LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2016/1 Dnro PSAVI/2953/2015 Annettu julkipanon jälkeen

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2016/1 Dnro PSAVI/2953/2015 Annettu julkipanon jälkeen 24.5.2016 ASIA Kuusiselän kaatopaikan pintarakenteessa käytettävän vaihtoehtoisen rakenneratkaisun hyväksyminen ja ympäristölupa tuhkan hyötykäyttämiselle pintarakenteessa, Rovaniemi LUVAN HAKIJA Napapiirin Residuum Oy Betonitie 3 96320 Rovaniemi

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN TARVE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT... 3 KUUSISELÄN KAATOPAIKAN SULKEMISSUUNNITELMA... 5 Ympäristölupapäätöksestä poikkeavat rakenteet... 5 Suunniteltu rakenne... 5 Bentoniittimaton kemiallinen kestävyys ja vedenläpäisevyys... 6 Salaojamaton vedenläpäisevyys... 7 Jäätymisen ja kasvillisuuden vaikutus rakenteen toimintaan... 7 Yhteenveto vaihtoehtoisesta rakenteesta... 8 Rakenteessa käytettävän tuhkan laatu... 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Lupahakemuksen täydennykset... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 9 Lausunnot... 9 Hakijan kuuleminen ja vastine... 10 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 10 KÄSITTELYRATKAISU... 10 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 10 LUPAMÄÄRÄYKSET... 11 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 11 RATKAISUN PERUSTELUT... 11 Käsittelyratkaisun perustelut... 11 Ympäristölupaharkinta ja luvan myöntämisen edellytykset... 12 Vastaavan suojatason saavuttaminen... 12 Lupamääräysten perustelut... 13 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 14 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 14 Päätöksen voimassaolo... 14 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 14 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 14 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 14 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 14 KÄSITTELYMAKSU... 15 Ratkaisu... 15 Perustelut... 15 Oikeusohje... 15 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 15 MUUTOKSENHAKU... 16

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Napapiirin Residuum Oy on 10.11.2015 jättämällään hakemuksella esittänyt, että aluehallintovirasto hyväksyy kaatopaikan sulkemissuunnitelman ja toimintaa koskevan ympäristöluvan lupamääräyksestä 34 poikkeavan pintarakenneratkaisun. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Napapiirin Residuum Oy:n tavanomaisen jätteen kaatopaikka sijaitsee noin 18 km päässä Rovaniemen kaupungin keskustasta etelä-kaakkoon, Ranuantien (kantatie 78) länsipuolella Kuusiselän alueella, tilalla RN:o 698-401-263-2. LUVAN TARVE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 27 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan, josta säädetään lain liitteen 1 taulukossa 1 ja taulukossa 2, on oltava ympäristölupa. Liitteen 1 taulukon 1 kohdan 13 g) mukaan kaatopaikka edellyttää ympäristölupaa. Lisäksi taulukon 2 kohdan 13 f) mukaan jätteen laitos tai ammattimainen käsittely (myös hyödyntäminen) edellyttää ympäristölupaa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 13 e kohdan mukaisesti valtion ympäristölupaviranomainen käsittelee kaatopaikkaa koskevan ympäristölupaasian. Ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisesti lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 54 :n nojalla saadun erityisen selvityksen perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 30.12.2011 antamallaan päätöksellä nro 134/11/1 myöntänyt Napapiirin Residuum Oy:lle Kuusiselän kaatopaikan toimintaa koskevan ympäristöluvan. Vaasan hallinto-oikeus on 16.5.2013 antamallaan päätöksellä nro 13/0275/2 hylännyt tai jättänyt tutkimatta ympäristölupa-asiassa tehdyt valitukset. Korkein hallinto-oikeus on 12.2.2014 antamallaan päätöksellä, taltionumero 425/1/13 hylännyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyn valituksen. Lainvoimaisen ympäristöluvan kaatopaikan sulkemista koskevat lupamääräykset 32. 34. kuuluvat seuraavasti:

4 32. Kaatopaikkojen täyttöalueen tai sen osan täytyttyä tai jäätyä pois käytöstä on alue muotoiltava, tiivistettävä ja esipeitettävä viipymättä esipeittokerroksella. Esipeittokerros on saatava valmiiksi vuoden kuluessa kaatopaikan tai sen osa-alueen täytön lopettamisesta. 33. Lopulliseen tasoon täytetyn kaatopaikan yläpinta on muotoiltava kauttaaltaan ulkoreunoja kohti viettäväksi. Pinnan kaltevuuden on oltava luiskissa 1:3 tai loivempi. Täyttöalueen yläosissa kaltevuuden on oltava vähintään 1:20. Muotoillun jätetäytön päälle on rakennettava pintarakenne viimeistään kahden vuoden kuluessa lopullisen täyttökorkeuden saavuttamisesta. 34. Pintarakenteessa on oltava 0,5 metrin paksuinen mineraalinen tiivistyskerros, jonka materiaalin vedenläpäisevyys on 3*10-9 m/s. Tiivistysrakenteen päälle on asennettava vähintään 0,5 metrin paksuinen kuivatuskerros, jonka materiaalin vedenläpäisevyys on 1*10-3 m/s. Kuivatuskerroksen päälle on asennettava 1,0 metrin paksuinen pintakerros. Kerroksen alaosan on oltava laadultaan sellainen, ettei se sekoitu kuivatuskerrokseen. Tarpeen mukaan kerrokset on erotettava toisistaan tarkoitukseen soveltuvalla geotekstiilillä. Pintakerros on nurmetettava. Yleisestä rakentamista koskevissa lupamääräyksissä 35. 38. todetaan seuraavaa: 35. Pintarakenteissa voidaan käyttää tiivistyskerroksessa ja sen alapuolisissa rakenteissa jätemateriaaleja, jotka täyttävät tarvittavat rakennustekniset vaatimukset eivätkä aiheuta oleellista kuormitusta ympäristöön tai ominaisuuksiensa seurauksena lisää loppusijoitetusta jätteestä liukenevien haitallisten aineiden määrää. 36. Määräysten mukaiset rakenteet voidaan korvata muilla ympäristönsuojelullisesti vastaavan suojatason antavilla rakenneratkaisuilla. Yksityiskohtainen suunnitelma vaihtoehtoisesta rakenteesta ja sen ominaisuuksista on toimitettava hyväksyttäväksi aluehallintovirastoon viimeistään kuusi kuukautta ennen niiden rakentamisen aloittamista. 37. Rakenteet on tehtävä ja jätealueet otettava käyttöön siten, että tiivistysrakenteen toiminta ei vaarannu sen jäätymisen seurauksena. 38. Luvan saajan on toimitettava Lapin ELY-keskuksen hyväksyttäväksi kaatopakan rakenteita koskeva rakentamis- ja laadunvalvontasuunnitelma viimeistään kolme kuukautta ennen kyseisen rakennuskohteen pintarakenteiden rakentamisen aloittamista. Rakentamisvaiheen aikainen laadunvarmistus on annettava riippumattoman valvojan tehtäväksi. Sulkeminen katsotaan asianmukaisesti hoidetuksi, kun Lapin ELY-keskus on riippumattoman valvojan yhteenvedon ja laadunvalvontakokeiden tulosten perusteella todennut rakenteen täyttävän sille lupapäätöksessä asetetut vaatimukset.

