Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Samankaltaiset tiedostot
Runkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta.

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

GERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

KARDIOLOGIA. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, HUS, Puh. (09) ,

Runkokoulutus (3kk) Vähintään 3 kk palvelua tulee suorittaa jollakin kirurgisella erikoisalalla tai anestesiologian ja tehohoidon erikoisalalla.

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (eriytyvä koulutus 80 tuntia + runkokoulutus 60 tuntia)

SISÄTAUDIT. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. Sisätautien runkokoulutus

REUMATOLOGIA

ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA

PERINNÖLLISYYSLÄÄKETIEDE

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

NEUROKIRURGIA

SYÖPÄTAUDIT

KÄSIKIRURGIA

LASTENTAUDIT. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Heikinheimo KLL/Lasten ja nuorten klinikka PL 281, HUS,

Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. kirurgian alojen runkokoulutus

KEUHKOSAIRAUDET JA ALLERGOLOGIA

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

GASTROENTEROLOGIA. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. Sisätautien runkokoulutus

KLIININEN FARMAKOLOGIA JA LÄÄKEHOITO

SUU- JA LEUKAKIRURGIA

KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

OIKEUSLÄÄKETIEDE

NEUROLOGIA. Tavoitteet

FYSIATRIA. Vastuuhenkilö: Dos. Mats Grönblad KLL/Fysiatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,

OIKEUSPSYKIATRIA

PSYKIATRIA. Vastuuhenkilöt: Psykiatrian erikoisalojen runkokoulutus Prof. Erkki Isometsä Puh. (09) ,

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

LASTENPSYKIATRIA

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

IHOTAUDIT JA ALLERGOLOGIA

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta /2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE

Ilmoittaudu lääketieteellisessä tiedekunnassa neurologian koulutusohjelmaan.

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)

Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta. Filosofian lisensiaatin tutkintoon sisältyvä sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Yliopistokoulutukseen kuuluu jatkuva sädeturvakoulutus työpaikkakoulutuksena. Oppimateriaalina toimii säteilylainsäädäntö soveltuvin osin.

ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO

Vastuuhenkilö: Prof. Erkki Vilkman Foniatrian poliklinikka, Haartmaninkatu 4 E, PL 220, HUS, Puh. (09) ,

1.3 Sairaalamikrobiologin koulutus Sairaalamikrobiologikoulutus (4 vuotta)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

YLEISLÄÄKETIEDE

TERVEYDENHUOLTO

LOKIKIRJA. Keuhkosairauksiin erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi. Ilmoittautunut koulutusohjelmaan. Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Nimi

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA

alaan kuuluvien diagnostisten toimenpiteiden ja muiden tutkimusten indikaatiot ja tulkinnan

NUORISOPSYKIATRIA

YLEISLÄÄKETIEDE (Kansanterveystieteen laitos)

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

II PERUSTERVEYDENHUOLLON LISÄKOULUTUS

Palliatiivisen lääketieteen koulutus

Lääkärien ammatillinen jatkokoulutus - vinkkejä sääntöviidakkoon

Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma

Sähköiset exam-kuulustelut erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

LIIKUNTALÄÄKETIEDE

SILMÄTAUDIT

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.

YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen

Sairaalakoulutus (väh. 6 kk) Palvelupaikka/Erikoisala Aikaväli Kesto (v, kk, pv) Tiedekunta täyttää:

KLIININEN KEMIA Vastuuhenkilö: Prof. Pirkko Vihko. Kliinisen kemia yksikkö, Haartmaninkatu 8, huone A423b. PL 63, Helsingin yliopisto

AMCH-seminaari Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

On suositeltavaa, että erikoistuvalla lääkärillä on eriytyvään koulutukseen hakeutuessaan suoritettuna koulutukseen sisältyvä runkokoulutus.

1 (5) Lääketieteellisen tiedekunnan oppiaineet ja yksiköt Tutkimusohjelmat Tohtoriohjelmat

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka

Sivuosa-alue Toinen suoritetaan suupatologian erikoisalaan liittyvänä sivuosa-alueen kuulusteluna, toinen on vapaavalintainen.

Helsingin yliopisto Kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkärikoulutuksen koulutusohjelma

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen OPS

Erikoislääkärikoulutus Opinto-opas ,

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

Eriytyvä koulutus (3 v) Verisuonikirurgian eriytyvä koulutus suoritetaan yliopistosairaalassa.

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Runkokoulutus ( 2 v 3 kk) Kts. Kirurgian alojen runkokoulutus. Runkokoulutus ja eriytyvä koulutus on suoritettava pääsääntöisesti eri sairaaloissa.

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. LL-tutkintopvä Laillistuspvä Opinto-oikeuspvä

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Update on the residency training

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

Päivitetty TDKN E 2 a

Lääkärifoorumi : Erikoislääkärikoulutuksen laatu. Terhi Savolainen koordinaattori, UEF, lääketieteen laitos

Terveyskeskussopimukset

Transkriptio:

