Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Transkriptio

1 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti,

2 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Esipuhe Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Syksyn 07 Pk-yritysbarometri perustuu 4 66 pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittämistarpeita ja esteitä, rahoitusta, digitaalisuutta liiketoiminnassa sekä toimintaympäristöä. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty omistajavaihdosta sekä muotoilun hyödyntämistä liiketoiminnassa.

3 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 3 Tiivistelmä Suhdannenäkymät Suomen pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannenäkymistä ovat jatkuneet positiivisina keväästä 07. n pk-yrityksistä 47 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 9 % huononevan. Saldoluku on nyt +38 kun se edellisellä mittauskierroksella oli +3. Etelä- Pohjanmaan alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on selvästi kevään 07 lukemaa parempi (+3 => +34). n alueen suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat paremmat kuin keväällä 07. Saldoluvuksi muodostuu nyt +, mikä merkitsee neljän yksikön nousua keväästä 07. ssa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella pysyneet vastaavina kuin keväällä 07 (+6). Kasvuhakuisuus ja uusiutuminen ssa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (37 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % koko maan pk-yrityksistä. Etelä- Pohjanmaan alueella on yhtä paljon mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä ja asemansa säilyttäviä (molempia 34 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi % vastaajista. Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja n pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Kehittämistarpeet ja -esteet n tasolla samoin kuin lla eniten kehittämisen tarvetta pkyritysten päättäjät näkevät markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavina kehityksen kohteina nähdään henkilöstön kehittäminen sekä yhteistyö/verkottuminen. Pahimpina kehittämisen esteinä nähdään koko maassa kilpailutilanne ja kustannustaso. Etelä- Pohjanmaalla järjestyksessä kustannustaso, kilpailutilanne ja yritystoiminnan sääntely koetaan merkittävimpinä. Digitaalisuus liiketoiminnassa Internet kotisivut, sosiaalinen media ovat koko maan alueella samoin kuin Etelä- Pohjanmaalla pk-yritysten yleisimmin hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut/palvelut. Yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen sekä asiakaspalvelun parantaminen arvioidaan merkittävimmiksi digitalisoitumisesta koituviksi hyödyiksi. Omistajanvaihdos Noin puolet vastanneista koko maan ja alueen pk-yrityspäättäjistä ei suunnittele omistajanvaihdosta. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamista suunnittelee koko maassa noin viidesosa ja alueella noin joka neljäs.

4 4 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Sisällys Esipuhe... Tiivistelmä Johdanto.... Barometri.... Aineisto Yritysten osuudet toimialoilla Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Pk-yritysten kasvuhakuisuus ja uusiutuminen Pk-yritysten kansainvälistyminen Pk-yritysten kehittämisen tarpeet ja esteet Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten toimintaympäristö Omistajanvaihdos.... Digitaalisuus liiketoiminnassa Muotoilun hyödyntäminen liiketoiminnassa... 9 Suomen Yrittäjien ja aluejärjestöjen yhteystiedot Finnvera Oyj:n ja toimipisteiden yhteystiedot... 3 Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten yhteystiedot... 3 Suomen Yrittäjät: Pk-yritysbarometri, syksy 07, alueraportti Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 000 HELSINKI puhelin 09 9 toimisto@yrittajat.fi

5 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti,. Johdanto. Barometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 0, Bisnoden yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, koko-luokka ja sijainti. Vastaajajoukon muodostaa 4 66 kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk-yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse kesä-heinäkuussa 07. Seuraavalla sivulla on esitetty taustatietoja alueen vastaajista. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimus Oy:ssä tutkimusjohtaja Pasi Huovinen ja tutkimuspäällikkö Jyrki Kärpänoja, Suomen Yrittäjissä pääekonomisti Mika Kuismanen ja ekonomisti Petri Malinen, Finnvera Oyj:ssä viestintäjohtaja Tarja Svartström sekä työ- ja elinkeinoministeriössä kehittämispäällikkö Esa Tikkanen. ) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti Suomen Yrittäjien mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). ) Lisäksi tutkimusaineistosta tehdään raportit Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-alueille sekä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueelle. Lisäksi uusina alueina vuonna 0 mukaan tulivat Espoo ja Vantaa. 3) Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 006 syksyyn asti n ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 4) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite saldoluku. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee 8,6 % saldoluku = + 30,8 % ~3 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.

