Alueraportti, Päijät-Häme

Transkriptio

1 1

2 2 Esipuhe Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Syksyn 2015 Pk-yritysbarometri perustuu 6520 pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittämistarpeita ja -esteitä, rahoitusta sekä toimintaympäristön kehitystä. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty digitaalisuutta liiketoiminnassa.

3 3 Tiivistelmä Suhdannenäkymät Suomen pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kehittyneet myönteisesti kevään 2015 pohjalukemista. Koko maan pk-yrityksistä 28 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 19 % huononevan (saldoluku 9 %). Edellisellä mittauskierroksella saldoluku oli -6 %. Myös Päijät- Hämeen alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut keväästä 2015 selvästi, 13 prosenttiyksikköä, ollen nyt 7 % (-6 % => 7 %). Päijät-Hämeen alueen suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat saldoluvun perusteella myönteisemmät kuin keväällä % alueen pk-yritysten edustajista arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja 10 % arvioi henkilökunnan määrän olevan pienempi, saldoluvuksi muodostuu 2 %. Koko maassa näkymät ovat myös kohentuneet keväästä saldoluvun ollessa 4 %. Kasvuhakuisuus ja uusiutuminen Koko maan pk-yrityksissä on eniten ja lähes yhtä paljon mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä (35 %) sekä asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä (34 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 4 % pk-yrityksistä. Päijät-Hämeen alueella mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia ja asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä on lähes yhtä paljon (37 % ja 36 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 5 % vastaajista. Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja Päijät-Hämeen alueen pkyrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Kehittämistarpeet ja esteet Toimintaympäristö Pk-yritykset näkevät koko maassa ja alueella eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi merkittävimmät kehittämistarpeet koko maassa ovat yhteistyössä, verkottumisessa ja alihankinnassa sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Päijät-Hämeen alueella yleinen suhdannetilanne/taloustilanne nähdään pahimpana kehittämisen esteenä, kuten myös koko maassa. Päijät-Hämeen alueen pk-yritysvastaajat ovat yritysten toimintaympäristöön liittyvistä osatekijöistä tyytyväisimpiä tietoliikenneyhteyksien sekä tonttien ja toimitilojen saatavuuden kehitykseen. Heikoimmat arviot saavat koko maassa ja alueella elinkeinopolitiikan kehitys kokonaisuudessaan sekä sopivan työvoiman saatavuus yritykselle. Yrittäjyysilmapiiriä kuvaavista osatekijöistä kansalaisten suhtautumisen yrittäjyyteen arvioidaan koko maan ja Päijät-Hämeen pk-yrityksissä kehittyneen positiivisimmin viimeisen kahden vuoden aikana. Oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä sekä julkisen vallan toiminta yrittäjyyden edistämiseksi niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla ovat sen sijaan osatekijöitä, joiden arvioidaan kehittyneen eniten huonompaan suuntaan.

4 4 Sisällys ESIPUHE... 2 TIIVISTELMÄ... 3 SISÄLLYS JOHDANTO Barometri Aineisto YRITYSTEN OSUUDET TOIMIALOILLA YRITYKSET JA TYÖLLISYYS PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS JA UUSIUTUMINEN PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET PK-YRITYSTEN RAHOITUS DIGITAALISUUS LIIKETOIMINNASSA PK-YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ SUOMEN YRITTÄJIEN JA ALUEJÄRJESTÖJEN YHTEYSTIEDOT FINNVERA OYJ:N JA TOIMIPISTEIDEN YHTEYSTIEDOT TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA ELY-KESKUSTEN YHTEYSTIEDOT Suomen Yrittäjät:, alueraportti Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, HELSINKI puhelin toimisto@yrittajat.fi

5 5 1. JOHDANTO Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. 1.1 Barometri Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Otantalähteenä on käytetty seuraavia tietolähteitä: 1) Tilastokeskuksen toimialaluokitus TOL 2010, 2) Taloustutkimus Oy:n tutkimusrekisteri, 3) JM Tieto Oy, Päättäjät ja Vaikuttajat tietokanta ja 4) Suomen Yrittäjien jäsenrekisteri. Osoitelähteistä otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Vastaajajoukon muodostaa 6520 kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse kesä-heinäkuussa Seuraavalla sivulla on esitetty taustatietoja alueen vastaajista. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimus Oy:ssä tutkimusjohtaja Pasi Huovinen ja tutkimuspäällikkö Jyrki Kärpänoja. Suomen Yrittäjissä tutkimusprojektista on vastannut ekonomisti Petri Malinen, Finnvera Oyj:ssä viestintäjohtaja Tarja Svartström sekä työ- ja elinkeinoministeriössä kehittämispäällikkö Esa Tikkanen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti Suomen Yrittäjien mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). 2) Lisäksi tutkimusaineistosta tehdään raportit Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-alueille sekä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueelle. Lisäksi uusina alueina vuonna 2011 mukaan tulivat Espoo ja Vantaa. 3) Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 2006 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 4) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite saldoluku. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pkyritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee 8,6 % saldoluku = + 30,8 % ~31 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.

6 6 1.2 Aineisto Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista Päijät-Hämeen alueen yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. Taulukko 1. Taustatietoja alueelta haastatelluista yrityksistä n= % Alue Päijät-Häme Päätoimiala Liikevaihto vuonna 2014 Yrityksen kasvuhakuisuus Yrityksellä vientitoimintaa Yrityksen perustamisvuosi Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut alle 0,2 miljoonaa euroa ,2-0,49 miljoonaa euroa ,5-0,99 miljoonaa euroa ,0-1,49 miljoonaa euroa ,5-1,99 miljoonaa euroa 7 3 2,0-4,99 miljoonaa euroa miljoonaa euroa tai yli Voimakkaasti kasvuhakuiset 14 6 Kasvuhakuiset Asemansa säilyttäjät Ei kasvutavoitteita Toimintansa lopettavat 10 4 Kyllä Ei Ennen

7 7 2. YRITYSTEN OSUUDET TOIMIALOILLA Suomessa oli yritystä [1] vuonna Näistä yrityksistä noin toimi Päijät-Hämeen alueella. Koko maassa palvelualan yrityksiä oli noin 60 %, kaupan 16 %, rakentamisen 15 % ja teollisuudenalan yrityksiä 8 %. Päijät-Hämeen alueella oli palvelualaan kuuluvia yrityksiä koko maata suhteellisesti hieman vähemmän, 56 %. Rakentamisen ja teollisuuden alan yrityksiä taas oli suhteellisesti hieman enemmän kuin koko maassa. Kaupan alan yrityksiä alueella oli saman verran kuin koko maassa. Kuva 1. Yritysten osuudet eri toimialoilla, % 1. Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, pl. toimiala A. maa-, metsä- ja kalatalous

8 8 3. YRITYKSET JA TYÖLLISYYS Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun [2] mukaan koko maan työllisten määrä oli henkeä kesäkuussa Lukema on vähemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana. Sekä palkansaajien että yrittäjien määrä on vähentynyt aikaisemmasta. Koko maan työttömyysaste oli 10,0 % [2] kesäkuussa 2015, kun se edellisvuoden kesäkuussa oli 9,2 prosenttia. Päijät-Hämeen alueella työskenteli vuoden 2015 toisella neljänneksellä yhteensä henkilöä [3] työttömyysasteen ollessa 10,1 % [4]. Työttömyysaste on laskenut alueella 2,8 prosenttiyksikköä vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna [4]. Taulukko 2. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Päijät-Häme Koko maa Pk-yritysbarometrin vastaajista 17 % arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja 12 % arvioi henkilökunnan määrän pienentyvän. Saldoluvuksi muodostuu 4 %. Päijät-Hämeen alueella saldoluku on kaksi prosenttiyksikköä pienempi, 2 %. Alueella odotukset ovat siten henkilökunnan määrän osalta hieman heikommat kuin koko maassa, mutta myönteisemmät kuin viime keväänä. Kuva 2. Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan vuoden aikana, saldoluku % 2. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2015, kesäkuu 3. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2015, liitetaulukko 31. Työlliset maakunnittain 4. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2015, liitetaulukko 43. Työttömyysaste maakunnittain

9 9 4. PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT Pk-yritysten suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on koko maassa kehittynyt myönteisesti kevään 2015 pohjalukemista. Noin puolet (52 %) koko maan pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Koko maan pk-yrityksistä 28 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 19 % huononevan. Päijät-Hämeen alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut keväästä 2015 selvästi, 13 prosenttiyksikköä, ollen 7 %. Ennallaan suhdanteiden arvioi pysyvän 53 % alueen pk-yrityksistä, mikä on 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime keväänä. Taulukko 3. Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana, % Pysyy Paranee ennallaan Huononee Saldoluku Päijät-Häme Koko maa Kuva 3. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku %

10 10 Taulukko 4. Pk-yritysten odotukset tutkimuksen eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Liikevaihto Päijät-Häme Koko maa Investointien arvo Päijät-Häme Koko maa Viennin arvo Päijät-Häme Koko maa Tuonnin arvo Päijät-Häme Koko maa Palkkakustannukset henkilöä kohden Päijät-Häme Koko maa Materiaalien hinnat Päijät-Häme Koko maa Lopputuotteiden tai palveluiden hinnat Päijät-Häme Koko maa Kannattavuus Päijät-Häme Koko maa Vakavaraisuus Päijät-Häme Koko maa Innovaatiot, tuotannon tai tuotteiden kehitys Päijät-Häme Koko maa Tilausten määrä Päijät-Häme Koko maa Kapasiteetin käyttöaste Päijät-Häme Koko maa

11 11 Eri osatekijöiden suhdanteita arvioitaessa materiaalien hintojen nousuun uskotaan koko maassa saldoluvun (42 %) perusteella yleisimmin. Myös lopputuotteiden tai palvelujen hintojen (saldoluku 31 %) ja palkkakustannusten (saldoluku 30 %) nousuun uskovia on selvästi enemmän kuin niiden laskuun uskovia. Sen sijaan investointien arvon uskotaan kevään tapaan laskevan ensi vuonna (saldoluku -13 %). Tilausten määrän kasvua kuvaava saldoluku 15 % on kuitenkin suurempi kuin viime keväällä (saldoluku 3 %). Myös Päijät-Hämeen alueella materiaalien hintojen nousuun uskotaan vahvimmin saldoluvun ollessa 49 %. Seuraavaksi suurimmat saldoluvut alueella saadaan lopputuotteiden tai palveluiden hintojen nousulle (38 %) ja kapasiteetin käyttöasteen nousulle (29 %). Kuvassa 4 on esitetty pk-yritysten liikevaihdon ja kannattavuuden suhdannenäkymien kehittyminen alueella ja kuvassa 5 koko maassa. Kuva 4. Alueen suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana, saldoluku % Kuva 5. Koko maan suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana, saldoluku %

12 12 5. PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS JA UUSIUTUMINEN Taulukko 5. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % Päijät- Häme Voimakkaasti kasvuhakuiset Kasvuhakuiset Asemansa säilyttäjät Ei kasvutavoitteita Toimintansa lopettavat Koko maa Koko maan pk-yrityksissä on eniten asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä (35 %). Pk-yrityksistä lähes yhtä moni pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan (34 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 4 % pk-yrityksistä. Päijät-Hämeen alueella suurin ryhmä muodostuu kasvua mahdollisuuksien mukaan hakevista yrityksistä (37 %); asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä on lähes yhtä paljon (36 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 5 % vastaajista, mikä on 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime keväänä. Koko maassa voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien pk-yritysten yhteenlaskettu osuus on sama kuin keväällä Alueella voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien pk-yritysten osuus on laskenut hieman keväästä Kuva 6. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, %

13 13 Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja Päijät-Hämeen alueen pkyrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Taulukko 6. Pk-yritysten tekemät uusiutumistoimet viimeisten 12 kk:n aikana, % */ Päijät-Häme Koko maa Investoinnit Uuden henkilöstön palkkaaminen Henkilöstön koulutus Uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen Laajentuminen uusille markkinoille Uusien teknologioiden käyttöönotto Uusien liiketoimintamallien käyttöönotto Toiminnan laajentaminen uusille toimialoille */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

14 14 6. PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN Koko maan pk-yrityksistä Päijät-Hämeen alueella noin joka viidennellä on suoraa tuontitoimintaa. Taulukko 7. Tuontiyritysten osuus, % pk-yrityksistä Päijät-Häme Koko maa Suoraa tuontitoimintaa Noin joka viidennellä koko maan ja joka kuudennella Päijät-Hämeen pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Koko maan pk-yrityksissä suoraa vientiä on näistä kuudella kymmenestä ja alueen toimijoista noin puolella. Päijät-Hämeen alueella ulkomainen yhteisyritys tai tytäryritys on yleisemmin käytössä oleva liiketoiminnan muoto ulkomailla kuin koko maan pk-yrityksissä. Kuva 7. Pk-yritysten toiminta ulkomailla, % yrityksistä */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

15 15 Kahdella viidesosalla koko maan ja reilulla neljäsosalla alueen suoraa vientitoimintaa harjoittavista pk-yrityksistä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on alle 9 %. Päijät- Hämeen pk-yrityksissä viennin osuudet kokonaisliikevaihdosta ovat hieman suurempia kuin koko maassa. Kuva 8. Viennin osuus suoraa vientitoimintaa harjoittavien yritysten kokonaisliikevaihdosta vuonna 2014, % yrityksistä EU-maat on Suomen pk-yritysten selvästi yleisin markkina-alue ulkomailla. Päijät- Hämeessä Venäjän osuus on markkina-alueena merkittävämpi kuin koko maassa. Kuva 9. Yritysten markkina-alueet ulkomailla, % yrityksistä, joilla on toimintaa ulkomailla */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

16 16 7. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET Taulukko 8. Pk-yritysten kehittämistarpeet tällä hetkellä, % Päijät-Häme Koko maa Johtaminen Yrityksen hallitustyöskentely 8 6 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Vienti ja kansainvälistyminen 9 9 Rahoitus, talous ja laskentatoimi Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys ja laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten huomioiminen 11 7 Ei kehittämistarpeita /ei osaa sanoa Koko maan tasolla pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä (57 %). Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa (35 %). Myös alueella on eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä (48 %), yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa (34 %) sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa (31 %). Tulokset eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien tulosten kanssa, sillä nyt vastaaja on voinut valita yhden sijasta kolme tärkeintä kehittämistarvetta. Kuva 10. Pk-yritysten kehittämistarpeet, %

17 17 8. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET Koko maassa ja Päijät-Hämeessä pk-yritysten pahimpana kehittämisen esteenä nähdään yleinen suhdannetilanne/taloustilanne. Yritystoiminnan sääntely, kustannustaso ja kilpailutilanne nähdään seuraavaksi merkittävimpinä kehittämisen esteinä koko maan tasolla. Päijät-Hämeessä kilpailutilanne nousee kehittämisesteistä kolmanneksi ja resurssitekijät sen jälkeen. Yritystoiminnan sääntelyn merkitys kehittämisen esteenä on nyt suurempi kuin vuoden 2014 syksynä sekä koko maassa että alueella. Taulukko 9. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet, % Päijät-Häme Koko maa Yritystoiminnan sääntely Kustannustaso 9 15 Kilpailutilanne Rahoitus 9 7 Resurssitekijät Yleinen suhdanne-/taloustilanne Ei osaa sanoa 5 4

18 18 Taulukko 10. Kehittämisen esteiden merkittävimmät osatekijät, % Päijät-Häme Koko maa Sääntely Byrokratia Työlainsäädäntö Työehtosopimukset Muu sääntely Kustannukset Verotus Palkkataso Työn sivukulut Muut tuotantokustannukset Kilpailutilanne Kireä kilpailutilanne Markkinoiden liiallinen keskittyminen 13 9 Julkisen sektorin elinkeinotoiminta 9 6 Harmaa talous 4 7 Kysynnän riittämättömyys Rahoitus Rahoituksen saatavuus Rahoituksen hinta Vakuuksien puute Laina-aikojen lyhyys 3 4 Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Alihankkijoiden/ osatoimittajien saatavuus Resurssit Toimitilat 9 9 Koneet ja laitteet 7 6 Muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet 11 15

19 19 Rahoitukseen liittyvistä osatekijöistä rahoituksen saatavuus koetaan alueella hieman koko maata merkittävämpänä kehittämisen esteenä. Kuva 11. Pk yritysten kehittämisen esteet rahoitus, %

20 20 Kuva 12. Alueen pk yritykset, joiden pahin kehittämisen este on rahoitus, % *) Voimakkaasti kasvuhakuiset ja yritykset, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Kuva 13. Koko maan pk yritykset, joiden pahin kehittämisen este on rahoitus, % *) Voimakkaasti kasvuhakuiset ja yritykset, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

21 21 9. PK-YRITYSTEN RAHOITUS Lähes kaksi kolmesta koko maan pk-yrityksestä on rahoittanut investointinsa omalla tulorahoituksella. 14 % on käyttänyt investointiensa rahoittamiseen ulkopuolista rahoitusta ja 21 % ei ole investoinut ollenkaan viimeisen vuoden aikana. Päijät-Hämeessä tilanne on hyvin samankaltainen kuin koko maassa. Taulukko 11. Miten olette pääosin rahoittaneet investointinne viimeisen 12 kk aikana?, % Omalla Ulkopuolisella Emme ole tulorahoituksella rahoituksella investoineet Päijät-Häme Koko maa Koko maan kuten myös Päijät-Hämeen alueen pk-yrityksistä noin joka viidennellä on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Lukemat ovat täsmälleen samat kuin keväällä Taulukko 12. Onko yrityksellänne ollut maksuvaikeuksia viimeisen 3 kuukauden aikana?, % Ei Kyllä Päijät-Häme Koko maa Pk-yritysten pääpankkina on useimmiten joko Osuuspankki tai Nordea. Taulukko 13. Yrityksen pääpankki, % Päijät-Häme Koko maa Nordea Osuuspankki Paikallisosuuspankki 2 4 Danske Bank 8 8 Säästöpankki 10 8 Handelsbanken 6 3 Muu 2 5

22 22 Koko maan ja Päijät-Hämeen alueen pk-yrityksistä 46 % oli ottanut lainaa rahoituslaitoksilta. Taulukko 14. Onko yrityksellänne lainaa rahoituslaitoksilta?, % Ei Kyllä Päijät-Häme Koko maa Koko maan pk-yrityksistä 27 % ja alueen pk-yrityksistä 26 % oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana. Koko maassa ulkopuolista rahoitusta ottaneista 73 % on ottanut sitä pankista, alueella 72 %. Taulukko 15. Oletteko ottaneet ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kk:n aikana?, % Ei Kyllä Päijät-Häme Koko maa Taulukko 16. Mistä olette ottaneet rahoitusta?, % Päijät-Häme Koko maa Pankista Rahoitusyhtiöstä Vakuutusyhtiöstä tai eläkevakuutusyhtiöstä 0 1 Yksityisestä pääomasijoitusyhtiöstä 2 3 Bisnesenkeliltä eli yksityiseltä henkilösijoittajalta 2 6 Finnverasta Tekesistä 1 4 ELY-keskuksista 7 4 Pääomasijoituksia Teollisuussijoituksesta tai Finnveran Aloitusrahasto Verasta 0 0 Muualta 14 9 Valtaosa koko maan ja alueen pk-yrityksistä ei aio hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kuukauden aikana. Taulukko 17. Aiotteko ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kk:n aikana?, % Ei Kyllä Päijät-Häme Koko maa 78 22

23 23 Päijät-Hämeessä rahoitusta aiotaan hakea koko maata yleisemmin pankista, rahoitusyhtiöstä ja Tekesistä ja harvemmin bisnesenkeliltä sekä Finnverasta. Taulukko 18. Mistä aiotte ottaa ulkopuolista rahoitusta?, % Päijät-Häme Koko maa Pankista Rahoitusyhtiöstä Vakuutusyhtiöstä tai eläkevakuutusyhtiöstä 8 5 Yksityisestä pääomasijoitusyhtiöstä 8 9 Bisnesenkeliltä eli yksityiseltä henkilösijoittajalta 3 10 Finnverasta Tekesistä ELY-keskuksista Pääomasijoituksia Teollisuussijoituksesta tai Finnveran Aloitusrahasto Verasta 3 3 Muualta 6 5 Koko maassa ja samaten Päijät-Hämeen alueella ulkopuolista rahoitusta aiotaan käyttää yleisimmin käyttöpääomaksi sekä yrityksen kehittämishankkeisiin. Päijät-Hämeen alueella koneiden ja laitteiden korvausinvestoinnit nousee kehittämishankkeiden kanssa samalla tasolle. Alueella aiotaan hakea rahoitusta koko maata harvemmin kansainvälistymiseen sekä rakennusinvestointeihin. Toimitusaikaiseen rahoitukseen tai vakuuksiin ei aio alueella hakea rahoitusta yksikään kyselyyn vastanneista. Kuva 14. Ulkoisen rahoituksen aiottu käyttötarkoitus, % yrityksistä, jotka aikovat ottaa rahoitusta seuraavan 12kk:n aikana */ */ Vastaajat ovat voineet valita kaksi mielestään tärkeintä vaihtoehtoa.

24 DIGITAALISUUS LIIKETOIMINNASSA Neljällä viidestä koko maan ja Päijät-Hämeen alueen pk-yrityksestä on omat Internetkotisivut. Seuraavaksi eniten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista/palveluista liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa ja pilvipalveluja. Alueen yritysten tilanne digitalisaation suhteen vastaa pitkälti koko maan tilannetta. Kuva 15. Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, % */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

25 25 Koko maassa sosiaalinen media on yleisin digitalisoitumiseen liittyvä työkalu/palvelu, joka pk-yrityksissä aiotaan ottaa käyttöön seuraavien 12 kuukauden aikana. Alueella verkkokaupan käyttöönottoa suunnittelee 9 % ja koko maassa 7 % pk-yrityksistä. Melko suuri osa vastaajista ei ottanut kantaa kysymykseen. Kuva 16. Digitaaliset työkalut ja palvelut, joita pk-yritykset aikovat ottaa käyttöön seuraavien 12 kk:n aikana, % */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

26 PK-YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Vastaajat arvioivat yritysten toimintaympäristöön vaikuttavien tekijöiden kehittymistä viimeisen kahden vuoden aikana 14 osatekijän suhteen. Koko maan pk-yrittäjät arvioivat kehityksen olleen myönteisintä tietoliikenneyhteyksissä, toimitilojen ja tonttien saatavuudessa ja yritysten välisissä yhteistyömahdollisuuksissa. Päijät-Hämeen alueen pk-yritysvastaajat ovat osatekijöistä tyytyväisimpiä tietoliikenneyhteyksien sekä tonttien ja toimitilojen saatavuuden kehitykseen. Heikoimmat arviot saavat koko maassa ja alueella elinkeinopolitiikan kehitys kokonaisuudessaan sekä sopivan työvoiman saatavuus yritykselle. Kuvat Arvio toimintaympäristöä kuvaavien osatekijöiden kehityksestä viimeisen kahden vuoden aikana, % Arviointiasteikko on: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan, -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan, 0 = Pysynyt ennallaan, 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan, 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan

27 27 Pk-yritysten yrittäjyysilmapiiriä kuvaavista osatekijöistä kansalaisten suhtautumisen yrittäjyyteen arvioidaan koko maan ja Päijät-Hämeen pk-yrityksissä kehittyneen positiivisimmin viimeisen kahden vuoden aikana. Oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä sekä julkisen vallan toiminta yrittäjyyden edistämiseksi niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla ovat sen sijaan osatekijöitä, joiden arvioidaan kehittyneen eniten huonompaan suuntaan. Kuva 19. Arvio yrittäjyysilmapiirin kehityksestä viimeisen kahden vuoden aikana, % Arviointiasteikko on: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan, -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan, 0 = Pysynyt ennallaan, 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan, 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan

28 28 SUOMEN YRITTÄJIEN JA ALUEJÄRJESTÖJEN YHTEYSTIEDOT SUOMEN YRITTÄJÄT Mannerheimintie 76 A, Helsinki PL 999, Helsinki puhelin yrittajat.fi PÄIJÄT-HÄMEEN YRITTÄJÄT RY Valtakatu 51, Lappeenranta yrittajat.fi/etelakarjala puhelin ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT RY Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki yrittajat.fi/etelapohjanmaa puhelin ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT RY Patteristonkatu 2 C, Mikkeli yrittajat.fi/etelasavo puhelin HELSINGIN YRITTÄJÄT RY Urho Kekkosen katu 2 C, Helsinki yrittajat.fi/helsinki puhelin HÄMEEN YRITTÄJÄT RY Sibeliuksenkatu 11 A 1, Hämeenlinna yrittajat.fi/hame puhelin KAINUUN YRITTÄJÄT RY Kauppakatu 26 A, Kajaani yrittajat.fi/kainuu puhelin KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT RY Ristirannankatu 1, Kokkola yrittajat.fi/keskipohjanmaa puhelin KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT RY Sepänkatu 4, Jyväskylä yrittajat.fi/keskisuomi puhelin KYMEN YRITTÄJÄT RY Käsityöläiskatu 4, Kouvola yrittajat.fi/kymi puhelin LAPIN YRITTÄJÄT RY Hallituskatu 26, 2. krs, Rovaniemi yrittajat.fi/lappi puhelin PIRKANMAAN YRITTÄJÄT RY Laukontori, Kehräsaari B, 2. krs, Tampere yrittajat.fi/pirkanmaa puhelin POHJOIS-KARJALAN YRITTÄJÄT RY Linnunlahdentie 2, Joensuu yrittajat.fi//pohjoiskarjala puhelin POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT RY Isokatu 4, Oulu yrittajat.fi/pohjoispohjanmaa puhelin PÄIJÄT-HÄMEEN YRITTÄJÄT RY Rautatienkatu 20 B, Lahti yrittajat.fi/paijathame puhelin PÄÄKAUPUNKISEUDUN YRITTÄJÄT RY Innopoli 1, Tekniikantie 12, Espoo yrittajat.fi/paakaupunkiseudunyrittajat puhelin RANNIKKO-POHJANMAAN YRITTÄJÄT RY Raastuvankatu D, Vaasa yrittajat.fi/rannikkopohjanmaa puhelin SATAKUNNAN YRITTÄJÄT RY PL 45, Pori yrittajat.fi/satakunta puhelin SAVON YRITTÄJÄT RY Asemakatu 22-24, 4. krs, Kuopio yrittajat.fi/savo puhelin UUDENMAAN YRITTÄJÄT RY - NYLANDS FÖRETAGARE RF Rantakatu 1, 2. krs, Järvenpää yrittajat.fi/uusimaa puhelin VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT RY Brahenkatu 20, Turku yrittajat.fi/varsinaissuomi puhelin

29 29 FINNVERA OYJ:N JA TOIMIPISTEIDEN YHTEYSTIEDOT PÄÄKONTTORI FINNVERA OYJ HELSINKI Eteläesplanadi 8, PL 1010, Helsinki vaihde KUOPIO Kallanranta 11, PL 1127, Kuopio TOIMIPISTEET HELSINKI Eteläesplanadi 8, PL 1010, Helsinki JOENSUU Länsikatu 15 rak. 3 B, Joensuu JYVÄSKYLÄ Sepänkatu 4, Jyväskylä KAJAANI Kauppakatu 1, Kajaani KUOPIO Kallanranta 11, PL 1127, Kuopio LAHTI Laiturikatu 2, 5. kerros, Lahti LAPPEENRANTA Brahenkatu 2, Lappeenranta MIKKELI Jääkärinkatu 10 A, 2. krs, Mikkeli OULU Sepänkatu 20, Oulu PORI Itäpuisto 7, 5. krs., Pori ROVANIEMI Rovakatu 28, Rovaniemi SEINÄJOKI Frami D, Tiedekatu 2, Seinäjoki TAMPERE Hämeenkatu 9, PL 559, Tampere TURKU Eerikinkatu 2, Turku VAASA Wolffintie 35, 5. krs, Vaasa PIETARIN EDUSTUSTO FINNVERA PLC Representative Office in St. Petersburg Finland House Bolshaya Konyushennaya St St. Petersburg, Russia PL 150, Lappeenranta puh

30 30 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA ELY-KESKUSTEN YHTEYSTIEDOT TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Aleksanterinkatu 4, Helsinki puhelin tem.fi ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Alvar Aallon katu 8, Seinäjoki puhelin ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Jääkärinkatu 14, Mikkeli puhelin ely-keskus.fi/etela-savo HÄMEEN ELY-KESKUS Kirkkokatu 12, Lahti Hämeenlinnan toimipaikka Birger Jaarlin katu 15, Hämeenlinna puhelin ely-keskus.fi/hame KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Salpausselänkatu 22, Kouvola Lappeenrannan toimipaikka Kauppakatu 40 D, Lappeenranta puhelin ely-keskus.fi/kaakkois-suomi KAINUUN ELY-KESKUS Kalliokatu 4, Kajaani puhelin ely-keskus.fi/kainuu KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Gygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä puhelin ely-keskus.fi/keski-suomi LAPIN ELY-KESKUS Hallituskatu 3 B, Rovaniemi Kemin toimipaikka Asemakatu 19, Kemi puhelin ely-keskus.fi/lappi PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pellavatehtaankatu 25, Tampere Yliopistonkatu 38 (Attila), Tampere puhelin ely-keskus.fi/pirkanmaa POHJANMAAN ELY-KESKUS Hovioikeudenpuistikko 19 A, Vaasa Kokkolan toimipaikka Ristirannankatu 1, Kokkola puhelin ely-keskus.fi/pohjanmaa POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Kauppakatu 40 B, Joensuu puhelin ely-keskus.fi/pohjois-karjala POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Veteraanikatu 1, Oulu puhelin ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Kallanranta 11, Kuopio puhelin ely-keskus.fi/pohjois-savo SATAKUNNAN ELY-KESKUS Valtakatu 12 B, Pori puhelin ely-keskus.fi/satakunta UUDENMAAN ELY-KESKUS Opastinsilta 12 B, 5. krs, Helsinki puhelin ely-keskus.fi/uusimaa VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Itsenäisyydenaukio 2, Turku puhelin ely-keskus.fi/varsinais-suomi

31 31

32 Julkaisija: Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, PL 999, Helsinki puhelin