2011-2009 KLIININEN MIKROBIOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Seppo Meri, HUSLAB/Kliinisen mikrobiologian vastuualue, Haartmaninkatu 3, PL 400, 00029 HYKS Puh. (09) 191 26758, seppo.meri@helsinki.fi Tavoitteet Erikoiskoulutuksen läpikäytyään erikoistuvan tulee osata ne tiedot ja dot, joita hän tarvitsee voidakseen vastata kliinisen mikrobiologian erikoislääkärijohtoisen yksikön toiminnasta. Hänen tulee hallita pääpiirteittäin infektiotautien taudinkuvat, epidemiologia, ehkäisy ja hoito infektiotautien mikrobiologinen laboratoriodiagnostiikka immuunisairauksien ja immuunipuutostilojen laboratoriodiagnostiikka yllä mainittujen laboratoriomenetelmien laadunvalvonta sairaalainfektioiden tutkiminen, epidemiologia ja torjunta yleiset mikrobiologiset työturvallisuusnäkökohdat ja mikrobiologisen laboratorion työturvallisuusvaatimukset infektiotautilainsäädäntö. Lisäksi hänen tulee kyetä toimimaan alansa erityiskysymysten opettajana terveydenhuollon henkilöstön koulutuksessa, jakamaan alansa yleistä terveystietoutta ja tuntea terveydenhuollon hallintoa KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Koulutusohjelman kokonaispituus on 5 vuotta. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Erikoistumiskoulutus (4 v 3 kk) Erikoistumiskoulutuksesta 3 kk suoritetaan lääkärin virassa, toimessa tehtävässä jollakin joillakin seuraavista aloista: sisätaudit, lastentaudit, kirurgia, naistentaudit ja synnytykset, keuhkosairaudet, iho- ja sukupuolitaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä syöpätaudit ja sädehoito. Tavoitteena on antaa kokemusta erikoissairaanhoidosta ja sen piirissä toimivien kliinisten yksikköjen toiminnasta. Oman erikoisalan koulutus sisältää 4 vuotta palvelua kliinisen mikrobiologian näytetutkimustoimintaa suorittavassa laboratoriossa siten, että vähintään 1 v 6 kk koulutuksesta on kliinistä bakteriologiaa, vähintään 1 vuosi kliinistä immunologiaa (ml. infektioserologia), vähintään 1 vuosi kliinistä virologiaa. Erikoisalan koulutuksen tulee myös sisältää koulutusyksikön riittäväksi katsoma määrä mykologiaa ja parasitologiaa. Yhteensä korkeintaan 6 kk erikoistumiskoulutuksesta voidaan kuitenkin suorittaa toimimalla infektiotautien osastolla tutkijana koulutusyksikön hyväksymässä kliinisen mikrobiologian tutkimuslaitoksessa. Koulutuspaikkana toimii Helsingin yliopiston kliinisteoreettisen laitoksen bakteriologian ja immunologian sekä virologian osastot sekä HUSLABin kliinisen mikrobiologian vastuualue. Koulutusvirkoja ovat yllämainittujen osastojen ne assistentuurit, joihin liittyy HYKS-sivuvirka. Lisäksi HUSLABilla on sairaalalääkärin koulutusvirkoja. Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2-5 tuntia viikossa. Koulutussairaalat ja kouluttajat: http://www.med.helsinki.fi/erikoislaakari Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (60 tuntia) Kliinisen mikrobiologian erikoisalan teoreettinen kurssimuotoinen opetus 60 tuntia järjestetään koulutusyksikköjen yhteistyönä. Siihen sisältyvät kurssit ja luentotilaisuudet käsittelevät

erityisesti seuraavia aiheita Bakteeri-infektioiden laboratoriodiagnostiikka Virusinfektioiden laboratoriodiagnostiikka Sieni- ja parasiitti-infektioiden laboratoriodiagnostiikka Uudet diagnostiset menetelmät Yleisimmunologian ja mikrobiologian perusteet Mikrobilääkkeet Infektiotaudit ml. etiologia, diagnostiikka, hoito, preventio, epidemiologia ja lainsäädäntö Kliinisen mikrobiologisen laboratorion johtaminen, toiminnan erityiskysymykset, hallinto, ATK-järjestelmät, laaduntarkkailu, yhteistyö infektiolääkärien, sairaalamikrobiologien ja muun sairaalahenkilökunnan kanssa Lähijohtajakoulutus (30 opintopistettä) Koulutuksen rungon muodostaa johtamisportfolio, johon kirjataan henkilökohset tavoitteet, omat havainnot työpaikalta ja siihen liittyvä pohdinta, merkinnät tapaamisista ohjaajien kanssa, kerätty palaute sekä koulutusohjelman mukaiset tehtävät ja opintosuoritteet. Koulutukseen lasketaan hyväksi perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen kuuluva hallinnollinen koulutus. Koulutukseen kuuluvat myös kirjallisen esityksen opetus, harjoitus ja hyväksytty suoritus. Sen lisäksi koulutukseen kuuluu kolme kaikille erikoisaloille yhteistä kaksipäiväistä lähiopetusjaksoa sekä vähintään kaksi erikoisalakohsta lähiopetuspäivää ( 4 iltapäivää) (yht. 10 op), itsenäisten kehittymistehtävien laadinta ja kirjallisuusosio. Koulutuksen voi suorittaa 2-6 vuoden aikana. 10 lähiopetuspäivää = 10 op Kehittymistehtävät 10 op Kirjallisuustehtävät 5 op Portfolio 5 op Lisätietoja: www.med.helsinki.fi/erikoislaakari/johtamiskoulutus ja http://blogs.helsinki.fi/lahijohtajakoulutus. Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Kullekin erikoistuvalle lääkärille määrätään, yhteistyössä erikoistuvan ja vastuuhenkilön kanssa, henkilökohnen ohjaaja (tutor), joka on kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri. Ohjaaja saattaa olla sama koko koulutuksen ajan tarpeen mukaan vaihtua. Henkilökohsen ohjaajan ja erikoistuvan tulee tavata toisensa säännöllisesti keskinäisen sopimuksensa mukaan. Vastuuhenkilön tulee laatia erikoistuvalle lääkärille henkilökohnen koulutussuunnitelma. Koulutuksen edistymistä seurataan ns. lokikirjan avulla. Erikoiskoulutuksen aikana siihen kirjataan viikoitn erikoistuvan toimipisteet. Lokikirjassa on myös luettelo oppialan keskeisimmistä tiedollisista ja dollisista osioista; erikoistuvan tulee saada opetusta kaikissa näissä osioissa ja annettu opetus kirjataan lokikirjaan. Koulutuksen tukena käytetään portfoliodokumentteja (ks. alempana). Arviointi toteutetaan erikoiskoulutusosion aikana koulutusyksikön toimesta kerran vuodessa. Arviointitilaisuuteen osallistuu erikoistuva, koulutuksen vastuuhenkilö sekä kouluttajia. Arviointitilaisuudessa käytetään EU:n ja tiedekunnan suosittelemaa tapaa ja siinä korostuu tasapuolisuus ja -arvoisuus sekä mahdollisuus vastavuoroiseen kritiikkiin. Arvioinnin tulee toimia myös kehityskeskusteluna, jossa laaditaan suunnitelma erikoistuvan lääkärin hyvien ominaisuuksien ja tojen kehittämiseksi. Erikoistuva laatii arviointitilaisuudesta ja kehityskeskustelusta portfoliodokumentin. Arviointiin liittyy myös kouluttajien ja koulutusyksikön laatima kirjallinen arvio, joka liitetään portfoliodokumentiksi. Erikoistuvan lääkärin tulee käydä koulutusohjelmaa suuntaavia keskusteluja kouluttajansa kanssa kerran kuukaudessa. Tällä tavalla on mahdollista nopeasti reagoida puutteisiin vääriin painotuksiin koulutuksessa. Kouluttajan tulee olla aina valmiina auttamaan ja arvioimaan erikoistuvan tekemiä ratkaisuja Muuhun kuin kliiniseen mikrobiologian koulutukseen ei esitetä erillisiä kouluttajia, mutta koulutuksen edistymistä seurataan lokikirjan avulla. Runkokoulutuksen päätyttyä erikoistuva

