Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Transkriptio

1 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti,

2 2 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, Esipuhe Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Syksyn 217 Pk-yritysbarometri perustuu pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittämistarpeita ja esteitä, rahoitusta, digitaalisuutta liiketoiminnassa sekä toimintaympäristöä. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty omistajavaihdosta sekä muotoilun hyödyntämistä liiketoiminnassa.

3 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, 3 Tiivistelmä Suhdannenäkymät Suomen pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannenäkymistä ovat jatkuneet positiivisina keväästä 217. n pk-yrityksistä 47 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 9 % huononevan. Saldoluku on nyt +38 kun se edellisellä mittauskierroksella oli +35. Etelä- Savon alueen yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on jää sen sijaan selvästi kevättä heikommaksi (+31 => +21). n alueen suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat myös hieman heikommat kuin keväällä 217. Saldoluvuksi muodostuu nyt +8, kun se keväällä oli +. ssa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella vastaavat kuin keväällä 217 (+16). Kasvuhakuisuus ja uusiutuminen ssa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (37 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % koko maan pk-yrityksistä. n alueella on myös eniten asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä (32 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 5 % vastaajista. Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja n pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Kehittämistarpeet ja -esteet n ja n pk-yrityksissä on eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Henkilöstön kehittäminen ja koulutus sekä yhteistyö/verkottuminen ovat kehittämisen tarpeista seuraavina. Pahimmaksi kehittämisen esteesi nousee nyt kilpailutilanne. ssa lähes yhtä merkittävän kehittämisen esteenä koetaan kustannustaso kun alueella toisena on työvoiman saatavuus. Digitaalisuus liiketoiminnassa Internet kotisivut, sosiaalinen media ja pilvipalvelut ovat pk-yrityksissä yleisimmin hyödynnetyt tai käytetyt digitaaliset työkalut/palvelut. Yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen sekä asiakaspalvelun parantuminen arvioidaan merkittävimmiksi digitalisoitumisesta syntyviksi mahdollisuuksiksi pk-yritysten keskuudessa. Omistajanvaihdos Noin puolet vastanneista koko maan ja alueen pk-yrityspäättäjistä ei suunnittele omistajanvaihdosta. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamista suunnittelee koko maassa viidesosa ja alueella noin joka kymmenes.

4 4 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, Sisällys Esipuhe... 2 Tiivistelmä Johdanto Barometri Aineisto Yritysten osuudet toimialoilla Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Pk-yritysten kasvuhakuisuus ja uusiutuminen Pk-yritysten kansainvälistyminen Pk-yritysten kehittämisen tarpeet ja esteet Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten toimintaympäristö Omistajanvaihdos Digitaalisuus liiketoiminnassa Muotoilun hyödyntäminen liiketoiminnassa Suomen Yrittäjien ja aluejärjestöjen yhteystiedot... 3 Finnvera Oyj:n ja toimipisteiden yhteystiedot Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten yhteystiedot Suomen Yrittäjät: Pk-yritysbarometri, syksy 217, alueraportti Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 1 HELSINKI puhelin toimisto@yrittajat.fi

5 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, 5 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, 1. Johdanto 1.1 Barometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 21, Bisnoden yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, koko-luokka ja sijainti. Vastaajajoukon muodostaa kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk-yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse kesä-heinäkuussa 217. Seuraavalla sivulla on esitetty taustatietoja alueen vastaajista. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimus Oy:ssä tutkimusjohtaja Pasi Huovinen ja tutkimuspäällikkö Jyrki Kärpänoja, Suomen Yrittäjissä pääekonomisti Mika Kuismanen ja ekonomisti Petri Malinen, Finnvera Oyj:ssä viestintäjohtaja Tarja Svartström sekä työ- ja elinkeinoministeriössä kehittämispäällikkö Esa Tikkanen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti Suomen Yrittäjien mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). 2) Lisäksi tutkimusaineistosta tehdään raportit Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-alueille sekä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueelle. Lisäksi uusina alueina vuonna 2 mukaan tulivat Espoo ja Vantaa. 3) Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 26 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 4) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite saldoluku. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee 8,6 % saldoluku = + 3,8 % ~31 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.

6 6 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, 1.2 Aineisto Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista n alueen yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. Taulukko 1. Taustatietoja alueelta haastatelluista yrityksistä n= % Alue 1 Päätoimiala Liikevaihto vuonna 216 Yrityksen kasvuhakuisuus Yrityksellä vientitoimintaa Yrityksen perustamisvuosi Teollisuus Rakentaminen 1 1 Kauppa Palvelut alle,2 miljoonaa euroa 47 47,2-,49 miljoonaa euroa 17 17,5-,99 miljoonaa euroa ,-1,49 miljoonaa euroa 5 5 1,5-1,99 miljoonaa euroa 2 2 2,-4,99 miljoonaa euroa miljoonaa euroa tai yli 1 1 Voimakkaasti kasvuhakuiset 1 1 Kasvuhakuiset Asemansa säilyttäjät Ei kasvutavoitteita Toimintansa lopettavat 5 5 Kyllä 2 23 Ei Ennen

7 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, 7 2. Yritysten osuudet toimialoilla Suomessa oli yritystä [1] vuonna 2. Näistä yrityksistä noin 7241 toimi Etelä- Savon alueella. ssa palvelualan yrityksiä oli 61 %, kaupan %, rakentamisen % ja teollisuudenalan yrityksiä 7 %. n alueella oli palvelualaan kuuluvia yrityksiä koko maata suhteellisesti hieman vähemmän, 57 %. Teollisuuden ja rakentamisen alan yrityksiä oli alueella hieman enemmän ja kaupan alan yrityksiä saman verran kuin koko maassa. Kuva 1. Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, pl. toimiala A. maa-, metsä- ja kalatalous

8 8 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, 3. Yritykset ja työllisyys Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen [2] mukaan koko maan työllisten määrä oli henkeä kesäkuussa 217. Lukema on enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana. Palkansaajia oli aavistuksen enemmän ja yrittäjiä oli jonkin verran vähemmän kuin aiemmin. n työttömyysaste oli 8,9 % [2] kesäkuussa 217, kun se edellisvuoden kesäkuussa oli 9,3 %. n alueella työskenteli vuoden 217 toisella neljänneksellä yhteensä 61 henkilöä [3] työttömyysasteen ollessa 12,9 % [4]. Työttömyysaste on noussut alueella 1,1 prosenttiyksikköä vuoden 216 vastaavaan ajankohtaan verrattuna [4]. Taulukko 2. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Työllistämisodotukset ovat koko maan pk-yrityksissä vastaavalla tasolla kuin keväällä 217. Syksyn pk-yritysbarometrin vastaajista joka neljäs (24 %) arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja alle joka kymmenes (8 %) arvioi henkilökunnan määrän pienentyvän. Kuten keväällä, saldoluvuksi muodostuu +16. n alueella saldoluku on kuusi prosenttiyksikköä pienempi, +8. Alueen odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella hieman heikommat kuin keväällä 217 (+). Kuva 2. Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) /2 2/3 2/4 2/5 2/6 2/7 2/8 2/9 2/1 2/ 2/12 2/13 2/14 2/ 2/16 2/17 2. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 217, kesäkuu, 3. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 217, liitetaulukko 31. Työlliset maakunnittain, 4. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 217, liitetaulukko 43. Työttömyysaste maakunnittain

9 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, 9 4. Pk-yritysten suhdannenäkymät Pk-yritysten yleisiä suhdannenäkymiä kuvaavan saldoluvun (+38) kehitys on jatkunut edelleen hienokseltaan positiivisena keväästä 217 (+35). Vajaa puolet (44 %) koko maan pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Koko maan pk-yrityksistä 47 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 9 % huononevan. Etelä- Savon alueella yleiset suhdannenäkymät ovat heikommat kuin keväällä. Saldoluku +21 on 1 prosenttiyksikköä kevään tasoa heikompi. Ennallaan suhdanteiden arvioi pysyvän alueella hieman useampi kuin viime syksynä eli 48 % alueen pk-yrityksistä. Taulukko 3. Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana, % Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku Kuva 3. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku (%) /2 2/3 2/4 2/5 2/6 2/7 2/8 2/9 2/1 2/ 2/12 2/13 2/14 2/ 2/16 2/17

10 1 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, Taulukko 4. Pk-yritysten odotukset tutkimuksen eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Liikevaihto Investointien arvo Panostukset kansainvälistymiseen Viennin arvo Tuonnin arvo Palkkakustannukset henkilöä kohden Materiaalien hinnat Lopputuotteiden tai palveluiden hinnat Kannattavuus Vakavaraisuus Innovaatiot, tuotannon tai tuotteiden kehitys Tilausten määrä Kapasiteetin käyttöaste

11 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, Eri osatekijöiden suhdanteita arvioitaessa kapasiteetin käyttöasteen nousuun teollisuusyrityksissä (saldoluku +4 %), liikevaihdon kasvuun (+4) sekä materiaalien hintojen nousuun (+4) uskotaan koko maassa saldoluvun perusteella yleisimmin. Myös palkkakustannusten ja lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun uskovia on selvästi enemmän kuin niiden laskuun uskovia. Odotukset investointien arvon kehityksestä ovat koko maassa lähes vastaavan tasoiset kuin keväällä 217 saldoluvun ollessa nyt +4 (keväällä +3). n alueella uskotaan vahvimmin materiaalien hintojen nousuun (+39). Seuraavaksi vahvimmat odotukset alueella kohdistuvat palkkakustannusten kasvuun (+28) sekä tilausten määrän kasvuun (saldoluku +27). Alueella odotukset investointien arvon kehityksestä ovat saldoluvun perusteella jäävät nyt negatiiviseksi (-5), kun keväällä saldoluku tältä osin oli +5. Kuvassa 4 on esitetty pk-yritysten liikevaihdon ja kannattavuuden suhdannenäkymien kehittyminen alueella ja kuvassa 5 koko maassa. Alueella odotukset molempien osatekijöiden kehityksestä ovat heikommat kuin keväällä. n pk-yritysten odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä ovat saldolukujen perusteella kevään lukemissa. Kuva 4. Alueen suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) /2 2/3 2/4 2/5 2/6 2/7 2/8 2/9 2/1 2/ 2/12 2/13 2/14 2/ 2/16 2/17 Liikevaihto, Kannattavuus, Kuva 5. n suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) /2 2/3 2/4 2/5 2/6 2/7 2/8 2/9 2/1 2/ 2/12 2/13 2/14 2/ 2/16 2/17 Liikevaihto, Kannattavuus,

12 12 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, 5. Pk-yritysten kasvuhakuisuus ja uusiutuminen ssa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (37 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % koko maan pk-yrityksistä (keväällä %). Myös n alueella on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (32 %). Osuus on kuitenkin selvästi pienempi kuin kevään otoksessa (44 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 5 % vastaajista mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin keväällä 217. Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on koko maassa vastaava määrä ja alueella hieman enemmän kuin keväällä. Taulukko 5. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % Voimakkaasti Asemansa Ei kasvutavoitteita lopettavat Toimintansa Kasvuhakuiset kasvuhakuiset säilyttäjät Kuva 6. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % ssa ja myös alueella on voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia pkyrityksiä yhteensä vähemmän kuin keväällä /2 2/3 2/4 2/5 2/6 2/7 2/8 2/9 2/1 2/ 2/12 2/13 2/14 2/ 2/16 2/17

13 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, 13 Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja n alueen pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Investointien osuus on alueella hieman suurempi kuin keväällä 217 ja myös henkilöstön koulutuksen sekä uuden henkilöstön palkkauksen osuudet ovat suuremmat kuin keväällä. Taulukko 6. Pk-yritysten tekemät uusiutumistoimet viimeisten 12 kk:n aikana, % */ Investoinnit Uuden henkilöstön palkkaaminen 4 41 Henkilöstön koulutus Uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen Laajentuminen uusille markkinoille Uusien teknologioiden käyttöönotto Uusien liiketoimintamallien käyttöönotto Toiminnan laajentaminen uusille toimialoille 17 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

14 14 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, 6. Pk-yritysten kansainvälistyminen Joka viidennellä koko maan ja n alueen pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. n pk-yrityksissä suoraa palvelujen ja tavaroiden vientiä on noin näistä noin kahdella viidestä. n alueella näiden tulosten tulkinnassa on huomioitava vastaajamäärien jääminen vähäiseksi. Kuva 7. Pk-yritysten toiminta ulkomailla, % yrityksistä, */ Vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla Liiketoiminnan muodot ulkomailla toimivilla pk-yrityksillä Suora palvelujen vienti **/ Suora tavaroiden vienti Ulkomainen yhteisyritys (joint venture) tai tytäryritys Palkka- tai sopimusvalmistus (tuotteiden teettäminen ulkomailla yrityksenne omalla merkillä) Lisensointi tai franchising Muu */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja **/ Kysytty aiemmin muodossa: Suora vienti Noin puolella koko maan suoraa vientitoimintaa harjoittavista pk-yrityksistä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on alle 9 %. n alueella vastaajamäärät jäivät pieniksi ja tämä on huomioitava tulosten tulkinnassa. Kuva 8. Viennin osuus suoraa vientitoimintaa harjoittavien yritysten kokonaisliikevaihdosta vuonna 216, % yrityksistä <9% % 23 3 = > 5%

15 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, n pk-yrityksistä joka viidennellä ja n alueella noin joka kymmenennellä on suoraa tuontitoimintaa. Taulukko 7. Tuontiyritysten osuus, % pk-yrityksistä Suoraa tuontitoimintaa 8

16 16 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, 7. Pk-yritysten kehittämisen tarpeet ja esteet n tasolla pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä (53 % mainitsee). Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa (31 %). n alueella eniten kehittämistarvetta nähdään myös markkinoinnissa ja myynnissä (44 %). Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta alueella koetaan olevan yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa (26 %) ja kolmanneksi eniten henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa (21 %). Taulukko 8. Pk-yritysten kehittämistarpeet tällä hetkellä, % Johtaminen Yrityksen hallitustyöskentely 7 6 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Vienti ja kansainvälistyminen 7 8 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 19 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 6 6 Ei osaa sanoa Kuva 9. Pk-yritysten kehittämistarpeet, % Markkinointi ja myynti Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Rahoitus, talous ja laskentatoimi Johtaminen Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Vienti ja kansainvälistyminen Yrityksen hallitustyöskentely Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon Ei osaa sanoa

17 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, 17 ssa ja ssa pk-yritysten pahimpana kehittämisen esteenä nähdään nyt kilpailutilanne, kun vielä keväällä yleinen suhdanne/taloustilanne koettiin pahimpana esteenä kehittämiselle. ssa kustannustaso ja alueella työvoiman saatavuus sekä yleinen suhdannetilanne koetaan seuraavaksi merkittävimpinä kehittämisen esteinä. Taulukko 9. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet, % Yritystoiminnan sääntely 13 Kustannustaso 17 Kilpailutilanne Rahoitus 1 9 Työvoiman saatavuus */ Resurssitekijät (pl. työvoiman saatavuus) */ 5 6 Yleinen suhdannetilanne/taloustilanne 13 Ei osaa sanoa 19 */ Kysytty kevääseen 217 asti muodossa: Resurssitekijät Yritystoiminnan sääntelyn osatekijöistä byrokratia sekä työehtosopimukset ovat merkittävimmät kehittämisen esteet. Taulukko 1. Pk-yritysten sääntelystä aiheutuvat merkittävimmät kehittämisen esteet, % Byrokratia Työlainsäädäntö 13 Työehtosopimukset 3 25 Muu sääntely 27 14

18 18 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, Kuva 1. Alueen pk yritykset, joiden pahin kehittämisen este on rahoitus, % /2 2/3 2/4 2/5 2/6 2/7 2/8 2/9 2/ 2/13 2/ 2/17 Kaikki PK-yritykset, Kasvuhakuiset* PK-yritykset, *) Voimakkaasti kasvuhakuiset ja yritykset, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Kuva. n pk yritykset, joiden pahin kehittämisen este on rahoitus, % /2 2/3 2/4 2/5 2/6 2/7 2/8 2/9 2/ 2/13 2/ 2/17 Kaikki PK-yritykset, Kasvuhakuiset* PK-yritykset, *) Voimakkaasti kasvuhakuiset ja yritykset, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

19 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, Pk-yritysten rahoitus n ja n pk-yrityksistä noin joka seitsemännellä on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Alueella maksuvaikeuksia kokeneita on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin keväällä 217. Taulukko 1. Onko yrityksellänne ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana?, % Ei Kyllä Pk-yritysten pääpankkina on koko maassa joko Osuuspankki (42 %) tai Nordea (32 %). n pk-yritysten pääpankkina on useimmiten Osuuspankki (61 %). Taulukko. Yrityksen pääpankki, % Nordea Osuuspankki Paikallisosuuspankki 4 4 Danske Bank 6 7 Säästöpankki 3 7 Handelsbanken 2 2 Muu 3 5 n pk-yrityksistä 42 %:lla on lainaa rahoituslaitoksilta. Alueella lainaa rahoituslaitoksilta ottaneiden osuus on hieman suurempi, 47 % alueen pk-yrityksistä. Taulukko 12. Onko yrityksellänne lainaa rahoituslaitoksilta?, % Ei Kyllä 58 42

20 2 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, Pk-yritysbarometriin vastanneista koko maan ja n alueen pk-yrityksistä noin kuudella kymmenestä ei ole ollut tarvetta hankkia rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana. Neljäsosalla koko maan ja noin joka kolmannella alueen pk-yrityksistä on ollut tarvetta hakea ja nämä ovat myös saaneet rahoitusta lähimmän vuoden aikana. Koko maassa ja alueella alle joka kymmenes vastaajista sanoo tarvetta olleen, mutta ei ole hakenut rahoitusta. Kolme prosenttia koko maan ja yksi prosentti alueen vastaajista sanoo olleen tarvetta rahoitukselle ja on myös hakenut rahoitusta, mutta ei ole sitä saanut. Kuva 12. Onko yrityksellänne ollut viimeisten 12 kk:n aikana tarve hankkia rahoitusta?, % Kyllä, ja olemme saaneet ulkopuolista rahoitusta viimeisen 12 kk aikana Ei Kyllä, mutta emme ole hakeneet rahoitusta Kyllä, mutta emme ole saaneet rahoitusta, vaikka olemme hakeneet Rahoitusta on otettu useimmiten pankista ja toiseksi eniten rahoitusyhtiöstä. Taulukko 13. Mistä olette ottaneet rahoitusta?, %, */ Pankista Rahoitusyhtiöstä Vakuutusyhtiöstä/eläkevakuutusyhtiöstä - 1 Yksityisestä pääomasijoitusyhtiöstä - 2 Bisnesenkeliltä (eli yksityiseltä henkilösijoittajalta) - 5 Finnverasta 9 16 Tekesistä - 5 ELY-keskuksista - 4 Pääomasijoituksia Teollisuussijoituksesta - - Velkakirjamarkkinoilta - Listautumismarkkinoilta (ml. pörssi ja vaihtoehtoiset markkinapaikat) - Joukkorahoituksen kautta - Muualta 13 8 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

21 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, 21 Valtaosa eli noin kahdeksan kymmenestä koko maan ja alueen pk-yrityksestä ei aio hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kuukauden aikana. Taulukko 14. Aiotteko ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kk:n aikana?, % Ei Kyllä Pk-yritykset aikovat hakea ulkopuolista rahoitusta yleisimmin pankista ja rahoitusyhtiöstä. Alueella myös ELY-keskuksista aiotaan hakea rahoitusta. Taulukko. Mistä aiotte ottaa ulkopuolista rahoitusta?, % Pankista Rahoitusyhtiöstä Vakuutusyhtiöstä/eläkevakuutusyhtiöstä - 3 Yksityisestä pääomasijoitusyhtiöstä - 8 Bisnesenkeliltä (eli yksityiseltä henkilösijoittajalta) - 12 Finnverasta 4 18 Tekesistä - 13 ELY-keskuksista 25 1 Pääomasijoituksia Teollisuussijoituksesta - 1 Velkakirjamarkkinoilta 4 1 Listautumismarkkinoilta (ml. pörssi ja vaihtoehtoiset markkinapaikat) - Joukkorahoituksen kautta 4 4 Muualta - 8

22 22 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, ssa ja etenkin n alueella ulkopuolista rahoitusta aiotaan käyttää yleisimmin muihin koneisiin ja laitteisiin. Alueella rakennusinvestoinnit ja yrityksen kehittämishankkeet ovat seuraavaksi yleisimmät käyttötarkoitukset. Kuva 13. Ulkoisen rahoituksen aiottu käyttötarkoitus, % yrityksistä, jotka aikovat ottaa rahoitusta seuraavan 12kk:n aikana, %, */ Muihin koneisiin ja laitteisiin Yrityksen kasvun rahoitukseen Rakennusinvestointeihin Yrityksen kehittämishankkeisiin Käyttöpääomaksi liiketoiminnan kasvusta johtuen Liiketoiminnan kansainvälistymiseen Omistusjärjestelyihin tai yrityskauppoihin Käyttöpääomaksi yrityksenne heikosta taloudellisesta Ohjelmistoihin, kuten yrityksenne Internet kotisivut, Käyttöpääomaksi suhdanteista johtuen Toimitusaikaiseen rahoitukseen tai vakuuksiin Henkilöstöön ja osaamiseen Tieto- ja viestintätekniikkalaitteisiin Ympäristövaikutteisiin investointeihin päästöjen, raaka- Muuhun tarkoitukseen */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja 58 Kireät vakuusvaatimukset on koko maassa ja alueella tärkein syy sille, että pk-yrityksissä ei ole haettu tai saatu rahoitusta. Alueen tulosten tulkinnassa on huomioitava pieni vastaajamäärä. Kuva 14. Tärkeimmät syyt sille, että ei ole hakenut tai saanut rahoitusta?, % Kireät vakuusvaatimukset 28 3 Rahoituksen huono yleinen saatavuus (kireät 2 Korkea oman pääoman vaatimus 19 Rahan korkea hinta (viitekoron päälle tuleva 7 1 Laina-ajan lyhyys 2 Vientisaatavien vakuuttamisen vaikeus 1 1 Muu syy

23 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, 23 Valtaosalla tutkimukseen osallistuneista pk-yrityksistä koko maassa ja n alueella ei ole jäänyt toteuttamatta viimeisen 12 kuukauden aikana tärkeitä investointi-, tutkimus- tai markkinointihankkeita ulkoisen rahoituksen heikon saatavuuden vuoksi. Kuva. Onko jäänyt hankkeita toteuttamatta ulkoisen rahoituksen heikon saatavuuden takia?, % Ei Kyllä Niillä yrityksillä, joilla hanke jäi toteutumatta, rahoitusongelmat koskivat ensisijaisesti velkarahoitusta. n alueella vastaajamäärä jäi pieneksi ja tämä on huomioitava tulosten tulkinnassa. Kuva 16. Toteutumatta jääneen hankkeen rahoitusongelmat koskivat ensisijaisesti?, % Velkarahoitusta Oman pääoman ehtoista rahoitusta

24 24 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, 9. Pk-yritysten toimintaympäristö Vastaajat arvioivat yritysten toimintaympäristöön vaikuttavien tekijöiden kehittymistä sijaintikunnassaan viimeisen kahden vuoden aikana 14 osatekijän suhteen. n ja n alueen pk-yrittäjät arvioivat kehityksen olleen myönteisintä tietoliikenneyhteyksissä, asuinympäristön viihtyisyyden kehityksessä sekä yritysten välisissä yhteistyömahdollisuuksissa. Tyytymättömimpiä koko maassa ollaan sopivan työvoiman saatavuuteen sekä liikenneyhteyksiin. Alueella heikoimmat arviot saavat elinkeinopolitiikan kehitys kokonaisuudessaan, julkiset yrityspalvelut sekä kilpailukyky yrityksen sijaintipaikkana. Kuva Arvio toimintaympäristöä kuvaavien osatekijöiden kehityksestä viimeisen kahden vuoden aikana yrityksen sijaintikunnassa, % Arviointiasteikko on: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus Toimitilojen ja tonttien saatavuus Liikenneyhteydet Tietoliikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut Pysynyt ennallaan Yksityiset yrityspalvelut Viihtyisyys asuinympäristönä Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta Yritysten yhteistyömahdollisuus yliopistojen ja Sijaintikuntanne ja yrityksenne välinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan Pysynyt ennallaan 1 2

25 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, Omistajanvaihdos Noin puolet vastanneista pk-yrityspäättäjistä ei ole suunnitellut omistajanvaihdoksen toteuttamista lainkaan. Omistajanvaihdosta suunnittelevat aikovat toteuttaa vaihdoksen useimmiten seuraavan kolmen-kymmenen vuoden aikana. Kuva 19. Omistajan vaihdoksen suunnittelu, % -2 vuoden aikana 3-5 vuoden aikana 6-1 vuoden aikana 1-> vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan Valtaosa pk-barometrikyselyyn vastanneista ei ole suunnitellut yrityksen tai liiketoiminnan ostamista lainkaan. Mahdollisen yrityksen tai liiketoiminnan osto toteutettaisiin yleisimmin lähitulevaisuudessa, seuraavan kahden vuoden aikana. ssa ja alueella noin kolme neljästä yrityksen tai liiketoiminnan ostamisesta kiinnostuneesta sanoo tarvitsevansa ostoon ulkopuolista rahoitusta. Kuva 2. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamisen suunnittelu, % -2 vuoden aikana 3-5 vuoden aikana 6-1 vuoden aikana 1-> vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan

26 26 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti,. Digitaalisuus liiketoiminnassa Noin kolmella neljästä koko maan n alueen pk-yrityksestä on omat Internetkotisivut. Seuraavaksi eniten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista/palveluista liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa ja pilvipalveluja. Kuva 21. Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, %, */ Yrityksen omat Internet kotisivut Sosiaalinen media (esim. Facebook, Linkedin) Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja palvelut) Digitaalisten kanavien käyttö palvelujen Digitaalisia asiakaspalveluita Verkkokauppa yrityksenne myynnissä (tuotteet Big datan käyttö (esim. markkina-analyyseissä) Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan uudenlaisia Alustatalous (hyödynnetään esim. Uber Ei osaa sanoa */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

27 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, 27 Digitaalisten työkalujen/palvelujen eri vaihtoehtoja aiotaan pk-yrityksissä ainakin jossain määrin vuoden sisällä ottaa käyttöön melko laajamittaisesti. Verkkokaupan käyttöönottoa suunnittelee koko maassa 8 % ja ssa 1 % vastanneista pkyrityksistä. Melko suuri osa vastaajista ei kuitenkaan ottanut kantaa kysymykseen. Kuva 22. Digitaaliset työkalut ja palvelut, joita pk-yritykset aikovat ottaa käyttöön seuraavien 12 kk:n aikana, */ Digitaalisia asiakaspalveluita Sosiaalinen media (esim. Facebook, Digitaalisten kanavien käyttö palvelujen Verkkokauppa yrityksenne myynnissä Yrityksen omat Internet kotisivut Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja Big datan käyttö (esim. markkina- Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan Alustatalous (hyödynnetään esim. Uber Ei osaa sanoa */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

28 28 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, Yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen sekä asiakaspalvelun parantuminen arvioidaan pääosin merkittävimmiksi digitalisoitumisesta syntyviksi mahdollisuuksiksi pk-yritysten keskuudessa. Kuva Arvioikaa seuraavia liiketoiminnan digitalisoitumisesta syntyvien mahdollisuuksien merkitystä yrityksellenne, % Yrityskuvan vahvistuminen Uusien asiakasryhmien tavoittaminen Asiakaspalvelun parantuminen Kannattavuuden parantuminen Liiketoimintaprosessien tehostuminen ,75 3,8 3,49 3,76 3,71 3,58 3,53 3,42 3,49 3,36 5 suuri merkitys 4 kohtalainen merkitys 3 en osaa sanoa 2 vähäinen merkitys 1 ei merkitystä Keskiarvo Yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen Tuotekehityksen tehostuminen Liiketoiminnan kansainvälistyminen ,18 3,31 3,24 3,3 2,95 2,9 2, 2,39 5 suuri merkitys 4 kohtalainen merkitys 3 en osaa sanoa 2 vähäinen merkitys 1 ei merkitystä Keskiarvo

29 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, Muotoilun hyödyntäminen liiketoiminnassa Yli puolet vastanneista koko maan ja kuusi kymmenestä n alueen pkyrityksistä ei hyödynnä muotoilua yrityksen liiketoiminnassa. Muotoilua jatkuvasti tai usein hyödyntää koko maassa noin joka viides ja alueella 14 % vastanneista. Satunnaisesti muotoilua sanoo hyödyntävänsä koko maassa ja alueella joka neljäs. Kuva 25. Muotoilun hyödyntäminen yrityksen liiketoiminnassa, % Yrityksemme hyödyntää muotoilua jatkuvasti tai usein Yrityksemme hyödyntää muotoilua vain satunnaisesti Yrityksemme ei hyödynnä muotoilua

30 3 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, Suomen Yrittäjien ja aluejärjestöjen yhteystiedot SUOMEN YRITTÄJÄT Mannerheimintie 76 A, 25 Helsinki PL 999, Helsinki puhelin yrittajat.fi ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJÄT Valtakatu 51, 531 Lappeenranta yrittajat.fi/etelakarjala puhelin 1 47 ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Alvar Aallon katu 3, 61 Seinäjoki yrittajat.fi/etelapohjanmaa puhelin ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT Sammonkatu 12, 513 Mikkeli yrittajat.fi/etelasavo puhelin HELSINGIN YRITTÄJÄT Urho Kekkosen katu 2 C, 1 Helsinki yrittajat.fi/helsinki puhelin HÄMEEN YRITTÄJÄT Sibeliuksenkatu A 1, 131 Hämeenlinna yrittajat.fi/hame puhelin KAINUUN YRITTÄJÄT Kauppakatu 26 A, 871 Kajaani yrittajat.fi/kainuu puhelin KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Ristirannankatu 1, 671 Kokkola yrittajat.fi/keskipohjanmaa puhelin KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT Lutakonaukio 7, 41 Jyväskylä yrittajat.fi/keskisuomi puhelin KYMEN YRITTÄJÄT Käsityöläiskatu 4, 451 Kouvola yrittajat.fi/kymi puhelin LAPIN YRITTÄJÄT Hallituskatu 26, 2. krs, 961 Rovaniemi yrittajat.fi/lappi puhelin PIRKANMAAN YRITTÄJÄT Laukontori, Kehräsaari B, 2. krs, 332 Tampere yrittajat.fi/pirkanmaa puhelin POHJOIS-KARJALAN YRITTÄJÄT Linnunlahdentie 2, 8 Joensuu yrittajat.fi/pohjoiskarjala puhelin POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Isokatu 4, 91 Oulu yrittajat.fi/pohjoispohjanmaa puhelin PÄIJÄT-HÄMEEN YRITTÄJÄT Vesijärvenkatu, 14 Lahti yrittajat.fi/paijathame puhelin PÄÄKAUPUNKISEUDUN YRITTÄJÄT Tekniikantie 12, 2 Espoo yrittajat.fi/paakaupunkiseutu puhelin RANNIKKO-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Raastuvankatu D, 651 Vaasa yrittajat.fi/rannikkopohjanmaa puhelin SATAKUNNAN YRITTÄJÄT Isolinnankatu 24, 28 Pori yrittajat.fi/satakunta puhelin SAVON YRITTÄJÄT Kauppakatu 28 B, 3. krs, 7 Kuopio yrittajat.fi/savo puhelin UUDENMAAN YRITTÄJÄT Rantakatu 1, 2. krs, 44 Järvenpää yrittajat.fi/uusimaa puhelin VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT Brahenkatu 2, 21 Turku yrittajat.fi/varsinaissuomi puhelin

31 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, 31 Finnvera Oyj:n ja toimipisteiden yhteystiedot PÄÄKONTTORI FINNVERA OYJ HELSINKI Porkkalankatu 1, PL, Helsinki vaihde KUOPIO Kallanranta, PL 27, 71 Kuopio TOIMIPISTEET HELSINKI Porkkalankatu 1, PL, Helsinki JOENSUU Länsikatu rak. 3 B, 8 Joensuu JYVÄSKYLÄ Piippukatu, 41 Jyväskylä KAJAANI Kauppakatu 1, 871 Kajaani KUOPIO Kallanranta, PL 27, 71 Kuopio LAHTI Askonkatu 2, 7. krs, 1 Lahti LAPPEENRANTA Brahenkatu 2, 531 Lappeenranta MIKKELI Jääkärinkatu 1 A, 2. krs, 51 Mikkeli OULU Sepänkatu 2, 91 Oulu PORI Itäpuisto 7, 5. krs, 281 Pori ROVANIEMI Rovakatu 28, 962 Rovaniemi SEINÄJOKI Frami D, Tiedekatu 2, 632 Seinäjoki TAMPERE Kalevantie 2, 331 Tampere TURKU Humalistonkatu 1, 21 Turku VAASA Virastotalo, Wolffintie 35, 652 Vaasa PIETARIN EDUSTUSTO FINNVERA PLC Representative Office in St. Petersburg Finland House Bolshaya Konyushennaya St St. Petersburg, Russia PL, 5351 Lappeenranta puh

32 32 Pk-yritysbarometri, syksy 217 Alueraportti, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten yhteystiedot TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Aleksanterinkatu 4, 17 Helsinki puhelin tem.fi ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Alvar Aallon katu 8, 61 Seinäjoki puhelin ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Jääkärinkatu 14, 51 Mikkeli puhelin ely-keskus.fi/etela-savo HÄMEEN ELY-KESKUS Kirkkokatu 12, 14 Lahti Hämeenlinnan toimipaikka Birger Jaarlin katu, 131 Hämeenlinna puhelin ely-keskus.fi/hame KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Salpausselänkatu 22, 451 Kouvola Lappeenrannan toimipaikka Kauppakatu 4 D, 531 Lappeenranta puhelin ely-keskus.fi/kaakkois-suomi KAINUUN ELY-KESKUS Kalliokatu 4, 871 Kajaani puhelin ely-keskus.fi/kainuu KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Gygnaeuksenkatu 1, 41 Jyväskylä puhelin ely-keskus.fi/keski-suomi LAPIN ELY-KESKUS Hallituskatu 3 B, 961 Rovaniemi Kemin toimipaikka Asemakatu 19, 941 Kemi puhelin ely-keskus.fi/lappi PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pellavatehtaankatu 25, 331 Tampere Yliopistonkatu 38 (Attila), 331 Tampere puhelin ely-keskus.fi/pirkanmaa POHJANMAAN ELY-KESKUS Wolffintie 35 B, 5. krs, 651 Vaasa Kokkolan toimipaikka Ristirannankatu 1, 671 Kokkola puhelin ely-keskus.fi/pohjanmaa POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Kauppakatu 4 B, 81 Joensuu puhelin ely-keskus.fi/pohjois-karjala POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Veteraanikatu 1, 91 Oulu puhelin ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Kallanranta, 71 Kuopio puhelin ely-keskus.fi/pohjois-savo SATAKUNNAN ELY-KESKUS Valtakatu 12 B, 281 Pori puhelin ely-keskus.fi/satakunta UUDENMAAN ELY-KESKUS Opastinsilta 12 B, 5. krs, 52 Helsinki puhelin ely-keskus.fi/uusimaa VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Itsenäisyydenaukio 2, 28 Turku puhelin ely-keskus.fi/varsinais-suomi

33 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, Alue 1 Julkaisija: Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, PL 999, Helsinki puhelin toimisto@yrittajat.fi