkaasti lajitoveriaan kohti. Uhittelun katkaisi välillä akkateeren juoksu nahistelijoiden ohi. Niityn vastakkaiselle reunalle laskeutui myös komea hääpari. Linssin läpi näin toisen linnuista juhlallisen ylväästi lähestyvän pariaan. Yllätyin näkemääni! Kääntäessäni kameraa tepastelijan mukana, näin myös kurkinaaraan. Sain tallennettua kurkien hääyön tärkeimmän hetken. Olin tyytyväinen. Pakkasin kameran ja poistuin paikalta. Kävellessäni jyrkästi nousevaa tietä mäen päälle, kurkistin edessäni avautuvalle heinäpellolle. Olipa jälleen hyvä onni! Jänis mutusteli kaikessa rauhassa orastavaa heinää. Kuvasin muutaman otoksen ja lähestyin sitä. Aurinko paistoi selkäni takaa, lämmin keväinen tuuli henkäili kasvoihini. Auringon häikäistäessä pupun silmiä, ei se lähtenyt syntipaikaltaan, joten siirryin yhä lähemmäs ja lähemmäs. Sain aivan läheltä seurata vemmelsäären olemusta ja ruokailua. Tallensin senkin kameraani. Tunnistin myös ympäristössä laulavat linnut. Se kävi helposti, olihan lintujen tarkkailu kuulunut perhosten lisäksi kauan tärkeimpiin luontoharrastuksiini. Luonto, asumattomat salot ja niissä samoaminen ja niiden tarjoamat elämykset ovat siivittäneet elämänkaartani lapsesta saakka. Ajohaukku erämaassa on musiikkia jänismiehen korville Eränkäynti on ensisijaisesti ollut se kimmoke, joka on synnyttänyt kiintymykseni luontoon. Jo pienestä saakka kuljin isän mukana eräretkillä. Jos ei ollut koiraa, minä toimin jäniskoirana. Osasin hyvin seurata lumijälkiä, mutta vielä innokkaampi olin haukkumaan. On varhainen aamu. Punertava kajo sarastaa itäisellä taivaalla. Lasken koirat autosta ja lähden niiden perään. Seurailen koirien sulavia liikkeitä. Vilahtelevat valkoiset käpälät ja valkoisen hännän pään viuhahtelu kiihdyttää tunnelmaa niiden etsiessä yöjälkiä. Kohta olen yksin koirien kadotessa maastoon. Painan tarkkaan mieleeni ilmansuunnan, mihin lähden. Jo ovat jäljillä! Älähdyksiä kuuluu yhä tiheämpään. Ei mene enää kauan, kun jänis pinkaisee juoksuun! Alan etsiskellä passipaikkaa. Kimeän huudon alkaessa, tiedän silloin pupun lähteneen liikkeelle. Kimeä haukku kaikui korpimaisemassa. Ajo lähestyi. Tarkkailin jännittyneenä etumaastoa ja vilkuillen samalla sivullenikin. Haukkuäänet voimistuivat! Ei ole totta, huokailin, kun koirat juoksivat läheltä ohitseni. Meniköhän jänis ennen kuin ehdin passipaikkaan? Äänet loittonivat vaimeten. Pian se kuitenkin voimistui ja ajo alkoi kiertää ympärilläni. Kuunteluni keskeytyi vilahdukseen metsätraktorin uralla. Jänis istuutui kuuntelemaan koiria. Vaistomaisesti ojensin aseeni ja kaato tuli. Harvoin näin hyvä onni käy yksin metsästettäessä. Olin syystäkin tyytyväinen, todellinen erämies. Annoin parhaat makupalat koirille niiden saavuttua paikalle. Taputtelin ja kehuin kavereitani. Tuntuivat kovin tyytyväisiltä. Otin suunnan läheiselle järvelle, missä olin usein istunut eränuotiolla. Paikalle saavuttuani kaivoin repusta pannun ja kirveen. Koirat asettuivat repun luokse lepäämään. Tervaskantokin JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA Kuvassa Juhani Ryynänen Repsuolla kertomassa kasveista, suosta ja linnuista Pankakosken koulun oppilaille.
7 Raappanan puukot tehdään alusta loppuun käsityönä. Puukkojen teko-ohjeen on allekirjoittanut kunniapuheenjohtaja kenrl. Erkki Setälä. Kuvassa puukkojen tekijä kainuulainen Yrjö Tschesmenski työn touhussa RAAPPANAN PUUKOT Kuvassa Raappanan komentajapuukko numero 1, jota säilytetään perinnejoukko-osastossa Kainuun Prikaatissa KESÄAIKATAULUT TULEVAT VOIMAAN JOENSUUN PAIKALLISLIIKENTEEN Uusia aikatauluja ja reittikarttoja saat kaikista busseistamme. Bussinkuljettajilta saat lisätietoa - kysy! Hyvää Matkaa! Teollisuuskatu 6 Joensuu puh. (013) 224 493 w w w. j n s. f i / a i k ata u l u t / p a i k a l l i s l i i k e n n e Perinneyhdistys on teetättänyt Raappanan nimeä kantavan puukkosarjan. Puukkojen kuvaukset ja säännöt ovat saatavilla alaosastoilta sekä yhdistyksen internet-sivuilta. Puukkoja on kahta mallia: Komentajapuukko sekä Päällikkö- ja jääkäripuukko, jotka molemmat ovat käsin tehtyjä ja numeroituja. Perinneyhdistyksen hallitus myöntää puukon erityisen ansiokkaasta toiminnasta isänmaan ja nuorison hyväksi. Puukot kuvaavat Mannerheimristin ritari, jääkärikenraali-majuri Erkki Raappanaa, hänen sitkeitä ja esimerkillisiä päälliköitä sekä taistelijoita, jotka olivat valmiit antamaan tarvittaessa jopa henkensä isänmaan ja aseveljien puolesta. Puukko on noin 20 cm pitkä, josta terän osuus on hieman alle puolet. Terä on taottu hopeateräksestä. Puukon kahva on kainuulaista visakoivua, joka on petsattu ja lakattu. Värit ovat metsäkanalinnun värit sammalkuviolla. Kahvan keskelle on kaiverrettu iso R kirjain, joka muistuttaa kantajaa Raappa-nasta sekä joukon kunniakkaasta sotatiestä Raja Repola - Rukajärvi. Puukon tuppi on nahkainen ja tumman ruskeaksi petsattu sekä lakattu. Tupen keskiosassa on Rukajärven suunnan rintamatunnus. Tuppi kuvaa karuudessaan suomalaisten erämaa-soturien me-henkeä ja metsän antamaa suojaa. Jukka Valkeajärvi Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja ja perustajajäsen kenraali Erkki Setälä täytti 90 vuotta 4.4.2007. Kuvassa hallituksen nykyinen puheenjohtaja kenrm Paavo Kiljunen luovuttamassa päivänsankarille Raappanan päällikkö- ja jääkäripuukkoa Haminan Varuskuntakerholla syntymäpäivän aattona. Edessä sotaveteraaniliiton varapuheenjohtaja Olavi Eronen ja takana yhdistyksen varapuheenjohtaja evl Jukka Valkeajärvi. löytyi. Pian järvestä haettu vesi alkoi lämmetä nuotion loimussa. Istuin koirien viereen, lepertelin ja raaputin korvien juuresta. Lapsuudessani kävin isän kanssa tällä järvellä kalallakin, häiviä kokemassa. Silloin vaaroilla ja selkosilla oli elämää. Tuntui haikealta tuo yksinäisyys ja hiljaisuus. Pohdiskelua Nuotiopaikalla ajatukset siirtyivät menneeseen. Kun joskus vielä voisimme kehittää maatamme niin, että entisenlainen elämä palaisi hiljentyneille vaaroille. Se, että ammuin nyt jäniksen, tuntui luonnolliselta ja oikeutetulta. Sehän on luomakunnan järjestelmä. Elämä jatkuu vain siten, että elollinen syö toista elollista. Tähän järjestelmään kuuluvat kaikki maailman elolliset olennot. Elottomiakin aineita tarvitaan tähän ketjuun, kuten kivennäisaineet ja vesi. Erään kehittymisteorian mukaan se kehityshaara ihmisessä, joka söi kasviksia, hävisi maapallolta. Se haara taas, joka söi kasvi- ja liharavintoa, pystyi jatkamaan elämää ja lajin kehittymistä. Kahvivesi kiehui. Havahduin. Puuhailu nuotion äärellä tuntui rentouttavalta. Ihmisen olemus on rakennettu niin, että se kokee luonnon kauniina, mielihyvää tuottavana, ei stressaavana. Pohtiessani näitä asioita huomasin järvellä majavan, sivummalla joutseniakin. Tuli mieleen aikaisemmin tuntemani Jussi-majava, joka asusteli kotini jokipenkassa. Meistä tuli oikein kavereita. Jussimajavasta jopa filmitähti.
8 Perinneviikon 27.-30.8.07 nuorten tapahtumat Ma 27.8. Ti 28.8. Ke 29.8. To 30.8. Varusmiesten vierailut koulujen päivänavauksissa. Alakoulujen sukkulaviesti kilpailut keskuskentällä Yläkoulujen sählyottelut, Rauhalan koulu Yläkoulujen, Lukion ja Ammattiopiston välinen tietovisailu, Moisionkadun koulu Perinneviikon NUORISOTAPAHTUMA Kulttuurikeskuksessa 31.8.07 OHJELMA: 9:00 Lipunnosto Kulttuurikeskuksen edustalla: - Nuorisopuhallinorkesteri+ nuorisokuoro + yleisö : Lippulaulu 9:30 Nuorisotapahtuma, Kulttuurikeskus - Alkusoitto: Lieksan Nuorisopuhallinorkesteri - Avaussanat Juhani Ryynänen - Kuorolaulua: Lieksan Nuorisokuoro- Sininen ja valkoinen - Lausuntaa Heikki Kerola - Soittoa: Lieksan Nuorisopuhallinorkesteri - Palkintojen jako perinneyhdistyksen pj. Paavo Kiljunen, avustajina. varapuhj. Jukka Valkeajärvi ja alaos. pj. Juhani Ryynänen - Kuorolaulua: Lieksan Nuorisokuoro - Karjalaisten laulu : Nuorisopuhallinorkesteri + yleisö - Lupaus-elokuva 18:00 Lupaus elokuva (uudelleen) 14.Divisioonan perinneyhdistyksen valtakunnallinen perinnevuosi järjestetään tänä vuonna Pohjois-Karjalassa, jossa koululaistapahtumat huipentuvat yhteiseen pääjuhlaan Lieksan Kulttuurikeskuksessa 31.8. klo 9.00 alkaen. Tilaisuudessa katsotaan elokuva Lupaus ja palkitaan koululaisia leikkimielisistä urheilukilpailuista. Kuva viime vuoden tilaisuuden lipunnostosta, jossa palkittavien koululaisten lisäksi Iisalmen alaosaston pj Juha Huttunen, yhdistyksen pj Paavo Kiljunen, opettaja Pekka Ritola ja palkittavat. Kenraali Raappanan puiston vihkiminen 1.9.2007 klo 10.00 OHJELMA: Alkusoitto: Avauspuheenvuoro: Vihkimispuhe: Puiston avaussanat: Taulun paljastaminen: Kirkollinen vihkiminen: Virsi: 170 Puheenvuoro: Loppusoitto: Puiston esittely: Kainuun Sotilassoittokunta rehtori Asko Saarelainen kenrmaj. Sami Sihvo Reino Riikonen kirkkoherra Hannu Juntunen, kirkkoherra Kosti Heikkinen Sotilassoittokunta ja yleisö Lieksan kaupungin edustaja Kainuun Sotilassoittokunta kapt Tauno Oksanen 14. D:N RUKAJÄRVEN SUUNNAN VETERAANI- JA PERINNEVIIKONLOPUN KOHTEET LIEKSASSA Perinneyhdistys järjestää yhdessä alueen koulujen kanssa koulujenvälisiä veteraanisählyturnauksia tänä vuonna ainakin Lieksassa ja Iisalmessa. Ohessa kuva viime vuoden ylpeästä voittajajoukkueesta opettajineen sekä stipendikirjoineen ja koululle jäävine puisine kiertopalkintoineen. Kuva Pekka Ritola.