arvioi kirjallisesti saamansa koulutuksen laadun ja tarkoituksenmukaisuuden sekä oman edistymisensä (portfoliodokumentti). Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1. Murray P.R., Baron E.J., Pfaller M.A., Tenover F.C., & Youlken R.H. (Eds.): Manual of clinical microbiology (American Society for Microbiology) 2. Detrick B., Hamilton R.G. & Folds J.D. (Eds.): Manual of molecular and clinical laboratory immulogy (American Society of Microbiology) 3. Zuckerman A.J., Banatvala J.E. & Pattison J.R. (Eds.): Principles and practice of clinical virology (Wiley) 4. Mandell G.L., Bennett J.E. & Dolin R. (Eds.):Mandell, Douglas and Bennett's principles and practice of infectious diseases (Churchill Livingstone) Hoeprich P.D. & Jordan M.C. (Eds.): Infectious diseases: a modern treatise of infectious processes (Lippincott) Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. Journal of Clinical Microbiology 2. Clinical Infectious Diseases 3. Nature Reviews Immunology 3. Alaan liittyvät artikkelit kotimaisissa lääketieteellisissä aikakauslehdissä. Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin 2009-2007 KLIININEN MIKROBIOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Seppo Meri, HUSLAB/Kliinisen mikrobiologian vastuualue, Haartmaninkatu 3, PL 400, 00029 HYKS Puh. (09) 191 26758, seppo.meri@helsinki.fi Tavoitteet Erikoiskoulutuksen läpikäytyään erikoistuvan tulee osata ne tiedot ja dot, joita hän tarvitsee voidakseen vastata kliinisen mikrobiologian erikoislääkärijohtoisen yksikön toiminnasta. Hänen tulee hallita pääpiirteittäin infektiotautien taudinkuvat, epidemiologia, ehkäisy ja hoito infektiotautien mikrobiologinen laboratoriodiagnostiikka immuunisairauksien ja immuunipuutostilojen laboratoriodiagnostiikka yllä mainittujen laboratoriomenetelmien laadunvalvonta sairaalainfektioiden tutkiminen, epidemiologia ja torjunta yleiset mikrobiologiset työturvallisuusnäkökohdat ja mikrobiologisen laboratorion työturvallisuusvaatimukset infektiotautilainsäädäntö. Lisäksi hänen tulee kyetä toimimaan alansa erityiskysymysten opettajana terveydenhuollon henkilöstön koulutuksessa, jakamaan alansa yleistä terveystietoutta ja tuntea terveydenhuollon hallintoa KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Koulutusohjelman kokonaispituus on 5 vuotta. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Erikoistumiskoulutus (4 v 3 kk) Erikoistumiskoulutuksesta 3 kk suoritetaan lääkärin virassa, toimessa tehtävässä jollakin joillakin seuraavista aloista: sisätaudit, lastentaudit, kirurgia, naistentaudit ja synnytykset, keuhkosairaudet, iho-