5 KUUSISELÄN KAATOPAIKAN SULKEMISSUUNNITELMA Sulkemistyöhön kuuluu kaatopaikan pintakerrosten ja kaasunkeräysputkistojen rakentaminen tavalla, joka täyttää ympäristöluvassa 30.12.2011 diaarinumero PSAVI/20/04.08/2010 annetut ehdot ja määräykset. Kohteessa on tehty pinnan esitäyttö ja muotoilu, jota tarvittaessa täydennetään. Seuraavat työsuoritukset kuuluvat urakoitsijalle: - tarvittaessa valmiin jätetäyttökerroksen pinnan muotoilu rakennuttajan ja urakoitsijan materiaalilla, - painanteiden sekä pysyvien ja tilapäisten avo-ojien rakentaminen suljettavan alueen reunoille, - jätetäytön päälle tehdään 300 mm kaasunkeräyskerros osaksi esipeittokerrosta, - kaasunkeräysputkien asentaminen, - salaojat ja salaojakaivot materiaaleineen, - pohjarakenteiden laajennus alueella 1A, - esipeittokerros rakennuttajan / urakoitsijan kaatopaikka-alueelle toimittamasta materiaalista, - tiivistyskerros bentoniittimatosta, - kuivatuskerros salaojamatosta, - pintakerros mukaan lukien kasvukerros pääosin urakoitsijan materiaalista ja osa rakennuttajan materiaalista, - tarvittavat mittaukset ja laadunvalvontakokeet ja - olemassa olevien kaivo- ja putkirakenteiden korottaminen tarvittaessa. Ympäristölupapäätöksestä poikkeavat rakenteet Ympäristölupapäätöksen puolen metrin mineraalinen tiivistyskerros korvataan bentoniittimatolla, jonka vedenläpäisevyys täyttää ympäristöluvassa vaaditun tiiveyden. Kuivatuskerros toteutettaan mineraalisen rakenteen sijaan salaojamatolla, jonka kuivatusominaisuudet vastaavat ympäristöluvassa vaadittua. Suunniteltu rakenne Suunnitellun rakenteen kokonaisvahvuus on 1,5 metriä. Rakenne on ylhäältä pintakerroksen yläosasta alaspäin lukien: - pintakerroksen yläosa eli pintakerroksen kasvukerros 300 mm, - pintakerroksen alaosa 700 mm, jossa käytetään enintään 30 % tuhkaa sekoitettuna moreeniin, - salaojamatto, jonka vedenjohtokyky k 1*10-3 m/s, - bentoniittimatto, jonka vedenläpäisevyys k < 5*10-11 m/s, - esipeittokerros 500 mm, joka sisältää kaasunkeräyskerroksen 300 mm ja - jätetäyttö.

6 Suunniteltu rakenne on esitetty seuraavassa kuvassa. Kokonaisrakennetta on suunnitelmassa ohennettu pintarakenteen alapuolella salaojituskerroksen ja tiivistyskerroksen osalta korvaamalla ne muilla teknisillä ratkaisuilla. Rakenteeseen on suunniteltu bentoniittimatto tiivistyskerrokseksi, jolla on pyritty varmistamaan tiivistyskerroksen homogeenisuus rakentamisen aikana ja helpottamaan rakentamista. Maaaineksesta tehdyn tiivistyskerroksen tiiveyden saavuttamiseen vaikuttaa mm. käytettävissä olevan materiaalin saatavuus ja sen pysyminen homogeenisena koko prosessin ajan sekä sääolosuhteet sekoitusprosessin aikana. Bentoniittimaton kemiallinen kestävyys ja vedenläpäisevyys Alkuperäisen lupamääräyksen 34 mukaiseen rakenteeseen verrattuna 500 mm:n tiivistyskerros on korvattu bentoniittimatolla. Bentoniittimaton vedenläpäisevyys on k<5*10-11 m/s. Mineraalisen tiivistyskerroksen vedenläpäisevyysvaatimus on k<3*10-9 m/s, joka lähtötilanteessa on noin 60-kertainen vedenläpäisevyys bentoniittimaton vedenläpäisevyyteen verrattuna. Bentoniittimaton sisältämä montmorilloniittisavi paisuu kastuessaan ja on itsekorjautuvaa. Matossa käytettävä bentoniitti on natriumbentoniittia, joka on kaliumbentoniittia kemiallisesti kestävämpää. Bentoniitin määrä on vähintään 4 000 g/m 2. Bentoniittimaton vedenläpäisevyyteen vaikuttavia pitkäaikaisia muutoksia ei laboratoriotutkimusten mukaan tapahdu, jos läpäisevän nesteen kalsiumionikonsentraatio on pieni (Pohjaveden suojausrakenteiden käyttöikämitoitus ja tuotehyväksyntä, VTT 2004). Kuusiselän pintakerroksen alaosassa on suunniteltu käytettäväksi tuhkaa enintään 30 % moreeniin sekoitettuna kerroksessa, jonka vahvuus on 700 mm. Koko 1 000 mm:n pintarakenteessa tuhkan osuus on siten enintään 21 %.

7 Ahma ympäristö Oy:n tekemän tuhkan testitulosten mukaan kokonaiskalsiumin määrä on suurin Kolarin ja Ylläksen tuhkassa (17,3 32,1 %). Suksiaavan tuhkassa kokonaiskalsium on 10,2 %. Muissa tuhkissa kokonaiskalsium vaihtelee 0,91 % ja 7,1 % välillä. Tuhkan määrä ja tuhkassa olevan kokonaiskalsiumin määrä on niin pieni, että se ei aiheuta VTT:n julkaisussa mainittuja pitkäaikaisia muutoksia vedenläpäisevyydessä. Bentoniittimaton noin 60 kertaa pienempi vedenläpäisevyys verrattuna mineraalikerroksen vedenläpäisevyysvaatimukseen antaa resursseja vedenläpäisevyyden muutoksille. Rakenteen suunnittelussa on käytetty mm. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008, jonka taulukon 6 mukaan vaihtoehtoisia rakenteita ovat mm. bentoniittimatto. Bentoniittimatto on valittu materiaaliksi rakenteeseen, koska se sallii hieman suuremman jätetäytön määrän ylittämättä rakenteen ylintä korkeutta ja sen rakentamisen aikainen tiiveysvaatimus on ehkä luotettavampi saavuttaa. Valintaan on vaikuttanut mm. ulkomailla tehtyjen tutkimuksien tulokset, joissa on havaittu mineraalisten tiivistysrakenteiden vedenläpäisevyyden kasvaneen muutaman sulamis- ja routimiskerran jälkeen 100 1 000 -kertaiseksi (Ympäristöopas 36). Salaojamaton vedenläpäisevyys Salaojamaton vaakasuuntainen vedenjohtokyky on esimerkiksi Enkadrain-salaojamaton tuotekortin mukaan vähintään kymmenkertainen salaojasoraan verrattuna, kun i=0,03. Suunnitellussa rakenteessa on moreenista ja kasvukerroksesta rakennettu pintakerros salaojamaton päällä, josta salaojamattoon aiheutuva kuormitus on alle 20 kpa. Suunnitellussa rakenteessa bentoniittimattoon kohdistuu pienempi hydraulinen paine, sillä rakenteessa käytetty salaojamatto poistaa vaakasuunnassa vedenpaineen tehokkaammin kuin kiviaineksesta rakennettu salaojituskerros. Tällöin tiivistyskerrokseen kohdistuu pienempi hydraulinen paine kuin rakenteessa, jossa salaojituskerros on rakennettu kiviaineksesta. Jäätymisen ja kasvillisuuden vaikutus rakenteen toimintaan Suunniteltu rakenne on matalampi kuin lupamääräyksen 34 mukainen rakenne. Muutokset kerrosvahvuudessa ovat salaojituskerroksessa sekä tiivistyskerroksessa, jotka molemmat on korvattu teknisillä ratkaisuilla. Salaojamaton syvyys rakenteen yläpinnasta on sama kuin lupamääräyksen 34 mukaisessa rakenteessa. Salaojamaton vedenjohtokyky on RTkortin 38570 mukaan vähintään kymmenkertainen salaojasoraan verrattuna, kun rakenteen kaltevuus i=0,03 (3 %). Vedenjohtokyky vastaavalla kaltevuudella RT-kortin mukaan on 0,09 0,33 l/s salaojamaton pituusmetriä kohden, jolloin rakenteeseen ei voida olettaa jäävän jäätyvää vettä. Rakenteen päälle ei suunnitelmassa ole osoitettu istutettavia kasveja vaan kasvukerros nurmetetaan. Kun salaojamatto on samalla syvyydellä

8 kuin lupamääräyksen 34 mukaisessa rakenteessa oleva salaojituskerros, on se suojassa suljetulle jätetäytölle juurtuvien kasvien juurilta. Yhteenveto vaihtoehtoisesta rakenteesta Salaojamaton yläpuolinen rakennevahvuus on lupamääräyksen 34 mukainen 1 000 mm. Salaojakerros ja tiivistyskerros on korvattu teknisillä ratkaisuilla, joita on käytetty pitkäaikaisesti maarakentamisessa. Niiden pitkäaikaiskäytössä ei ole osoitettu olevan ongelmia. Bentoniittimaton itsekorjautuvuus ja mineraalista tiivistyskerrosta huomattavasti pienempi vedenläpäisevyys antaa resursseja mahdollisia muutoksia vastaan. Bentoniittimatto on myös helppo asentaa, jolloin sen avulla saadaan aikaiseksi homogeeninen tiivistysrakenne. Bentoniittimatto sallii myös suhteellisen suuren muodonmuutoksen (> 10 %), jolloin se säilyy pitkään toimintakuntoisena rakenteen painuessa sekä myös roudan aiheuttamia liikkeitä vastaan. Salaojamaton vaakasuuntaisen salaojasoraa suuremman vedenjohtokyvyn ansiosta hydraulinen gradientti bentoniittimattoa vastaan on myös pienempi kuin rakenteessa, jossa tiivistyskerroksen päällä käytetään mineraalista salaojakerrosta. Aiemmin mainitun VTT:n julkaisun mukaan suuri kalsuimionikonsentraatio johtaa vedenläpäisevyyden kasvuun bentoniitissa suurilla hydraulisen gradientin arvoilla. Rakenteessa käytettävän tuhkan laatu Pintarakenteeseen on esitetty sekoitettavan tuhkaa enintään 30 % osuudella korvaamaan luonnonmateriaaleja 300 mm kasvukerroksen alapuolisessa 700 mm:n pintakerroksessa. Käytettävä tuhka on Suosiolan voimalaitoksen pohjatuhkaa tai Suksiaavan tuhkankaatopaikalle läjitettyä tuhkaa. Pohjatuhkan pitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) tuhkajakeille säädetyt pitoisuusraja-arvot ja liukoisuusraja-arvot. Suksiaavan läjitysalueelle sijoitetun tuhkan haitta-ainepitoisuudet ovat korkeammat, mutta nekin alittavat pääosin asetuksen vaatimukset. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 25.2.2015 muun muassa tarkemmilla tiedoilla esitetyn rakenteen vastaavuudesta lupamääräyksen mukaiseen hakemukseen ja tiedoilla pintarakenteessa käytettäväksi esitetyn tuhkan laadusta. Täydennysten sisältä on keskeisiltä osin esitetty edellä kertoelmaosassa.

9 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä Rovaniemen kaupungissa 14.3.2016 13.4.2016. Ilmoitus hakemuksesta on julkaistu 16.3.2016 Uusi Rovaniemi -lehdessä. Kuulutus hakemuksesta on julkaistu lupaviranomaisen internetsivuilla osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. Lupaviranomaisen internetsivuilla on lisäksi julkaistu hakemuksen keskeinen sisältö. Lausuntoa on pyydetty Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Rovaniemen kaupungilta sekä kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1. Lapin ELY-keskus Lapin ELY-keskus katsoo esitetyn pintarakenteen muutossuunnitelman olevan perusteltu ja toteuttamiskelpoinen, eikä sen toimeenpanosta odoteta aiheutuvan ympäristölle vaaraa tai merkityksellistä haittaa. Esitetyn aineiston perusteella voidaan suunnitelman mukaisella rakenteella saavuttaa ympäristöluvassa pintarakenteen tiiveydelle edellytettyjä vaatimuksia merkittävästi parempi suojaustaso. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että bentoniittimaton asennusalustan tiivistykseen ja tasaisuuden varmistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Huolellisesti rakennettuna esitetty pintarakenne voi mahdollistaa paremman lopputuloksen myös jätetäytön painumien hallinnan ja lopullisen pintarakenteen pysyvyyden kannalta. Lähtökohdat pintarakenteen pysyvyyteen ovat ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hyvät. Kuusiselän kaatopaikka on ollut toiminnassa 15.11.2005 lähtien eli suhteellisen lyhyen ajan. Täyttöalue on perustettu kovalle pohjamaalle, jolle on tehty EU-vaatimukset täyttävät tiivisterakenteet. Täyttöalueen eri osiin on loppusijoitettu saman tyyppistä jätemateriaalia, eli pääosin kotitalouksien sekajätettä. Pintarakennusmassojen jätetäytön sisäiseen veteen kohdistamasta kompressiovaikutuksesta sekä jätteiden sisältämän orgaanisen aineksen hajoamisesta on odotettavissa aiheutuvan jossain määrin jätetäytön painumista, mutta sen voidaan olettaa olevan suhteellisen tasaista koko jätetäytön alueella. Jätetäytön tiivistymistä on osin jo tapahtunut, johtuen jätteiden omasta painosta ja välipeittokerrosmaiden painosta sekä työkoneiden (jäteautot, kaatopaikkajyrä) liikkumisesta jätepatjan päällä. Korvaamalla puolimetrinen mineraalinen tiivistekerros bentoniittimatolla säästetään neitseellisiä luonnonmateriaaleja. Myös kasvukerroksen alapuoliseen pintakerrokseen sekoitettavilla lämpölaitostuhkilla voidaan jossain määrin säästää luonnon maa-aineksia.

10 ELY-keskuksen valvojat ovat tarkastuskäynneillään joutuneet useampaan kertaan kiinnittämään huomiota kaatopaikan reuna-alueiden roskaantumiseen varsinaisen jätetäytön ulkopuolella. Jonkin verran on siivoustoimilla tilannetta saatu parannettua, muttei riittävästi. Valvontaviranomainen onkin sopinut toiminnanharjoittajan kanssa, että kaatopaikkaalue tullaan siivoamaan perusteellisesti loppukeväällä 2016 käynnistyvän sulkemistyön yhteydessä. Lupahakemukseen on sisällytetty suunnitellun siivousalueen kartta. Sen osalta ELY-keskus katsoo, että esitettyä siivousaluetta tulee laajentaa käsittämään koko aidattu kaatopaikka-alue. Myös aidan ulkopuolinen lähialue tulee siivoustyön yhteydessä tarkastaa ja kerätä sieltä mahdolliset kaatopaikkaroskat. Marraskuun 2015 alusta lähtien on yhdyskuntien sekajätepussit toimitettu Kuusiselän sijasta Oulun jätevoimalaan. Kuusiselässä käsiteltävän jätteen määrä on siten aivan olennaisesti pienenemässä. Tämän odotetaan helpottavan merkittävästi myös mm. kaatopaikan tuulille alttiista sijaintipaikasta aiheutuvaa roskaantumisongelmaa. Lapin ELY-keskus esittää näkemyksenään, että kaatopaikan sulkemistyön käynnistämiseen voidaan tarvittaessa myöntää ympäristönsuojelulain (527/2014) 199 :n mukainen aloittamislupa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. 2. Rovaniemen kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta on ilmoittanut, että sillä ei ole lausuttavaa asiassa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on 10.5.2016 antamassaan vastineessa todennut, että sulkemistyön rakennusurakkaan sisältyy siivoustyö kaatopaikan välittömässä läheisyydessä. Muun kaatopaikan aidan sisäpuolisen siivouksen toteuttaa Napapiirin Residuum Oy omana työnä. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU Aluehallintovirasto jättää hakemuksen tutkimatta siltä osin, kun hakija on pyytänyt aluehallintovirastoa hyväksymään kaatopaikan sulkemissuunnitelman. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto hyväksyy Napapiirin Residuum Oy:n hakemuksen kaatopaikan toimintaa koskevan ympäristöluvan nro 134/11/1 mukaisen

11 tiivistyskerroksen korvaamisesta hakemuksen mukaisella bentoniittimatolla ja kuivatuskerroksen korvaamisesta hakemuksen mukaisella salaojamatolla. Aluehallintovirasto myöntää Napapiirin Residuum Oy:lle ympäristöluvan tuhkan hyötykäyttämiseen kaatopaikan pintarakenteessa. Kaatopaikan pintarakenteiden toteuttamisessa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä ja muilta osin lainvoimaisessa ympäristölupapäätöksessä annettuja määräyksiä. Sulkemistyössä on lisäksi otettava huomioon, mitä ELY-keskus sulkemissuunnitelman hyväksymisen yhteydessä edellyttää. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Bentoniittimaton alapinta ja salaojamaton yläpinta on suojattava tuotteen valmistajan vaatimusten mukaisesti rakenteeseen kohdistuvien haitallisten pistemäisten kuormien estämiseksi. Suojakerrokset eivät saa heikentää rakenteen ympäristönsuojelullista toimintaa. 2. Pintarakenteessa saa hyödyntää vain puun ja turpeen poltossa muodostuvaa energiantuotantolaitoksen pohjatuhkaa. Tuhkan enimmäismäärä saa olla 30 paino- % toteutettavasta rakenteesta. 3. Valmiin pintarakenteen alueelta ei saa poistaa talviaikana lunta tai tehdä sinne auki pidettäviä tiealueita. 4. Luvan saajan on säännöllisesti poistettava pintarakenteen päältä puumainen kasvillisuus. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Toimintaa koskevan lainvoimaisen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksessä 38. on määrätty, että rakentamis- ja laadunvalvontasuunnitelma toimitetaan Lapin ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Näin ollen aluehallintovirasto ei ole tältä osin asiassa toimivaltainen viranomainen.

12 Ympäristölupaharkinta ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksessa on pyydetty lupaa hyödyntää tuhkaa pintarakenteen 700 mm paksussa kerroksessa. Käytettävän tuhkan määrä on noin 10 000 tonnia. Kyseessä ei ole sellainen tuhkan hyötykäyttökohde, josta säädetään valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006). Näin ollen tuhkan hyötykäyttö edellyttää ympäristölupaa. Lento- ja pohjatuhkien käyttäminen vapaasti hakemuksen mukaisesti voi lisätä jätealueesta aiheutuvaa kuormitusta vesiin ja vaarantaa bentoniittimaton toiminnan. Näin ollen hyötykäyttöä on rajoitettu lupamääräyksestä ja sen perusteluista ilmenevästi. Tuhkan lupamääräyksiä noudattava käyttäminen kaatopaikka-alueen sulkemisessa pintarakennekerroksessa täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säädösten vaatimukset. Tuhkan hyötykäyttö ei aiheuta lupamääräykset huomioon ottaen ympäristönsuojelulain 49 :n 1 momentissa tarkoitettua luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 16 17 :ssä tarkoitettua maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Tuhkan hyötykäyttö rakenteessa ei ole sellaista toimintaa, jonka osalta olisi asetettava vakuus. Pintarakenne voidaan toteuttaa myös kokonaan luonnonmateriaaleista. Vastaavan suojatason saavuttaminen Esitetyn rakenteen läpäisevä vesimäärä tulee laskennallisesti jäämään pienemmäksi kuin alkuperäisellä mineraalisella tiivistyskerroksella. Salaojamaton vedenläpäisevyys täyttää samat vaatimukset kuin mineraaliselle kuivatuskerrokselle on asetettu. Teknisesti rakenne on helpompi toteuttaa kuin mineraalisista kerroksista toteutettu rakenne. Rakentamisessa olevien virhemahdollisuuksien vähentyessä voidaan rakenteen toimivuuden arvioida olevan pitkällä ajalla parempi kuin alkuperäisen rakenteen. Hyväksytyssä rakenteessa bentoniittimatto tulee 500 mm lähemmäksi maanpintaa ja salaojakerros muodostuu 1 000 mm:n syvyydessä olevasta ohuesta teknisestä rakenteesta. Ohuemman rakenteen vuoksi rakenne on alttiimpi syvälle tunkeutuvien juurien vaikutukselle ja myös mahdollisen jäätymis-sulamis -syklin vaikutuksille. Nämä vaikutukset on kuitenkin lupamääräyksiä noudatettaessa arvioitu sellaisiksi, että niillä ei ole olennaista vaikutusta rakenteen toimintaan.

13 Näin ollen bentoniittimaton ja salaojamaton yhdistelmällä saavutetaan vähintään vastaava ympäristönsuojelun taso kuin lainvoimaisen ympäristölupapäätöksen mukaisella rakenneratkaisulla. Asiassa ei ole kyseessä kaatopaikkoja koskevan valtioneuvoston asetuksen 9 :n tarkoittamasta vaatimusten lieventämisestä. Näin ollen asiassa ei ole ollut tarpeen esittää sellaista kokonaisarviointia, kuin mainitussa pykälässä edellytetään. Lupamääräysten perustelut 1. Keinotekoisten rakenteiden toiminnan osalta on tärkeää, että niiden ylä- tai alapuolisista rakennekerroksista ei aiheudu sellaisia pistemäisiä kuormia, jotka voisivat rikkoa rakennetta. Määräyksellä varmistetaan, että asia otetaan huomioon lopullisessa suunnittelussa ja rakentamisessa. 2. Kaatopaikan pintarakeena käytettäväksi hyväksytyn natriumbentoniittimaton vedenläpäisevyyskykyä ja paisumisindeksiä heikentää kationinvaihto, jossa natrium korvautuu esimerkiksi kalsiumilla. Hakemuksen mukaan etenkin lentotuhkan (Suksiaavalle läjitetty) liukoisten aineiden määrä on huomattavasti suurempi kuin pohjatuhkassa. Lentotuhkan käyttäminen pintarakenteessa lisää siitä liukenevien kationien määrää ja sitä kautta heikentää bentoniittimaton pitkäaikaistoimivuutta. Kaatopaikan pintarakenteeseen kuuluvan tiivistyskerroksen on yhdessä kuivatuskerroksen kanssa tarkoitus estää sadevesien kulkeutuminen jätetäyttöön. Rakenteen tulee säilyä toimintakykyisenä huomattavan pitkään (>100 vuotta). Pintakerrokseen ei voi hyväksyä käytettäväksi materiaaleja, jotka heikentävät tai voivat heikentää tiivistyskerroksen pitkäaikaiskestävyyttä. Näin ollen lupaa lentotuhkan käyttämiseen pintarakenteessa ei ole myönnetty. Pääosin petihiekasta koostuvalla pohjatuhkalla ei ole sellaisia vaikutuksia rakenteeseen, etteikö sitä voisi käyttää. Lentotuhkan käyttö rakenteessa ei ole myöskään tarpeen lannoitetarkoituksessa, koska suljetun kaatopaikan alueen kasvillisuus on juurien tunkeutumisen haittojen estämiseksi tarkoitus pitää kohtuullisen niukkana. 3. Suljetun kaatopaikan pitämisellä lumipeitteisenä vähennetään roudan tunkeutumissyvyyttä ja edelleen riskiä bentoniittimaton ominaisuuksien heikentymiselle jäätymis-sulamis -syklien seurauksena. 4. Tiivistys- ja kuivatuskerrosten ollessa lähempänä maan pintaa on tärkeää estää kasvien juurien tunkeutuminen syvälle rakenteeseen ja siitä mahdollisesti aiheutuva rakenteiden vaurioituminen. Käytännössä määräys tarkoittaa, että alueelle ei saa päästää kasvamaan puustoa.

14 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lapin ELY-keskuksen lausunnon osalta todetaan, että asiassa ei ole kyse kaatopaikkatoiminnan aiheuttamasta roskaantumisesta, eikä roskaantumisen estämisestä sen johdosta ole annettu määräyksiä. Roskaamisen estämistä ja alueen siistimistä koskee lainvoimaisen ympäristöluvan lupamääräys 3. Hakemuksessa ei ole esitetty pyyntöä määrätä oikeudesta toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Näin ollen aluehallintovirasto ei ole tutkinut asiaa tältä osin. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 89 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 93 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 70 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 48, 49, 52, 54 ja 59 :t Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (331/2013)

15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1 540 euroa. Lasku lähetetään Teille erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Kysymyksessä on muu kuin taulukon mukainen ympäristölupa-asia, joten asian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 55 euroa/h. Käytetty työmäärä on 28 tuntia. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2014 ja 2015 (1092/2013) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Rovaniemen kaupungin terveydensuojeluviranomainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja Uusi Rovaniemi -lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Rovaniemen kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Kuulutuksesta ilmoitetaan Uusi Rovaniemi -nimisessä sanomalehdessä.

16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Juha Anttila Sami Koivula Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Juha Anttila (puheenjohtaja) ja Sami Koivula (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 651 tai 0295 017 500. SK/am Liite Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituksen toimittaminen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 23.6.2016. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuin-ympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusoikeus on myös saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa säädetyn mukaisesti. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. 1 Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.