9 Tervetuloa 14. Divisioonan Rukajärven SUUNNAN VETERAANI- JA PERINNEPÄIVILLE Lieksaan 31.8. 2.9.2007. 14. Divisioonan Rukajärven suunnan veteraani- ja perinnevuotta vietetään Pohjois- Karjalassa. Perinnevuoden teemana on Nuoriso, luonto ja perinteet. Perinnevuosi huipentuu kaikkien sukupolvien, veteraaneista koululaisiin, yhteiseen juhlaviikonloppuun Lieksassa 1.-2.9.2007. Viime vuonna vastaava juhla pidettiin Ylä-Savossa Iisalmessa. Rukajärvi oli suomalaisten miehittämä vuosina 1941 44. Rukajärven - Ontajärven alueella käytiin kovia taisteluja, varsinkin 1941 ja 1943-1944. Koko sodan ajan kaukopartiotoiminta alueella oli vilkasta molemmin puolin rintamaa. Alueella sijaitsee Pohjois-Euroopan suurin yhtenäinen erämaa-alue, Pieningänsalo, jonka alueella kaukopartioiden oli helppo liikkua vihollisen huomaamatta. Suomalaiset pitivät saavutetut asemansa Rukajärvellä sodan loppuun asti, toisin kuin muilla rintamalohkoilla. Suomalaisten asemia olivat mm. Sukellusveneen-, Peukaloniemen- ja Kotiniemen tukikohdat, sekä Pallonettä Piipun tukikohdat. Rukajärven suunnan suurin taistelu käytiin Tahkokoskella 1944.. Suurin mottitaistelu käytiin Omelian motissa. Suurimmat tykistökeskitykset koko rintamalohkolla venäläiset ampuivat Pallon tukikohtaan 1943 ja -44. Kuuluisa majuri Majewski kaatui Peukaloniemellä. Rukajärvelle lähetettiin 14. Divisioona, johon kuluivat mm. JR10(jalkaväkirykmentti 10), JR52 sekä JR31. Rukajärven alueen (14.Div.) komentaja oli eversti E. Raappana. Talvisota oli meille kova koulu, mutta vielä kovempi se oli venäläisille, Raappanan kerrotaan todenneen. Neljästoista divisioona oli jatkosodan aikainen suomalainen sotatoimiyhtymä, joka muodosti pääosan Lieksan Rukajärven suunnalla toimineista suomalais-saksalaisista joukoista. Divisioonaa komensi jääkärikenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari Erkki Raappana, toista maailmansotaa edeltäneen ajan Joensuun rajavartioston ja talvisodan Pohjois-Karjalan ryhmän komentaja, jatkosodan loppuvaiheessa myös Ilomantsissa torjuntavoiton saavuttaneen Ryhmä Raappanan komentaja. 14. Divisioonan perinneyhdistys ry on rekisteröity 8.2.2005. Yhdistyksen kotipaikka on Kajaani, ja sen puheenjohtajana toimii kenraalimajuri Paavo Kiljunen. 14. Divisioonan perinneyhdistyksen Lieksan alaosasto: Puheenjohtaja: Juhani Ryynänen, juhani.ryynanen@)kolumbus.fi, Jokiranta 19a, 81720 Lieksa, 0400 917 176, Varapuheenjohtaja: Juho Pehkonen, pehkonen.juho@)pp.inet.fi, Sihteeri: Matti Komulainen, matti.komulainen@pkky.fi. Sotavuosina 1941-1944 ilmestyi Rukajärven suunnan rintamalohkon korpisotilaiden luettavaksi suunnattu tiedotus- ja viihdelehti Korven Kaiku. Sodan kestäessä rintamalehteä julkaistiin 1006 numeroa. Uuden tulemisen lehti koki rauhanajan asevelilehtenä Raappanan divisioonan asevelijuhlilla Lieksassa vuonna 1966. Veteraani- ja perinnepäiväviikonlopuksi julkaistaan nytkin Korven Kaiku-juhlalehti, jota jaetaan 47000 kappaletta Karjalaisen liitelehtenä Pohjois- Karjalaan. PERINNEPÄIVIEN OHJELMA Lauantai 1.9. klo 08.00 klo 09.00-17.00 klo 10.00 klo 11.30-13.00 klo 13.30-16.30 klo 17.00 klo 18.30 klo 20.30 Sunnuntai 2.9 klo 07.00 klo 9.30 klo 10.00 klo 11.00-12.30 klo 12.30 Infopiste ja