PÄÄTÖS. Nro 136/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/473/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.11.2011

PÄÄTÖS Nro 136/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/473/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.11.2011 ASIA LUVAN HAKIJA Maidontuotantoa ja sen laajentamista koskeva ympäristölupa, Kaustinen Kari ja Johanna Paavola Lumppiontie 300 69600 Kaustinen Liike- ja yhteisötunnus: 2307658-5 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee nykyisen maidontuotannon laajentamista. Lintu-Paavolan tilalla on tällä hetkellä 32 lypsylehmää, 22 hiehoa ja 9 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Lupaa haetaan 87 lypsylehmälle, 45 hieholle ja 20 vasikalle. Tilalle rakennetaan uusi pihatto ja entinen navetta korjataan varatiloiksi. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan myös uusi 2 000 m 3 :n lietesäiliö. Toiminta sijaitsee Kaustisen kunnan (236) Palon kylässä (405) Lintu-Paavolan tilalla, RN:o 10:41. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28, 1 momentti. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetus 1, 1 momentti, kohta 11 a. Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 5, 1 momentti, kohta 11 a. Toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle tai 200 lihanaudalle. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY keskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 03.12.2010. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Säilörehusiilojen rakentamiselle on Kaustisen kunnan rakennustarkastajan 11.3.2010 myöntämä toimenpidelupa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle 2008-2013. Lisätoimenpiteeksi on valittu lannan levitys kasvukaudella. Hakemusasiakirjoihin on liitetty kaksi lannanlevityssopimusta yhteensä 18,4 hehtaarille ja kolme maanvuokrasopimusta yhteensä 9,9 hehtaarista peltoa.lintu-paavolan tila sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristölupahakemuksen kohteena oleva lypsykarjanavetta sijaitsee Kaustisen kunnan Lintu-Paavolan tilalla osoitteessa Lumppiontie 300. Tila sijaitsee kolme kilometriä Kaustisen Köyhäjoen kylän keskustasta. Tilalla on navettarakennus, jossa on parret lypsylehmille ja pihatto hiehoille. Tila sijaitsee Köyhäjoen valuma-alueella (49.06). Köyhäjoki kulkee noin 2,5 kilometrin etäisyydellä tilasta. Talouskeskus ei sijaitse pohjavesialueella, mutta noin 3,5 hehtaaria pelloista sijaitsee Tunkkarin (1092451) vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Pilvinevan Natura 2000 -alueelle (FI1001001) on etäisyyttä noin 1,6 kilometriä. Pilvinevan suoalue on yksi maakunnan tärkeimmistä lintusoista. Eläinsuoja sijaitsee metsäisellä kankaalla ja sen ympäristö on maa- ja metsätalousaluetta. Eläinsuojan ympärille tullaan jättämään jonkin verran puustoa. Suunnitteilla olevan eläinsuojan läheisyydessä sijaitsee naapurikiinteistön (Paavolan tila) iso pihattonavetta talouskeskuksineen. Uudesta rakennettavasta pihatosta Paavolan tilan talouskeskuksen eläinsuojaan matkaa tulee olemaan noin 125 m ja asuinrakennukseen noin 235 m. Lähimpään muuhun naapurustossa olevaan asuinrakennukseen on etäisyyttä noin 550 metriä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Nykyisessä vuonna 1973 rakennetussa ja 1991 peruskorjatussa navetassa on tällä hetkellä paikat 32 lypsylehmälle, 25 hieholle ja 15 paikkaa alle kuuden kuukauden ikäiselle nuorkarjalle. Laajennuksen yhteydessä vanha navetta korjataan nuorkarjalle sopivaksi varatilaksi. Nykyisen eläinsuojan vieressä on vuonna 1993-1994 rakennettu 1 400 m 3 :n betoninen kattamaton lietesäiliö. Lietesäiliö täytetään alakautta. Lietekuilut toimivat valuttamalla ja niiden tilavuus on 220 m 3. Laajennus Tilalle rakennetaan uusi pihattonavetta, jossa tulee olemaan eläinpaikat 87 lypsylehmälle, 45 hieholle ja 20 alle kuuden kuukauden ikäiselle nuorkarjalle.