ja sukupuolitaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä syöpätaudit ja sädehoito. Tavoitteena on antaa kokemusta erikoissairaanhoidosta ja sen piirissä toimivien kliinisten yksikköjen toiminnasta. Oman erikoisalan koulutus sisältää 4 vuotta palvelua kliinisen mikrobiologian näytetutkimustoimintaa suorittavassa laboratoriossa siten, että vähintään 1 v 6 kk koulutuksesta on kliinistä bakteriologiaa, vähintään 1 vuosi kliinistä immunologiaa (ml. infektioserologia), vähintään 1 vuosi kliinistä virologiaa. Erikoisalan koulutuksen tulee myös sisältää koulutusyksikön riittäväksi katsoma määrä mykologiaa ja parasitologiaa. Yhteensä korkeintaan 6 kk erikoistumiskoulutuksesta voidaan kuitenkin suorittaa toimimalla infektiotautien osastolla tutkijana koulutusyksikön hyväksymässä kliinisen mikrobiologian tutkimuslaitoksessa. Koulutuspaikkana toimii Helsingin yliopiston kliinisteoreettisen laitoksen bakteriologian ja immunologian sekä virologian osastot sekä HUSLABin kliinisen mikrobiologian vastuualue. Koulutusvirkoja ovat yllämainittujen osastojen ne assistentuurit, joihin liittyy HYKS-sivuvirka. Lisäksi HUSLABilla on sairaalalääkärin koulutusvirkoja. Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2-5 tuntia viikossa. Koulutussairaalat ja kouluttajat: http://www.med.helsinki.fi/erikoislaakari Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (60+20 tuntia) Kliinisen mikrobiologian erikoisalan teoreettinen kurssimuotoinen opetus 60 tuntia järjestetään koulutusyksikköjen yhteistyönä. Siihen sisältyvät kurssit ja luentotilaisuudet käsittelevät erityisesti seuraavia aiheita Bakteeri-infektioiden laboratoriodiagnostiikka Virusinfektioiden laboratoriodiagnostiikka Sieni- ja parasiitti-infektioiden laboratoriodiagnostiikka Uudet diagnostiset menetelmät Yleisimmunologian ja mikrobiologian perusteet Mikrobilääkkeet Infektiotaudit ml. etiologia, diagnostiikka, hoito, preventio, epidemiologia ja lainsäädäntö Kliinisen mikrobiologisen laboratorion johtaminen, toiminnan erityiskysymykset, hallinto, ATKjärjestelmät, laaduntarkkailu, yhteistyö infektiolääkärien, sairaalamikrobiologien ja muun sairaalahenkilökunnan kanssa Johtamis- ja hallinnollisen koulutuksen minimivaatimus on 20 tuntia. Koulutus koostuu kaikille erikoisaloille yhteisistä hallintoon liittyvistä kursseista ja luentotilaisuuksista. Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Kullekin erikoistuvalle lääkärille määrätään, yhteistyössä erikoistuvan ja vastuuhenkilön kanssa, henkilökohnen ohjaaja (tutor), joka on kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri. Ohjaaja saattaa olla sama koko koulutuksen ajan tarpeen mukaan vaihtua. Henkilökohsen ohjaajan ja erikoistuvan tulee tavata toisensa säännöllisesti keskinäisen sopimuksensa mukaan. Vastuuhenkilön tulee laatia erikoistuvalle lääkärille henkilökohnen koulutussuunnitelma. Koulutuksen edistymistä seurataan ns. lokikirjan avulla. Erikoiskoulutuksen aikana siihen kirjataan viikoitn erikoistuvan toimipisteet. Lokikirjassa on myös luettelo oppialan keskeisimmistä tiedollisista ja dollisista osioista; erikoistuvan tulee saada opetusta kaikissa näissä osioissa ja annettu opetus kirjataan lokikirjaan. Koulutuksen tukena käytetään portfoliodokumentteja (ks. alempana). Arviointi toteutetaan erikoiskoulutusosion aikana koulutusyksikön toimesta kerran vuodessa. Arviointitilaisuuteen osallistuu erikoistuva, koulutuksen vastuuhenkilö sekä kouluttajia. Arviointitilaisuudessa käytetään EU:n ja tiedekunnan suosittelemaa tapaa ja siinä korostuu tasapuolisuus ja -arvoisuus sekä mahdollisuus vastavuoroiseen kritiikkiin. Arvioinnin tulee toimia myös kehityskeskusteluna, jossa laaditaan suunnitelma erikoistuvan lääkärin hyvien ominaisuuksien ja tojen kehittämiseksi. Erikoistuva laatii arviointitilaisuudesta ja kehityskeskustelusta portfoliodokumentin. Arviointiin liittyy myös kouluttajien ja koulutusyksikön laatima kirjallinen arvio, joka liitetään portfoliodokumentiksi. Erikoistuvan lääkärin tulee käydä koulutusohjelmaa suuntaavia keskusteluja kouluttajansa kanssa kerran kuukaudessa. Tällä tavalla on mahdollista nopeasti reagoida puutteisiin vääriin painotuksiin koulutuksessa. Kouluttajan tulee olla aina valmiina auttamaan ja arvioimaan erikoistuvan tekemiä

ratkaisuja Muuhun kuin kliiniseen mikrobiologian koulutukseen ei esitetä erillisiä kouluttajia, mutta koulutuksen edistymistä seurataan lokikirjan avulla. Runkokoulutuksen päätyttyä erikoistuva arvioi kirjallisesti saamansa koulutuksen laadun ja tarkoituksenmukaisuuden sekä oman edistymisensä (portfoliodokumentti). Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1. Murray P.R., Baron E.J., Pfaller M.A., Tenover F.C., & Youlken R.H. (Eds.): Manual of clinical microbiology (American Society for Microbiology) 2. Detrick B., Hamilton R.G. & Folds J.D. (Eds.): Manual of molecular and clinical laboratory immulogy (American Society of Microbiology) 3. Zuckerman A.J., Banatvala J.E. & Pattison J.R. (Eds.): Principles and practice of clinical virology (Wiley) 4. Mandell G.L., Bennett J.E. & Dolin R. (Eds.):Mandell, Douglas and Bennett's principles and practice of infectious diseases (Churchill Livingstone) Hoeprich P.D. & Jordan M.C. (Eds.): Infectious diseases: a modern treatise of infectious processes (Lippincott) Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. Journal of Clinical Microbiology 2. Clinical Infectious Diseases 3. Nature Reviews Immunology 3. Alaan liittyvät artikkelit kotimaisissa lääketieteellisissä aikakauslehdissä. Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin 2007-2005 KLIININEN MIKROBIOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Seppo Meri, HUSLAB/Kliinisen mikrobiologian vastuualue, Haartmaninkatu 3, PL 400, 00029 HYKS Puh. (09) 191 26758, seppo.meri@helsinki.fi Tavoitteet Erikoiskoulutuksen läpikäytyään erikoistuvan tulee osata ne tiedot ja dot, joita hän tarvitsee voidakseen vastata kliinisen mikrobiologian erikoislääkärijohtoisen yksikön toiminnasta. Hänen tulee hallita - pääpiirteittäin infektiotautien taudinkuvat, epidemiologia, ehkäisy ja hoito - infektiotautien mikrobiologinen laboratoriodiagnostiikka - immuunisairauksien ja immuunipuutostilojen laboratoriodiagnostiikka - yllä mainittujen laboratoriomenetelmien laadunvalvonta - sairaalainfektioiden tutkiminen, epidemiologia ja torjunta - yleiset mikrobiologiset työturvallisuusnäkökohdat ja mikrobiologisen laboratorion työturvallisuusvaatimukset - infektiotautilainsäädäntö Lisäksi hänen tulee kyetä toimimaan alansa erityiskysymysten opettajana terveydenhuollon henkilöstön koulutuksessa, jakamaan alansa yleistä terveystietoutta ja tuntea terveydenhuollon hallintoa KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Koulutusohjelman kokonaispituus on 5 vuotta. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Erikoistumiskoulutus (4 v 3 kk)

Erikoistumiskoulutuksesta 3 kk suoritetaan lääkärin virassa, toimessa tehtävässä jollakin joillakin seuraavista aloista: sisätaudit, lastentaudit, kirurgia, naistentaudit ja synnytykset, keuhkosairaudet, ihoja sukupuolitaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä syöpätaudit ja sädehoito. Tavoitteena on antaa kokemusta erikoissairaanhoidosta ja sen piirissä toimivien kliinisten yksikköjen toiminnasta. Oman erikoisalan koulutus sisältää 4 vuotta palvelua kliinisen mikrobiologian näytetutkimustoimintaa suorittavassa laboratoriossa siten, että - vähintään 1 v 6 kk koulutuksesta on kliinistä bakteriologiaa, - vähintään 1 vuosi kliinistä immunologiaa (ml. infektioserologia), - vähintään 1 vuosi kliinistä virologiaa Erikoisalan koulutuksen tulee myös sisältää koulutusyksikön riittäväksi katsoma määrä mykologiaa ja parasitologiaa. Yhteensä korkeintaan 6 kk erikoistumiskoulutuksesta voidaan kuitenkin suorittaa toimimalla infektiotautien osastolla tutkijana koulutusyksikön hyväksymässä kliinisen mikrobiologian tutkimuslaitoksessa. Koulutuspaikkana toimii Helsingin yliopiston kliinisteoreettisen laitoksen bakteriologian ja immunologian sekä virologian osastot sekä HUSLABin kliinisen mikrobiologian vastuualue. Koulutusvirkoja ovat yllämainittujen osastojen ne assistentuurit, joihin liittyy HYKS-sivuvirka. Lisäksi HUSLABilla on sairaalalääkärin koulutusvirkoja. Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2-5 tuntia viikossa. Koulutussairaalat ja kouluttajat: http://www.med.helsinki.fi/erikoislaakari Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (60+20 tuntia) Kliinisen mikrobiologian erikoisalan teoreettinen kurssimuotoinen opetus 60 tuntia järjestetään koulutusyksikköjen yhteistyönä. Siihen sisältyvät kurssit ja luentotilaisuudet käsittelevät erityisesti seuraavia aiheita - Bakteeri-infektioiden laboratoriodiagnostiikka - Virusinfektioiden laboratoriodiagnostiikka - Sieni- ja parasiitti-infektioiden laboratoriodiagnostiikka - Uudet diagnostiset menetelmät - Yleisimmunologian ja mikrobiologian perusteet - Mikrobilääkkeet - Infektiotaudit ml. etiologia, diagnostiikka, hoito, preventio, epidemiologia ja lainsäädäntö - Kliinisen mikrobiologisen laboratorion johtaminen, toiminnan erityiskysymykset, hallinto, ATKjärjestelmät, laaduntarkkailu, yhteistyö infektiolääkärien, sairaalamikrobiologien ja muun sairaalahenkilökunnan kanssa. - Johtamis- ja hallinnollisen koulutuksen minimivaatimus on 20 tuntia. Koulutus koostuu kaikille erikoisaloille yhteisistä hallintoon liittyvistä kursseista ja luentotilaisuuksista. Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Kullekin erikoistuvalle lääkärille määrätään, yhteistyössä erikoistuvan ja vastuuhenkilön kanssa, henkilökohnen ohjaaja (tutor), joka on kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri. Ohjaaja saattaa olla sama koko koulutuksen ajan tarpeen mukaan vaihtua. Henkilökohsen ohjaajan ja erikoistuvan tulee tavata toisensa säännöllisesti keskinäisen sopimuksensa mukaan. Vastuuhenkilön tulee laatia erikoistuvalle lääkärille henkilökohnen koulutussuunnitelma. Koulutuksen edistymistä seurataan ns. lokikirjan avulla. Erikoiskoulutuksen aikana siihen kirjataan viikoitn erikoistuvan toimipisteet. Lokikirjassa on myös luettelo oppialan keskeisimmistä tiedollisista ja dollisista osioista; erikoistuvan tulee saada opetusta kaikissa näissä osioissa ja annettu opetus kirjataan lokikirjaan. Koulutuksen tukena käytetään portfoliodokumentteja (ks. alempana). Arviointi toteutetaan erikoiskoulutusosion aikana koulutusyksikön toimesta kerran vuodessa. Arviointitilaisuuteen osallistuu erikoistuva, koulutuksen vastuuhenkilö sekä kouluttajia. Arviointitilaisuudessa käytetään EU:n ja tiedekunnan suosittelemaa tapaa ja siinä korostuu tasapuolisuus ja -arvoisuus sekä mahdollisuus vastavuoroiseen kritiikkiin. Arvioinnin tulee toimia myös kehityskeskusteluna, jossa laaditaan suunnitelma erikoistuvan lääkärin hyvien ominaisuuksien ja tojen kehittämiseksi. Erikoistuva laatii arviointitilaisuudesta ja kehityskeskustelusta portfoliodokumentin. Arviointiin liittyy myös kouluttajien ja koulutusyksikön laatima kirjallinen arvio, joka liitetään portfoliodokumentiksi. Erikoistuvan lääkärin tulee käydä koulutusohjelmaa suuntaavia keskusteluja kouluttajansa kanssa

kerran kuukaudessa. Tällä tavalla on mahdollista nopeasti reagoida puutteisiin vääriin painotuksiin koulutuksessa. Kouluttajan tulee olla aina valmiina auttamaan ja arvioimaan erikoistuvan tekemiä ratkaisuja Muuhun kuin kliiniseen mikrobiologian koulutukseen ei esitetä erillisiä kouluttajia, mutta koulutuksen edistymistä seurataan lokikirjan avulla. Runkokoulutuksen päätyttyä erikoistuva arvioi kirjallisesti saamansa koulutuksen laadun ja tarkoituksenmukaisuuden sekä oman edistymisensä (portfoliodokumentti). Valtakunnallinen kuulustelu. Kirjat (viimeisin painos) 1. Hoeprich P.D. & Jordan M.C. (Eds.): Infectious diseases: a modern treatise of Infectious processes (Lippincott) Mandell G.L., Bennett J.E. & Dolin R. (Eds.):Mandell, Douglas and Bennett's principles and practice of infectious diseases (Churchill Livingstone) 2. Murray P.R., Baron E.J., Pfaller M.A., Tenover F.C., & Youlken R.H. (Eds.): Manual of clinical microbiology (American Society for Microbiology) 3. Chapel H., Haeney M., Misbah S. & Snowden N (Eds.): Essentials of clinical Immunology (Blackwell Science) Stites D.P. & Terr A.I., Parslow T.G. & Imboden J.B. (Eds.): Medical immunology (McGraw-Hill) 4. Zuckerman A.J., Banatvala J.E. & Pattison J.R. (Eds.): Principles and practice of Clinical virology (Wiley) Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. Journal of Clinical Microbiology 2. Journal of Infectious Diseases 3. Alaan liittyvät artikkelit kotimaisissa lääketieteellisissä aikakauslehdissä. Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin 2005-2003 KLIININEN MIKROBIOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Seppo Meri, HYKS-Laboratoriodiagnostiikka/ Kliinisen mikrobiologian vastuualue, Haartmaninkatu 3, PL 400, 00029 HYKS Puh. 09-19126758, seppo.meri@helsinki.fi Tavoitteet Erikoiskoulutuksen läpikäytyään erikoistuvan tulee osata ne tiedot ja dot, joita hän tarvitsee voidakseen vastata kliinisen mikrobiologian erikoislääkärijohtoisen yksikön toiminnasta. Hänen tulee hallita - pääpiirteittäin infektiotautien taudinkuvat, epidemiologia, ehkäisy ja hoito - infektiotautien mikrobiologinen laboratoriodiagnostiikka - immuunisairauksien ja immuunipuutostilojen laboratoriodiagnostiikka - yllä mainittujen laboratoriomenetelmien laadunvalvonta - sairaalainfektioiden tutkiminen, epidemiologia ja torjunta - yleiset mikrobiologiset työturvallisuusnäkökohdat ja mikrobiologisen laboratorion työturvallisuusvaatimukset - infektiotautilainsäädäntö Lisäksi hänen tulee kyetä toimimaan alansa erityiskysymysten opettajana terveydenhuollon henkilöstön koulutuksessa, jakamaan alansa yleistä terveystietoutta

