MPC-TESTI Näytönohjaimet Kahden näytön ohjaimet testissä s. 32 37 TEKSTI JA TESTIT: SAMI SUNDELL KUVAT: MATTI SULANTO GRAAFIT: SARI LIHAVAINEN TUPLASTI TILAA työpöydälle Näytönohjaimien suorituskykyä mitataan usein pelien mukaan. Edullisten kahden näytön ohjaimien 3d-suorituskyky ei juuri hätkäytä. Pelaajien sijaan niiden kohderyhmänä onkin näyttötilaa kaipaava hyötykäyttäjä. Näytönohjainmarkkinoilla on havaittavissa sama ongelma kuin suoritinmarkkinoilla: niin valmistajia kuin ostajiakin vaivaa vauhtisokeus. Ohjaimien mainostetuimmat ominaisuudet kerrotaan megahertseinä, -tavuina ja -pikseleinä. Erityisesti kuluttajamyynnissä näytönohjainalaa hallitsee Nvidia. 3d-ominaisuuksien innokas kehittäminen on saanut aikaan sen, että tällä hetkellä sen valmistamat piirit kilpailevat lähinnä itsensä kanssa. Ati Radeon on monin tavoin houkutteleva kortti, mutta GeForce 2 -katraan haastajana se jää keskikastiin. Työkäytössä tilanne on sangen erilainen. Kun 3d-ominaisuuksien merkitys vähenee, putkahtaa esiin uusia vaihtoehtoja. Mielenkiintoisimpia näistä ovat kahden näytön ohjaimet. Matrox on pioneerina tuonut ominaisuutta myös kotikäyttäjille, ja edullisilla kahta näyttöä tukevilla piireillään ovat samoille markkinoille rynnimässä myös Ati ja Nvidia. Testiin löysivät tiensä Matroxin G450 Millennium, Ati Radeon VE sekä GeForce 2 MX:n siivittämät Asuksen ja Gainwardin kortit. Mx-ohjaimia on tarjolla useilta valmistajilta, mutta niiden vertailu keskenään katsottiin hedelmättömäksi. Ammattikäytössä usean näytön ohjaimistaan tunnetun Appianin Radeon VE:hen pohjautuva ohjain ei ehtinyt aivan ajoissa maahan ja jouduttiin jättämään testistä. PELIT POIS PARRASVALOISTA Toimistotyö, www-selailu ja vastaavat, graafisesti sangen kevyet toiminnot kattavat 80 prosenttia tietokoneen käyttäjien käyttötarpeista. Tässä mielessä jatkuvasti kasvava 3d-peliteho saa kohtuuttoman paljon palstatilaa. Testin valmistajista ongelman on varmasti selkeimmin tiedostanut Matrox. Sen valttina on aina ollut hyvä kuvanlaatu, ja G400-sarjallaan Matrox pääsi hetkeksi ainakin näköetäisyydelle pelitehon kärkinimistä. Tämän jälkeen kiinnostus 3d-väännöllä kilpailemiseen on kuitenkin hiipunut. Joitakin aikoja sitten yhtiö ilmoittikin keskittyvänsä enemmän hyötykäyttäjien tarpeisiin. Juuri Matrox on rummuttanut suuresti kahden näytön etuja. G400-sarjassa nähtiin ensimmäistä kertaa kuluttajatasolla yksi näytönohjain ohjaamassa kahta näyttöä. Silloin kyse oli erillisestä DualHead-mallista, nykyisessä G450-mallisarjassa kahden näytön tuki on vakio-ominaisuus. Testin muut osallistujat ovat kahden näytön saralla hiukan tuoreempia. G400-sarjan perässä markkinoille ilmestyi ensin Nvidian GeForce 2 MX. Kyseessä on halpa näytönohjainpiiri, joka optiona mahdollistaa myös kaksi näyttöä. Uusimpana tulokkaana tässä sarjassa on Ati. Radeon VE:n resepti on sama kuin Nvidialla: ominaisuuksiltaan karsittuun Radeoniin on lisätty höysteeksi kahden näytön tuki. Vaikka Matrox toi kahden näytön ohjaimet kuluttajien tietoisuuteen, todellinen pioneeri on usean näytön ratkaisuissa on kuitenkin Appian. Suurten merkkien sijaan Appianin ratkaisut ovat olleet lähinnä pienelle yleisölle tarkoitettuja tuotteita. Esimerkiksi Jeronimo 2000 tarjoaa muutaman tuhannen markan hinnalla kaksi opengl-kiihdytettyä näyttöä. Appian on tulossa myös halpamarkkinoille Hurricane-ohjaimellaan. Sitä odotellessa merkin vaikutus näkyy myös tässä testissä, sillä Atin käyttämä HydraVision-tekniikka on juuri Appianilta lisensoitu. 32 MikroPC 7 / 2001 W W W. M I K R O P C. N E T