3 Tilan kaikki eläimet tulevat olemaan lietelantamenetelmän piirissä. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi betoninen 2 000 m 3 :n lietesäiliö. Pihaton sisällä tulee olemaan lannanvarastointitilavuutta noin 500 m 3. Lannanpoisto tapahtuu Slalom-järjestelmällä, jossa navetan ulkopuolella olevan kierrätyspumpun avulla lantaa kierrätetään toisiinsa yhdistetyissä lietekanavissa. Kierrätys estää lannan "jämähtämisen" kanaviin. Pumppaus rikkoo lietteen ja liete valuu omalla painollaan sihdin läpi lietesäiliöön. Vasikkakarsinat ovat kuivikepohjalla. Kuivike, puru, turve tai olki, kulkeutuu lietteen mukana lietesäiliöön. Toiminnanharjoittajan mukaan järjestelmä on jokseenkin hajuton, koska hajulukko estää kaasujen nousemisen navettaan sekoituksen aikana. Laajennuksen jälkeen maitoa tullaan tuottamaan noin 740 000 kiloa vuodessa. Lypsy hoidetaan aluksi kalanruotolypsyasemalla, 2 x 6(8), ja siirrytään myöhemmin robottilypsyyn. Pihatossa on varattu paikka robotille. Eläimiä ei laidunneta. Lannan levitys Tilalla on lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa yhteensä noin 81,04 hehtaaria, josta omaa peltoa 56,34 hehtaaria, 6,31 hehtaaria vuokrapeltoa ja 18,39 hehtaaria sopimuspeltoa. Lannasta levitetään keväällä viikoilla 18-20 noin 60 % ja kesällä viikoilla 26-27 noin 40 %. Pelloista noin 3,5 hehtaaria sijaitsee pohjavesialueella, hakemuksen mukaan pohjavesialueella sijaitsevat pellot on jätetty pois ilmoitetusta lannanlevitysalasta. Lanta sijoitetaan urakoitsijan toimesta kiekkomultaimella maahan tai omalla lietekalustolla levitettäessä lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Nurmille levitetään jonkin verran lantaa letkulevittimellä. Lannan levitys tapahtuu kasvukauden aikana ympäristötukiehtojen mukaisesti. Säilörehu Tilalla tehdään säilörehua esikuivattuna 800 tonnia vuodessa laakasiiloon. Laakasiiloihin kertynyt puristeneste johdetaan 3 m 3 :n umpisäiliöön, josta se levitetään suoraan peltoon tai pumpataan lietesäiliöön. Lisäksi tilalla tehdään säilörehua 200 tonnia vuodessa esikuivattuna pyöröpaaleihin. Pyöröpaalit avataan puimalan betonisella lattialla, jolloin mahdollisesti paaleista tuleva puristeneste saadaan johdettua lietesäiliöön. Pilaantunut säilörehu kompostoidaan nyt kompostointikentällä ja levitetään pellolle. Hakijalla on tarkoitus tehdä betoninen laatta laakasiilon yhteyteen, jolla pilaantunut rehu voidaan kompostoida. Talous- ja jätevedet Tila kuuluu kunnalliseen vesijohtoverkostoon ja myös uuteen pihattoon tulee kunnallinen vesiliittymä. Hakemuksen mukaan syntyvien jätevesien määrä on yhteensä noin 450 m 3 vuodessa. Sekä maitohuoneen jätevedet että muut eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan wc-vedet johdetaan 3 m 3 :n umpisäiliöön. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on 2 000 litran polttoainesäilö, joka on varustettu lukituksella. Polttoainesäiliö sijaitsee maapohjalla. Muita öljytuotteita tilalla on enimmillään 400 litraa, jotka säilytetään tiiviissä tynnyreissä konesuojassa. Tilalla käytetään kasvinsuojeluaineita niukasti. Aineet käytetään yleensä heti hankinnan jälkeen. Muuten kasvinsuojeluaineita säilytetään lukittavassa ja ilmastoidussa tilassa.

4 Muut käytettävät kemikaalit ovat maidontuotannossa käytettävät pesu- ja puhdistusaineet, joita säilytetään niille kuuluvilla paikoilla, kuten lypsyaseman tai robotin välittömässä läheisyydessä tai muissa varastotiloissa. Jätteet Luvanhakijan esittämät tiedot syntyvistä jätteistä, niiden käsittelystä ja toimituspaikoista. Jätenimike Määrä Käsittely tai hyödyntäminen Toimituspaikka kuolleet eläimet 5 kpl/ v jätteenkäsittelylaitos Honkajoki Oy sekajäte 100 kg/v energia Ekorosk Oy loisteputket, akut 5 kg hyötykäyttöasema Kaustinen jäteöljy 200 l/v ongelmajätteenkeräys Ekokem Oy metallijäte 200 kg metallinkeräys Kaustinen hyötykäyttöasema muovi 1 t/v energia Ekorosk Oy pilaantunut rehu 10 m 3 kompostointi tilalla lannoitteeksi pellolle jalostukseen kelpaamaton maito juotetaan pikkuvasikoille Liikenne Maito noudetaan tilalta joka toinen päivä. Maidon kuljetus ja tilan oma liikenne muodostavat pääosan liikenteestä. Vilkkaimmat ajanjaksot ovat lannanlevitys- ja säilöntärehuntekokaudet. Navetan välittömässä läheisyydessä käytetään traktoria apeseoksen tekemiseen joka päivä. Rehunkuljetusauto käy arviolta kerran kahden kuukauden välein. Paras käyttökelpoinen tekniikka Lietelanta sijoitetaan suoraan peltoon tai mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Uudessa navetassa tulee olemaan luonnollinen ilmanvaihto, jolloin ympäristöön ei aiheudu ilmastointilaitteista johtuvaa melua. Lannanpoisto tapahtuu Slalom-järjestelmällä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Suurimpia riskejä voisivat hakemuksen mukaan olla henkilöiden terveysriskit sekä tulipalot. Palo- ja pelastussuunnitelma tehdään jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Tilalla työskenteleville terveysriskin aiheuttaa lähinnä kemikaalien käsittely. Työturvallisuusasioihin kiinnitetään tilalla erityistä huomiota. Hakijan mukaan tilalle on laadittu laatukäsikirja. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemukseen liittyvät tarkastukset ja täydentäminen Lupahakemuksen liittyvä tarkastuskäynti on tehty 11.5.2011. Tarkastuskäynnistä laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on kuulutettu Kaustisen kunnan ja aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 13.7.2011 12.8.2011. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Keskipoh-

5 janmaan sanomalehden 18.7.2011 ilmestyneessä numerossa. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Kaustisen kunnassa osoitteessa Kappelitie 13, Kaustinen. Lupahakemuksesta on annettu 6.7.2011 erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Kaustisen kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. Kaustisen kunnanhallitus, 15.8.2011 Kunnanhallitus toteaa lausunnossaan seuraavaa: Kunnanhallitus puoltaa luvan myöntämistä maidontuotantotoiminnan laajentamiselle, koska uuden eläinsuojan sijaintipaikka on sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta haittaa naapureille. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita eläinsuojan läheisyydessä eikä hankkeesta voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Kaustisen kunta, ympäristölautakunta, 24.8.2011 Ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä maidontuotantotoiminnan laajentamiselle, koska uuden eläinsuojan sijaintipaikka on sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta haittaa naapureille. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita eläinsuojan läheisyydessä eikä hankkeesta voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Ympäristöluvassa tulee kuitenkin asettaa tarpeellisia määräyksiä toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto, 8.8.2011 Hakemuksen mukaan peltoja sijaitsee Tunkkarin pohjavesialueella, josta osa pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Pohjavesialueella sijaitseville pelloille tai niiden osille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, mikäli luotettavilla maaperäselvityksillä ei osoiteta tiiviin maalajin (esim. savisiltti) esiintymistä yli kolmen metrin paksuisena kerroksena sekä riittävää etäisyyttä vedenottamoon tai talousveden hankintaan käytettävään kaivoon. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen välisellä alueella, kun levitys tapahtuu keväällä. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman nopeasti ja kerralla käytettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsevaa ravinnemäärää. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä. Ympäristölupaharkinnassa on otettava huomioon pohjavesialueita koskevat lannan käytön rajoitukset ja varmistuttava, että lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi soveltuvaa

6 peltoa. Eläinsuojan ympäristöluvassa on näin ollen annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ympärille on jätettävä vähintään 30-100 metrin levyinen suojavyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla ja jonka leveys määräytyy maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Määräys on tarpeen pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä on varmistettava pakkauksesta voidaanko tuotetta käyttää pohjavesialueella. Lisääntyvien hajuhaittojen välttämiseksi ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi lietelantasäiliöt tulee täyttää alakautta ja kattaa vähintään kelluvalla katteella. Polttonestesäiliöiden sijainti ja säiliöiden käyttö tulee ohjata lupamääräyksissä ympäristöturvallisiksi ja tarvittaville toimenpiteille tulee asettaa aikaraja. Muilta osin ELY -keskuksella ei ole huomauttamista hakemuksen johdosta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään 12.9.2011, varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine annettuihin lausuntoihin.hakijan vastine on saapunut sähköpostina 3.10.2011. Hakijalla ei ole huomautettavaa lausuntojen johdosta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu LUPAMÄÄRÄYKSET Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Kari ja Johanna Paavolalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotannolle ja sen laajentamiselle Kaustisen kunnan Palon kylän kiinteistöillä Lintu-Paavola, RN:o 10:41. Ympäristölupa myönnetään enintään 87 lypsylehmän, 45 hiehon ja 20 alle kuuden kuukauden ikäisen nuorkarjan pitämiselle. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen (12.11.2010) mukaisesti ja toimintaa tulee harjoittaa lupahakemusta ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojista muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet, muut eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Toimintaa varten tulee olla käytettävissä laskennallisesti niin paljon lannan varastointitiloja, että niihin voidaan varastoida 12 kk:n aikana syntynyt lanta. Liet-

7 teen, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastointitilavuutta tulee olla vähintään 3628 m 3. Tilan lantavarastojen, eläinsuojien pohjarakenteiden ja lietekuilujen tulee olla vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön (MMM-RMO-C4) kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti siten rakennettu ettei lantaa pääse missään tilanteessa valumaan ympäristöön. Lietesäiliö on suunniteltava ja rakennettava niin, että se voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. Betonisissa lietteen pumppukaivoissa on oltava tiivis kansi. Lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Lietesäiliöiden lastausalueet tulee olla tiiviitä. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesi johtamalla ne esim. 3 m 3 :n umpikaivoon. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet sekä lietteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen varastotilat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti ja samalla tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Vaurioituneet tai huonokuntoisiksi havaitut lietteen varastointitilat tulee korjata välittömästi tai ne on korvattava uusilla. Lietesäiliöiden käytöstä, niiden tyhjennyksistä, lannan kuljetuksista tai levityksestä ei saa aiheutua päästöjä ympäristöön eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten melu- tai hajuhaittaa. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen ja käsittely Lietelanta, puristeneste, maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojien muut pesuvedet tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan peltoviljelyssä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksen (931/200, ns. nitraattiasetus) määräyksiä. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä riittävästi eläinyksikköä ja muodostuvaa lantamäärää kohden. Ympäristölupahakemuksen mukainen eläinmäärä vaatii maksimimäärälle laskettuna vähintään 80,65 hehtaaria peltoa. Peltopinta-alassa tulee myös huomioida talousvesi kaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Lantaa sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, mikäli siitä esitetään etukäteen valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Mikäli lantaa toimitetaan käsiteltäväksi muualle kuin pellolle, on varmistuttava siitä, että laitoksella on toimintaa varten ympäristölupa, ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009). Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, puristenestettä tai jätevesiä tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimuksin tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei ai-

8 heudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi. Levitettäessä lantaa talousveden hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen ympärille on jätettävä 30-100 m:n levyinen suojavyöhyke maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen käsittelemättä lannalla. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jääville peltoalueille on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.-15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydelle lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Lannan syyslevitystä tulisi tehdä vain, jos sääolosuhteet, peltojen kantavuus tai muut viljelijästä riippumattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä ja kesällä ja syyslevitystä tulisi välttää etenkin vesistöjen varsilla olevilla pelloilla. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetus keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Lietteen levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei saa aiheutua levityksestä kohtuutonta hajuhaittaa. Levitys tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan sijoituslevityksenä tai mullata välittömästi levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai ainakin niin, että tuuliolosuhteet ovat suotuisat naapuriin nähden. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Lietteen levitystä ja käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä. Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta ja mahdolliset lietteen pudotus-/pumppauskaivot tulee kattaa tiiviillä kannella. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman alhaisena hajujen muodostumisen estämiseksi. Eläinsuojien sisätilojen lämpötila tulee pitää mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien sisätilojen yleisestä siisteydestä on huolehdittava ja eläinsuojien, lietesäiliöiden, rehusiilojen sekä eläinsuojien ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 4. Säilörehu Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista vesitii-

9 vistä materiaalia olevaan ja riittävän kokoiseen umpisäiliöön, joka tulee olla katettu tiiviillä kannella. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon. Säilörehun puristeneste on kerättävä ja varastoitava tiiviissä säiliössä tai levitettävä suoraan peltoon. Pyöröpaalit tulee avata tiiviillä alustalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa tai tiiviillä alustalla ja käyttää lannoitteena pellolla. 5. Jätteet Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisvaaraa eikä muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua. Ongelmajätteet, kuten öljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjuntaaineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, esimerkiksi paperi, pahvi, metalli, muovi, tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyötykäyttöön tai niille järjestettyyn keräyspaikkaan. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätehuollossa tulee noudattaa Kaustisen kunnan jätehuoltomääräyksiä. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman pian hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun paikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan varastoimaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa ja jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa terveydelle, pinta- ja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttoainesäiliöt tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai sijoitettu suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttoainesäiliöt tulee olla varustettu ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Toimenpiteet tulee olla tehty 30.9.2013 mennessä.

10 Polttoainesäiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. Polttoaineiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne on merkittävä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja ongelmajätteet tulee säilyttää lukitussa tilassa. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Eläinsuojia, lietesäiliöiden, säilörehuvarastojen, polttonestesäiliöitä ja jätehuoltotilojen kuntoa on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntyyn, on ne korjattava välittömästi. Tarkkailusta ja huolloista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastusten päivämäärät, tehdyt havainnot ja tarvittavat huoltotoimenpiteet. Pyydettäessä kirjanpito on esitettävä valvontaviranomaiselle. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi) - lietteen ja kuivalannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - jätteiden laji, määrä, toimituspaikat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lietteen ja kuivalannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttäen sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet sekä toiminnan muutokset Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen valvontaviranomaiselle ja Kaustisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Tilalle on laadittava suunnitelma ympäristöhaittoja aiheuttaviin häiriötilanteisiin varautumisesta 31.12.2013 mennessä ja se on esitettävä seuraavan vuosiyhteenvedon yhteydessä. Suunnitelma varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin on pidettävä ajan tasalla ja sitä on täydennettävä valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla.

11 10. Muut määräykset ja toiminnanmuutokset käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa, erityisesti ympäristön kannalta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen valvontaviranomaiselle eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, joilla on vaikutusta ympäristöön. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärissä tai lannan varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Myös toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uutta lupaa tai muutosta ympäristölupaan. 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle uuden pihaton sekä uuden lietesäiliön käyttöönotosta hyvissä ajoin kuitenkin vähintään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toisen momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaisesti.