6 6 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti,. Aineisto Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista n alueen yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. Taulukko. Taustatietoja alueelta haastatelluista yrityksistä n= % Alue 40 0 Päätoimiala Liikevaihto vuonna 06 Yrityksen kasvuhakuisuus Yrityksellä vientitoimintaa Yrityksen perustamisvuosi Teollisuus 0 Rakentaminen 33 4 Kauppa 34 4 Palvelut 3 alle 0, miljoonaa euroa 44 0,-0,49 miljoonaa euroa ,-0,99 miljoonaa euroa 40 7,0-,49 miljoonaa euroa,-,99 miljoonaa euroa 8 3,0-4,99 miljoonaa euroa 9 8 miljoonaa euroa tai yli 6 3 Voimakkaasti kasvuhakuiset 6 7 Kasvuhakuiset Asemansa säilyttäjät Ei kasvutavoitteita 8 4 Toimintansa lopettavat 6 3 Kyllä 43 9 Ei 78 8 Ennen

7 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 7. Yritysten osuudet toimialoilla Suomessa oli 84 yritystä [] vuonna 0. Näistä yrityksistä noin 83 toimi n alueella. ssa palvelualan yrityksiä oli 6 %, kaupan %, rakentamisen % ja teollisuudenalan yrityksiä 7 %. n alueella oli palvelualaan kuuluvia yrityksiä koko maata suhteellisesti vähemmän, 49 %. Teollisuuden, rakentamisen ja kaupan alojen yrityksiä alueella oli hiukan enemmän koko maan lukuihin nähden. Kuva. Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, pl. toimiala A. maa-, metsä- ja kalatalous

8 8 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 3. Yritykset ja työllisyys Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen [] mukaan koko maan työllisten määrä oli henkeä kesäkuussa 07. Lukema on 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana. Palkansaajia oli aavistuksen enemmän ja yrittäjiä oli jonkin verran vähemmän kuin aiemmin. n työttömyysaste oli 8,9 % [] kesäkuussa 07, kun se edellisvuoden kesäkuussa oli 9,3 %. n alueella työskenteli vuoden 07 toisella neljänneksellä yhteensä henkilöä [3] työttömyysasteen ollessa 7,6 % [4]. Työttömyysaste on laskenut alueella,0 prosenttiyksikköä vuoden 06 vastaavaan ajankohtaan verrattuna [4]. Taulukko. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Syksyn 07 pk-yritysbarometrin vastaajista joka neljäs (4 %) arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja alle joka kymmenes (8 %) arvioi henkilökunnan määrän pienentyvän. Työllistämisodotusten saldoluku (+6) on pysynyt samana verrattuna kevääseen 07. n alueella saldoluku on viisi prosenttiyksikköä pienempi, +. Alueella odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat hieman parantuneet kevääseen 07 nähden (+7). Kuva. Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 / / / /3 /4 / /6 /7. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 07, kesäkuu, 3. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 07, liitetaulukko 3. Työlliset maakunnittain, 4. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 07, liitetaulukko 43. Työttömyysaste maakunnittain

9 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 9 4. Pk-yritysten suhdannenäkymät Pk-yritysten lähiajan suhdannenäkymiä kuvaavan saldoluvun (+38) kehitys on jatkunut hienokseltaan positiivisena keväästä 07 (+3). Alle puolet (44 %) koko maan pkyrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. n pk-yrityksistä 47 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 9 % huononevan. Etelä- Pohjanmaan alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut keväästä 07 selvästi ollen nyt +34 (keväällä +3). Ennallaan suhdanteiden arvioi pysyvän alueella lähes vastaava määrä kuin viime keväänä, noin puolet alueen pk-yrityksistä. Paranemiseen uskoo sen sijaan 4 prosenttiyksikköä alueen yrityksistä, kun vastaava luku oli 07 keväällä 36 %. Taulukko 3. Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana, % Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku Kuva 3. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku (%) /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 / / / /3 /4 / /6 /7

10 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Taulukko 4. Pk-yritysten odotukset tutkimuksen eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Liikevaihto Investointien arvo Panostukset kansainvälistymiseen Viennin arvo Tuonnin arvo Palkkakustannukset henkilöä kohden Materiaalien hinnat Lopputuotteiden tai palveluiden hinnat Kannattavuus Vakavaraisuus Innovaatiot, tuotannon tai tuotteiden kehitys Tilausten määrä Kapasiteetin käyttöaste

11 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Eri osatekijöiden suhdanteita arvioitaessa kapasiteetin käyttöasteen nousuun teollisuusyrityksissä (saldoluku +40 %), liikevaihdon kasvuun (+40) sekä materiaalien hintojen nousuun (+40) uskotaan koko maassa saldoluvun perusteella yhä yleisimmin. Myös palkkakustannusten ja lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun uskovia on selvästi enemmän kuin niiden laskuun uskovia. Odotukset investointien arvon kehityksestä ovat koko maassa vastaavan tasoiset kuin keväällä 07 saldoluvun ollessa nyt +4 (keväällä +3). n alueella uskotaan vahvimmin materiaalien hintojen nousuun (saldoluku +46) sekä lopputuotteiden ja palveluiden hintoihin nousuun (+34). Seuraavaksi vahvimmat odotukset alueella kohdistuvat tilausten määrän ja liikevaihdon kasvuun (saldoluku molemmissa +3). Alueella odotukset investointien arvon kehityksestä ovat saldoluvun perusteella vastaavat kuin keväällä (0). Kuvassa 4 on esitetty pk-yritysten liikevaihdon ja kannattavuuden suhdannenäkymien kehittyminen alueella ja kuvassa koko maassa. Alueella odotukset molempien osatekijöiden kehityksestä ovat toiveikkaammat kuin keväällä 07. n pk-yritysten odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä ovat pysyneet suunnilleen samoina. Kuva 4. Alueen suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 / / / /3 /4 / /6 /7 Liikevaihto, Kannattavuus, Kuva. n suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 / / / /3 /4 / /6 /7 Liikevaihto, Kannattavuus,

12 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti,. Pk-yritysten kasvuhakuisuus ja uusiutuminen ssa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (37 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % koko maan pk-yrityksistä. Etelä- Pohjanmaan alueella on yhtä paljon asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä ja mahdollisuuksiensa mukaan kasvamaan pyrkiviä (kumpiakin 34 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi % vastaajista mikä on yhden prosenttiyksikön verran vähemmän kuin keväällä 07. Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä ja alueella vastaava määrä kuin keväällä (8 %). Taulukko. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % Voimakkaasti kasvuhakuiset Kasvuhakuiset Asemansa säilyttäjät Toimintansa lopettavat Ei kasvutavoitteita Etelä- Pohjanmaa Kuva 6. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % ssa voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on yhteensä hiukan vähemmän ja alueella saman verran kuin keväällä /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 / / / /3 /4 / /6 /7

13 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 3 Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja n alueen pkyrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Investointien osuus on alueella pysynyt samana kuin keväällä 07, henkilöstön koulutukseen on sen sijaan panostettu hiukan vähemmän. Uutta henkilöstöä sanoo koko maassa ja alueella palkanneensa hieman useampi vastaaja kuin keväällä. Taulukko 6. Pk-yritysten tekemät uusiutumistoimet viimeisten kk:n aikana, % */ Investoinnit Uuden henkilöstön palkkaaminen 38 4 Henkilöstön koulutus 47 Uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen 3 36 Laajentuminen uusille markkinoille 3 Uusien teknologioiden käyttöönotto 3 4 Uusien liiketoimintamallien käyttöönotto 8 Toiminnan laajentaminen uusille toimialoille 0 7 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

14 4 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 6. Pk-yritysten kansainvälistyminen Noin joka viidennellä koko maan ja noin joka kuudennella n alueen pkyrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. n pk-yrityksissä suoraa tavaroiden vientiä on näistä noin kahdella viidestä ja alueella kolmella viidestä. Suoraa palveluiden vientiä on koko maassa noin kahdella viidestä ja alueella joka kolmannella. Kuva 7. Pk-yritysten toiminta ulkomailla, % yrityksistä, */ Vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla Liiketoiminnan muodot ulkomailla toimivilla pk-yrityksillä Suora palvelujen vienti **/ Suora tavaroiden vienti Ulkomainen yhteisyritys (joint venture) tai tytäryritys Palkka- tai sopimusvalmistus (tuotteiden teettäminen ulkomailla yrityksenne omalla merkillä) Lisensointi tai franchising Muu */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja 9 **/ Kysytty aiemmin muodossa: Suora vienti Noin puolella koko maan ja alueen suoraa vientitoimintaa harjoittavista pk-yrityksistä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on alle 9 %. Kuva 8. Viennin osuus suoraa vientitoimintaa harjoittavien yritysten kokonaisliikevaihdosta vuonna 06, % yrityksistä <9% 48-49% = > 0%

15 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, n pk-yrityksistä %:lla ja n alueella 8 %:lla on suoraa tuontitoimintaa. Taulukko 7. Tuontiyritysten osuus, % pk-yrityksistä Suoraa tuontitoimintaa 8