TESTISSÄ Asus AGP-V7100/2V1D Ati Radeon VE Gainward Cardexpert Geforce 2 MX Twin View Matrox Millennium G450 GRAAFISEN ALAN TYÖKALU Kahden näytön edut ovat moninaiset. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin työpöytätilasta. Pelkkää pinta-alaa tarkastellessa kaksi 15-tuumaista näyttöä tarjoaa tilaa saman verran kuin yksi 21-tuumainen. Käytännössä matematiikka ei tietenkään ole näin yksinkertaista. Vaikka työpöytätilaa teoriassa riittää pienemmilläkin näytöillä, käytännössä useimmiten halutaan suurta yhtenäistä kuva-alaa. 15-tuumaisella näytöllä suuren kuvan käsittely ei onnistu jouhevasti, vaikka niitä olisi käytössä kaksikin. Kahden näytön ohjainta hankittaessa yleisin tapa lienee ostaa näytönohjaimen lisäksi uusi monitori. Vanha, pienempi näyttö jää näin kakkosnäytöksi. Näin esimerkiksi Photoshopin työkalupaletit voidaan sijoittaa pienelle näytölle helposti saataville, ja uuden näytön koko tila voidaan hyödyntää kuvankäsittelyyn. Samalla periaatteella kahta näyttöä voidaan käyttää monissa muissakin ohjelmissa. Yleisimmin kahden näytön ratkaisuja nähdään juuri graafisessa työskentelyssä: kuvankäsittelyssä, taittoasemissa ja videoeditoinnissa. Toki kahdesta näytöstä on hyötyä monessa muussakin käytössä. Ohjelmia voidaan avata koko ruudun kokoisiksi kahdelle näytölle. Excelin leveissä taulukoissakin säästyy sivusuunnassa W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 7 / 2001 33
MPC-TESTI Näytönohjaimet kelailulta, kun ohjelma levitetään käyttämään kahta suurta näyttöä. Pelimarkkinoillakin kahden näytön tukea on esiintynyt jonkin verran. Lähinnä kyse on mielenkiintoisesta kuriositeetista: tuotteita on sen verran, että mainospuheissa kaksi näyttöä voidaan ujuttaa myös pelikäyttöön. Suurimpana kantona kahden näytön kaskessa lienee tällä hetkellä Windows 2000. Käyttöjärjestelmällä on nimittäin tarkka mielikuva siitä, miten näytönohjainta voi käyttää. Valitettavasti tähän ei kuulu kaksi näyttöä yhdellä ohjainpiirillä. Sama pätee myös toisin päin: Atin aikaisempi 3d-hirmu Fury MAXX ohjaa yhtä näyttöä kahdella piirillä, ja tähän Windows 2000 ei suostu. Windows 2000 -koneissakin kahta näyttöä voi käyttää, mutta näytöillä on yleensä vähintäänkin sama tarkkuus. Tämä on sangen ikävä ilmiö, jos toinen näyttö on 14-tuumainen ja toinen 21- tuumainen. Tähän mennessä ratkaisun kiusaan näyttää löytäneen ainoastaan Matrox, ja silläkin ajurikehitykseen kului hyvä tovi. KAKSI OHJAINTA, KAKSI NÄYTTÖÄ Kahden näytön ohjaimien lisäksi työpöytätilaa voi laajentaa myös iskemällä pellin alle useampia kortteja. Kahdella näytönohjaimella onnistutaan myös näppärästi väistämään ongelmat Windows 2000:n kanssa. Erillisillä ohjaimilla myös näyttöjen ominaisuuksia voi säätää erikseen. Useamman ohjaimen ratkaisussa on toki omat ongelmansa. Agp-portti on tarkoitettu ainoastaan yhdelle näytönohjaimelle. Näin ainoastaan yksi kortti voi olla agp-liitäntäinen, muiden pitää olla pci-väylässä. Pci-väyläisten uusien näytönohjaimien määrä puolestaan on jatkuvasti laskussa. Useamman näytönohjaimen hyödyntäminen edellyttää myös, että ohjainten ajurit tukevat useampaa korttia samassa koneessa. Käytännössä on hämmästyttävän yleistä, että kaksi näytönohjainta suostuvat yhteistyöhön vain silloin, kun pci-väyläinen ohjain on ensisijaisena ohjaimena. Ilmiö on sangen ikävä, sillä joissakin ohjaimissa kakkosnäyttönä käyttäminen karsii tarjolla olevia ominaisuuksia. Jotkut ohjelmat, yleisimpänä epäilemättä pelit, haluavat puolestaan väkisin käyttää päänäyttöä. Kun näytönohjaimet valitsee oikein, ei näitä ongelmia kuitenkaan ole. Periaatteessa ei ole mitään estettä laittaa koneeseen kokonaista näyttökatrasta: ainoana rajoituksena on koneessa olevien pci-väyläpaikkojen määrä. LÄHELTÄ KATSOEN Bnc-liitännät tarjoavat mahdollisuuden kuvan parantamiseen. Mitä suurempi näyttö on, sitä todennäköisemmin takapaneelissa on viiden liittimen bnc-patteri. Kortit jakautuvat kahteen kastiin muun muassa liittimien osalta. Atissa ja Asuksessa on dvi-liitäntä, Matrox ja Gainward tyytyvät kahteen perinteiseen vga-liittimeen. Ulkoisia eroja korteista ei juuri löydy. K A H D E N N Ä Y T Ö N O H J A I M E T Merkki Asus Ati Gainward Matrox Malli AGP-V7100/2V1D Radeon VE Cardexpert Geforce 2 MX Twin View Millennium G450 Maahantuoja 2), 5) 4), 5), 6) 2), 3) 1), 5) Hinta 1 490 mk 899 mk 1 090 mk 970 mk Näytönohjainpiiri Nvidia GeForce 2MX Ati Radeon VE Nvidia GeForce 2MX MGA G450 Piirin / väylän kellotaajuus, MHz 175 / 166 183 / 183 175 / 166 125 / 166 Muistin määrä ja tyyppi 32 Mt sdr 32 Mt ddr 32 Mt sdr 32 Mt ddr Ramdac 1. / 2. näyttö, MHz 350 / 150 300 / 300 350 / 150 360 / 230 Maksiminäyttötila, 1. näyttö 2048 x 1536, 75 Hz 2048 x 1536, 60 Hz 2048 x 1536, 75 Hz 2048 x 1536, 85 Hz Maksiminäyttötila, 2. näyttö 1600 x 894 2048 x 1536, 60 Hz 1600 x 894 1600 x 1200, 85 Hz Käyttöjärjestelmät Windows 98, Me, NT4, 2000 Windows 98Se, Me, 2000 Windows 9x, Me, NT4, 2000 Windows 9x, Me, NT4, 2000 OS/2 Warp Kaikki näytönohjaimet tukevat 32-bittisiä värejä suurimmalla tarkkuudella. 3d-kiihdytys ei välttämättä toimi suurimmalla tarkkuudella, tarkin tila on määritelty 2d-grafiikalle. 1) Betech Data Oy, p. (09) 825 4140, www.betechdata.fi 2) Dacco Corporation Oy, (02) 274 0000, www.dacco.fi 3) Gametech Oy, (09) 3483 3220, www.gametech.fi 4) GNT Finland Oy, (03) 213 6100, www.gnt.fi 5) Microtronica Oy, (09) 4132 9413, www.microtronica.fi 6) Tech Data Finland Oy, (09) 887 331, www.techdata.f 34 MikroPC 7 / 2001 W W W. M I K R O P C. N E T
ARVIOT Ehkä yleisin kahden näytön kokoonpano muodostuu uudesta, isosta näytöstä ja sen rinnalle jääneestä vanhasta putkesta. Jos näytöissä voi käyttää eri tarkkuuksia, on ratkaisu hyvinkin käyttökelpoinen. KUVANLAATU KUNNIAAN Näytönohjaimien kuvanlaatuun on yleisesti kiinnitetty sangen vähän huomiota. Jos korttia kaivataan pelikäyttöön, silmissä kiiltää suunnaton määrä megatekseleitä. Työpöytäkäytössä valitettavan yleinen konsensus on, että mikä tahansa ohjain on kyllin hyvä. Näytönohjain on kuitenkin ruudulle siirtyvän signaalin alkulähde. Hyvästäkään näytöstä ei ole hyötyä, jos kuva on jo kortilta lähtiessä täynnä varjoja ja suttuisuutta. Peleissä liike-epäterävyys saattaa olla toivottu efekti, mutta työkäytössä pehmeä kuva pännii. Monitori tekee parhaansa tuottaakseen signaalin ilmaiseman kuvan, maagista kuvanparannuspiiriä niistä ei löydy. Hyvään kuvaan ei tietenkään riitä pelkästään laadukas näytönohjain. Viime numeron 19-tuumaisten näyttöjen testi osoittaa, että näytöissä on eroja hyvinkin paljon. Erot eivät jää pelkästään merkkitasolle, vaan näytön valinnassa on syytä kiinnittää huomiota myös yksilöeroihin. Kun näyttö ja ohjain ovat kunnossa, ollaan jo oikealla tiellä. Kuvioon mahtuu kuitenkin vielä yksi heikko lenkki. Näytössä käytettävä kaapeli vaikuttaa kuvan laatuun erityisesti korkeilla tarkkuuksilla ja virkistystaajuuksilla. Onkin valitettavaa nähdä, kuinka liian usein näytön kaapeli on kiinteä, puhelinjohdon paksuinen piiska. Nykyään näytönohjaimissa käytetään 15-pinnistä d- liitintä. Tiheään asetetut piikit ja ohuet johtimet eivät missään tapauksessa ole optimaalinen ratkaisu korkeataajuuksisten signaalien kuljetukseen. Huonolaatuinen kaapeli ja liitin vaimentavat signaalia ja ovat häiriöalttiita. Joissakin näytöissä ongelmaa on korjattu bnc-liittimillä. Kun jokainen osaväri ja tahdistuspulssit viedään monitorin sisään oman tukevan liittimen kautta, ollaan askeleen verran oikeassa suunnassa. Näytönohjaimen päähän d-liitin on kuitenkin käytännössä ainoa vaihtoehto. Liittimet itsessään eivät tietenkään kerro mitään kaapelin laadusta. Naapurin pojan puhelinkaapelista kolvaama näyttöletku tuskin tuottaa kelvollista kuvaa, oli liitäntä mikä hyvänsä. Optimitapauksessa bnc-liittimiin on kytketty nippu pikkusormen paksuisia koaksiaalikaapeleita. ASUS AGP-V7100/2V1D Asuksen näytönohjain on toinen Nvidian GeForce 2 MX:ään perustuvista ohjaimista. Kortissa toinen näyttö liitetään dvi-liitännällä, joten siinä on valmius digitaalisen paneelin liittämiseen. Tässä joukossa Nvidia on haastaja, eikä Twin View oikein vakuuta. Windows Me:n alla kaksi näyttöä tosin toimivat mallikkaasti. Windows 98:ssa mukaan tullut useamman näytön tuki toimii. Windows 2000 -käytössä kahden näytön hyöty jää aika vähäiseksi. Jostain syystä näyttöjen maksimitarkkuudeksi on rajoitettu 1024 x 768. Windows 2000 näkee monitorit yhtenä 2048 x 768 -näyttönä. Tämä tuo omat ongelmansa - esimerkiksi keskelle ruutua avautuvat dialogit ovat puolittain eri monitoreissa. Jos ohjainta käyttää Windows ATI RADEON VE Ati on jo ennestään merkittävä oem-valmistaja ja siten etenkin työpöydillä monesti nähty näytönohjainmerkki. Muiden mukana Ati on julkaissut omasta Radeonistaan kahden näytön version. Atin ohjelmisto on lisensoitu Appianilta. HydraVision huolehtii kahden näytön hallinnasta ja esimerkiksi ikkunoiden paikan tallentamisesta eri näytöille. Kaikkia Appianin lisukkeita Atin ohjain ei kuitenkaan tarjoa. Windows 2000 -asetukset ovat ehkä vieläkin kehnommat kuin Asuksella. Mukana on tosin mukava Multi Desktop -ominaisuus, jolla ikkunoita voi avata virtuaalityöpöydille. Radeon VE:n liitinkatras on joukon monipuolisin. Toinen näyttöliitin on tavallinen d-liitin, toisena liitäntänä on dvi. Lisäksi kortissa on tv-liitäntä. Nämä kaikki saa toimimaan yhtä aikaa, Me:ssä, tai Windows 2000:ssakin asettaa molemmat näytöt käyttämään samaa kuvaa, voidaan käyttää tarkempia resoluutioita. Maksimitarkkuus kakkosnäytölle tuntuu olevan Millennium-Windowsissa 1600 x 900. Dvi-liitännän takia tavallista monitoria liitettäessä täytyy käyttää sovitinta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kakkosnäytön kuva on selkeästi huonompi, jo 1024 x 768 -tarkkuudella suttuinen. Vaikka kyseessä on budjettimallin näytönohjain, ei kortti ole aivan luuska 3d-tehon suhteen. GeForce 2 MX on testin ainoa piiri, jossa on geometrialaskenta. V7100 onkin parhaimmillaan kahta näyttöä satunnaisesti käyttävälle pelaajalle, jonka käyttöjärjestelmä on Windows 98 tai Me. ja jopa kytkettyä lennossa käyttöön. Jos budjetti kestää, on Atinkin kohdalla digitaalinen näyttö paras vaihtoehto. Dvi-liitännästä sovittimen läpi tuleva signaali on hiukan sumea jo 1024 x 768 - tarkkuudella. Vaikka toisessa näytössä voi käyttää suuriakin tarkkuuksia, on kuva tällöin utuisuudessaan masentavaa katsottavaa. Ykkösnäytöllä tilanne on huomattavasti valoisampi. Vaikka pientä varjokuvaa on havaittavissa, on kuva 1600 x 1200 - tarkkuudella 75 hertsin virkistystaajuudella GeForce-kaksikkoa miellyttävämpää katsottavaa. Radeon VE:tä on karsittu rankasti hinnan pudottamiseksi. Poissa ovat geometrialaskenta ja toinen teksturointiyksikkö. Vaikka 3d-nopeus on parempi kuin Matroxissa, ei korttia voi suositella pelihimoisille. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 7 / 2001 35
MPC-TESTI Näytönohjaimet Arviot GAINWARD CARDEXPERT GEFORCE 2 MX TWIN VIEW MATROX MILLENNIUM G450 Testin toinen Nvidian piiriä käyttävä kortti on Gainward. Gainwardilla on tyydytty perinteisiin vga-liittimiin molemmille näytöille. Digitaalipaneelia ei korttiin kytketä, mutta toisaalta kakkosnäytön kuva on laadultaan Asusta parempi. GeForce 2 MX -kortit ovat kuin kaksi marjaa. Kahden näytön tuki on Nvidian ajureissa, eikä kumpikaan valmistaja ole lähtenyt sitä parantamaan. Niinpä Gainwardinkin ristinä on Windows 2000:n vähintäänkin vajavainen kahden näytön ohjainten tuki. Me:ssä tilanne on parempi. Vaikka Gainwardinkin kuva heikkenee suurilla tarkkuuksilla, voi kakkosnäytöllä käyttää Me:ssä pienempää tarkkuutta. Ykkösnäytön kuva on Atia heikompi, sillä haamukuvat tulevat selkeästi esiin. Kakkosnäyttöä vaivaa molemmilla Nvidian piirillä varustetuilla korteilla mielenkiintoinen ongelma. Ykkösnäytön kuva piirtyy asetuksista riippumatta samalla tavalla. Toisessa näytössä puolestaan tarkkuuden tai virkistystaajuuden kasvattaminen saa kuvan puristumaan sivusuunnassa kokoon. Pystyviivat ohenevat ja paikoitellen jopa katoavat. Gainwardin mukana tulee Expertool-ohjelma, jolla voi hallita näytön ominaisuuksia ja muun muassa muuttaa ohjainpiirin ja muistiväylän kellotaajuutta. Tämä olisikin saattanut olla tarpeen, sillä testin loppumetreillä Gainward tuntui joutuvan ylikuumenemisen uhriksi. Kyseessä lienee kuitenkin yksilövika. Cardexpert on edullinen kortti kotikoneeseen. Geforce 2 MX tarjoaa pelitehoa, korttiin saa kaksi analogista näyttöä, ja toisen liittimen hinta on Gainwardin mallistossa mitätön. Matroxin myyntivaltti on jo pitkään ollut hyvä kuvanlaatu. Laadun lisäksi Matroxin tavoitteena on toimistokäytössä hyödyllisen ominaisuuksien kehittäminen. Matroxilla kahden näytön eteen on tehty paljon: se on ainoa näytönohjainvalmistaja, jonka kahden näytön ohjain sallii eri tarkkuuksien ja värimäärien käyttämisen Windows 2000:ssa. Surfailijan elämää helpottamaan Matroxilla on edualheadohjelmisto. Käyttökelpoisuus on sangen suhteellista. Sen sijaan DVDMax-ominaisuus on kiistatta hyödyllinen: toiseksi näytöksi voi kytkeä television, ja sen voi pyhittää dvd-elokuvia näyttämään. Kortin Windows 2000 -tuki on ammattikäyttäjälle kullan arvoinen. Ajureissa on pieniä kauneusvirheitä, mutta perustoiminnallisuus on kunnossa. Kun tämän tason tukea on aiemmin pidetty Windows 2000:ssa mahdottomana, ansaitsee Matroxin ajurikehitys hatun noston. Kuva on Matroxille tyypillisesti laadukas molemmissa näytöissä. Toisen näytön liitännästä irtoaa parempi kuva kuin monilla kilpailijoilla ainoasta liittimestä. Matroxin ilmoituksesta poiketen toiselle näytölle voi valita tarkkuuksia aina 2048 x 1536:een asti. Kuva tosin näytti lähinnä pienempään tarkkuuteen puristetulta. Suositellun 1600 x 1200 - tarkkuuden yläpuolella myös ruudun päivitys hidastui radikaalisti. Pelinopeutta Millennium G450 ei juurikaan tarjoa, mutta ei sitä vakavasti ole siihen tarkoitettukaan. Opengl-tuen ja useamman monitorin tuen yhdistäminen ei ole W2000-ajureissa onnistunut, mutta tämäkin lienee useimmille käyttäjille merkityksetöntä. GeForce 3 kiilaa kärkeen Elsa Gladiac 920 on ensimmäinen GeForce 3 -näytönohjain. Uusi piiri on nopea, mutta lastentaudit hidastavat näytönohjainten tuloa markkinoille. Elsa Gladiac 920 -ohjain on edelleen prototyyppiasteella. Pikaisessa testisessiossa ongelmia ei kuitenkaan ilmennyt.aaaaaa Uuden näytönohjaimen arviointi on ongelmallista: ainut Ge- Force 3:n ominaisuuksia kunnolla tukeva ohjelma on tällä hetkellä 3DMark 2001 -testiohjelma. Elsa suoriutuukin testistä mallikkaasti. Harmi vain, että reaalimaailman suorituskyvystä testi ei kerro mitään. Testiohjelman vanhempi 2000-versio on näytönohjaintueltaan lähempänä nykypelejä. Tällöin Gladiacin suorituskyky on huomattavasti maltillisempi. Syitä voi hakea prototyyppikortista ja kehitysvaiheessa olevista ajureita. NVIDIAN GEFORCE 3 on ensimmäinen täysin DirectX 8:n ominaisuuksia tukeva näytönohjainpiiri. Osittain tästä saadaan epäilemättä kiittää Nvidian ja Microsoftin yhteistyötä Xbox-hankkeessa. Uuden piirin suurin uutuus on nfinitefx-efektimoottori. NFiniteFX antaa pelin tekijälle mahdollisuuden antaa käskyjä suoraan näytönohjaimen geometriasuorittimelle. Näin entistä suurempi osa grafiikan laskennasta voidaan siirtää näytönohjaimelle. GeForce 3 tuo kuitenkin mukanaan muutakin uutta, kuten uuden muistiarkkitehtuurin. Ehkä osittain tästä johtuen näyttää siltä, että opengl-suorituskyky on muikealla mallilla. GeForce-sarjan aiemmista versioista on ammattikäyttöön Quadro-rinnakkaismalli. Saa nähdä, mihin Quadro 3 yltää. PELAAJAN KANNALTA 3d-näytönohjaimien tarjonta on melko yksipuolista. Nvidian Geforce 2 -piirin eri versioihin perustuvat ohjaimet ovat edustettuina laajalla rintamalla. Keskiluokassa Nvidian kilpailijana on lähinnä Ati Radeon. Teho ja ominaisuudet riittävät lähinnä GeForce 2:n perusmallin haastajaksi. Halpasarjassa puolestaan Imagination Technologiesin Kyro II - piiristä povataan menestystä. Nerokkaasti suunniteltu piiri on halpa ja tehokas, vaikka siinä ei geometrialaskentaa olekaan. Terävimmässä kärjessä Nvidia on kuitenkin yksin. Aiemman Ge- Force 2 Ultran syrjäyttää nyt GeForce 3. Lähin kilpailijakin on odotettavissa vasta kesällä, kun Ati julkistaa Radeon 2:n. GEFORCE 3:n julkistuksesta on aikaa jo pari kuukautta, mutta ohjaimia ei ole juuri näkynyt sen paremmin testeissä kuin kauppojen hyllyilläkään. Syytä voi hakea uuden tekniikan aiheuttamista ongelmista. Uuden piirin monimutkaisuus on kostautunut. Piiristä on löytynyt vakavia vikoja. Myös ajureita on viilattu hartiavoimin. Tämän hetken tiedon mukaan valmiita kortteja on odotettavissa vasta toukokuun lopussa. ELSA GLADIAC 920 Valmistaja: ELSA, www.elsa.com Maahantuoja: Gametech Oy, p. (02) 281 3910, www.gametech.fi Ominaisuudet: 3d-näytönohjain, piiri Nvidia Geforce 3, t & l -laskenta, ohjelmoitava nfinitefx-efektimoottori. Piirin kellotaajuus 200 MHz, muistiväylä 230 MHz, kortilla 64 Mt ddr-muistia. Maksimiresoluutio 2048 x 1536 75 hertsillä. Ajurituki Windows 9x/Me, NT, 2000. Hinta: 4 300 mk 36 MikroPC 7 / 2001 W W W. M I K R O P C. N E T
Elsa Gladiac 920 on tämän hetken kukkulan kuningas. LÄHELTÄ KATSOEN Atiin voi liittää jopa kolme näyttöä kerrallaan. Putkinäytön, tft-paneelin ja television yhtäaikainen käyttömahdollisuus lienee tarpeeksi useimmille kortin käyttäjille. MIKROPC 7/2001 3DMark 2000-testi pidempi palkki parempi Elsa Gladiac 920 Elsa Gladiac Ultra 7 791 7 480 8 278 6 366 7 676 5 597 Hercules 3D Prophet II Pro 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 3DMARK-YKSIKKÖÄ 16-bittiset värit Resoluutio 1024 x 768. 32-bittiset värit 32-bittisillä väreillä GeForce 3 on GeForce 2 Ultraa nopeampi, 16-bittisillä se jää hiukan jälkeen. 3DMark 2001:ssä GeForce 3 kulkisi omilla teillään. MIKROPC 7/2001 3DMark 2000 -testi pidempi palkki parempi Asus 4 335 Ati 3 625 Gainward Matrox 2 099 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 3DMARK-YKSIKKÖÄ 3DMark 2000 ajettiin Windows Me -käyttöjärjestelmässä. Näyttötilana 1024 x 76816-bittisillä väreillä. MIKROPC 7/2001 Winbench 99 High End-testi pidempi palkki parempi Asus Ati Gainward Matrox 1 090 1 130 1 040 1 130 0 200 400 600 800 1 000 1 200 WINBENCH-YKSIKKÖÄ Winbench 99 -testi ajettiin Windows 2000:ssa. Näyttötilana 1024 x 76816-bittisillä väreillä. Näytönohjaimet ovat Windows-suorituskyvyltään hyvin lähellä toisiaan. 3d-kiihdytyksessä Asus nousee selvästi kärkeen tehokkaan piirin ansiosta. Gainwardissa testiä ei ajettu kortin häiriöiden vuoksi. Ati pitää yllättävän hyvin pintansa, Matroxin heikko tulos taas ei yllätä ketään. Näin testattiin Testatut näytönohjaimet ovat tavallisuudesta poikkeavia. Niiden myyntivalttina ei ole suuri pelinopeus, vaan edullisuus ja kahden näytön käyttömahdollisuus. Niinpä testaamisessakin jätettiin suorituskyvyn mittaaminen vähemmälle. Testiohjelmistoina ajettiin Winbench 99:n graafiset testit, joilla testattiin ohjaimien nopeutta Windows-käytössä. 3D-nopeutta puolestaan testattiin 3DMark 2000:lla. Jotta testitulokset kuvaisivat paremmin tavallista käyttötilannetta, käytettiin Winbenchin alustana Windows 2000 -käyttöjärjestelmää. 3DMark 2000:n alustana toimi Windows Me. Molemmissa testeissä näytön tarkkuutena oli 1024 x 768 ja väripaletti oli 16-bittinen. Testiohjelmistojen ajamisen lisäksi näytönohjaimia käytettiin kahteen näyttöön yhdistettyinä ja arvioitiin siten toteutuksen onnistuneisuutta. Kahta 19 tuuman näyttöä käyttäen kuvanlaatua arvioitiin puhtaan visuaalisesti eri tarkkuuksilla ja virkistystaajuuksilla. Lisäksi testiohjaimien signaalia tarkasteltiin Agilentin 500 MHz taajuuteen asti yltävällä digitaalisella oskilloskoopilla. Testikuvana käytettiin vuorottelevia mustia ja valkoisia pysty- tai vaakajuovia. Signaalia tarkasteltiin yhden ja kahden pikselin levyisillä juovilla. Näyttötiloina signaalia mitattaessa käytettiin 1024 x 768 -tarkkuutta 85 hertsillä sekä 1600 x 1200 -tarkkuutta 75 hertsillä. Erityisesti suuremmalla tarkkuudella näytönohjaimien välillä on havaittavissa jo selkeitä eroja. = YHTEENVETO Kaksinäyttöisten kuningas Yleensä ominaisuuksien kirjon kasvaessa on hankala valita yhtä selkeästi parasta tuotetta. Tällä kertaa testivoittajasta ei kuitenkaan ole epäilystä. Matrox Millennium G450 on itsestään selvä valinta, jos kahdelle näytölle on todellista tarvetta. Kahta näyttöä käytetään tyypillisesti graafisen alan työasemissa. Oli kyse sitten kuvankäsittelystä, lehtien taittamisesta tai videoeditoinnista, terävä kuva suurella tarkkuudella on mukava olla olemassa. Matrox tarjoaa molemmat. Kortin edut eivät jää siihen. Windows 2000 -tuen toiminnallisuus on sitä luokkaa, että moista sankaritekoa ei voi olla ihmettelemättä. Kotikäyttäjällekin tarjolla on omanlaisensa dvd-elämys, kun konetta voi käyttää toisella näytöllä samaan aikaan, kun toisessa pyörii elokuva. Pelaajalle kortti ei kuitenkaan sovi. Suorittimen puhti ei riitä peittämään G450:n kehnoa 3d-suorituskykyä. Toisaalta Matroxin puolustukseksi on todettava, että se ei ole pelaajan tehopaketiksi pyrkinyt. Mikäli pelihaluja löytyy, kaikki muut testikortit päihittävät Matroxin. Kotikäyttäjälle porttina kahden näytön maailmaan voisi toimia esimerkiksi Gainward, joka on edullinen ja suorituskyvyltäänkin riittävä. Testikortin toimintahäiriöiden takia korttia ei kuitenkaan voi suositella aivan varauksetta. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 7 / 2001 37