12 Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Kari ja Johanna Paavolan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle, koska hakemuksen mukainen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Aluehallintovirasto katsoo, että toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvanmyöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Pihaton sijoituspaikka ei ole tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Laajennuksen ei voida ennalta arvioida aiheuttavan kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapurustolle. Ympäristöluvassa on annettu lupamääräyksiä, joiden voidaan katsoa vähentävän toiminnasta aiheutuvia haittoja. Yleisestä siisteydestä huolehtimisesta sekä eläinsuojien sisätiloissa että ulkopuolella on annettu määräys, kuten myös lannan käsittelystä ja levityksestä sekä jätteistä. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiveysvaatimus on annettu, jotta lietteen käsittely tai varastointi tilalla ei aiheuttaisi maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000 nk. nitraattiasetus). Lietteen, maitohuoneen ja muiden eläinsuojan pesuvesien ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden varastointitilavuutta. Nitraattiasetuksen sekä maaja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeen (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen varastointitilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiiviistä materiaalista suorien valumien estämiseksi. Hakemuksen mukaan tilan käytössä tulee olemaan noin 4120 m 3 lietelannan varastoinnin kokonaistilavuutta lietekuilut mukaan luettuina. Vaadittava lietesäiliötilavuus, noin 3628 m 3, sisältää lietelannan noin 2843 m 3, mahdollisen puristenesteen noin 40 m 3, avonaisten lietesäiliöiden sadevedet noin 295 m 3, maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut pesuvedet yhteensä noin 450 m 3. Kattamattomiin lietesäiliöihin on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille. Muodostuvan lietteen ja puristenesteen arvio perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009, jossa arvioidaan esikuivatun säilörehun kyseessä ollessa puristenesteitä syntyvän noin 0,05 m 3 rehutonnia kohden vuodessa. Lietelannan varastointitilavuuden voidaan katsoa olevan riittävä. Muodostuva lietesäiliöön johdettavan kuivalannan laskennallinen määrä (80 m 3 ) on otettu huomioon lietelannan tilavuudessa.

13 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettu riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla vedet esim. riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliöstä jätevedet/lietteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai ne tulee käsitellä kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjennyksellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (Lupamääräys 1) Pinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009 mukaisesti. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa syntyvä lanta voidaan hyödyntää niin, että haitallisia ravinnehuuhtoumia ei synny eikä tapahdu ylilannoitusta. Lannan levitykseen tulee olla peltoa 1 ha/1,3 lypsylehmää, 1 ha/3,5 12-24 kk:n ikäistä hiehoa, 1 ha/4,5 6-12 kk:n ikäistä lehmävasikkaa ja 1 ha/11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa kohden. Tilalla syntyvän lannan levitykseen käytössä oleva peltomäärä (81,04 ha) on mainitulla tarkkuudella riittävä. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjavesien pilaaminen on kielletty, joten päätöksessä on annettu määräyksiä lannan levityksestä pohjavesialueella. Nitraattiasetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan vähintään 10 metrin suojavyöhykettä vesistöjen ja valtaojien läheisyyteen, jotta voidaan vähentää ravinteiden pääsyä vesiin. Talousveden ottopaikkojen ympärille jätettävän lannoittamattoman alueen suojavyöhykesuositus on 30-100 metriä. Lanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä tai kesällä lannoitusvaikutusten varmistamiseksi ja huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Lannan syyslevityksestä voi aiheutua vesistöihin ravinnekuormitusta, minkä vuoksi syyslevittämistä etenkin vesistöjen varsille tulee välttää. Toiminnan eri vaiheissa voi aiheutua päästöjä, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (Lupamääräys 2) Lannan käsittelystä ja levityksestä asutukselle aiheutuvaan hajuhaittaa voidaan rajoittaa multaamalla lanta välittömästi (neljän tunnin kuluessa levityksestä) sekä tekemällä levitys sellaisissa olosuhteissa ja ajankohtana, jolloin siitä aiheutuu levityspaikkojen läheisyydessä mahdollisimman vähän hajuhaittaa. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaisainepitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antaminen eläimille. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja rehuvarastojen ympäristön pitäminen hyvässä kunnossa ja siistinä vähentää myös hajuhaittoja. (Lupamääräys 3)

14 Ravinteiden pääsy pohja- ja pintavesiin tulee kaikin tavoin estää. Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Myös pilaantunut säilörehu on käsiteltävä asianmukaisesti ja valumien syntyminen on estettävä. (Lupamääräys 4) Jätehuoltoa koskeva määräys on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pohja- ja pintavesien pilaantumisen estämisestä. Tilan jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassaolevaa lainsäädäntöä sekä kunnallisia jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Toimittamalla ongelmajätteet ja muut jätteet asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyödyntämällä hyötykäyttökelpoiset jätteet, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista, ympäristön pilaantumista sekä terveyshaittaa. Haittaeläinten, kuten rottien, hiirien ja kärpästen, torjunta tarvittaessa on tärkeää eläinsuojien rakenteiden, hygienian ja yleisen viihtyisyyden kannalta.(lupamääräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009)) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi.(lupamääräys 6) Kemikaalien ja polttoaineiden varastointia koskeva lupamääräys on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointiin liittyy huomattavia ympäristöriskejä, joiden minimointi on tärkeää. Polttoainevarastojen ja säiliöiden säännöllisellä kunnon tarkistamisella ehkäistään ennalta vuotojen pääsyä ympäristöön. Nestemäisten haitta-aineiden leviämistä ympäristöön voidaan estää imeyttämällä ne sopivaan imeytysmateriaaliin. (Lupamääräys 7) Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on annettu valvontaa ja ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyä varten. Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden, säilörehuvarastojen sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan niiden tiiveydestä varmistua ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi muun muassa valvoa, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa sekä riittävä määrä peltoalaa, jolle lanta voidaan levittää asianmukaisesti, ja että pellot ovat sellaisia, että niille voi levittää lantaa kuormittamatta kohtuuttomasti pinta- tai pohjavesiä. Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. (Lupamääräys 8) Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski, joihin voidaan varautua suunnittelemalla etukäteen toiminta poikkeustilanteessa. Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. (Lupamääräys 9) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittaja voidaan velvoittaa ottamaan käyttöön uutta kehittyvää tekniikkaa luvan voimassaolon aikana, jos päästöjä tai jätettä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia.

15 Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristöluvan tarkistamista. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän tai lannan varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Toiminnan loppuessa ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selvitettävä tarvittavat alueen kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden aikataulu. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja jätteet on poistettu. Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle. (Lupamääräys 10) Uuden toiminnan aloittamisesta tehtävä ilmoitus on määrätty tehtäväksi valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti. (Lupamääräys 11) VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Kaustisen kunnan ja Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen antamissa lausunnoissa esiin tuotuja asioita lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla lukuun ottamatta lietesäiliön kattamista kelluvalla katteella. Lupamääräyksessä 2 on annettu määräys lietteen levitykseen käytettävissä olevasta vähimmäispeltoalasta, suojaetäisyyksistä levitettäessä lietettä vesistöjen varsille ja talousvesienkaivojen läheisyyteen sekä lannan levityksestä pohjavesialueelle. Toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja on käsitelty lupamääräyksessä 3 ja polttonestesäiliöitä koskee lupamääräys 7. Lietesäiliön kattamista hajuhaittojen vähentämiseksi ei ole pidetty tarpeellisena tilan sijainnin vuoksi. Lähin naapuri on myös karjatila ja seuraava lähinaapuri sijaitsee noin 550 metrin etäisyydellä. Lisäksi pihaton ympäristössä on puustoa ja luvanhakijan peltoja. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 15.2.2022 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2021 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 )

16 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki, 4, 5, 6, 7, 8, 22, 27, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus, 1, 5, 15, 16, 17, 18, 19, 21, 22, 23, 30 ja 37 :t Jätelaki, 4, 6, 12, 15, 19, 20, 51 ja 52 :t Jäteasetus, 7 Laki eräistä naapuruussuhteista, 3 ja 17 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VNa 209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 1740 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Maksu määräytyy valtioneuvoston aluehallintoviraston maksuista annetun asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon "muu eläinsuoja" kohdan mukaan. Maksun suuruus on 1740 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Kaustisen kunnan ja Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla.

17 JAKELU Päätös Kari ja Johanna Paavola Tiedoksi Kaustisen kunnanhallitus Kaustisen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Kaija Kuivasniemi Rea Salminen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Kaija Kuivasniemi ja esitellyt ympäristötarkastaja Rea Salminen.

VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.12.2011 Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.