Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti,

Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Esipuhe Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Syksyn 07 Pk-yritysbarometri perustuu 4 66 pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittämistarpeita ja esteitä, rahoitusta, digitaalisuutta liiketoiminnassa sekä toimintaympäristöä. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty omistajavaihdosta sekä muotoilun hyödyntämistä liiketoiminnassa.

Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 3 Tiivistelmä Suhdannenäkymät Suomen pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannenäkymistä ovat jatkuneet positiivisina keväästä 07. n pk-yrityksistä 47 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 9 % huononevan. Saldoluku on nyt +38 kun se edellisellä mittauskierroksella oli +3. Lapin alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku +39 on seitsemän prosenttiyksikköä heikompi kuin keväällä. Ennallaan suhdanteiden arvioi pysyvän alueella lähes vastaava määrä kuin viime syksynä eli 44 % alueen pk-yrityksistä. ssa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella vastaavat kuin keväällä 07 (+6). Lapin alueella saldoluku on yhden prosenttiyksikön pienempi kuin koko maassa, +. Lapin alueella odotukset työllistämisen osalta ovat kevättä heikommat, saldoluku oli tuolloin +0. Kasvuhakuisuus ja uusiutuminen ssa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (37 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % koko maan pk-yrityksistä. Lapin alueella on lähes yhtä paljon mahdollisuuksien mukaan kasvamaan sekä asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä. Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 3 % vastaajista mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin keväällä 07. Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on koko maassa ja alueella lähes vastaava määrä kuin keväällä. Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja Lapin pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Kehittämistarpeet ja -esteet n ja Lapin alueen pk-yrityksissä on eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Henkilöstön kehittäminen ja yhteistyö/verkottuminen ovat alueella kehittämisen tarpeista seuraavina. ssa ja alueella pahimpina kehittämisen esteinä nähdään kilpailutilanne ja kustannustaso. Verrattuna kevään 07 tilanteeseen koetaan yleinen suhdanne/taloustilanne nyt melko selvästi pienempänä kehittämisen esteenä sekä koko maassa että alueella. Digitaalisuus liiketoiminnassa Internet kotisivut, sosiaalinen media ja pilvipalvelut ovat pk-yrityksissä yleisimmin hyödynnetyt tai käytetyt digitaaliset työkalut/palvelut. Yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen sekä asiakaspalvelun parantuminen arvioidaan merkittävimmiksi digitalisoitumisesta syntyviksi mahdollisuuksiksi pk-yritysten keskuudessa. Omistajanvaihdos Noin puolet vastanneista koko maan ja alueen pk-yrityspäättäjistä ei suunnittele omistajanvaihdosta. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamista suunnittelee koko maassa noin viidesosa, alueella hieman harvempi.

4 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Sisällys Esipuhe... Tiivistelmä... 3. Johdanto.... Barometri.... Aineisto... 6. Yritysten osuudet toimialoilla... 7 3. Yritykset ja työllisyys... 8 4. Pk-yritysten suhdannenäkymät... 9. Pk-yritysten kasvuhakuisuus ja uusiutuminen... 6. Pk-yritysten kansainvälistyminen... 4 7. Pk-yritysten kehittämisen tarpeet ja esteet... 6 8. Pk-yritysten rahoitus... 9 9. Pk-yritysten toimintaympäristö... 4. Omistajanvaihdos.... Digitaalisuus liiketoiminnassa... 6. Muotoilun hyödyntäminen liiketoiminnassa... 9 Suomen Yrittäjien ja aluejärjestöjen yhteystiedot... 30 Finnvera Oyj:n ja toimipisteiden yhteystiedot... 3 Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten yhteystiedot... 3 Suomen Yrittäjät: Pk-yritysbarometri, syksy 07, alueraportti Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 000 HELSINKI puhelin 09 9 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi

Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti,. Johdanto. Barometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 0, Bisnoden yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, koko-luokka ja sijainti. Vastaajajoukon muodostaa 4 66 kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk-yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse kesä-heinäkuussa 07. Seuraavalla sivulla on esitetty taustatietoja alueen vastaajista. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimus Oy:ssä tutkimusjohtaja Pasi Huovinen ja tutkimuspäällikkö Jyrki Kärpänoja, Suomen Yrittäjissä pääekonomisti Mika Kuismanen ja ekonomisti Petri Malinen, Finnvera Oyj:ssä viestintäjohtaja Tarja Svartström sekä työ- ja elinkeinoministeriössä kehittämispäällikkö Esa Tikkanen. ) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti Suomen Yrittäjien mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). ) Lisäksi tutkimusaineistosta tehdään raportit Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-alueille sekä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueelle. Lisäksi uusina alueina vuonna 0 mukaan tulivat Espoo ja Vantaa. 3) Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 006 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 4) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite saldoluku. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee 8,6 % saldoluku = + 30,8 % ~3 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.