juhlakanslia avataan ev.lut. kirkon aulassa sekä Lieksan torilla.. Lieksan torilla juhlanäyttelyn avaus: - Lennoston ylilento - Puolustusvoimien (KaiPr, PKarPr, KarLsto), RVL:n sekä maanpuolustusjärjestöjen ja Lieksan poliisin esittelyosastot. - Kainuun Sotilassoittokunnan musiikkimarssiesitykset aamu- ja iltapäivällä. - Avauspuhe: alaosaston pj. Juhani Ryynänen - Seppelepartion lähettäminen Vapauden puistoon Jotos-muistomerkille. Narvan marssi - Musiikkiesityksen jälkeen lyhyt toimintanäytös klo 9.15, klo 12.00 sekä klo 15.00. Kenraali Raappanan puiston vihkiminen ja esittely. Ruokailu kirkon seurakuntasalissa. Opastettu retki Rukajärven tielle - Käynti mm. Venäjän rajalla. -Sotilaskotisisarten kanttiini Änäkäisellä Ruokailu kirkon seurakuntasalissa Iltatapahtuma kulttuurikeskuksen Brahe-salissa - Kuorolaulua, Lieksan Mieslaulajat - Perinneyhdistyksen esittely: evl. Jukka Valkeajärvi - Rukajärven suunnan veteraanin: kenrl. Ermei Kannisen puheenvuoro - Kuorolaulua: Lieksan Mieslaulajat - Kahvitarjoilu - Puheenvuorot: everstit Seppo Pesonen, Tero Kaakinen - Muistoja Rukajärven suunnalta : kpt. Tauno Oksanen, Mannerheim ja Raappana valokuvin 1942, TK-elokuvia - Kaupunginjohtaja Esko Lehdon puheenvuoro - Tutustuminen Raappanasta kertovaan valokuvanäyttelyyn Brahe-salin aulassa Illanvietto hotelli Puustellissa Tanssia ja vapaata ohjelmaa Juhlakanslia ja infopiste auki kirkon aulassa. Seppeleen lasku sankarihaudoille ja muistomerkille, Karjalan Sotilassoittokunta Jumalanpalvelus ev.lut. sekä ortodoksisessa kirkossa Ruokailu kirkon srk-salissa. P Ä Ä J U H L A Lieksan ev.lut kirkko (1 tunti 30 min.) Liput saapuvat lippufanfaari Tervetuloa 14. D:n Perinneyhdistyksen pj kenraalimajuri Paavo Kiljunen Seppelepartioiden lähettäminen Narvan marssi Musiikkia Karjalan jääkärien marssi Karjalan Sotilassoittokunta Kuorolaulua Lieksan Nuorisokuoro Juhlapuhe Musiikkiesitys Lieksan Mieslaulajat, Lieksan Sotaveteraanien kuoro ja Nuorisokuoron yhteisesitys Tervehdykset - Lieksan kaupunki - Puolustusvoimat (Slkom) - Rajavartiolaitos (P-KRkom) Palkitsemiset ja seuraavat perinnepäivät - hallitus Päätössanat Kainuun Prikaatin komentaja Prikaatikenraali Vesa Tynkkynen Karjalaisten laulu Karjalan Sotilassoittokunta ja yleisö Liput poistuvat Päätöskahvit TERVETULOA! Perinneyhdistyksemme tavoitteena on tukea kansalaisjärjestönä koulujen historianopetusta maakunnallisten perinnevuosien yhteydessä. Kuvassa Iisalmen lyseon oppilaita vuonna 2006 tutustumassa Talvisodan 1939 taistelutapahtumiin Raatteen tien Purasjokilinjalla Suomussalmella. Kuva Pekka Ritola. Majoituskohteita: Hotelli Puustelli: 30 huonetta, p. 013-5115500, 013-5115555, lieksa@puustelliravintolat.fi Timitra camping: 45 erikokoista mökkiä, p. 013-521780, www.timitra.com Lieksan Kotiseututalo: 30 henkilöä. p. 040-8463955, terttu.h.timonen@pp.inet.fi Lieksan kristillinen opisto, toimisto@lkro.fi www.lkro.fi Lisätietoja: Juho Pehkonen, p. 050-3571739, pehkonen.juho@pp.inet.fi Juhani Ryynänen, p. 0400-917176, juhani.ryynanen@kolumbus.fi Tietoa myös perinneyhdistyksen internetosoitteesta: www.14dperinneyhdistys.fi