Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan metsästysasetuksen (666/1993) 44 ja 45, sellaisena kuin ne ovat 44 asetuksessa 170/2011 ja 45 asetuksessa 270/2013, ja muutetaan 7 :n 1 momentti, 9, 11 ja 20, 22 :n 2 momentti, 23, 24 :n 1 momentin 3,6,7 ja 21 23 kohta sekä 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 7, 9 ja 11 asetuksessa 170/2011, 20 asetuksessa 270/2013, 23 asetuksessa 759/2016 sekä 24 :n 1 momentin 3,6,7 ja 21 23 kohta asetuksessa 270/2013 ja 2 momentti asetuksessa759/2016, sekä lisätään uusi 5 a ja 14 :ään uusi 2 momentti sekä 16 a :ään uusi 4 momentti, sellaisena kuin niistä ovat 14 asetuksessa 270/2013 ja 16 a asetuksessa 759/2016 seuraavasti: 5a Eräiden riistalajien metsästyksessä edellytettävä saalisilmoitus Saaliiksi saadusta metsäkauriista, hilleristä, villisiasta, metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, punasotkasta, tukkasotkasta, tukkakoskelosta, isokoskelosta, haahkasta, allista sekä nokikanasta on tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskuksen vahvistamalla lomakkeella tai sähköisen palvelun kautta Suomen riistakeskukselle. Saalisilmoitus on tehtävä viipymättä yksilön pyydystämisestä. 1 momentissa tarkoitetutussa saalisilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot: 1) metsästäjän nimi ja metsästäjänumero; 2) pyydystettyjen eläinten määrä ja laji sekä villisian ja metsäkauriin osalta sukupuoli ja arvio iästä; 3) päivämäärä, jolloin yksilö saatiin saaliiksi; sekä 4) kunta, jossa yksilö saatiin saaliiksi; 7 Hirvieläimen pyyntilupaan otettavat määräykset (1 mom.) Yhden hirvieläimen pyyntilupa oikeuttaa pyydystämään yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Pyyntilupaan voidaan ottaa tarkempia määräyksiä pyydystettävien hirvieläinten iästä tai sukupuolesta, jos se on tarpeen hirvieläinkannan tarkoituksenmukaisen hoidon kannalta. Pyyntiluvassa voidaan lisäksi määrätä pyyntilupien alueellisesta kohdentumisesta pyyntilupa-alueen sisällä. 9 Pyyntilupaan ja hirvieläimen pyyntilupaan liittyvä ilmoitusvelvollisuus Luvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle metsästyslain 10 :ssä tarkoitetun pyyntiluvan sekä mainitun lain 26 :ssä tarkoitetun hirvieläimen pyyntiluvan nojalla tapahtuneen metsästyksen tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa pyyntilu-
vassa mainittujen eläinten tultua pyydystetyiksi taikka, jos eläimiä on jäänyt pyydystämättä, seitsemän vuorokauden kuluessa rauhoitusajan alkamisesta. Ilmoituksessa on mainittava ampujan nimi ja metsästysnumero, saaliiksi saatujen eläinten laji ja määrä, niiden sukupuoli, pyyntiajankohta ja pyyntipaikkatieto. Metsästyslain 26 :ssä tarkoitettujen hirvieläinlajien osalta on lisäksi ilmoitettava pyydystettyjen aikuisten hirvieläinten ja vasojen lukumäärä sekä liitettävä ilmoitukseen tosite pyyntilupamaksun suorittamisesta. Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain toimittaa maa- ja metsätalousministeriölle yhdistelmä myönnettyjen pyyntilupien sekä niiden nojalla saaliiksi saatujen eläinten määrästä. 11 Loukun, aitauksen ja jalkanarun käyttäminen Elävänä pyytävää loukkua tai muuta vastaavaa pyyntivälinettä saa käyttää ilveksen, euroopanmajavan, kanadanmajavan, piisamin, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, kärpän, minkin, hillerin, näädän, mäyrän, saukon, villikanin, oravan, itämeren norpan ja hallin sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Loukun ja muun pyyntivälineen on oltava sellainen, että eläin mahtuu siinä seisomaan ja makaamaan luonnollisessa asennossa vahingoittamatta itseään. Jalkanarua saa käyttää ketun pyydystämiseen maaston ollessa lumipeitteinen. Jalkanarun silmukan halkaisijan tulee lauenneena olla vähintään 30 millimetriä. Elävänä pyytävää aitausta saa käyttää villisian pyydystämiseen. Aitauksen tulee olla riittävän suuri, jotta villisika jälkeläisineen mahtuu sinne. Aitauksen tulee olla kattamaton ja muodoltaan pyöreä tai soikea. Aitauksen ulkopuolella, mutta kiinteästi sen sivulla, tulee olla villisikojen erottelua varten suljettavissa oleva käytävä (erottelukäytävä). Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun pyyntivälineen käyttäminen on järjestettävä siten, että ainakin kerran vuorokaudessa voidaan todeta, onko eläin mennyt pyyntivälineeseen. Edellä 3 momentissa tarkoitetun pyyntivälineen toteaminen on tapahduttava vähintään kaksi kertaa vuorokaudessa. 14 Valolähteen käyttäminen (2 mom) Kiinteää valonlähdettä saa käyttää villisian ja supikoiran metsästyksessä villisian ruokintapaikalla. 16 a Luotiasetta koskevat yleiset vaatimukset (4 mom) Kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, karhua tai villisikaa rihlatulla luotiaseella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut metsästyslain 21 :ssä tarkoitetun ampumakokeen. 2
20 Jousiasetta koskevat yleiset vaatimukset Jousiasetta saa käyttää vain villikanin, metsäjäniksen, rusakon, oravan, euroopanmajavan, kanadanmajavan, piisamin, rämemajavan, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, pesukarhun, mäyrän, kärpän, hillerin, näädän, minkin, ja metsäkauriin, kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran, metsäpeuran, muflonin ja villisian sekä riistaeläimiin kuuluvien lintujen samoin kuin rauhoittamattomien eläinten ampumiseen. Riistaeläimen ampumiseen saa käyttää vain sellaista jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia (180 N). Eläimen ampumiseen käytettävän nuolen kärjen on oltava sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan, kanadanmajavan, metsäkauriin, kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran, metsäpeuran, muflonin ja villisian ampumiseen, nuolessa on käytettävä leikkaavaa kärkeä, jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan tai kanadanmajavan ampumiseen, nuoli on lisäksi kytkettävä siimalla jouseen. (15.3.2001/224) Metsäkaurista, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, muflonia tai villisikaa jousella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut metsästyslain 21 :ssä tarkoitetun ampumakokeen. 22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet (2 mom) Edellä 1 momentissa säädetty vaatimus ei kuitenkaan koske metsästäjää, joka metsästää rakennelman suojasta tai metsästysjousella. 23 Metsästyksen johtajan tehtävät Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksen johtajan tulee: 1) suunnitella käytännön metsästystapahtumat; 2) antaa metsästykseen osallistuville tarvittavat määräykset metsästyksestä ja siinä noudatettavista turvallisuustoimenpiteistä; 3) huolehtia, että pyyntiluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan; 4) huolehtia, että metsästystilanteessa emän menettänyt saman vuoden vasa pyritään pyytämään. 1 momentissa tarkoitetusta metsästyksen johtajasta ja varajohtajista on pyyntiluvan saajan ilmoitettava kirjallisesti ennen metsästyksen alkamista asianomaiselle riistanhoitoyhdistykselle. Jokaisessa kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran seuruemetsästystapahtumassa on joko metsästyksen johtajan tai varajohtajan oltava läsnä. Karhun, suden ja ilveksen metsästyksen johtajan tulee: 1) suunnitella käytännön metsästystapahtumat; 2) antaa metsästykseen osallistuville tarvittavat määräykset metsästyksestä ja siinä noudatettavista turvallisuustoimenpiteistä; 3) huolehtia, että poikkeusluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan; 3
Suden metsästyksen johtajasta ja varajohtajista on poikkeusluvan saajan ilmoitettava kirjallisesti ennen metsästyksen alkamista asianomaiselle riistanhoitoyhdistykselle. Jokaisessa karhun, suden ja ilveksen seuruemetsästystapahtumassa on joko metsästyksen johtajan tai varajohtajan oltava läsnä. 24 Yleiset rauhoitusajat Riistaeläimet ovat rauhoitettuja seuraavasti: 3) orava maaliskuun 1 päivästä lokakuun 30 päivään; 6) kärppä ja näätä huhtikuun 1 päivästä heinäkuun 31 päivään; 7) itämeren norppa tammikuun 1 päivästä huhtikuun 15 päivään; 21) naarasteeri joulukuun 11 päivästä syyskuun 9 päivään ja koirasteeri Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois- Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Lapin maakunnissa joulukuun 11 päivästä tammikuun 9 päivään ja helmikuun 1 päivästä syyskuun 9 päivään sekä muualla maassa joulukuun 11 päivästä syyskuun 9 päivään.; 22) pyy joulukuun 11 päivästä syyskuun 9 päivään ja naarasmetso joulukuun 11 päivästä syyskuun 9 päivään lukuun ottamatta Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntia joissa lokakuun 1 päivästä syyskuun 9 päivään ja koirasmetso Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski- Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois- Savon ja Lapin maakunnissa joulukuun 11 päivästä tammikuun 9 päivään ja helmikuun 1 päivästä syyskuun 9 päivään ja Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa lokakuun 1 päivästä syyskuun 9 päivään sekä muualla maassa joulukuun 11 päivästä syyskuun 9 päivään; 23) peltopyy marraskuun 1 päivästä elokuun 31 päivään; Sen estämättä mitä 1 momentin 10, 11 ja 16 kohdassa säädetään, saa: 1) muualla kuin Lapin maakuntaan kuuluvissa kunnissa hirveä metsästää vahtimalla pellolta syyskuun 1 päivästä lokakuun toista lauantaita edeltävään päivään; 2) muualla kuin Lapin maakuntaan kuuluvissa kunnissa kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa ja valkohäntäpeuraa metsästää vahtimalla syyskuun 1 päivästä syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään. 3) kanadanhanhea ja merihanhea metsästää viljellyltä pellolta elokuun 10 päivästä elokuun 20 päivään klo 12 asti Tämän asetus tulee voimaan 1.8.2017 lukuun ottamatta 20 :ssä säädettyä velvollisuutta suorittaa jousimetsästystä koskeva ampumakoe metsäkauriin metsästyksessä. Metsäkauriin metsästyksessä edellytetään ampumakokeen suorittamista 1.1.2018 lukien. Helsingissä päivänä heinäkuuta 2017 Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä 4
5 Neuvotteleva virkamies Sami Niemi