ja tuntea terveydenhuollon hallintoa KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Koulutusohjelman kokonaispituus on 5 vuotta. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Erikoistumiskoulutus (4 v 3 kk) Erikoistumiskoulutuksesta 3 kuukautta suoritetaan lääkärin virassa, toimessa tehtävässä jollakin joillakin seuraavista aloista: sisätaudit, lastentaudit, kirurgia, naistentaudit ja synnytykset, keuhkosairaudet, iho- ja sukupuolitaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä syöpätaudit ja sädehoito. Tavoitteena on antaa kokemusta erikoissairaanhoidosta ja sen piirissä toimivien kliinisten yksikköjen toiminnasta. Oman erikoisalan koulutus sisältää 4 vuotta palvelua kliinisen mikrobiologian näytetutkimustoimintaa suorittavassa laboratoriossa siten, että - vähintään puolitoista vuotta koulutuksesta on kliinistä bakteriologiaa, - vähintään yksi vuosi kliinistä immunologiaa (ml. infektioserologia), - vähintään yksi vuosi kliinistä virologiaa Erikoisalan koulutuksen tulee myös sisältää koulutusyksikön riittäväksi katsoma määrä mykologiaa ja parasitologiaa.yhteensä korkeintaan puoli vuotta erikoistumiskoulutuksesta voidaan kuitenkin suorittaa toimimalla infektiotautien osastolla tutkijana koulutusyksikön hyväksymässä kliinisen mikrobiologian tutkimuslaitoksessa. Koulutuspaikkana toimii Helsingin yliopiston kliinisteoreettisen laitoksen bakteriologian ja immunologian sekä virologian osastot sekä HYKS- Laboratoriodiagnostiikan kliinisen mikrobiologian vastuualue. Koulutusvirkoja ovat yllämainittujen osastojen ne assistenttuurit, joihin liittyy HYKSsivuvirka. Lisäksi HYKS-Laboratoriodiagnostiikalla on sairaalalääkärin koulutusvirkoja. Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2-5 tuntia viikossa. Koulutussairaalat ja kouluttajat: http://www.ltdk.helsinki.fi/opiskelu/erikoislaakari/ Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (80 tuntia) Kliinisen mikrobiologian erikoisalan teoreettinen kurssimuotoinen opetus 60 h järjestetään koulutusyksikköjen yhteistyönä. Siihen sisältyvät kurssit ja luentotilaisuudet käsittelevät erityisesti seuraavia aiheita - Bakteeri-infektioiden laboratoriodiagnostiikka - Virusinfektioiden laboratoriodiagnostiikka - Sieni- ja parasiitti-infektioiden laboratoriodiagnostiikka - Uudet diagnostiset menetelmät - Yleisimmunologian ja mikrobiologian perusteet - Mikrobilääkkeet - Infektiotaudit ml. etiologia, diagnostiikka, hoito, preventio, epidemiologia ja lainsäädäntö