6 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti,. Aineisto Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista Lapin alueen yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. Taulukko. Taustatietoja alueelta haastatelluista yrityksistä n= % Alue 80 0 Päätoimiala Liikevaihto vuonna 06 Yrityksen kasvuhakuisuus Yrityksellä vientitoimintaa Yrityksen perustamisvuosi Teollisuus 7 9 Rakentaminen 4 3 Kauppa 8 6 Palvelut 6 alle 0, miljoonaa euroa 86 48 0,-0,49 miljoonaa euroa 30 7 0,-0,99 miljoonaa euroa 4,0-,49 miljoonaa euroa 7,-,99 miljoonaa euroa 4,0-4,99 miljoonaa euroa 4 8 miljoonaa euroa tai yli 9 Voimakkaasti kasvuhakuiset 8 Kasvuhakuiset 6 3 Asemansa säilyttäjät 7 3 Ei kasvutavoitteita 36 0 Toimintansa lopettavat 3 Kyllä 47 8 Ei 7 Ennen 990 4 3 990-999 9 6 000-009 7 3 0-3 9

Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 7. Yritysten osuudet toimialoilla Suomessa oli 84 yritystä [] vuonna 0. Näistä yrityksistä noin 9074 toimi Lapin alueella. ssa palvelualan yrityksiä oli 6 %, kaupan %, rakentamisen % ja teollisuudenalan yrityksiä 7 %. Lapin alueella oli palvelualaan kuuluvia yrityksiä koko maata suhteellisesti hieman enemmän, 63 %. Teollisuuden, rakentamisen ja kaupan alojen yrityksiä alueella oli lähes saman verran kuin koko maassa. Kuva. Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 7 7 4 63 6 0 0 30 40 0 60 70 Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, pl. toimiala A. maa-, metsä- ja kalatalous

8 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 3. Yritykset ja työllisyys Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen [] mukaan koko maan työllisten määrä oli 73 000henkeä kesäkuussa 07. Lukema on 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana. Palkansaajia oli aavistuksen enemmän ja yrittäjiä oli jonkin verran vähemmän kuin aiemmin. n työttömyysaste oli 8,9 % [] kesäkuussa 07, kun se edellisvuoden kesäkuussa oli 9,3 %. Lapin alueella työskenteli vuoden 07 toisella neljänneksellä yhteensä 73 000 henkilöä [3] työttömyysasteen ollessa,0 % [4]. Työttömyysaste on laskenut alueella 0,8 prosenttiyksikköä vuoden 06 vastaavaan ajankohtaan verrattuna [4]. Taulukko. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku 7 6 4 69 8 6 Syksyn 07 pk-yritysbarometrin vastaajista joka neljäs (4 %) arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja alle joka kymmenes (8 %) arvioi henkilökunnan määrän pienentyvän. Vastaavasti kuin keväällä 07, saldoluvuksi muodostuu myös nyt +6. Lapin alueella saldoluku on yhden prosenttiyksikön pienempi kuin koko maassa, +. ssa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun vastaavat keväällä 07. Lapin alueella odotukset työllistämisen osalta ovat kevättä heikommat, saldoluku oli tuolloin +0. Kuva. Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) 30 0 0 - - /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 / / / /3 /4 / /6 /7. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 07, kesäkuu, 3. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 07, liitetaulukko 3. Työlliset maakunnittain, 4. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 07, liitetaulukko 43. Työttömyysaste maakunnittain

Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 9 4. Pk-yritysten suhdannenäkymät Pk-yritysten lähiajan suhdannenäkymiä kuvaavan saldoluvun (+38) kehitys on jatkunut hienokseltaan positiivisena keväästä 07 (+3). Vajaa puolet (44 %) koko maan pkyrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. n pk-yrityksistä 47 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 9 % huononevan. Lapin alueen suhdannenäkymien myönteinen kehitys on nyt taittunut. Alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku +39 on seitsemän prosenttiyksikköä heikompi kuin keväällä (+46). Ennallaan suhdanteiden arvioi pysyvän alueella lähes vastaava määrä kuin viime syksynä eli 44 % alueen pk-yrityksistä. Taulukko 3. Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana, % Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku 47 44 9 39 47 44 9 38 Kuva 3. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku (%) 0 40 30 0 0 - -0-30 /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 / / / /3 /4 / /6 /7

Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Taulukko 4. Pk-yritysten odotukset tutkimuksen eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Liikevaihto 6 36 8 48 3 3 40 Investointien arvo 9 8 4-3 8 9 4 Panostukset kansainvälistymiseen 8 64 8 0 69 7 - Viennin arvo 4 6 9 69 6 - Tuonnin arvo 4 77 9-74 -4 Palkkakustannukset henkilöä kohden 33 6 6 7 40 3 7 33 Materiaalien hinnat 44 0 6 39 44 4 40 Lopputuotteiden tai palveluiden hinnat 4 43 3 4 4 37 Kannattavuus 4 44 3 39 46 4 Vakavaraisuus 39 3 8 30 38 3 9 9 Innovaatiot, tuotannon tai tuotteiden kehitys 8 63 9 0 30 6 8 Tilausten määrä 4 7 4 48 40 37 Kapasiteetin käyttöaste 9 4 7 4 47 46 7 40

Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Eri osatekijöiden suhdanteita arvioitaessa kapasiteetin käyttöasteen nousuun teollisuusyrityksissä (saldoluku +40 %), liikevaihdon kasvuun (+40) sekä materiaalien hintojen nousuun (+40) uskotaan koko maassa saldoluvun perusteella yleisimmin. Myös palkkakustannusten ja lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun uskovia on selvästi enemmän kuin niiden laskuun uskovia. Odotukset investointien arvon kehityksestä ovat koko maassa lähes vastaavan tasoiset kuin keväällä 07 saldoluvun ollessa nyt +4 (keväällä +3). Lapin alueella uskotaan vahvimmin lopputuotteiden tai palveluiden hintojen nousuun (saldoluku +) sekä liikevaihdon kasvuun (+48). Seuraavaksi vahvimmat odotukset alueella kohdistuvat tilausten määrän kasvuun (+4). Alueella investointien arvon pienenemiseen uskovia on nyt enemmän kuin niiden arvon kasvuun uskovia ja saldoluku jää negatiiviseksi (-). Keväällä 07 tämä saldoluku oli alueella +. Kuvassa 4 on esitetty pk-yritysten liikevaihdon ja kannattavuuden suhdannenäkymien kehittyminen alueella ja kuvassa koko maassa. Alueella odotukset liikevaihdon kasvun kehityksestä ovat kevään tasalla. Näkymät kannattavuuden kehityksestä ovat toiveikkaammat kuin keväällä. n pk-yritysten odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä ovat vastaavat kuin keväällä 07. Kuva 4. Alueen suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) 70 60 0 40 30 0 0 - -0 /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 / / / /3 /4 / /6 /7 Liikevaihto, Kannattavuus, Kuva. n suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) 60 0 40 30 0 0 - -0 /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 / / / /3 /4 / /6 /7 Liikevaihto, Kannattavuus,

Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti,. Pk-yritysten kasvuhakuisuus ja uusiutuminen ssa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (37 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % koko maan pk-yrityksistä. Lapin alueella on lähes yhtä paljon mahdollisuuksien mukaan kasvamaan sekä asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä. Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 3 % vastaajista mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin keväällä 07. Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on koko maassa ja alueella lähes vastaava määrä kuin keväällä. Taulukko. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % Voimakkaasti Asemansa Ei kasvutavoitteita lopettavat Toimintansa Kasvuhakuiset kasvuhakuiset säilyttäjät 34 3 0 3 37 3 9 3 Kuva 6. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % ssa ja alueella on voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia pkyrityksiä yhteensä hieman vähemmän kuin keväällä 07. 80 70 60 0 40 30 0 0 /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 / / / /3 /4 / /6 /7

Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 3 Investoinnit, henkilöstön koulutus sekä uuden henkilöstön palkkaaminen ovat koko maan ja Lapin alueen pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Alueella investointien sekä uuden henkilöstön palkkaamisen osuudet on suurempia kuin keväällä 07. Taulukko 6. Pk-yritysten tekemät uusiutumistoimet viimeisten kk:n aikana, % */ Investoinnit 7 73 Uuden henkilöstön palkkaaminen 47 4 Henkilöstön koulutus 0 Uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen 7 36 Laajentuminen uusille markkinoille 3 3 Uusien teknologioiden käyttöönotto 4 Uusien liiketoimintamallien käyttöönotto 7 Toiminnan laajentaminen uusille toimialoille 3 7 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

4 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 6. Pk-yritysten kansainvälistyminen Joka viidennellä koko maan ja vajaalla kolmasosalla Lapin alueen pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. n ja alueen pk-yrityksistä suoraa palvelujen ja myös tavaroiden vientiä on näistä noin kahdella viidestä. Kuva 7. Pk-yritysten toiminta ulkomailla, % yrityksistä */ Vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla Liiketoiminnan muodot ulkomailla toimivilla pk-yrityksillä Suora palvelujen vienti **/ Suora tavaroiden vienti Ulkomainen yhteisyritys (joint venture) tai tytäryritys Palkka- tai sopimusvalmistus (tuotteiden teettäminen ulkomailla yrityksenne omalla merkillä) Lisensointi tai franchising Muu 6 3 9 9 4 9 39 38 37 0 0 30 40 0 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja 43 **/ Kysytty aiemmin muodossa: Suora vienti Noin puolella koko maan ja vajaalla kolmasosalla Lapin alueen suoraa vientitoimintaa harjoittavista pk-yrityksistä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on alle 9 %. Kuva 8. Viennin osuus suoraa vientitoimintaa harjoittavien yritysten kokonaisliikevaihdosta vuonna 06, % yrityksistä <9% -49% 9 9 30 48 = > 0% 43 0 0 30 40 0 60

Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, n pk-yrityksistä %:lla ja Lapin alueella hieman harvemmalla, noin joka kymmenennellä on suoraa tuontitoimintaa. Taulukko 7. Tuontiyritysten osuus, % pk-yrityksistä Suoraa tuontitoimintaa

6 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 7. Pk-yritysten kehittämisen tarpeet ja esteet n tasolla pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä (3 % mainitsee). Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa (3 %). Lapin alueella eniten kehittämistarvetta nähdään myös markkinoinnissa ja myynnissä ( %) ja toiseksi eniten henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa (3 %). Taulukko 8. Pk-yritysten kehittämistarpeet tällä hetkellä, % Johtaminen 8 Yrityksen hallitustyöskentely 4 6 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 3 3 Markkinointi ja myynti 3 Vienti ja kansainvälistyminen 3 8 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 0 9 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 7 6 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta 8 3 Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 4 6 Ei osaa sanoa 6 6 Kuva 9. Pk-yritysten kehittämistarpeet, % Markkinointi ja myynti Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Rahoitus, talous ja laskentatoimi Johtaminen Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Vienti ja kansainvälistyminen Yrityksen hallitustyöskentely Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon Ei osaa sanoa 3 3 3 8 3 0 9 8 7 6 3 8 4 6 4 6 6 6 0 0 30 40 0 60

Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 7 ssa ja Lapissa pk-yritysten pahimpina kehittämisen esteinä nähdään kilpailutilanne ja kustannustaso. Verrattuna kevään 07 tilanteeseen koetaan yleinen suhdanne/taloustilanne nyt melko selvästi pienempänä kehittämisen esteenä sekä koko maassa että alueella. Yritystoiminnan sääntelyä kehittämisen esteenä pitäviä on Lapin alueen otoksessa nyt vähemmän kuin keväällä. Taulukko 9. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet, % */ Yritystoiminnan sääntely 9 3 Kustannustaso 6 7 Kilpailutilanne 8 8 Rahoitus 9 Työvoiman saatavuus */ Resurssitekijät (pl. työvoiman saatavuus) */ 8 6 Yleinen suhdannetilanne/taloustilanne 9 Ei osaa sanoa 8 */Kysytty kevääseen 07 asti muodossa: Resurssitekijät Byrokratiaa pidetään pk-yrityksissä yritystoiminnan sääntelyn osatekijöistä merkittävimpänä kehittämisen esteenä. Taulukko. Pk-yritysten sääntelystä aiheutuvat merkittävimmät kehittämisen esteet, % Byrokratia 37 48 Työlainsäädäntö 3 Työehtosopimukset 8 Muu sääntely 9 4

8 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Kuva. Alueen pk yritykset, joiden pahin kehittämisen este on rahoitus, % 0 0 /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 / /3 / /7 Kaikki PK-yritykset, Kasvuhakuiset* PK-yritykset, */Voimakkaasti kasvuhakuiset ja yritykset, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Kuva. n pk yritykset, joiden pahin kehittämisen este on rahoitus, % 0 0 /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 / /3 / /7 Kaikki PK-yritykset, Kasvuhakuiset* PK-yritykset, */Voimakkaasti kasvuhakuiset ja yritykset, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 9 8. Pk-yritysten rahoitus n pk-yrityksistä %:lla ja Lapissa 7 %:lla on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tämä tilanne on vastaava kuin keväällä 07. Taulukko. Onko yrityksellänne ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana?, % Ei Kyllä 83 7 8 Pk-yritysten pääpankkina on koko maassa joko Osuuspankki (4 %) tai Nordea (3 %). Lapin pk-yritysten pääpankkina on Osuuspankki hieman useammin kuin Nordea. Taulukko. Yrityksen pääpankki, % Nordea 38 3 Osuuspankki 48 4 Paikallisosuuspankki 4 Danske Bank 7 Säästöpankki 3 7 Handelsbanken 3 Muu n pk-yrityksistä 4 %:lla on lainaa rahoituslaitoksilta. Alueella lainaa rahoituslaitoksilta ottaneiden osuus on hieman suurempi, % alueen pk-yrityksistä. Taulukko. Onko yrityksellänne lainaa rahoituslaitoksilta?, % 4 Ei Kyllä 8 4

0 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Pk-yritysbarometriin vastanneista koko maan ja Lapin alueen yrityksistä noin kuudella kymmenestä ei ole ollut tarvetta hankkia rahoitusta viimeisten kuukauden aikana. Reilulla neljäsosalla koko maan ja joka kolmannella alueen pk-yrityksistä on ollut tarvetta hakea ja nämä ovat myös saaneet rahoitusta lähimmän vuoden aikana. Koko maassa ja alueella alle joka kymmenes vastaajista sanoo tarvetta olleen, mutta ei ole hakenut rahoitusta. Kolme prosenttia koko maan ja alueen vastaajista sanoo olleen tarvetta rahoitukselle ja on myös hakenut rahoitusta, mutta ei ole sitä saanut. Kuva. Onko yrityksellänne ollut viimeisten kk:n aikana tarve hankkia rahoitusta?, % Kyllä, ja olemme saaneet ulkopuolista rahoitusta viimeisen kk aikana Ei Kyllä, mutta emme ole hakeneet rahoitusta Kyllä, mutta emme ole saaneet rahoitusta, vaikka olemme hakeneet 3 3 8 8 6 34 63 0 0 40 60 80 Rahoitusta on otettu pääosin pankista, seuraavaksi yleisimmin rahoitusyhtiöstä ja Finnverasta. Alueella on otettu rahoitusta ELY-keskuksesta koko maata yleisemmin. Taulukko 3. Mistä olette ottaneet rahoitusta?, % */ Pankista 70 69 Rahoitusyhtiöstä 3 7 Vakuutusyhtiöstä/eläkevakuutusyhtiöstä 3 Yksityisestä pääomasijoitusyhtiöstä 6 Bisnesenkeliltä (eli yksityiseltä henkilösijoittajalta) 4 Finnverasta 3 6 Tekesistä 4 ELY-keskuksista 6 4 Pääomasijoituksia Teollisuussijoituksesta - - Velkakirjamarkkinoilta - 0 Listautumismarkkinoilta (ml. pörssi ja vaihtoehtoiset markkinapaikat) 0 Joukkorahoituksen kautta - 0 Muualta 9 8 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Valtaosa eli noin kahdeksan kymmenestä koko maan ja alueen pk-yrityksestä ei aio hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan kuukauden aikana. Taulukko 4. Aiotteko ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan kk:n aikana?, % Ei Kyllä 79 78 Pk-yritykset aikovat hakea ulkopuolista rahoitusta yleisimmin pankista, rahoitusyhtiöstä ja Finnverasta. ELY-keskuksen osuus on myös tältä osin Lapissa suurempi kuin koko maassa. Taulukko. Mistä aiotte ottaa ulkopuolista rahoitusta?, % Pankista 67 68 Rahoitusyhtiöstä 4 4 Vakuutusyhtiöstä/eläkevakuutusyhtiöstä 3 Yksityisestä pääomasijoitusyhtiöstä 8 Bisnesenkeliltä (eli yksityiseltä henkilösijoittajalta) Finnverasta 33 8 Tekesistä 3 ELY-keskuksista 7 Pääomasijoituksia Teollisuussijoituksesta - Velkakirjamarkkinoilta - Listautumismarkkinoilta (ml. pörssi ja vaihtoehtoiset markkinapaikat) 0 Joukkorahoituksen kautta - 4 Muualta 7 8

Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, ssa ja etenkin Lapin alueella ulkopuolista rahoitusta aiotaan käyttää yleisimmin muihin koneisiin ja laitteisiin. Alueella rakennusinvestoinnit, käyttöpääoma liiketoiminnan kasvusta johtuen, yrityksen kehittämishankkeet sekä yrityksen kasvun rahoittaminen ovat seuraavaksi yleisimmät aiotut käyttötarkoitukset rahoitukselle. Kuva 3. Ulkoisen rahoituksen aiottu käyttötarkoitus, % yrityksistä, jotka aikovat ottaa rahoitusta seuraavan kk:n aikana, %, */ Muihin koneisiin ja laitteisiin Yrityksen kasvun rahoitukseen Rakennusinvestointeihin Yrityksen kehittämishankkeisiin Käyttöpääomaksi liiketoiminnan kasvusta johtuen Liiketoiminnan kansainvälistymiseen Omistusjärjestelyihin tai yrityskauppoihin Käyttöpääomaksi yrityksenne heikosta taloudellisesta Ohjelmistoihin, kuten yrityksenne Internet kotisivut, Käyttöpääomaksi suhdanteista johtuen Toimitusaikaiseen rahoitukseen tai vakuuksiin Henkilöstöön ja osaamiseen Tieto- ja viestintätekniikkalaitteisiin Ympäristövaikutteisiin investointeihin päästöjen, raaka- Muuhun tarkoitukseen 7 4 6 7 0 4 0 3 6 8 7 7 9 4 3 0 0 30 40 0 60 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja 36 49 Kireät vakuusvaatimukset on tärkein syy sille, että pk-yrityksissä ei ole haettu tai saatu rahoitusta. Alueen tulosten tulkinnassa on huomioitava pieni vastaajamäärä tämän kysymyksen osalta. Kuva 4. Tärkeimmät syyt sille, että ei ole hakenut tai saanut rahoitusta?, % Kireät vakuusvaatimukset Rahoituksen huono yleinen saatavuus (kireät Korkea oman pääoman vaatimus Rahan korkea hinta (viitekoron päälle tuleva Laina-ajan lyhyys Vientisaatavien vakuuttamisen vaikeus Muu syy 0 0 4 8 7 0 8 7 0 0 30 40 0 30 43

Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 3 Valtaosalla tutkimukseen osallistuneista pk-yrityksistä koko maassa ja Lapin alueella ei ole jäänyt toteuttamatta viimeisen kuukauden aikana tärkeitä investointi-, tutkimustai markkinointihankkeita ulkoisen rahoituksen heikon saatavuuden vuoksi. Kuva. Onko jäänyt hankkeita toteuttamatta ulkoisen rahoituksen heikon saatavuuden takia?, % Ei 87 86 Kyllä 3 4 0 0 40 60 80 0 Niillä yrityksillä, joilla hanke jäi toteutumatta, rahoitusongelmat koskivat ensisijaisesti velkarahoitusta. Lapin alueella vastaajamäärä jäi pieneksi ja tämä on huomioitava tulosten tulkinnassa. Kuva 6. Toteutumatta jääneen hankkeen rahoitusongelmat koskivat ensisijaisesti?, % Velkarahoitusta 6 77 Oman pääoman ehtoista rahoitusta 3 38 0 0 30 40 0 60 70 80 90

4 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 9. Pk-yritysten toimintaympäristö Vastaajat arvioivat yritysten toimintaympäristöön vaikuttavien tekijöiden kehittymistä sijaintikunnassaan viimeisen kahden vuoden aikana 4 osatekijän suhteen. n ja alueen pk-yrittäjät arvioivat kehityksen olleen myönteisintä asuinympäristön viihtyisyyden osalta, yritysten välisissä yhteistyömahdollisuuksissa ja tietoliikenneyhteyksissä. Alueella elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan saa parempaa palautetta verrattuna koko maan tilanteeseen. Hieman muita heikompia arviota saavat koko maassa sopivan työvoiman saatavuus yritykselle ja liikenneyhteydet. Alueella edellisten lisäksi koulutustarjonnan kehittyminen arvioidaan hieman muita osatekijöitä heikommin. Kuva 7 8. Arvio toimintaympäristöä kuvaavien osatekijöiden kehityksestä viimeisen kahden vuoden aikana yrityksen sijaintikunnassa, % Arviointiasteikko on: - = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan - = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus Toimitilojen ja tonttien saatavuus Liikenneyhteydet Tietoliikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut 6 0 4 3 9 0 6 3 4 9 7 9 6 60 68 7 7 7 66 6 6 34 30 6 3 6 9 4 0 6 3 3 64 7 0 6 7 9 7 7 - - 0 Pysynyt ennallaan 3 4 6 4 Yksityiset yrityspalvelut Viihtyisyys asuinympäristönä Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta Yritysten yhteistyömahdollisuus yliopistojen ja Sijaintikuntanne ja yrityksenne välinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan 04 0 6 3 3 6 6 6 9 8 6 9 8 74 79 6 60 66 63 66 70 7 76 6 7 0 6 33 30 3 7 4 4 4 30 4 66 8 - - 0 Pysynyt ennallaan 3 3

Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti,. Omistajanvaihdos Noin puolet koko maan ja hieman harvempi (43 %) alueen vastanneista pkyrityspäättäjistä ei ole suunnitellut omistajanvaihdoksen toteuttamista lainkaan. Omistajanvaihdosta suunnittelevat aikovat toteuttaa vaihdoksen useimmiten seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana. Kuva 9. Omistajan vaihdoksen suunnittelu, % 0- vuoden aikana 3- vuoden aikana 6- vuoden aikana -> vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan 8 7 6 3 6 7 43 3 0 0 30 40 0 60 Valtaosa, noin neljä viidestä pk-barometrikyselyyn vastanneista ei ole suunnitellut yrityksen tai liiketoiminnan ostamista lainkaan. Mahdollinen yrityksen tai liiketoiminnan osto toteutettaisiin yleisimmin lähitulevaisuudessa, seuraavan kahden vuoden aikana. ssa neljä viidestä ja alueella lähes yhdeksän kymmenestä yrityksen tai liiketoiminnan ostamisesta kiinnostuneesta sanoo tarvitsevansa ostoon ulkopuolista rahoitusta. Kuva 0. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamisen suunnittelu, % 0- vuoden aikana 3- vuoden aikana 6- vuoden aikana -> vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan 3 6 0 0 8 8 0 0 40 60 80 0

6 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti,. Digitaalisuus liiketoiminnassa Kolmella neljästä koko maan ja seitsemällä kymmenestä Lapin alueen pk-yrityksestä on omat Internet-kotisivut. Seuraavaksi eniten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista/palveluista liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa, pilvipalveluja ja yrityksen tuotteiden sekä palvelujen ostoja verkossa. Kuva. Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, % */ Yrityksen omat Internet kotisivut Sosiaalinen media (esim. Facebook, Linkedin) Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja palvelut) Digitaalisten kanavien käyttö palvelujen Digitaalisia asiakaspalveluita Verkkokauppa yrityksenne myynnissä (tuotteet Big datan käyttö (esim. markkina-analyyseissä) Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan Alustatalous (hyödynnetään esim. Uber Ei osaa sanoa 3 3 3 3 6 0 3 6 8 8 7 3 7 7 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja 38 0 0 40 60 80

Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 7 Digitaalisten työkalujen/palvelujen eri vaihtoehtoja aiotaan pk-yrityksissä ainakin jossain määrin vuoden sisällä ottaa käyttöön melko laajamittaisesti. Eri vaihtoehtojen osuudet ovat hienokseltaan suuremmat tai samalla tasolla kuin vuosi sitten. Verkkokaupan käyttöönottoa suunnittelee koko maassa 8 % ja Lapissa % vastanneista pk-yrityksistä. Melko suuri osa vastaajista ei kuitenkaan ottanut kantaa kysymykseen. Kuva. Digitaaliset työkalut ja palvelut, joita pk-yritykset aikovat ottaa käyttöön seuraavien kk:n aikana, %, */ Digitaalisia asiakaspalveluita Sosiaalinen media (esim. Facebook, Digitaalisten kanavien käyttö palvelujen Verkkokauppa yrityksenne myynnissä Yrityksen omat Internet kotisivut Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja Big datan käyttö (esim. markkina- Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan Alustatalous (hyödynnetään esim. Uber Ei osaa sanoa 9 8 9 8 8 6 8 0 6 60 0 0 40 60 80 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

8 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen sekä asiakaspalvelun parantuminen arvioidaan merkittävimmiksi digitalisoitumisesta syntyviksi mahdollisuuksiksi pk-yritysten keskuudessa. Kuva 3-4. Arvioikaa seuraavia liiketoiminnan digitalisoitumisesta syntyvien mahdollisuuksien merkitystä yrityksellenne, % Yrityskuvan vahvistuminen Uusien asiakasryhmien tavoittaminen Asiakaspalvelun parantuminen Kannattavuuden parantuminen Liiketoimintaprosessien tehostuminen 30 30 34 3 9 4 6 3 9 3 34 4 40 43 0 44 4 4 0 3 3 8 8 9 8 4 4 6 3 9 6 3,94 3,80 3,9 3,76 3,96 3,8 3,73 3,4 3,66 3,36 suuri merkitys 4 kohtalainen merkitys 3 en osaa sanoa vähäinen merkitys ei merkitystä Keskiarvo Yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen Tuotekehityksen tehostuminen Liiketoiminnan kansainvälistyminen 6 8 8 4 49 39 9 33 37 4 0 8 0 3 9 6 7 9 3 6 6 9 4 8 9 4 8 9 3 3 0 3,48 3,3 3,3 3,30 3,4,90,9,39 suuri merkitys 4 kohtalainen merkitys 3 en osaa sanoa vähäinen merkitys ei merkitystä Keskiarvo

Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 9. Muotoilun hyödyntäminen liiketoiminnassa Yli puolet syksyn pk-barometriin vastanneista koko maan ja myös Lapin alueen pkyrityksistä ei hyödynnä muotoilua yrityksen liiketoiminnassa. Muotoilua jatkuvasti tai usein hyödyntää koko maassa joka viides ja alueella noin joka neljäs. Satunnaisesti koko maassa ja alueella muotoilua sanoo hyödyntävänsä noin joka neljäs vastaajista. Kuva. Muotoilun hyödyntäminen yrityksen liiketoiminnassa, % Yrityksemme hyödyntää muotoilua jatkuvasti tai usein Yrityksemme hyödyntää muotoilua vain satunnaisesti 3 3 4 Yrityksemme ei hyödynnä muotoilua 3 0 0 30 40 0 60

30 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Suomen Yrittäjien ja aluejärjestöjen yhteystiedot SUOMEN YRITTÄJÄT Mannerheimintie 76 A, 000 Helsinki PL 999, 00 Helsinki toimisto@yrittajat.fi puhelin 09 9 yrittajat.fi ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJÄT Valtakatu, 30 Lappeenranta yrittajat.fi/etelakarjala puhelin 0 470 0 ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Alvar Aallon katu 3, 600 Seinäjoki yrittajat.fi/etelapohjanmaa puhelin 06 40 000 ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT Sammonkatu, 030 Mikkeli yrittajat.fi/etelasavo puhelin 000 6 3 HELSINGIN YRITTÄJÄT Urho Kekkosen katu C, 000 Helsinki yrittajat.fi/helsinki puhelin 00 7 33 HÄMEEN YRITTÄJÄT Sibeliuksenkatu A, 30 Hämeenlinna yrittajat.fi/hame puhelin 0 9 0390 KAINUUN YRITTÄJÄT Kauppakatu 6 A, 870 Kajaani yrittajat.fi/kainuu puhelin 0 387 7870 KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Ristirannankatu, 670 Kokkola yrittajat.fi/keskipohjanmaa puhelin 06 83 9 KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT Lutakonaukio 7, 400 Jyväskylä yrittajat.fi/keskisuomi puhelin 0 4 900 KYMEN YRITTÄJÄT Käsityöläiskatu 4, 40 Kouvola yrittajat.fi/kymi puhelin 044 0 490 LAPIN YRITTÄJÄT Hallituskatu 6,. krs, 960 Rovaniemi yrittajat.fi/lappi puhelin 0400 898 00 PIRKANMAAN YRITTÄJÄT Laukontori, Kehräsaari B,. krs, 3300 Tampere yrittajat.fi/pirkanmaa puhelin 03 600 POHJOIS-KARJALAN YRITTÄJÄT Linnunlahdentie, 80 Joensuu yrittajat.fi/pohjoiskarjala puhelin 00 367 94 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Isokatu 4, 900 Oulu yrittajat.fi/pohjoispohjanmaa puhelin 0 3 980 PÄIJÄT-HÄMEEN YRITTÄJÄT Vesijärvenkatu, 40 Lahti yrittajat.fi/paijathame puhelin 0 3 4300 PÄÄKAUPUNKISEUDUN YRITTÄJÄT Tekniikantie, 0 Espoo yrittajat.fi/paakaupunkiseutu puhelin 0 4 400 RANNIKKO-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Raastuvankatu -4 D, 60 Vaasa yrittajat.fi/rannikkopohjanmaa puhelin 00 463 370 SATAKUNNAN YRITTÄJÄT Isolinnankatu 4, 8 Pori yrittajat.fi/satakunta puhelin 00 3 930 SAVON YRITTÄJÄT Kauppakatu 8 B, 3. krs, 70 Kuopio yrittajat.fi/savo puhelin 07 368 000 UUDENMAAN YRITTÄJÄT Rantakatu,. krs, 04400 Järvenpää yrittajat.fi/uusimaa puhelin 0 3 300 VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT Brahenkatu 0, 00 Turku yrittajat.fi/varsinaissuomi puhelin 0 7 70

Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 3 Finnvera Oyj:n ja toimipisteiden yhteystiedot PÄÄKONTTORI FINNVERA OYJ HELSINKI Porkkalankatu, PL, 00 Helsinki vaihde 09 460 www.finnvera.fi KUOPIO Kallanranta, PL 7, 70 Kuopio TOIMIPISTEET HELSINKI Porkkalankatu, PL, 00 Helsinki JOENSUU Länsikatu rak. 3 B, 80 Joensuu JYVÄSKYLÄ Piippukatu, 400 Jyväskylä KAJAANI Kauppakatu, 870 Kajaani KUOPIO Kallanranta, PL 7, 70 Kuopio LAHTI Askonkatu, 7. krs, 0 Lahti LAPPEENRANTA Brahenkatu, 30 Lappeenranta MIKKELI Jääkärinkatu A,. krs, 00 Mikkeli OULU Sepänkatu 0, 900 Oulu PORI Itäpuisto 7,. krs, 80 Pori ROVANIEMI Rovakatu 8, 9600 Rovaniemi SEINÄJOKI Frami D, Tiedekatu, 6030 Seinäjoki TAMPERE Kalevantie, 330 Tampere TURKU Humalistonkatu, 00 Turku VAASA Virastotalo, Wolffintie 3, 600 Vaasa PIETARIN EDUSTUSTO FINNVERA PLC Representative Office in St. Petersburg Finland House Bolshaya Konyushennaya St. 8 986 St. Petersburg, Russia PL, 30 Lappeenranta puh. +38 40 088 96

3 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten yhteystiedot TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Aleksanterinkatu 4, 0070 Helsinki puhelin 09 06 0000 tem.fi ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Alvar Aallon katu 8, 600 Seinäjoki puhelin 09 07 00 ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Jääkärinkatu 4, 00 Mikkeli puhelin 09 04 000 ely-keskus.fi/etela-savo HÄMEEN ELY-KESKUS Kirkkokatu, 40 Lahti Hämeenlinnan toimipaikka Birger Jaarlin katu, 30 Hämeenlinna puhelin 09 0 000 ely-keskus.fi/hame KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Salpausselänkatu, 40 Kouvola Lappeenrannan toimipaikka Kauppakatu 40 D, 30 Lappeenranta puhelin 09 09 000 ely-keskus.fi/kaakkois-suomi KAINUUN ELY-KESKUS Kalliokatu 4, 870 Kajaani puhelin 09 03 00 ely-keskus.fi/kainuu KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Gygnaeuksenkatu, 400 Jyväskylä puhelin 09 04 00 ely-keskus.fi/keski-suomi LAPIN ELY-KESKUS Hallituskatu 3 B, 960 Rovaniemi Kemin toimipaikka Asemakatu 9, 940 Kemi puhelin 09 037 000 ely-keskus.fi/lappi PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pellavatehtaankatu, 330 Tampere Yliopistonkatu 38 (Attila), 330 Tampere puhelin 09 036 000 ely-keskus.fi/pirkanmaa POHJANMAAN ELY-KESKUS Wolffintie 3 B,. krs, 60 Vaasa Kokkolan toimipaikka Ristirannankatu, 670 Kokkola puhelin 09 08 00 ely-keskus.fi/pohjanmaa POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Kauppakatu 40 B, 800 Joensuu puhelin 09 06 000 ely-keskus.fi/pohjois-karjala POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Veteraanikatu, 900 Oulu puhelin 09 038 000 ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Kallanranta, 700 Kuopio puhelin 09 06 00 ely-keskus.fi/pohjois-savo SATAKUNNAN ELY-KESKUS Valtakatu B, 80 Pori puhelin 09 0 000 ely-keskus.fi/satakunta UUDENMAAN ELY-KESKUS Opastinsilta B,. krs, 000 Helsinki puhelin 09 0 000 ely-keskus.fi/uusimaa VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Itsenäisyydenaukio, 0800 Turku puhelin 09 0 00 ely-keskus.fi/varsinais-suomi

Pk-yritysbarometri, kevät 07 Alueraportti, Alue Julkaisija: Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, PL 999, 00 Helsinki puhelin 09 9 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi