Runkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta.

Samankaltaiset tiedostot
SISÄTAUDIT. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. Sisätautien runkokoulutus

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

GERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,

KARDIOLOGIA. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, HUS, Puh. (09) ,

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (eriytyvä koulutus 80 tuntia + runkokoulutus 60 tuntia)

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

REUMATOLOGIA

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

LASTENTAUDIT. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Heikinheimo KLL/Lasten ja nuorten klinikka PL 281, HUS,

Runkokoulutus (3kk) Vähintään 3 kk palvelua tulee suorittaa jollakin kirurgisella erikoisalalla tai anestesiologian ja tehohoidon erikoisalalla.

KÄSIKIRURGIA

KEUHKOSAIRAUDET JA ALLERGOLOGIA

GASTROENTEROLOGIA. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. Sisätautien runkokoulutus

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

KLIININEN FARMAKOLOGIA JA LÄÄKEHOITO

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. kirurgian alojen runkokoulutus

NEUROLOGIA. Tavoitteet

PSYKIATRIA. Vastuuhenkilöt: Psykiatrian erikoisalojen runkokoulutus Prof. Erkki Isometsä Puh. (09) ,

NEUROKIRURGIA

KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

OIKEUSPSYKIATRIA

SYÖPÄTAUDIT

TERVEYDENHUOLTO

Ilmoittaudu lääketieteellisessä tiedekunnassa neurologian koulutusohjelmaan.

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

LASTENPSYKIATRIA

alaan kuuluvien diagnostisten toimenpiteiden ja muiden tutkimusten indikaatiot ja tulkinnan

FYSIATRIA. Vastuuhenkilö: Dos. Mats Grönblad KLL/Fysiatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,

NUORISOPSYKIATRIA

IHOTAUDIT JA ALLERGOLOGIA

OIKEUSLÄÄKETIEDE

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

YLEISLÄÄKETIEDE

Runkokoulutus ( 2 v 3 kk) Kts. Kirurgian alojen runkokoulutus. Runkokoulutus ja eriytyvä koulutus on suoritettava pääsääntöisesti eri sairaaloissa.

KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

SUU- JA LEUKAKIRURGIA

PERINNÖLLISYYSLÄÄKETIEDE

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Vastuuhenkilö: Prof. Erkki Vilkman Foniatrian poliklinikka, Haartmaninkatu 4 E, PL 220, HUS, Puh. (09) ,

On suositeltavaa, että erikoistuvalla lääkärillä on eriytyvään koulutukseen hakeutuessaan suoritettuna koulutukseen sisältyvä runkokoulutus.

Sairaalakoulutus (väh. 6 kk) Palvelupaikka/Erikoisala Aikaväli Kesto (v, kk, pv) Tiedekunta täyttää:

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. LL-tutkintopvä Laillistuspvä Opinto-oikeuspvä

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. HLL-tutkinnon laillistuspvm (Valviran todistus liitteeksi)

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka

Yliopistokoulutukseen kuuluu jatkuva sädeturvakoulutus työpaikkakoulutuksena. Oppimateriaalina toimii säteilylainsäädäntö soveltuvin osin.

YLEISLÄÄKETIEDE (Kansanterveystieteen laitos)

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen OPS

LASTENNEUROLOGIA. Vastuuhenkilö:

LOKIKIRJA. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi: Opinto-oikeus (pvm): Koulutusohjelman. TAYS, neuroalat ja kuntoutus

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

LIIKUNTALÄÄKETIEDE

I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

II PERUSTERVEYDENHUOLLON LISÄKOULUTUS

Lääkärien ammatillinen jatkokoulutus - vinkkejä sääntöviidakkoon

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

ERIKOISTUMINEN NEUROLOGIAAN ITÄ SUOMEN YLIOPISTOSSA JA KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

Eriytyvä koulutus (3 v) Verisuonikirurgian eriytyvä koulutus suoritetaan yliopistosairaalassa.

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta /2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

ENDOKRINOLOGIA

KIRURGIAN ALOJEN RUNKOKOULUTUS. Katso myös kirurgian runkokoulutuksen kotisivuthttp://

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: professori Jouko Jalonen

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSOPAS

ja Erikoislääkärikoulutus. Yleislääketieteen erityiskoulutus

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)

LOKIKIRJA. Keuhkosairauksiin erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi. Ilmoittautunut koulutusohjelmaan. Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Nimi

I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

SILMÄTAUDIT

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSOPAS

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET lukuvuosille

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.

Opinto-opas , Erikoislääkärikoulutus ja perusterveydenhuollon lisäkoulutus. Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö

TERVEYSKESKUSKOULUTUKSEN ERI VAIHEISSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT

KLIININEN KEMIA Vastuuhenkilö: Prof. Pirkko Vihko. Kliinisen kemia yksikkö, Haartmaninkatu 8, huone A423b. PL 63, Helsingin yliopisto

ERIKOISTUMINEN NEUROLOGIAAN ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA JA KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

YEK- ja runkokoulutusvaiheen terveyskeskusjakson. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori HY Ylilääkäri, HUS - Yleislääketieteen yksikkö

Lataa Sisätautien ytimessä. Lataa

Lääketieteellinen tiedekunta OPINTO-OPAS. Erikoislääkärikoulutus ja yleislääketieteen erityiskoulutus

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Terveyskeskussopimukset

Suomen Lääkäriliiton lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnoista

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS. OPINTO-OPAS lukuvuosille

Transkriptio:

2009-2011 Vastuuhenkilö: Prof. Hannele Yki-Järvinen KLL/Sisätautien osasto, Haartmaninkatu 8 Biomedicum huone C426B, PL 700, 00029 HUS Puh. 050 427 1664, hannele.yki-jarvinen@helsinki.fi Runkokoulutuksen suorittaneen tulee kyetä toimimaan sisätautien alalla lääkärintehtävissä siten, että hän hallitsee sairaalan päivystystoiminnassa tarvittavat perusvalmiudet sisätautien alalla ja siihen liittyvillä aloilla sekä hallitsee tärkeimpien sairauksien diagnostiikan ja hoidon sisätautien alalla ja siihen liittyvillä aloilla. Runkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta. Koulutusohjelman kokonaispituus on 6 vuotta, josta vähintään puolet tulee suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella. Sisätautien alan 6 vuoden koulutus jakautuu kolmeen osioon: 1) 9 kk terveyskeskuspalveluun, 2) 2 v 3 kk kestävään runkokoulutukseen ja 3) 3 vuotta kestävään sisätautien eriytyvään koulutukseen. Sisätautien 6 vuoden koulutusohjelmasta 9 kk suoritetaan terveyskeskuksessa, 0 12 kk aluesairaalassa, 1 3 vuotta keskussairaalassa ja 2 3 vuotta yliopistollisessa sairaalassa. Yliopistosairaalan ulkopuolisiin koulutuspaikkoihin voidaan katsoa kuuluvaksi sellaiset terveydenhuollon toimintayksiköt, jotka on liitetty yliopistosairaalaan 1.1.2000 tai sen jälkeen (esimerkiksi Jorvin ja Peijaksen sairaalat). Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Runkokoulutus on yhteinen sisätaudeille ja siitä eriytyville sisätautialoille sekä keuhkosairauksille ja allergologialle ja geriatrialle. Runkokoulutuksen tulisi olla pääosin samansisältöinen kaikilla edellä mainituilla aloilla. Valtaosa runkokoulutuksesta tapahtuu yliopistosairaalan ulkopuolisissa tiedekunnan hyväksymissä koulutussairaaloissa, joissa koulutuksesta vastaa vastuuhenkilön nimeämä yliopistosairaalan ulkopuolinen kouluttaja. Sisätautien alalla runkokoulutuksesta voi 0 12 kk suorittaa aluesairaalassa, 1 v 2 v 3 kk keskussairaalassa. Runkokoulutukseen voidaan hyväksyä palvelua muilta sisätauteihin liittyviltä erikoisaloilta 0 3 kk vastuuhenkilön harkinnan mukaan, näin ollen sisätautien palvelua edellytetään aina 2 vuotta. Erikoistuvalle lääkärille nimetään henkilökohtainen ohjaaja. Runkokoulutusvaihe on suositeltavaa suorittaa pääosin ennen sisätautien eriytyvää koulutusta. Erikoistuvien lääkäreiden valinnan koulutusohjelmaan suorittavat yhdessä sairaalan kouluttaja sekä yliopistosairaalan vastuuhenkilö. Runkokoulutukseen osallistuvien lääkäreiden tulee saada sisätautien alan koulutusta erityisesti sairauksissa, jotka ovat yleisiä ja joita esiintyy päivystystilanteissa (esim. sydän- ja verisuonisairaudet ja gastroenterologia). Koulutusta antavien yksikköjen on taattava erikoistuville lääkäreille riittävä kierto eri toimipisteiden välillä monipuolisen koulutuksen turvaamiseksi. Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2 5 tuntia viikossa.

Koulutussairaalat ja kouluttajat: http://www.med.helsinki.fi/erikoislaakari Ks. erikoisalan koulutusohjelman kuvaus Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (runkokoulutus 40 tuntia + eriytyvän alan koulutus) Runkokoulutuksen aikana on suoritettava vähintään 40 tuntia teoreettista kurssimuotoista koulutusta, joka painottuu sisätautien alan akuuttien sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon. Lähijohtajakoulutus (30 opintopistettä) Koulutuksen rungon muodostaa johtamisportfolio, johon kirjataan henkilökohtaiset tavoitteet, omat havainnot työpaikoilta ja siihen liittyvä pohdinta, merkinnät mentoritapaamisista, kerätty palaute sekä koulutusohjelman mukaiset tehtävät ja opintosuoritteet. Koulutukseen lasketaan hyväksi perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen sisältyvä hallinnon koulutus. Sen lisäksi koulutukseen kuuluu kolme kaikille erikoisaloille yhteistä kaksipäiväistä lähiopetusjaksoa sekä kaksi erikoisalakohtaista lähiopetuspäivää (lähiopetuspäivät yhteensä 10 op), itsenäisten kehittymistehtävien laadinta ja kirjallisuusosio sekä portfoliotyöskentely. Koulutuksen voi suorittaa 2-6 vuoden aikana (runkokoulutuksen sekä eriytyvän koulutuksen aikana). 10 lähiopetuspäivää = 10 op Kehittymistehtävät 10 op Kirjallisuustehtävät 5 op Portfolio 5 op Koulutus hallinnoidaan ja suoritetaan Moodle-oppimisympäristössä. Lisätietoja: www.med.helsinki.fi/erikoislaakari/johtamiskoulutus ja http://blogs.helsinki.fi/lahijohtajakoulutus. Runkokoulutusvaiheen koulutuksen etenemistä seurataan lokikirjan avulla, ja se toimii apuvälineenä laadunvarmistuksessa. Erikoistuva lääkäri osallistuu lisäksi oman oppimisensa arviointiin sekä koulutuksen kehittämiseen. Runkokoulutusvaiheeseen ei liity kirjallista tenttiä. Suositeltavaa lukemista ovat Duodecimin kustantamat Meilahden akuuttihoito-opas sekä Wyngaarden J.B., Smith L.H. & Bennett J.C. (Eds.): Cecil textbook of medicine (Saunders) tai Braunwald E. et al. (Eds.): Harrison's Principles of internal medicine (McGraw-Hill) tai suomenkieliset oppikirjat endokrinologiasta, gastroenterologiasta, infektiosairauksista, hematologiasta,kardiologiasta, nefrologiasta sekä reumasairauksista. Lisäksi suositeltavaa lukemista ovat aikakauslehdet Duodecim ja Suomen Lääkärilehti sekä British Medical Journal, Lancet ja New England Journal of Medicine soveltuvin osin. 2007-2009 Vastuuhenkilö: Prof. Hannele Yki-Järvinen KLL/Sisätautien osasto, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS

Runkokoulutuksen suorittaneen tulee kyetä toimimaan sisätautien alalla lääkärintehtävissä siten, että hän hallitsee sairaalan päivystystoiminnassa tarvittavat perusvalmiudet sisätautien alalla ja siihen liittyvillä aloilla sekä hallitsee tärkeimpien sairauksien diagnostiikan ja hoidon sisätautien alalla ja siihen liittyvillä aloilla. Runkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta. Koulutusohjelman kokonaispituus on 6 vuotta, josta vähintään puolet tulee suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella. Sisätautien alan 6 vuoden koulutus jakautuu kolmeen osioon: 1) 9 kk terveyskeskuspalveluun, 2) 2 v 3 kk kestävään runkokoulutukseen ja 3) 3 vuotta kestävään sisätautien eriytyvään koulutukseen. Sisätautien 6 vuoden koulutusohjelmasta 9 kk suoritetaan terveyskeskuksessa, 0 6 kk aluesairaalassa, 1 3 vuotta keskussairaalassa ja 2 3 vuotta yliopistollisessa sairaalassa. Yliopistosairaalan ulkopuolisiin koulutuspaikkoihin voidaan katsoa kuuluvaksi sellaiset terveydenhuollon toimintayksiköt, jotka on liitetty yliopistosairaalaan 1.1.2000 tai sen jälkeen (Jorvin, Peijaksen, Hesperian, Kätilöopiston ja Marian sairaalat). Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Runkokoulutus on yhteinen sisätaudeille ja siitä eriytyville sisätautialoille sekä keuhkosairauksille ja allergologialle ja geriatrialle. Runkokoulutuksen tulisi olla pääosin samansisältöinen kaikilla edellä mainituilla aloilla. Valtaosa runkokoulutuksesta tapahtuu yliopistosairaalan ulkopuolisissa tiedekunnan hyväksymissä koulutussairaaloissa, joissa koulutuksesta vastaa vastuuhenkilön nimeämä yliopistosairaalan ulkopuolinen kouluttaja. Sisätautien alalla runkokoulutuksesta voi 0 6 kk suorittaa aluesairaalassa, 1 v 2 v 3 kk keskussairaalassa. Runkokoulutukseen voidaan hyväksyä palvelua muilta sisätauteihin liittyviltä erikoisaloilta 0 3 kk vastuuhenkilön harkinnan mukaan, näin ollen sisätautien palvelua edellytetään aina 2 vuotta. Erikoistuvalle lääkärille nimetään henkilökohtainen ohjaaja. Runkokoulutusvaihe on suositeltavaa suorittaa pääosin ennen sisätautien eriytyvää koulutusta. Erikoistuvien lääkäreiden valinnan koulutusohjelmaan suorittavat yhdessä sairaalan kouluttaja sekä yliopistosairaalan vastuuhenkilö. Runkokoulutukseen osallistuvien lääkäreiden tulee saada sisätautien alan koulutusta erityisesti sairauksissa, jotka ovat yleisiä ja joita esiintyy päivystystilanteissa (esim. sydän- ja verisuonisairaudet ja gastroenterologia). Koulutusta antavien yksikköjen on taattava erikoistuville lääkäreille riittävä kierto eri toimipisteiden välillä monipuolisen koulutuksen turvaamiseksi. Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2 5 tuntia viikossa. Koulutussairaalat ja kouluttajat: http://www.med.helsinki.fi/erikoislaakari Ks. erikoisalan koulutusohjelman kuvaus Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (runkokoulutus 30 tuntia + eriytyvän alan koulutus + hallinnollinen koulutus 20 tuntia) Runkokoulutuksen aikana on suoritettava vähintään 30 tuntia teoreettista kurssimuotoista koulutusta, joka painottuu sisätautien alan akuuttien sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon. Johtamistaitoihin ja organisaatioiden toimintaan liittyvää koulutusta suositellaan suoritettavaksi 10 tuntia runkokoulutuksen aikana. Runkokoulutusvaiheen koulutuksen etenemistä seurataan lokikirjan avulla, ja se toimii apuvälineenä laadunvarmistuksessa. Erikoistuva lääkäri osallistuu lisäksi oman oppimisensa arviointiin sekä koulutuksen kehittämiseen. Runkokoulutusvaiheeseen ei liity kirjallista tenttiä. Suositeltavaa lukemista ovat Duodecimin kustantamat Meilahden akuuttihoito-opas sekä suomenkieliset oppikirjat endokrinologiasta, gastroenterologiasta, infektiosairauksista,

hematologiasta, kardiologiasta, nefrologiasta sekä reumasairauksista. Lisäksi suositeltavaa lukemista ovat aikakauslehdet Duodecim ja Suomen Lääkärilehti sekä British Medical Journal, Lancet ja New England Journal of Medicine soveltuvin osin. 2005-2007 Vastuuhenkilö: KLL/Sisätautien osasto, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Runkokoulutuksen suorittaneen tulee kyetä toimimaan sisätautien alalla lääkärintehtävissä siten, että hän hallitsee sairaalan päivystystoiminnassa tarvittavat perusvalmiudet sisätautien alalla ja siihen liittyvillä aloilla sekä hallitsee tärkeimpien sairauksien diagnostiikan ja hoidon sisätautien alalla ja siihen liittyvillä aloilla. Runkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta. Koulutusohjelman kokonaispituus on 6 vuotta, josta vähintään puolet tulee suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella. Sisätautien alan 6 vuoden koulutus jakautuu kolmeen osioon: 1) 9 kk terveyskeskuspalveluun, 2) 2 v 3 kk kestävään runkokoulutukseen ja 3) 3 vuotta kestävään sisätautien eriytyvään koulutukseen. Sisätautien 6 vuoden koulutusohjelmasta 9 kk suoritetaan terveyskeskuksessa, 0-6 kk aluesairaalassa, 1-3 vuotta keskussairaalassa ja 2-3 vuotta yliopistollisessa sairaalassa. Yliopistosairaalan ulkopuolisiin koulutuspaikkoihin voidaan katsoa kuuluvaksi sellaiset terveydenhuollon toimintayksiköt, jotka on liitetty yliopistosairaalaan 1.1.2000 tai sen jälkeen (Jorvin, Peijaksen, Hesperian, Kätilöopiston ja Marian sairaalat). Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Runkokoulutus on yhteinen sisätaudeille ja siitä eriytyville sisätautialoille sekä keuhkosairauksille ja allergologialle ja geriatrialle. Runkokoulutuksen tulisi olla pääosin samansisältöinen kaikilla edellä mainituilla aloilla. Valtaosa runkokoulutuksesta tapahtuu yliopistosairaalan ulkopuolisissa tiedekunnan hyväksymissä koulutussairaaloissa, joissa koulutuksesta vastaa vastuuhenkilön nimeämä yliopistosairaalan ulkopuolinen kouluttaja. Sisätautien alalla runkokoulutuksesta voi 0-6 kk suorittaa aluesairaalassa, 1 v - 2 v 3 kk keskussairaalassa. Runkokoulutukseen voidaan hyväksyä palvelua muilta sisätauteihin liittyviltä erikoisaloilta 0-3 kk vastuuhenkilön harkinnan mukaan, näin ollen sisätautien palvelua edellytetään aina 2 vuotta. Erikoistuvalle lääkärille nimetään henkilökohtainen ohjaaja. Runkokoulutusvaihe on suositeltavaa suorittaa pääosin ennen sisätautien eriytyvää koulutusta. Erikoistuvien lääkäreiden valinnan koulutusohjelmaan suorittavat yhdessä sairaalan kouluttaja sekä yliopistosairaalan vastuuhenkilö. Runkokoulutukseen osallistuvien lääkäreiden tulee saada sisätautien alan koulutusta erityisesti sairauksissa, jotka ovat yleisiä ja joita esiintyy päivystystilanteissa (esim. sydän- ja verisuonisairaudet ja gastroenterologia). Koulutusta antavien yksikköjen on taattava erikoistuville lääkäreille riittävä kierto eri toimipisteiden välillä monipuolisen koulutuksen turvaamiseksi. Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2-5 tuntia viikossa. Koulutussairaalat ja kouluttajat: http://www.med.helsinki.fi/erikoislaakari Ks. erikoisalan koulutusohjelman kuvaus

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (runkokoulutus 30 tuntia + eriytyvän alan koulutus + hallinnollinen koulutus 20 tuntia) Runkokoulutuksen aikana on suoritettava vähintään 30 tuntia teoreettista kurssimuotoista koulutusta, joka painottuu sisätautien alan akuuttien sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon. Johtamistaitoihin ja organisaatioiden toimintaan liittyvää koulutusta suositellaan suoritettavaksi 10 tuntia runkokoulutuksen aikana. Runkokoulutusvaiheen koulutuksen etenemistä seurataan lokikirjan avulla, ja se toimii apuvälineenä laadunvarmistuksessa. Erikoistuva lääkäri osallistuu lisäksi oman oppimisensa arviointiin sekä koulutuksen kehittämiseen. Runkokoulutusvaiheeseen ei liity kirjallista tenttiä. Suositeltavaa lukemista ovat Duodecimin kustantamat Meilahden akuuttihoito-opas sekä suomenkieliset oppikirjat endokrinologiasta, gastroenterologiasta, infektiosairauksista, hematologiasta, kardiologiasta, nefrologiasta sekä reumasairauksista. Lisäksi suositeltavaa lukemista ovat aikakauslehdet Duodecim ja Suomen Lääkärilehti sekä British Medical Journal, Lancet ja New England Journal of Medicine soveltuvin osin. 2003-2005 Vastuuhenkilö: Prof. Heikki Repo KLL/Sisätautien osasto, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. 471 73310, heikki.repo@hus.fi Sisätautien alan 6 vuoden koulutus jakautuu kolmeen osioon: 1) 9 kuukauden terveyskeskuspalveluun, 2) 2 vuotta 3 kuukautta kestävään runkokoulutukseen ja 3) 3 vuotta kestävään sisätautien eriytyvään koulutukseen. Sisätautien 6 vuoden koulutusohjelmasta 9 kuukautta suoritetaan terveyskeskuksessa, 0-6 kuukautta aluesairaalassa, 1-3 vuotta keskussairaalassa ja 2-3 vuotta yliopistollisessa sairaalassa. Runkokoulutuksen suorittaneen tulee kyetä toimimaan sisätautien alalla lääkärintehtävissä siten, että hän hallitsee sairaalan päivystystoiminnassa tarvittavat perusvalmiudet sisätautien alalla ja siihen liittyvillä aloilla hallitsee tärkeimpien sairauksien diagnostiikan ja hoidon sisätautien alalla ja siihen liittyvillä aloilla. Koulutusohjelman kokonaispituus on 6 vuotta, josta vähintään puolet tulee suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella. Yliopistosairaalan ulkopuolisiin koulutuspaikkoihin voidaan katsoa kuuluvaksi edelleen sellaiset terveydenhuollon toimintayksiköt, jotka on liitetty yliopistosairaalaan 1.1.2000 tai sen jälkeen (Jorvin, Peijaksen, Hesperian, Kätilöopiston ja Marian sairaalat). Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Runkokoulutus on yhteinen sisätaudeille ja siitä eriytyville sisätautialoille sekä keuhkosairauksille ja allergologialle ja geriatrialle. Runkokoulutuksen tulisi olla pääosin samansisältöinen kaikilla edellä mainituilla aloilla. Valtaosa runkokoulutuksesta tapahtuu yliopistosairaalan ulkopuolisissa tiedekunnan hyväksymissä

koulutussairaaloissa, joissa koulutuksesta vastaa vastuuhenkilön nimeämä yliopistosairaalan ulkopuolinen kouluttaja. Sisätautien alalla runkokoulutuksesta voi 0-6 kuukautta suorittaa aluesairaalassa, 1-2,5 vuotta keskussairaalassa ja 0-1,5 vuotta yliopistosairaalassa. Runkokoulutukseen voidaan hyväksyä palvelua muilta sisätauteihin liittyviltä erikoisaloilta 0-3 kk vastuuhenkilön harkinnan mukaan. Erikoistuvalle lääkärille nimetään henkilökohtainen ohjaaja. Runkokoulutusvaihe on suositeltavaa suorittaa pääosin ennen sisätautien eriytyvää koulutusta. Erikoistuvien lääkäreiden valinnan koulutusohjelmaan suorittavat yhdessä sairaalan kouluttaja sekä yliopistosairaalan vastuuhenkilö. Erikoistuva lääkäri ilmoittautuu sisätautien 6-v koulutusohjelmaan. Sisätautien alan koulutusta antavien yksikköjen pitää täyttää koulutuspaikan vaatimukset. Kouluttajat ovat alansa erikoislääkäreitä. Runkokoulutukseen osallistuvien lääkäreiden tulee saada sisätautien alan koulutusta erityisesti sairauksissa, jotka ovat yleisiä ja joita esiintyy päivystystilanteissa (esim. sydän- ja verisuonisairaudet ja gastroenterologia). Koulutusta antavien yksikköjen on taattava erikoistuville lääkäreille riittävä kierto eri toimipisteiden välillä monipuolisen koulutuksen turvaamiseksi. Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2-5 tuntia viikossa. Koulutussairaalat ja kouluttajat: http://www.ltdk.helsinki.fi/opiskelu/erikoislaakari/ Ks. erikoisalan koulutusohjelman kuvaus Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (30 tuntia + eriytyvän alan koulutus + hallinnollinen koulutus 20 tuntia) Runkokoulutuksen aikana on suoritettava vähintään 30 tuntia teoreettista kurssimuotoista koulutusta, joka painottuu sisätautien alan akuuttien sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon. Johtamistaitoihin ja organisaatioiden toimintaan liittyvää koulutusta suositellaan suoritettavaksi 10 tuntia runkokoulutuksen aikana. Runkokoulutusvaiheen koulutuksen etenemistä seurataan lokikirjan avulla, ja se toimii apuvälineenä laadunvarmistuksessa. Erikoistuva lääkäri osallistuu lisäksi oman oppimisensa arviointiin sekä koulutuksen kehittämiseen. Runkokoulutusvaiheeseen ei liity kirjallista tenttiä. Suositeltavaa lukemista ovat Duodecimin kustantamat Meilahden akuuttihoito-opas sekä suomenkieliset oppikirjat endokrinologiasta, gastroenterologiasta, infektiosairauksista, hematologiasta, kardiologiasta, nefrologiasta sekä reumasairauksista. Lisäksi suositeltavaa lukemista ovat aikakauslehdet Duodecim ja Suomen Lääkärilehti sekä British Medical Journal, Lancet ja New England Journal of Medicine soveltuvin osin.

2001-2003 Vastuuhenkilö: Prof. Pertti Pentikäinen KLL/Sisätautien osasto, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. 471 72255, pertti.pentikainen@hus.fi Koulutusohjelman yleiskuvaus Sisätautien alan 6 vuoden koulutus jakautuu kolmeen osioon: 1) 6 kuukauden perusterveydenhuollon koulutukseen, 2) 2,5 3 vuotta kestävään runkokoulutukseen ja 3) 2,5 3 vuotta kestävään sisätautien eriytyvään koulutukseen. Sisätautien 6 vuoden koulutusohjelmasta 6 kuukautta suoritetaan perusterveydenhuollossa, 0 6 kuukautta aluesairaalassa, 1 3 vuotta keskussairaalassa ja 2,5 4,5 vuotta yliopistollisessa sairaalassa. Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2 5 tuntia viikossa. Runkokoulutuksen suorittaneen tulee kyetä toimimaan sisätautien alalla lääkärintehtävissä siten, että hän hallitsee sairaalan päivystystoiminnassa tarvittavat perusvalmiudet sisätautien alalla ja siihen liittyvillä aloilla hallitsee tärkeimpien sairauksien diagnostiikan ja hoidon sisätautien alalla ja siihen liittyvillä aloilla Perusterveydenhuollon palvelu (6 kk) Runkokoulutus (2 v 6 kk 3v) Runkokoulutus on yhteinen sisätaudeille ja siitä eriytyville sisätautialoille sekä keuhkosairauksille ja allergologialle ja geriatrialle. Runkokoulutuksen tulisi olla pääosin samansisältöinen kaikilla edellä mainituilla aloilla. Valtaosa runkokoulutuksesta tapahtuu yliopistosairaalan ulkopuolisissa tiedekunnan hyväksymissä koulutussairaaloissa, joissa koulutuksesta vastaa vastuuhenkilön nimeämä yliopistosairaalan ulkopuolinen kouluttaja. Sisätautien alalla runkokoulutuksesta voi 0 6 kuukautta suorittaa aluesairaalassa, 1 2,5 vuotta keskussairaalassa ja 0 1,5 vuotta yliopistosairaalassa. Runkokoulutukseen voidaan hyväksyä palvelua muilta sisätauteihin liittyviltä erikoisaloilta 0 3 kk vastuuhenkilön harkinnan mukaan. Erikoistuvalle lääkärille nimetään henkilökohtainen ohjaaja. Runkokoulutusvaihe on suositeltavaa suorittaa pääosin ennen sisätautien eriytyvää koulutusta. Erikoistuvien lääkäreiden valinnan koulutusohjelmaan suorittavat yhdessä sairaalan kouluttaja sekä

yliopistosairaalan vastuuhenkilö. Erikoistuva lääkäri ilmoittautuu sisätautien 6-v koulutusohjelmaan. Sisätautien alan koulutusta antavien yksikköjen pitää täyttää koulutuspaikan vaatimukset. Kouluttajat ovat alansa erikoislääkäreitä. Runkokoulutukseen osallistuvien lääkäreiden tulee saada sisätautien alan koulutusta erityisesti sairauksissa, jotka ovat yleisiä ja joita esiintyy päivystystilanteissa (esim. sydän- ja verisuonisairaudet ja gastroenterologia). Koulutusta antavien yksikköjen on taattava erikoistuville lääkäreille riittävä kierto eri toimipisteiden välillä monipuolisen koulutuksen turvaamiseksi. Koulutussairaalat: http://www.ltdk.helsinki.fi/ opiskelu/erikoislaakari/ ks. erikoisalan koulutusohjelman kuvaus Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (40 tuntia + eriytyvän alan koulutus) Runkokoulutuksen aikana on suoritettava vähintään 40 tuntia teoreettista kurssimuotoista koulutusta, joka painottuu sisätautien alan akuuttien sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon. Johtamistaitoihin ja organisaatioiden toimintaan liittyvää koulutusta suositellaan suoritettavaksi 10 tuntia runkokoulutuksen aikana. Runkokoulutusvaiheen koulutuksen etenemistä seurataan lokikirjan avulla, ja se toimii apuvälineenä laadunvarmistuksessa. Erikoistuva lääkäri osallistuu lisäksi oman oppimisensa arviointiin sekä koulutuksen kehittämiseen. Runkokoulutusvaiheeseen ei liity kirjallista tenttiä. Suositeltavaa lukemista ovat Duodecimin kustantamat Meilahden akuuttihoito-opas sekä suomenkieliset oppikirjat endokrinologiasta, gastroenterologiasta, infektiosairauksista, hematologiasta, kardiologiasta, nefrologiasta sekä reumasairauksista. Lisäksi suositeltavaa lukemista ovat aikakauslehdet Duodecim ja Suomen Lääkärilehti sekä British Medical Journal, Lancet ja New England Journal of Medicine soveltuvin osin.