- Kliinisen mikrobiologisen laboratorion johtaminen, toiminnan erityiskysymykset, hallinto, ATK-järjestelmät, laaduntarkkailu, yhteistyö infektiolääkärien, sairaalamikrobiologien ja muun sairaalahenkilökunnan kanssa. - Johtamis- ja hallinnollisen koulutuksen minimivaatimus on 20 tuntia. Koulutus koostuu kaikille erikoisaloille yhteisistä hallintoon liittyvistä kursseista ja luentotilaisuuksista. Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Kullekin erikoistuvalle lääkärille määrätään, yhteistyössä erikoistuvan ja vastuuhenkilön kanssa, henkilökohnen ohjaaja (tutor), joka on kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri. Ohjaaja saattaa olla sama koko koulutuksen ajan tarpeen mukaan vaihtua. Henkilökohsen ohjaajan ja erikoistuvan tulee tavata toisensa säännöllisesti keskinäisen sopimuksensa mukaan. Vastuuhenkilön tulee laatia erikoistuvalle lääkärille henkilökohnen koulutussuunnitelma. Koulutuksen edistymistä seurataan ns. lokikirjan avulla. Erikoiskoulutuksen aikana siihen kirjataan viikoitn erikoistuvan toimipisteet. Lokikirjassa on myös luettelo oppialan keskeisimmistä tiedollisista ja dollisista osioista; erikoistuvan tulee saada opetusta kaikissa näissä osioissa ja annettu opetus kirjataan lokikirjaan. Koulutuksen tukena käytetään portfoliodokumentteja (ks. alempana). Arviointi toteutetaan erikoiskoulutusosion aikana koulutusyksikön toimesta kerran vuodessa. Arviointitilaisuuteen osallistuu erikoistuva, koulutuksen vastuuhenkilö sekä kouluttajia. Arviointitilaisuudessa käytetään EU:n ja tiedekunnan suosittelemaa tapaa ja siinä korostuu tasapuolisuus ja -arvoisuus sekä mahdollisuus vastavuoroiseen kritiikkiin. Arvioinnin tulee toimia myös kehityskeskusteluna, jossa laaditaan suunnitelma erikoistuvan lääkärin hyvien ominaisuuksien ja tojen kehittämiseksi. Erikoistuva laatii arviointitilaisuudesta ja kehityskeskustelusta portfoliodokumentin. Arviointiin liittyy myös kouluttajien ja koulutusyksikön laatima kirjallinen arvio, joka liitetään portfoliodokumentiksi. Erikoistuvan lääkärin tulee käydä koulutusohjelmaa suuntaavia keskusteluja kouluttajansa kanssa kerran kuukaudessa. Tällä tavalla on mahdollista nopeasti reagoida puutteisiin vääriin painotuksiin koulutuksessa. Kouluttajan tulee olla aina valmiina auttamaan ja arvioimaan erikoistuvan tekemiä ratkaisuja Muuhun kuin kliiniseen mikrobiologian koulutukseen ei esitetä erillisiä kouluttajia, mutta koulutuksen edistymistä seurataan lokikirjan avulla. Runkokoulutuksen päätyttyä erikoistuva arvioi kirjallisesti saamansa koulutuksen laadun ja tarkoituksenmukaisuuden sekä oman edistymisensä (portfoliodokumentti). Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1. Hoeprich P.D. & Jordan M.C. (Eds.): Infectious diseases: a modern treatise of infectious processes (Lippincott) Mandell G.L., Bennett J.E. & Dolin R. (Eds.): Mandell, Douglas and Bennett s principles and practice of infectious diseases (Churchill Livingstone) 2. Murray P.R., Baron E.J., Pfaller M.A., Tenover F.C., & Youlken R.H. (Eds.): Manual of clinical microbiology (American Society for Microbiology) 3. Chapel H., Haeney M., Misbah S. & Snowden N (Eds.): Essentials of clinical immunology (Blackwell Science)

Stites D.P. & Terr A.I., Parslow T.G. & Imboden J.B. (Eds.): Medical immunology (McGraw Hill) 4. Zuckerman A.J., Banatvala J.E. & Pattison J.R. (Eds.): Principles and practice of clinical virology (Wiley) Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. Journal of Clinical Microbiology 2. Journal of Infectious Diseases 3. Alaan liittyvät artikkelit kotimaisissa lääketieteellisissä aikakauslehdissä. Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin 2001-2003 KLIININEN MIKROBIOLOGIA Vastuuhenkilö: Vastaava ylilääkäri Martti Vaara HYKS-Laboratoriodiagnostiikka/ Kliinisen mikrobiologian vastuualue Haartmaninkatu 3, PL 400, 00029 HYKS Puh. 191 26302, martti.vaara@helsinki.fi Koulutusohjelman yleiskuvaus Kliinisen mikrobiologian koulutusohjelman pituus on 5 vuotta. Siihen sisältyy 6 kuukauden terveyskeskuspalvelu. Erikoistumiskoulutuksen pituus on 4,5 vuotta, josta 6 kuukautta suoritetaan joillakin kliinisillä erikoisalalla (ks. erikoisalat alla). Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2 5 tuntia viikossa Tavoitteet Erikoiskoulutuksen läpikäytyään erikoistuvan tulee osata ne tiedot ja dot, joita hän tarvitsee voidakseen vastata kliinisen mikrobiologian erikoislääkärijohtoisen yksikön toiminnasta. Hänen tulee hallita pääpiirteittäin infektiotautien taudinkuvat, epidemiologia, ehkäisy ja hoito infektiotautien mikrobiologinen laboratoriodiagnostiikka immuunisairauksien ja immuunipuutostilojen laboratoriodiagnostiikka yllä mainittujen laboratoriomenetelmien laadunvalvonta sairaalainfektioiden tutkiminen, epidemiologia ja torjunta yleiset mikrobiologiset työturvallisuusnäkökohdat ja mikrobiologisen laboratorion työturvallisuusvaatimukset infektiotautilainsäädäntö Lisäksi hänen tulee kyetä toimimaan alansa erityiskysymysten opettajana terveydenhuollon henkilöstön koulutuksessa, jakamaan alansa yleistä terveystietoutta ja tuntea terveydenhuollon hallintoa

Perusterveydenhuollon koulutus. Koulutusohjelmaan kuuluu puolen vuoden mitnen perusterveydenhuollon koulutus lääkärin virassa, toimessa tehtävässä. Tavoitteena on antaa riittävä yleiskuva perusterveydenhuollosta ja palvelujärjestelmän toiminnasta. Perusterveydenhuollon osuus suoritetaan terveyskeskuksessa ja se tulee pääsääntöisesti suorittaa kliinisen mikrobiologian erikoislääkärikoulutuksen alkuvaiheessa. KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Terveyskeskuspalvelu ( 6 kuukautta) Erikoistumiskoulutus (4 v 6 kk) Erikoistumiskoulutuksesta 6 kuukautta suoritetaan lääkärin virassa, toimessa tehtävässä jollakin joillakin seuraavista aloista: sisätaudit, lastentaudit, kirurgia, naistentaudit ja synnytykset, keuhkosairaudet, iho- ja sukupuolitaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä syöpätaudit ja sädehoito. Tavoitteena on antaa kokemusta erikoissairaanhoidosta ja sen piirissä toimivien kliinisten yksikköjen toiminnasta. Oman erikoisalan koulutus sisältää 4 vuotta palvelua kliinisen mikrobiologian näytetutkimustoimintaa suorittavassa laboratoriossa siten, että vähintään puolitoista vuotta koulutuksesta on kliinistä bakteriologiaa, vähintään yksi vuosi kliinistä immunologiaa (ml. infektioserologia), vähintään yksi vuosi kliinistä virologiaa Erikoisalan koulutuksen tulee myös sisältää koulutusyksikön riittäväksi katsoma määrä mykologiaa ja parasitologiaa. Yhteensä korkeintaan puoli vuotta erikoistumiskoulutuksesta voidaan kuitenkin suorittaa toimimalla infektiotautien osastolla tutkijana koulutusyksikön hyväksymässä kliinisen mikrobiologian tutkimuslaitoksessa. Koulutuspaikkana toimii Helsingin yliopiston kliinisteoreettisen laitoksen bakteriologian ja immunologian sekä virologian osastot sekä HYKS- Laboratoriodiagnostiikan kliinisen mikrobiologian vastuualue. Koulutusvirkoja ovat yllämainittujen osastojen ne assistenttuurit, joihin liittyy HYKSsivuvirka. Lisäksi HYKS-Laboratoriodiagnostiikalla on sairaalalääkärin koulutusvirkoja. HYKS:n kouluttajat: autoimmuunisairauksien diagnostiikka: dos. Aaro Miettinen bakteriologia: dos. Martti Vaara bakteeriserologia: dos. Ilkka Seppälä mykologia: dos. Pentti Kuusela parasitologia: prof. Seppo Meri virologia: prof. Carl-Henrik von Bonsdorf ja prof. Antti Vaheri Koulutussairaalat: http://www.ltdk.helsinki.fi/ opiskelu/erikoislaakari/

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (80 tuntia) Kliinisen mikrobiologian erikoisalan teoreettinen kurssimuotoinen opetus 60 h järjestetään koulutusyksikköjen yhteistyönä. Siihen sisältyvät kurssit ja luentotilaisuudet käsittelevät erityisesti seuraavia aiheita Bakteeri-infektioiden laboratoriodiagnostiikka Virusinfektioiden laboratoriodiagnostiikka Sieni- ja parasiitti-infektioiden laboratoriodiagnostiikka Uudet diagnostiset menetelmät Yleisimmunologian ja mikrobiologian perusteet Mikrobilääkkeet Infektiotaudit ml. etiologia, diagnostiikka, hoito, preventio, epidemiologia ja lainsäädäntö Kliinisen mikrobiologisen laboratorion johtaminen, toiminnan erityiskysymykset, hallinto, ATK-järjestelmät, laaduntarkkailu, yhteistyö infektiolääkärien, sairaalamikrobiologien ja muun sairaalahenkilökunnan kanssa. Johtamis- ja hallinnollisen koulutuksen minimivaatimus on 20 tuntia. Koulutus koostuu kaikille erikoisaloille yhteisistä hallintoon liittyvistä kursseista ja luentotilaisuuksista. Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Kullekin erikoistuvalle lääkärille määrätään, yhteistyössä erikoistuvan ja vastuuhenkilön kanssa, henkilökohnen ohjaaja (tutor), joka on kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri. Ohjaaja saattaa olla sama koko koulutuksen ajan tarpeen mukaan vaihtua. Henkilökohsen ohjaajan ja erikoistuvan tulee tavata toisensa säännöllisesti keskinäisen sopimuksensa mukaan. Vastuuhenkilön tulee laatia erikoistuvalle lääkärille henkilökohnen koulutussuunnitelma. Koulutuksen edistymistä seurataan ns. lokikirjan avulla. Erikoiskoulutuksen aikana siihen kirjataan viikotn erikoistuvan toimipisteet. Lokikirjassa on myös luettelo oppialan keskeisimmistä tiedollisista ja dollisista osioista; erikoistuvan tulee saada opetusta kaikissa näissä osioissa ja annettu opetus kirjataan lokikirjaan. Koulutuksen tukena käytetään portfoliodokumentteja (ks. alempana). Arviointi toteutetaan erikoiskoulutusosion aikana koulutusyksikön toimesta kerran vuodessa. Arviointitilaisuuteen osallistuu erikoistuva, koulutuksen vastuuhenkilö sekä kouluttajia. Arviointitilaisuudessa käytetään EU:n ja tiedekunnan suosittelemaa tapaa ja siinä korostuu tasapuolisuus ja -arvoisuus sekä mahdollisuus vastavuoroiseen kritiikkiin. Arvioinnin tulee toimia myös kehityskeskusteluna, jossa laaditaan suunnitelma erikoistuvan lääkärin hyvien ominaisuuksien ja tojen kehittämiseksi. Erikoistuva laatii arviointitilaisuudesta ja kehityskeskustelusta portfoliodokumentin. Arviointiin liittyy myös kouluttajien ja koulutusyksikön laatima kirjallinen arvio, joka liitetään portfoliodokumentiksi. Erikoistuvan lääkärin tulee käydä koulutusohjelmaa suuntaavia keskusteluja kouluttajansa kanssa kerran kuukaudessa. Tällä tavalla on mahdollista nopeasti

reagoida puutteisiin vääriin painotuksiin koulutuksessa. Kouluttajan tulee olla aina valmiina auttamaan ja arvioimaan erikoistuvan tekemiä ratkaisuja Muuhun kuin kliiniseen mikrobiologian koulutukseen ei esitetä erillisiä kouluttajia, mutta koulutuksen edistymistä seurataan lokikirjan avulla. Runkokoulutuksen päätyttyä erikoistuva arvioi kirjallisesti saamansa koulutuksen laadun ja tarkoituksenmukaisuuden sekä oman edistymisensä (portfoliodokumentti). Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1. Hoeprich P.D. & Jordan M.C. (Eds.): Infectious diseases: a modern treatise of infectious processes (Lippincott) Mandell G.L., Bennett J.E. & Dolin R. (Eds.):Mandell, Douglas and Bennett*s principles and practice of infectious diseases (Churchill Livingstone) 2. Murray P.R., Baron E.J., Pfaller M.A., Tenover F.C., & Youlken R.H. (Eds.): Manual of clinical microbiology (American Society for Microbiology) 3. Chapel H., Haeney M., Misbah S. & Snowden N (Eds.): Essentials of clinical immunology (Blackwell Science) Stites D.P. & Terr A.I., Parslow T.G. & Imboden J.B. (Eds.): Medical immunology (McGraw-Hill) 4. Zuckerman A.J., Banatvala J.E. & Pattison J.R. (Eds.): Principles and practice of clinical virology (Wiley) Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. Journal of Clinical Microbiology 2. Journal of Infectious Diseases 3. Alaan liittyvät artikkelit kotimaisissa lääketieteellisissä aikakauslehdissä. Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin