Pintakäsittelyn merkitys teräsrakenteen suunnittelussa Hevosraitiovaunu kuvattiin 1890-luvulla Suomen Pankin edustalla. Kuvaaja: Nils Wasastjerna
Transtech Oy Suomalaista kiskokalusto-osaamista
Katsaus raitiovaunujen historiaan Raitioliikenne aloitettiin Helsingissä vuonna 1891. Tähän aikaan käytettiin hevosvetoisia raitiovaunuja. Vuonna 1944 raitioliikenne Helsingin kaupungin hallintaan ja tällöin perustettiin myös Helsingin kaupungin liikelaitos. Helsingin liikennelaitos investoi moottoroituihin raitiovaunuihin, ja niitä valmistettiin 1955 1987 Valmet Oy Lentokonetehtaalla Tampereella yhteensä 140 kappaletta. Seuraavat 40 vaunua valmistettiin 1998 2003. Näihin raitiovaunuihin tehtiin kokoonpanotyöt Transtech Oy:ssä. HKL hankki 40 uutta raitiovaunua kaupungin laajentuvan raitioliikenteen tarpeisiin. Vaunut valmistaa suomalainen kiskokalustovalmistaja Transtech.
Katsaus raitiovaunujen historiaan Raitiovaunut RM 1 2 kpl tilausliikenteessä valmistettu 1955-1956 istumapaikkoja 29 seisomapaikkoja 69 4 akselinen RM 3 yksi museovaunu valmistettu 1959 istumapaikkoja 39 seisomapaikkoja 57 4 akselinen
Raitiovaunun historiaa Raitiovaunut NRVI 40 kpl. aktiivikäytössä valmistettu 1973-75 istumapaikkoja 39 seisomapaikkoja 57 6 akselinen ELINKAAREN LOPUSSA NRVII 40 kpl. aktiivikäytössä valmistettu 1983-1987 istumapaikkoja 49 seisomapaikkoja 120 8 akselinen
Raitiovaunun historiaa Raitiovaunut Variotram 40 kpl. aktiivikäytössä valmistettu 1998-2002 istumapaikkoja 45 seisomapaikkoja 80 4-nivelinen, 3-telinen MLR1 UUSI 40 kpl. valmistuksessa valmistusaika 2012-2018 istumapaikkoja 75 seisomapaikkoja 100 3-nivelinen, 4-telinen
Raitiovaunu tänään Uuden raitiovaunun näköismalli on ollut esillä HI Design näyttelyssä Kaapelitehtaalla. Mallikappale rakennettiin 1:1 kokoon tulevaan vaunuun nähden. Esillä olevaan mallissa on käytetty pääsääntöisesti sellaisia materiaaleja ja värejä, kuin lopullisessa raitiovaunussa. Esisarjan raitiovaunuja on ollut testiajossa. Ajot suoritettu normaalissa linjaliikenteessä. Kilometrejä kertyi 10.000 km / raitiovaunu.
Maketti Rungon mallintaminen
Maketti Varusteluosien sovittaminen
Maketti Varusteltu maketti
ARTIC RAITIOVAUNU
Suunnittelun lähtötilanne Transtechin matalalattiaisen raitiovaunun kehittämisen lähtökohtana on ollut kokonaistaloudellisuus. Se merkitsee kaluston korkeaa luotettavuutta ja käytettävyyttä sekä alhaisia käyttö- ja huoltokustannuksia. Uudessa raitiovaunussa perinteinen vapaasti vaunun alla kääntyvä teliratkaisu on yhdistetty moderniin matalalattiaisuuteen. Tuote soveltuu erityisesti vaativiin rata- ja sääolosuhteisiin. Suunnittelussa on otettu huomioon erityisesti Helsingin kaupunki.
Ilmasto-olosuhteiden huomioiminen Matalalattiaisessa raitiovaunussa on huomioitu pohjoisen vaativat ilmasto-olosuhteet. Lumen ja jään pakkautuminen on estetty alusrakenteen yksityiskohtien huolellisella suunnittelulla. Kosteuden ja kondenssiveden kertyminen rakenteisiin on eliminoitu huolellisella lämpö- ja kosteuseristyksellä ja kosteuden poisjohtavilla rakenteilla.
Raitiovaunun kori
Kori erikoisteräksestä Raitiovaunun kori on valmistettu erikoisteräksestä. Tällä tavalla siitä on saatu turvallinen ja erittäin vahva raskasta kaupunkiliikennettä, ja vaihtelevia kuormituksia kestävä korirakenne. Se kestää vaikeimmatkin ilmasto-olosuhteet ilman korroosio-ongelmia. Se on mitoitettu EN12663 mukaisesti staattisissa ja väsyttävissä kuormitustilanteissa sekä vaatimuksen EN15277 mukaan useissa eritapaisissa törmäystilanteissa. Materiaalit ja rakenteet ovat korroosio-olosuhteita ja väsyttäviä kuormituksia kestäviä ja helposti korjattavia.
Suunnittelussa otettava huomioon
Pintakäsittelyprosessi Pesu Suojaus Suihkupuhdistus Laaduntarkastus Pohjamaalaus Laaduntarkastus Pintamaalaus Laaduntarkastus ja dokumentointi Suojauksien purku
Maalausjärjestelmä Maalausjärjestelmä EPZn(R)PUR160/2 Suojaa korroosiolta Ympäristöystävällinen Hyvä adheesio ja koheesio kestävyys Antaa hyvän katodisen suojan alustalle ISO 12944-6 C5 Marine/Industrial H Ääenieristysmassa Suojaa hyvin maalattua-alustaa Ympäristöystävällinen Kulutuskestävä Suojaa korroosiolta Hyvä kemikaalinkestävyys
Sinkkipölymaali vs sinkkipinnoitteet
Maalausjärjestelmän testimenetelmiä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä korroosiomuotoja teräsrakenteeseen kohdistuu ja miten ne voidaan estää. Tutkimuksessa tarkasteltiin mm. laboratorio- ja kenttäkokeiden tuloksia. Kalvonpaksuusmittaus (ISO 19840, ISO 2808) Vetokoe (SFS-EN ISO 4624, 2003) Hilaristikkokoe (SFS-EN ISO 2409,1995) Kulutuskestävyys putoavalla hiekalla (SFS 3754,1977) Suolasumukoestukset Sähkökemiallinen korroosiotesti Vanhenemistesti Säätesti
Tutkimusmenetelmät Laboratoriokokeet Suolasumukoestukset kupliminen ruostuminen adheesio vanhenemistesti hiekkatesti Kenttäkokeet vetokoe märkämaalaukset pyörrevirtamittaukset hilaristikko Sähkökemialliset menetelmät korroosiopotentiaali itseisvirrantiheys Impedanssi
Kiitos mielenkiinnostanne!!!
Kysymyksiä?
Teknisiä tietoja Pituus Korkeus Maksimileveys Lattian korkeus Taarapaino 27,600 mm 3,830 mm 2,400 mm max 520 mm max 54,700 kg