16 6 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 7. Pk-yritysten kehittämisen tarpeet ja esteet n tasolla pk-yritykset näkevät eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä (3 % mainitsee). Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa (3 %). n alueella eniten kehittämistarvetta nähdään myös markkinoinnissa ja myynnissä (49 %) ja toiseksi eniten henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa (40 %). Taulukko 8. Pk-yritysten kehittämistarpeet tällä hetkellä, % Johtaminen 7 8 Yrityksen hallitustyöskentely 6 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 40 3 Markkinointi ja myynti 49 3 Vienti ja kansainvälistyminen 8 8 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 6 9 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 6 6 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta 8 3 Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 6 6 Ei osaa sanoa 9 6 Kuva 9. Pk-yritysten kehittämistarpeet, % Markkinointi ja myynti Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Rahoitus, talous ja laskentatoimi Johtaminen Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Vienti ja kansainvälistyminen Yrityksen hallitustyöskentely Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon Ei osaa sanoa

17 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 7 Pahimpina pk-yritysten kehittämisen esteinä nähdään koko maassa kilpailutilanne ja kustannustaso. lla järjestyksessä kustannustaso, kilpailutilanne ja yritystoiminnan sääntely koetaan merkittävimpinä. Taulukko 9. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet, % Etelä- Pohjanmaa Yritystoiminnan sääntely 4 3 Kustannustaso 0 7 Kilpailutilanne 8 Rahoitus */ 7 9 Työvoiman saatavuus */ 9 Resurssitekijät (pl. työvoiman saatavuus) 9 6 Yleinen suhdannetilanne/taloustilanne Ei osaa sanoa 3 */Kysytty kevääseen 07 asti muodossa: Resurssitekijät Pk-yritysten toimintaa säätelevistä seikoista byrokratia on pk-yritysten päättäjien käsityksen mukaan kehittämisen suurin este niin koko maan tasolla kuin Etelä- Pohjanmaallakin. Taulukko. Pk-yritysten sääntelystä aiheutuvat merkittävimmät kehittämisen esteet, % Byrokratia Työlainsäädäntö 3 Työehtosopimukset 3 Muu sääntely 4

18 8 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Kasvuhakuiset pk-yritykset n alueella kokevat rahoituksen olevan enemmän kehityksen esteenä kuin alueen pk-yritykset kokonaisuudessaan. Kuva. Alueen pk yritykset, joiden pahin kehittämisen este on rahoitus, % /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 / /3 / /7 Kaikki PK-yritykset, Kasvuhakuiset* PK-yritykset, *) Voimakkaasti kasvuhakuiset ja yritykset, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Kuva. n pk yritykset, joiden pahin kehittämisen este on rahoitus, % 0 0 /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 / /3 / /7 Kaikki PK-yritykset, Kasvuhakuiset* PK-yritykset, *) Voimakkaasti kasvuhakuiset ja yritykset, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

19 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 9 8. Pk-yritysten rahoitus n pk-yrityksistä noin joka seitsemännellä ja lla joka kymmenennellä on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tämä tilanne on vastaava kuin keväällä 07. Taulukko. Onko yrityksellänne ollut maksuvaikeuksia viimeisen 3 kuukauden aikana?, % Ei Kyllä 89 8 Pk-yritysten pääpankkina on koko maassa joko Osuuspankki (4 %) tai Nordea (3 %). n pk-yritysten pääpankkina Osuuspankki (3 %) ja Nordea (3 %) ovat jotakuinkin samassa asemassa. Paikallisosuuspankin osuus on alueella koko maata suurempi. Taulukko. Yrityksen pääpankki, % Nordea 3 3 Osuuspankki 3 4 Paikallisosuuspankki 9 4 Danske Bank 7 Säästöpankki 7 Handelsbanken Muu n pk-yrityksistä 4 %:lla on lainaa rahoituslaitoksilta. Alueella lainaa rahoituslaitoksilta ottaneiden osuus on hieman suurempi, tasan puolet alueen pk-yrityksistä. Taulukko. Onko yrityksellänne lainaa rahoituslaitoksilta?, % 0 0 Ei Kyllä 8 4

20 0 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Pk-yritysbarometriin vastanneista koko maan ja n alueen pk-yrityksistä noin kuudella kymmenestä ei ole ollut tarvetta hankkia rahoitusta viimeisten kuukauden aikana. Reilulla neljäsosalla koko maan ja alueen pk-yrityksistä on ollut tarvetta hakea ja nämä ovat myös saaneet rahoitusta lähimmän vuoden aikana. Sekä alueella että koko maassa alle joka kymmenes vastaajista sanoo tarvetta olleen, mutta ei ole hakenut rahoitusta. Kolme prosenttia koko maan vastaajista sanoo olleen tarvetta rahoitukselle ja on myös hakenut rahoitusta, mutta ei ole sitä saanut. Alueella viimeksi mainittuja on kaksi prosenttia. Kuva. Onko yrityksellänne ollut viimeisten kk:n aikana tarve hankkia rahoitusta?, % Kyllä, ja olemme saaneet ulkopuolista rahoitusta viimeisen kk aikana Ei Kyllä, mutta emme ole hakeneet rahoitusta Kyllä, mutta emme ole saaneet rahoitusta, vaikka olemme hakeneet Rahoitusta on pk-yrityksissä otettu pääosin pankista ja toiseksi eniten rahoitusyhtiöstä. Taulukko 3. Mistä olette ottaneet rahoitusta?, %, */ Pankista Rahoitusyhtiöstä 9 7 Vakuutusyhtiöstä/eläkevakuutusyhtiöstä 3 Yksityisestä pääomasijoitusyhtiöstä 0 Bisnesenkeliltä (eli yksityiseltä henkilösijoittajalta) 4 Finnverasta 9 6 Tekesistä ELY-keskuksista 4 Pääomasijoituksia Teollisuussijoituksesta - - Velkakirjamarkkinoilta - 0 Listautumismarkkinoilta (ml. pörssi ja vaihtoehtoiset markkinapaikat) - 0 Joukkorahoituksen kautta - 0 Muualta 8 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

21 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Valtaosa eli noin kahdeksan kymmenestä koko maan ja alueen pk-yrityksestä ei aio hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan kuukauden aikana. Taulukko 4. Aiotteko ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan kk:n aikana?, % Ei Kyllä Pk-yritykset aikovat hakea ulkopuolista rahoitusta yleisimmin pankista ja rahoitusyhtiöstä, kolmanneksi useimmin Finnverasta. Taulukko. Mistä aiotte ottaa ulkopuolista rahoitusta?, % Pankista Rahoitusyhtiöstä 6 4 Vakuutusyhtiöstä/eläkevakuutusyhtiöstä 6 3 Yksityisestä pääomasijoitusyhtiöstä 7 8 Bisnesenkeliltä (eli yksityiseltä henkilösijoittajalta) 7 Finnverasta 8 8 Tekesistä 7 3 ELY-keskuksista Pääomasijoituksia Teollisuussijoituksesta - Velkakirjamarkkinoilta - Listautumismarkkinoilta (ml. pörssi ja vaihtoehtoiset markkinapaikat) - 0 Joukkorahoituksen kautta - 4 Muualta 8

22 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, ssa kuten myös n alueella ulkopuolista rahoitusta aiotaan käyttää yleisimmin muihin koneisiin ja laitteisiin. Alueella ja samoin koko maassa seuraavaksi yleisimmät käyttötarkoitukset ovat yrityksen kasvun rahoitus ja rakennusinvestoinnit. Kuva 3. Ulkoisen rahoituksen aiottu käyttötarkoitus, % yrityksistä, jotka aikovat ottaa rahoitusta seuraavan kk:n aikana, %, */ Muihin koneisiin ja laitteisiin Yrityksen kasvun rahoitukseen Rakennusinvestointeihin Yrityksen kehittämishankkeisiin Käyttöpääomaksi liiketoiminnan kasvusta johtuen Liiketoiminnan kansainvälistymiseen Omistusjärjestelyihin tai yrityskauppoihin Käyttöpääomaksi yrityksenne heikosta taloudellisesta Ohjelmistoihin, kuten yrityksenne Internet kotisivut, Käyttöpääomaksi suhdanteista johtuen Toimitusaikaiseen rahoitukseen tai vakuuksiin Henkilöstöön ja osaamiseen Tieto- ja viestintätekniikkalaitteisiin Ympäristövaikutteisiin investointeihin päästöjen, raaka- Muuhun tarkoitukseen */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja Kireät vakuusvaatimukset ja rahoituksen huono yleinen saatavuus sekä koko maassa että alueella ovat tärkeimmät syyt sille, että pk-yrityksissä ei ole haettu tai saatu rahoitusta. n alueen vastaajamäärät jäivät näiltä osin pieniksi ja tämä on huomioitava tulosten tulkinnassa. Kuva 4. Tärkeimmät syyt sille, että ei ole hakenut tai saanut rahoitusta?, % Kireät vakuusvaatimukset Rahoituksen huono yleinen saatavuus (kireät Korkea oman pääoman vaatimus Rahan korkea hinta (viitekoron päälle tuleva Laina-ajan lyhyys Vientisaatavien vakuuttamisen vaikeus Muu syy

23 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 3 Valtaosalla tutkimukseen osallistuneista pk-yrityksistä koko maassa ja Etelä- Pohjanmaan alueella ei ole jäänyt toteuttamatta viimeisen kuukauden aikana tärkeitä investointi-, tutkimus- tai markkinointihankkeita ulkoisen rahoituksen heikon saatavuuden vuoksi. Kuva. Onko jäänyt hankkeita toteuttamatta ulkoisen rahoituksen heikon saatavuuden takia?, % Ei 86 9 Kyllä Yrityksillä, joilla hanke jäi toteutumatta, rahoitusongelmat koskivat ensisijaisesti velkarahoitusta. n alueen vastaajamäärät jäivät näiltä osin pieniksi ja tämä on huomioitava tulosten tulkinnassa. Kuva 6. Toteutumatta jääneen hankkeen rahoitusongelmat koskivat ensisijaisesti?, % Velkarahoitusta 6 80 Oman pääoman ehtoista rahoitusta

24 4 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 9. Pk-yritysten toimintaympäristö Vastaajat arvioivat yritysten toimintaympäristöön vaikuttavien tekijöiden kehittymistä sijaintikunnassaan viimeisen kahden vuoden aikana 4 osatekijän suhteen. n ja n alueen pk-yrittäjät arvioivat kehityksen olleen myönteisintä yritysten välisissä yhteistyömahdollisuuksissa, tietoliikenneyhteyksissä ja asuinympäristön viihtyisyyden kehittymisessä. Hieman muita tekijöitä heikoimmat arviot toimintaympäristön kehityksestä saavat koko maassa sopivan työvoiman saatavuus yritykselle sekä liikenneyhteydet. Alueella sopivan työvoiman saatavuus yritykselle ja koulutustarjonta arvioidaan hieman muita tekijöitä heikommin kehittyneiksi. Kuva 7-8. Arvio toimintaympäristöä kuvaavien osatekijöiden kehityksestä viimeisen kahden vuoden aikana yrityksen sijaintikunnassa, % Arviointiasteikko on: - = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan - = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus Toimitilojen ja tonttien saatavuus Liikenneyhteydet Tietoliikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut Pysynyt ennallaan Yksityiset yrityspalvelut Viihtyisyys asuinympäristönä Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta Yritysten yhteistyömahdollisuus yliopistojen ja Sijaintikuntanne ja yrityksenne välinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan Pysynyt ennallaan

25 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti,. Omistajanvaihdos Noin puolet vastanneista pk-yrityspäättäjistä ei ole suunnitellut omistajanvaihdoksen toteuttamista lainkaan. Omistajanvaihdosta suunnittelevat aikovat toteuttaa vaihdoksen useimmiten seuraavan viiden vuoden sisällä. Kuva 9. Omistajan vaihdoksen suunnittelu, % 0- vuoden aikana 3- vuoden aikana 6- vuoden aikana -> vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan Valtaosa, eli koko maassa neljä viidestä ja alueella kolme neljästä syksyn pkbarometrikyselyyn vastanneista ei ole suunnitellut yrityksen tai liiketoiminnan ostamista lainkaan. Yrityksen tai liiketoiminnan osto toteutettaisiin yleisimmin lähitulevaisuudessa, seuraavan kahden vuoden aikana. ssa ja alueella noin neljä viidestä yrityksen tai liiketoiminnan ostamisesta kiinnostuneesta sanoo tarvitsevansa ostoon ulkopuolista rahoitusta. Kuva 0. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamisen suunnittelu, % 0- vuoden aikana 3- vuoden aikana 6- vuoden aikana -> vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan

26 6 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti,. Digitaalisuus liiketoiminnassa n pk-yrityksistä kolmella neljästä ja n alueen pk-yrityksistä kahdella kolmesta on omat Internet-kotisivut. Seuraavaksi eniten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista/palveluista liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa ja pilvipalveluja. Kuva. Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, %, */ Yrityksen omat Internet kotisivut Sosiaalinen media (esim. Facebook, Linkedin) Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja palvelut) Digitaalisten kanavien käyttö palvelujen Digitaalisia asiakaspalveluita Verkkokauppa yrityksenne myynnissä (tuotteet Big datan käyttö (esim. markkina-analyyseissä) Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan Alustatalous (hyödynnetään esim. Uber Ei osaa sanoa */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja 67 7

27 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 7 Digitaalisten työkalujen/palvelujen eri vaihtoehtoja aiotaan pk-yrityksissä ainakin jossain määrin vuoden sisällä ottaa käyttöön melko laajamittaisesti. Verkkokaupan käyttöönottoa suunnittelee koko maassa 8 prosenttia ja lla 4 % yrityksistä. Melko suuri osa vastaajista ei kuitenkaan ottanut kantaa kysymykseen Kuva. Digitaaliset työkalut ja palvelut, joita pk-yritykset aikovat ottaa käyttöön seuraavien kk:n aikana, %, */ Digitaalisia asiakaspalveluita Sosiaalinen media (esim. Facebook, Digitaalisten kanavien käyttö palvelujen Verkkokauppa yrityksenne myynnissä Yrityksen omat Internet kotisivut Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja Big datan käyttö (esim. markkina- Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan Alustatalous (hyödynnetään esim. Uber Ei osaa sanoa */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

28 8 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen sekä asiakaspalvelun parantuminen arvioidaan merkittävimmiksi liiketoiminnan digitalisoitumisesta syntyviksi mahdollisuuksiksi pk-yritysten keskuudessa. Kuva 3-4. Arvioikaa seuraavia liiketoiminnan digitalisoitumisesta syntyvien mahdollisuuksien merkitystä yrityksellenne, % Yrityskuvan vahvistuminen Uusien asiakasryhmien tavoittaminen Asiakaspalvelun parantuminen Kannattavuuden parantuminen Liiketoimintaprosessien tehostuminen ,78 3,80 3,69 3,76 3,3 3,8 3,4 3,4 3,39 3,36 suuri merkitys 4 kohtalainen merkitys 3 en osaa sanoa vähäinen merkitys ei merkitystä Keskiarvo Yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen Tuotekehityksen tehostuminen Liiketoiminnan kansainvälistyminen ,3 3,3 3, 3,30,9,90,,39 suuri merkitys 4 kohtalainen merkitys 3 en osaa sanoa vähäinen merkitys ei merkitystä Keskiarvo

29 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 9. Muotoilun hyödyntäminen liiketoiminnassa n pk-yrityksistä yli puolet ja n alueen pk-yrityksistä kaksi kolmesta ei hyödynnä muotoilua yrityksen liiketoiminnassaan. Muotoilua jatkuvasti tai usein hyödyntäviä on koko maassa ja alueella noin viidesosa ja satunnaisesti koko maassa muotoilua sanoo hyödyntävänsä joka neljäs ja alueella 7 % vastaajista. Kuva. Muotoilun hyödyntäminen yrityksen liiketoiminnassa Yrityksemme hyödyntää muotoilua jatkuvasti tai usein 8 Yrityksemme hyödyntää muotoilua vain satunnaisesti 7 4 Yrityksemme ei hyödynnä muotoilua

30 30 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Suomen Yrittäjien ja aluejärjestöjen yhteystiedot SUOMEN YRITTÄJÄT Mannerheimintie 76 A, 000 Helsinki PL 999, 00 Helsinki puhelin 09 9 yrittajat.fi ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJÄT Valtakatu, 30 Lappeenranta yrittajat.fi/etelakarjala puhelin ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Alvar Aallon katu 3, 600 Seinäjoki yrittajat.fi/etelapohjanmaa puhelin ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT Sammonkatu, 030 Mikkeli yrittajat.fi/etelasavo puhelin HELSINGIN YRITTÄJÄT Urho Kekkosen katu C, 000 Helsinki yrittajat.fi/helsinki puhelin HÄMEEN YRITTÄJÄT Sibeliuksenkatu A, 30 Hämeenlinna yrittajat.fi/hame puhelin KAINUUN YRITTÄJÄT Kauppakatu 6 A, 870 Kajaani yrittajat.fi/kainuu puhelin KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Ristirannankatu, 670 Kokkola yrittajat.fi/keskipohjanmaa puhelin KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT Lutakonaukio 7, 400 Jyväskylä yrittajat.fi/keskisuomi puhelin KYMEN YRITTÄJÄT Käsityöläiskatu 4, 40 Kouvola yrittajat.fi/kymi puhelin LAPIN YRITTÄJÄT Hallituskatu 6,. krs, 960 Rovaniemi yrittajat.fi/lappi puhelin PIRKANMAAN YRITTÄJÄT Laukontori, Kehräsaari B,. krs, 3300 Tampere yrittajat.fi/pirkanmaa puhelin POHJOIS-KARJALAN YRITTÄJÄT Linnunlahdentie, 80 Joensuu yrittajat.fi/pohjoiskarjala puhelin POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Isokatu 4, 900 Oulu yrittajat.fi/pohjoispohjanmaa puhelin PÄIJÄT-HÄMEEN YRITTÄJÄT Vesijärvenkatu, 40 Lahti yrittajat.fi/paijathame puhelin PÄÄKAUPUNKISEUDUN YRITTÄJÄT Tekniikantie, 00 Espoo yrittajat.fi/paakaupunkiseutu puhelin RANNIKKO-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Raastuvankatu -4 D, 60 Vaasa yrittajat.fi/rannikkopohjanmaa puhelin SATAKUNNAN YRITTÄJÄT Isolinnankatu 4, 8 Pori yrittajat.fi/satakunta puhelin SAVON YRITTÄJÄT Kauppakatu 8 B, 3. krs, 70 Kuopio yrittajat.fi/savo puhelin UUDENMAAN YRITTÄJÄT Rantakatu,. krs, Järvenpää yrittajat.fi/uusimaa puhelin VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT Brahenkatu 0, 00 Turku yrittajat.fi/varsinaissuomi puhelin

31 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, 3 Finnvera Oyj:n ja toimipisteiden yhteystiedot PÄÄKONTTORI FINNVERA OYJ HELSINKI Porkkalankatu, PL, 00 Helsinki vaihde KUOPIO Kallanranta, PL 7, 70 Kuopio TOIMIPISTEET HELSINKI Porkkalankatu, PL, 00 Helsinki JOENSUU Länsikatu rak. 3 B, 80 Joensuu JYVÄSKYLÄ Piippukatu, 400 Jyväskylä KAJAANI Kauppakatu, 870 Kajaani KUOPIO Kallanranta, PL 7, 70 Kuopio LAHTI Askonkatu, 7. krs, 0 Lahti LAPPEENRANTA Brahenkatu, 30 Lappeenranta MIKKELI Jääkärinkatu A,. krs, 00 Mikkeli OULU Sepänkatu 0, 900 Oulu PORI Itäpuisto 7,. krs, 80 Pori ROVANIEMI Rovakatu 8, 9600 Rovaniemi SEINÄJOKI Frami D, Tiedekatu, 6030 Seinäjoki TAMPERE Kalevantie, 330 Tampere TURKU Humalistonkatu, 00 Turku VAASA Virastotalo, Wolffintie 3, 600 Vaasa PIETARIN EDUSTUSTO FINNVERA PLC Representative Office in St. Petersburg Finland House Bolshaya Konyushennaya St St. Petersburg, Russia PL 0, 30 Lappeenranta puh

32 3 Pk-yritysbarometri, syksy 07 Alueraportti, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten yhteystiedot TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Aleksanterinkatu 4, 0070 Helsinki puhelin tem.fi ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Alvar Aallon katu 8, 600 Seinäjoki puhelin ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Jääkärinkatu 4, 00 Mikkeli puhelin ely-keskus.fi/etela-savo HÄMEEN ELY-KESKUS Kirkkokatu, 40 Lahti Hämeenlinnan toimipaikka Birger Jaarlin katu, 30 Hämeenlinna puhelin ely-keskus.fi/hame KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Salpausselänkatu, 40 Kouvola Lappeenrannan toimipaikka Kauppakatu 40 D, 30 Lappeenranta puhelin ely-keskus.fi/kaakkois-suomi KAINUUN ELY-KESKUS Kalliokatu 4, 870 Kajaani puhelin ely-keskus.fi/kainuu KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Gygnaeuksenkatu, 400 Jyväskylä puhelin ely-keskus.fi/keski-suomi LAPIN ELY-KESKUS Hallituskatu 3 B, 960 Rovaniemi Kemin toimipaikka Asemakatu 9, 940 Kemi puhelin ely-keskus.fi/lappi PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pellavatehtaankatu, 330 Tampere Yliopistonkatu 38 (Attila), 330 Tampere puhelin ely-keskus.fi/pirkanmaa POHJANMAAN ELY-KESKUS Wolffintie 3 B,. krs, 60 Vaasa Kokkolan toimipaikka Ristirannankatu, 670 Kokkola puhelin ely-keskus.fi/pohjanmaa POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Kauppakatu 40 B, 800 Joensuu puhelin ely-keskus.fi/pohjois-karjala POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Veteraanikatu, 900 Oulu puhelin ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Kallanranta, 700 Kuopio puhelin ely-keskus.fi/pohjois-savo SATAKUNNAN ELY-KESKUS Valtakatu B, 80 Pori puhelin ely-keskus.fi/satakunta UUDENMAAN ELY-KESKUS Opastinsilta B,. krs, 000 Helsinki puhelin ely-keskus.fi/uusimaa VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Itsenäisyydenaukio, 0800 Turku puhelin ely-keskus.fi/varsinais-suomi

33 Pk-yritysbarometri, kevät 07 Alueraportti, Alue Julkaisija: Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, PL 999, 00 Helsinki puhelin 09 9 toimisto@yrittajat.fi