L 347/26 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/2248, annettu 3 päivänä marraskuuta 2016, niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, joiden rahayksikkö on euro, rahoitustulon jakamisesta (ECB/2016/36) (uudelleenlaadittu) EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 32 artiklan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Päätöstä EKP/2010/23 ( 1 ) on muutettu olennaisesti useamman kerran ( 2 ). Koska lisämuutoksia on edelleen tehtävä, päätös olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen. (2) Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä EKPJ:n perussääntö) 32.1 artiklan mukaan rahoitustulo on kansallisille keskuspankeille rahapoliittisten tehtävien hoidossa kertyvä tulo. EKPJ:n perussäännös 32.2 artiklan mukaan kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulo vastaa sitä vuotuista tuloa, joka sille kertyy niistä saamisista, jotka vastaavat liikkeeseen laskettuja seteleitä ja luottolaitosten tekemistä talletuksista johtuvia sitoumuksia. Kansalliset keskuspankit yksilöivät nämä saamiset EKP:n neuvoston antamien suuntaviivojen mukaisesti. Kansallisten keskuspankkien olisi yksilöitävä rahapoliittisten tehtävien hoidosta johtuvat saamiset saamisina, jotka vastaavat liikkeeseen laskettuja seteleitä ja luottolaitosten tekemistä talletuksista johtuvia sitoumuksia. EKPJ:n perussäännön 32.4 artiklan mukaisesti kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulosta vähennetään määrä, joka vastaa velkapohjaan sisällytetyille veloille kertynyttä, maksettua tai saatua korkoa. (3) EKPJ:n perussäännön 32.5 artiklan mukaan kansallisten keskuspankkien rahoitustulon summa jaetaan niiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin Euroopan keskuspankin (EKP) pääomasta. (4) EKPJ:n perussäännön 32.6 ja 32.7 artiklan mukaan EKP:n neuvostolla on toimivalta antaa rahoitustulon jakauman loppusummien selvitystä ja siihen liittyviä maksuja koskevia suuntaviivoja ja toteuttaa kaikki muut 32 artiklan soveltamisen edellyttämät toimenpiteet. (5) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98 ( 3 ) 10 artiklan mukaisesti EKP ja kansalliset keskuspankit laskevat eurosetelit liikkeeseen. Mainitun asetuksen 15 artiklan mukaan kansallisen valuuttayksikön määräiset setelit ovat laillisia maksuvälineitä kansallisten alueellisten rajojensa sisällä enintään kuuden kuukauden ajan siirtymäkauden päättymisestä. Käteisrahan käyttöönottovuotta olisi siis pidettävä erityisenä vuotena, koska kansallisten valuuttayksikköjen määräiset liikkeeseen lasketut setelit saattavat edelleen muodostaa merkittävän osan liikkeeseen laskettujen setelien kokonaismäärästä. (6) Suuntaviivojen EKP/2006/9 ( 4 ) 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, että hyväksyttäville vastapuolille ennakkoon jaetut eurosetelit veloitetaan näiden vastapuolien tulevassa eurojärjestelmän kansallisessa keskuspankissa olevilta tileiltä niiden nimellisarvosta seuraavan lineaarisen veloitusmallin mukaisesti: ennakkoon jaettujen eurosetelien kokonaismäärä veloitetaan kolmena yhtä suurena eränä eurojärjestelmän ensimmäisen, neljännen ja viidennen perusrahoitusoperaation maksujen suorituspäivänä käteisrahan käyttöönottopäivän jälkeen. Laskettaessa rahoitustuloa käteisrahan käyttöönottovuodelta tämä lineaarinen veloitusmalli olisi otettava huomioon. ( 1 ) Päätös EKP/2010/23, annettu 25 päivänä marraskuuta 2010, niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, joiden rahayksikkö on euro, rahoitustulon jakamisesta (EUVL L 35, 9.2.2011, s. 17). ( 2 ) Ks. liite IV. ( 3 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 974/98, annettu 3 päivänä toukokuuta 1998, euron käyttöönotosta (EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1). ( 4 ) Suuntaviivat EKP/2006/9, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2006, tietyistä valmisteluista käteiseuron käyttöönottamiseksi ja eurosetelien ja -kolikoiden ennakko- ja edelleenjakelusta euroalueen ulkopuolella (EUVL L 207, 28.7.2006, s. 39).
L 347/27 (7) Tämä päätös liittyy päätökseen EKP/2010/29 ( 1 ), jossa säädetään, että EKP ja kansalliset keskuspankit laskevat setelit liikkeeseen. Päätöksessä EKP/2010/29 säädetään, että liikkeeseen lasketut eurosetelit kohdistetaan kansallisille keskuspankeille suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n pääomasta. Siinä myös kohdistetaan kahdeksan prosenttia liikkeeseen laskettujen eurosetelien kokonaisarvosta EKP:lle. Eurosetelien kohdistaminen eurojärjestelmän jäsenten kesken johtaa eurojärjestelmän sisäisten saldojen syntymiseen. Näille liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyville eurojärjestelmän sisäisille saldoille maksettavalla korolla on välitön vaikutus kunkin eurojärjestelmän jäsenen tuloon, ja siksi siitä pitäisi säätää tällä päätöksellä. Tulo, joka EKP:lle kertyy sen osuuteen liikkeeseen lasketuista euroseteleistä liittyville eurojärjestelmän sisäisille saamisille suoritettavista koroista, olisi lähtökohtaisesti jaettava kansallisille keskuspankeille päätöksen EKP/2014/57 ( 2 ) mukaisesti suhteessa niiden osuuksiin merkityn pääoman jakoperusteesta sinä tilikautena, jona tulo kertyy. (8) Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvien eurojärjestelmän sisäisten saamisten ja velkojen nettosaldolle olisi maksettava korkoa siten, että sovelletaan objektiivista perustetta, jossa määritellään rahan hinta. Tässä yhteydessä asianmukaisena korkona on pidettävä huutokauppoina toteutettavissa eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioissa sovellettavaa perusrahoitusoperaation korkoa. (9) Laskettaessa kansallisten keskuspankkien rahoitustuloa EKPJ:n perussäännön 32.2 artiklan mukaisesti velkapohjaan olisi sisällytettävä liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset nettomääräiset velat, koska ne vastaavat liikkeeseen laskettuja seteleitä. Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyville eurojärjestelmän sisäisille saldoille maksettavan koron suorittaminen merkitsee näin ollen sitä, että merkittävä määrä eurojärjestelmän rahoitustulosta jaetaan kansallisille keskuspankeille suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n pääomasta. Näitä eurojärjestelmän sisäisiä saldoja olisi mukautettava siten, että kansallisten keskuspankkien taseiden ja tuloslaskelmien vähittäinen mukauttaminen on mahdollista. Mukautusten olisi perustuttava niiden setelien arvoon, joita kukin kansallinen keskuspankki on laskenut liikkeeseen ennen eurosetelien käyttöön ottamista. Näitä mukautuksia olisi sovellettava vuositasolla enintään viideksi vuodeksi vahvistetun laskukaavan mukaisesti. (10) Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvien eurojärjestelmän sisäisten saldojen mukautukset on laskettu siten, että korvataan kaikki sellaiset merkittävät muutokset kansallisten keskuspankkien tulotilanteessa, jotka johtuvat eurosetelien käyttöönotosta ja sen perusteella tehdystä rahoitustulon jakamisesta. (11) EKPJ:n perussäännön 32 artiklan mukaisia yleisiä sääntöjä sovelletaan myös tuloon, joka syntyy, kun liikkeestä poistetut eurosetelit kirjataan pois taseesta. (12) EKPJ:n perussäännön 32.5 artiklassa säädetään, että kansallisten keskuspankkien rahoitustulon summa jaetaan niiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n pääomasta. EKPJ:n perussäännön 32.7 artiklan mukaan EKP:n neuvosto on toimivaltainen toteuttamaan kaikki muut 32 artiklan soveltamisen edellyttämät toimenpiteet. Niihin kuuluu toimivalta ottaa huomioon muita tekijöitä päätettäessä sellaisen tulon jakamisesta, joka syntyy, kun liikkeestä poistetut eurosetelit kirjataan pois taseesta. Tällöin yhdenvertaisen kohtelun ja oikeudenmukaisuuden periaatteet edellyttävät, että otetaan huomioon se ajanjakso, jonka kuluessa poistettavat eurosetelit laskettiin liikkeeseen. Tämän erityistulon jakoperusteen on sen vuoksi heijastettava sekä asiaankuuluvaa osuutta EKP:n pääomasta että liikkeeseenlaskujakson pituutta. (13) Eurosetelien käytöstä poistamisesta olisi säädettävä erillisissä päätöksissä päätöksen EKP/2003/4 ( 3 ) 5 artiklan mukaisesti. (14) Päätöksen EKP/2009/16 ( 4 ) päätöksen EKP/2011/17 ( 5 ) ja Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2015/774 (EKP/2015/10) ( 6 ) mukaisten valtion ja hyväksyttyjen valtiosidonnaisten laitosten liikkeeseen laskemien velkainstrumenttien sekä julkisten yritysten liikkeeseen laskemien korvaavien velkainstrumenttien ostojen tulisi katsoa tuottavan viitekoron mukaista tuloa, ( 1 ) Päätös EKP/2010/29, annettu 13 päivänä joulukuuta 2010, euroseteleiden liikkeeseenlaskusta (EUVL L 35, 9.2.2011, s. 26). ( 2 ) Päätös EKP/2014/57, annettu 15 päivänä joulukuuta 2014, Euroopan keskuspankin tulon väliaikaisesta jakamisesta (EUVL L 53, 25.2.2015, s. 24). ( 3 ) Euroopan keskuspankin päätös EKP/2003/4, tehty 20 päivänä maaliskuuta 2003, euroseteleiden nimellisarvoista, selitelmistä, vaihtamisesta, käytöstä poistamisesta ja seteliaiheen jäljentämisestä (EUVL L 78, 25.3.2003, s. 16). ( 4 ) Euroopan keskuspankin päätös EKP/2009/16, tehty 2 päivänä heinäkuuta 2009, katettujen joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelman toteutuksesta (EUVL L 175, 4.7.2009, s. 18). ( 5 ) Euroopan keskuspankin päätös EKP/2011/17, annettu 3 päivänä marraskuuta 2011, katettujen joukkovelkakirjalainojen toisen ostoohjelman toteutuksesta (EUVL L 297, 16.11.2011, s. 70). ( 6 ) Euroopan keskuspankin päätös (EU) N:o 2015/774, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2015, julkisen sektorin omaisuuserien ostoohjelmasta jälkimarkkinoilla (EKP/2015/10) (EUVL L 121, 14.5.2015, s. 20).
L 347/28 ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Määritelmät Tässä päätöksessä tarkoitetaan a) kansallisella keskuspankilla sellaisen jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jonka rahayksikkö on euro; b) luottolaitoksella joko a) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) No 575/2013 ( 1 ) 4 artiklan 1 kohdan a kohdassa tarkoitettua luottolaitosta, joka on toimivaltaisen viranomaisen valvonnan alainen, tai b) perussopimuksen 123 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua muuta luottolaitosta, joka on valvontaa vastaavan toimivaltaisen kansallisen viranomaisen tarkastusmenettelyn alainen; c) velkapohjalla velkoja kunkin kansallisen keskuspankin taseessa, siten kuin velat on täsmennetty tämän päätöksen liitteessä I; d) käteisrahan käyttöönottopäivällä päivää, jona eurosetelit ja -kolikot tulevat lailliseksi maksuvälineeksi jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö on euro; e) käteisrahan käyttöönottovuodella 12 kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa käteisrahan käyttöönottopäivästä; f) liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvillä eurojärjestelmän sisäisillä saldoilla kansallisen keskuspankin ja EKP:n sekä kansallisen keskuspankin ja toisen kansallisen keskuspankin välisiä saamisia ja velkoja, jotka johtuvat päätöksen EKP/2010/29 4 artiklan soveltamisesta, g) merkityn pääoman jakoperusteella kansallisten keskuspankkien (prosenttimääräisiä) osuuksia EKP:n merkityssä pääomassa, jotka saadaan soveltamalla kansallisiin keskuspankkeihin niiden painoarvoa EKPJ:n perussäännön 29.1 artiklassa tarkoitetussa jakoperusteessa, sellaisena kuin sitä sovelletaan kyseisen tilikauden osalta; h) käytöstä poistetuilla euroseteleillä eurosetelityyppiä tai -sarjaa, joka on poistettu käytöstä päätöksen EKP/2003/4 5 artiklan nojalla tehdyllä EKP:n neuvoston päätöksellä; i) liikkeeseenlaskujaksolla eurosetelityyppiin tai -sarjaan liittyvää jaksoa, joka alkaa päivänä, jona kyseisen eurosetelityypin tai -sarjan ensimmäinen liikkeeseenlasku kirjataan velkapohjaan, ja joka päättyy päivänä, jona kyseisen eurosetelityypin tai -sarjan viimeinen liikkeeseenlasku kirjataan velkapohjaan; j) laskentakorolla viimeisintä käytettävissä olevaa marginaalikorkoa, jota eurojärjestelmä käyttää huutokauppoina toteutettavissa perusrahoitusoperaatioissaan Euroopan keskuspankin suuntaviivojen EKP/2014/60 ( 2 ) 6 artiklan mukaan (EU) 2015/510. Mikäli samana päivänä toteutetaan useita perusrahoitusoperaatioita selvitettäviksi, käytetään samanaikaisesti toteutettujen operaatioiden marginaalikorkojen keskiarvoa; k) yksilöitävillä saamisilla velkapohjaa vastaavia saamisia kunkin kansallisen keskuspankin taseessa, siten kuin nämä saamiset on täsmennetty tämän päätöksen liitteessä II; l) viiteajanjaksolla 24 kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa 30 kuukautta ennen käteisrahan käyttöönottopäivää; m) päivittäisellä valuuttaviitekurssilla päivittäistä valuuttaviitekurssia, joka perustuu Euroopan keskuspankkijärjestelmään kuuluvien ja kuulumattomien keskuspankkien väliseen säännölliseen päivittäiseen, yleensä klo 14.15 Keski-Euroopan aikaan tapahtuvaan, yhteistyökäytäntöön ( 3 ); n) poiskirjaamisella käytöstä poistettujen eurosetelien poistamista tase-erästä liikkeessä olevat setelit ; ( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1). ( 2 ) Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/510, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta (yleisasiakirjasuuntaviivat) (EKP/2014/60) (EUVL L 91, 2.4.2015, s. 3). ( 3 ) Keski-Euroopan ajassa (CET) otetaan huomioon siirtyminen Keski-Euroopan kesäaikaan.
L 347/29 o) liikkeeseenlaskua koskevalla jakoperusteella keskimääräistä merkityn pääoman jakoperustetta käytöstä poistetun eurosetelityypin tai -sarjan liikkeeseenlaskujakson aikana; p) yhdenmukaistetulla taseella (HBS) yhdenmukaistettua tasetta sellaisena kuin siitä säädetään Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) ( 1 ) liitteessä VIII. 2 artikla Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset saldot 1. Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset saldot lasketaan kuukausittain, ja ne kirjataan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kirjanpitoon kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä edellisen kuukauden viimeisen pankkipäivän arvoon. Kun jäsenvaltio ottaa euron käyttöön, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyviä eurojärjestelmän sisäisiä saldoja koskeva laskelma kirjataan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kirjanpitoon siten, että arvopäivänä on käteisrahan käyttöönottopäivä. Sinä ensimmäisenä vuonna, josta alkaen kulloistakin viiden vuoden välein tehtävää tarkistusta sovelletaan EKPJ:n perussäännön 29.3 artiklan mukaisesti, liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset saldot lasketaan tammikuun 1 päivän ja 31 päivän väliseltä ajanjaksolta tarkistetun merkityn jakoperusteen mukaisesti, jota sovelletaan eurosetelien liikkeeseenlaskujen kokonaismäärien saldoihin edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta. 2. Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyville eurojärjestelmän sisäisille saldoille, tämän päätöksen 4 artiklan soveltamisesta johtuvat saldot mukaan luettuina, maksetaan laskentakoron mukaista korkoa. 3. Edellä kohdassa 2 tarkoitettu korko maksetaan TARGET2-järjestelmän välityksellä neljännesvuosittain. 3 artikla Rahoitustulon määritysmenetelmä 1. Kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulon määrä määritetään laskemalla sen kirjanpitoon kirjatuista yksilöitävistä saamisista kertyvä todellinen tulo. Tästä poiketen a) kullan ei katsota kerryttävän tuloa; b) seuraavien erien katsotaan kerryttävän rahoitustuloa laskentakoron mukaan: i) rahapoliittisista syistä päätöksen EKP/2009/16 nojalla pidettävät arvopaperit; ii) rahapoliittisista syistä päätöksen EKP/2011/17 nojalla pidettävät arvopaperit; iii) valtion, alue- ja paikallishallinnon ja hyväksyttyjen valtiosidonnaisten laitosten liikkeeseen laskemat velkainstrumentit sekä julkisten yritysten liikkeeseen laskemat korvaavat velkainstrumentit, joita pidetään rahapolitiikan harjoittamista varten Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2015/774 (EKP/2015/10) nojalla. 2. Mikäli kansallisen keskuspankin yksilöitävien saamisten arvo ylittää tai alittaa sen velkapohjan arvon, erotus korvataan soveltamalla laskentakorkoa erotuksen arvoon. ( 1 ) Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2016/2249, annettu 3 päivänä marraskuuta 2016, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKP/2016/34) (ks. tämän virallisen lehden sivu 37).
L 347/30 4 artikla Eurojärjestelmän sisäisiin saldoihin tehtävät mukautukset 1. Rahoitustuloa laskettaessa liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyviä kunkin kansallisen keskuspankin eurojärjestelmän sisäisiä saldoja mukautetaan seuraavan laskukaavan mukaisesti määritetyllä hyvityksellä: C = (K A) S jossa C on hyvitys, K on kunkin kansallisen keskuspankin osalta euromäärä, joka saadaan soveltamalla merkityn pääoman jakoperustetta liikkeeseen laskettujen setelien keskimääräiseen arvoon viiteajanjakson aikana, jolloin euron käyttöön ottavan jäsenvaltion kansallisen valuutan määräisten liikkeeseen laskettujen setelien määrä muunnetaan euroiksi päivittäisen valuuttaviitekurssin mukaan viiteajanjakson aikana, A on kunkin kansallisen keskuspankin osalta liikkeeseen laskettujen setelien keskimääräinen euromääräinen arvo viiteajanjakson aikana, muunnettuna euroiksi päivittäisen valuuttaviitekurssin mukaan viiteajanjakson aikana, S on seuraava kerroin kunkin tilikauden osalta, alkaen käteisrahan käyttöönottopäivästä: Tilikausi Kerroin Käteisrahan käyttöönottovuosi 1 Käteisrahan käyttöönottovuosi plus yksi vuosi 0,8606735 Käteisrahan käyttöönottovuosi plus kaksi vuotta 0,7013472 Käteisrahan käyttöönottovuosi plus kolme vuotta 0,5334835 Käteisrahan käyttöönottovuosi plus neljä vuotta 0,3598237 Käteisrahan käyttöönottovuosi plus viisi vuotta 0,1817225 2. Kansallisten keskuspankkien hyvitysten summa on nolla. 3. Hyvitykset lasketaan joka kerta, kun jokin jäsenvaltio ottaa euron käyttöön tai kun EKP:n merkityn pääoman jakoperuste muuttuu. 4. Kun kansallinen keskuspankki liittyy eurojärjestelmään sen hyvitys jaetaan muille kansallisille keskuspankeille niiden osuuksien mukaan, joita muilla kansallisilla keskuspankeilla on merkityn pääoman jakoperusteesta, siten että sen etumerkki (+/ ) vaihdetaan, ja tämä hyvitys täydentää niitä mahdollisia hyvityksiä, jotka ovat muiden kansallisten keskuspankkien osalta jo voimassa. 5. Hyvitykset ja hyvitysten täsmäyttämiseksi tehtävät kirjanpitoviennit kirjataan erillisille eurojärjestelmän sisäisille tileille jokaisen kansallisen keskuspankin kirjanpidossa siten, että arvopäivänä on käteisrahan käyttöönottopäivä ja sama päivä jokaisena seuraavana vuonna mukautusjakson aikana. Hyvitysten täsmäyttämiseksi tehtäville kirjanpitovienneille ei makseta korkoa. 6. Tämän artiklan 1 kohdasta poiketen erityisissä tilanteissa, jotka liittyvät tämän päätöksen liitteessä III kuvattuihin muutoksiin liikkeeseen laskettujen setelien määrässä, liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyviä kunkin kansallisen keskuspankin eurojärjestelmän sisäisiä saldoja mukautetaan kyseisessä liitteessä esitettyjen säännösten mukaisesti.
L 347/31 7. Tämän artiklan mukaisia eurojärjestelmän sisäisiin saldoihin tehtäviä mukautuksia lakataan soveltamasta kuudennen vuoden ensimmäisestä päivästä asianomaisen käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen. 5 artikla Rahoitustulon laskeminen ja jakaminen 1. EKP suorittaa joka päivältä kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulon laskemisen. Laskelma perustuu kansallisten keskuspankkien EKP:lle toimittamiin kirjanpitotietoihin. EKP ilmoittaa kertyneen summan kansallisille keskuspankeille neljännesvuosittain. 2. Kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustuloa mukautetaan velkapohjaan sisältyvistä veloista kertynyttä, maksettua tai saatua korkoa vastaavalla määrällä sekä määrillä, joista EKP:n neuvosto mahdollisesti tekee päätöksiä EKPJ:n perussäännön 32.4 artiklan toisen kohdan nojalla. 3. Kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulon summan jakaminen merkityn pääoman jakoperusteen mukaisessa suhteessa tapahtuu kunkin tilikauden lopussa. 6 artikla Eurosetelien poistamisesta johtuvan tulon laskeminen ja kohdistaminen 1. Käytöstä poistetut eurosetelit säilytetään osana velkapohjaa kunnes ne on vaihdettu tai kirjattu pois sen mukaan, kumpi tapahtuu aikaisemmin. 2. EKP:n neuvosto voi päättää käytöstä poistettujen eurosetelien poiskirjaamisesta, ja siinä tapauksessa se täsmentää poiskirjaamispäivän ja sen varauksen kokonaismäärän, joka tehdään niitä käytöstä poistettuja euroseteleitä varten, joiden odotetaan vielä tulevan vaihdettaviksi. 3. Käytöstä poistetut eurosetelit kirjataan pois seuraavasti: a) Poiskirjaamispäivänä EKP:n ja kansallisten keskuspankkien tase-erästä liikkeessä olevat setelit vähennetään sellaisten käytöstä poistettujen eurosetelien kokonaismäärä, jotka ovat vielä liikkeessä. Tällöin liikkeeseen laskettujen mutta käytöstä poistettujen eurosetelien tosiasialliset määrät mukautetaan näiden setelien liikkeeseenlaskujakson jakoperusteen mukaan laskettaviin suhteellisiin määriin, ja erot tasataan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kesken. b) Käytöstä poistettujen eurosetelien mukautettu määrä poistetaan tase-erästä liikkeessä olevat setelit ja siirretään kansallisten keskuspankkien tuloslaskelmiin. c) Kukin kansallinen keskuspankki tekee varauksen niitä käytöstä poistettavia euroseteleitä varten, joiden odotetaan tulevan vielä vaihdettaviksi. Varauksen on vastattava asianomaisen kansallisen keskuspankin osuutta, joka lasketaan liikkeeseenlaskujakson jakoperusteen mukaisesti varauksen kokonaismäärästä. 4. Käytöstä poistetut eurosetelit, jotka vaihdetaan poiskirjaamispäivän jälkeen, kirjataan sen kansallisen keskuspankin tileihin, joka on ne hyväksynyt. Käytöstä poistettujen eurosetelien kertymä jaetaan uudelleen kansallisten keskuspankkien kesken vähintään kerran vuodessa liikkeeseenlaskujakson jakoperustetta soveltaen, ja erot tasataan keskuspankkien kesken. Kukin kansallinen keskuspankki kuittaa suhteellisen osuutensa varaustaan vastaan tai kirjaa vastaavan menon tuloslaskelmaansa, mikäli kertynyt määrä ylittää varauksen. 5. EKP:n neuvosto tarkistaa varauksen kokonaismäärän vuosittain.
L 347/32 7 artikla Kumoaminen 1. Kumotaan päätös EKP/2010/23. 2. Viittauksia kumottuun päätökseen pidetään viittauksina tähän päätökseen. Tämä päätös tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2016. 8 artikla Voimaantulo Tehty Frankfurt am Mainissa 3 päivänä marraskuuta 2016. EKP:n puheenjohtaja Mario DRAGHI
L 347/33 LIITE I VELKAPOHJAN RAKENNE A. Velkapohja sisältää yksinomaan seuraavat erät: 1. Liikkeessä olevat setelit Kun tätä liitettä sovelletaan käteisrahan käyttöönottovuonna kunkin eurojärjestelmään liittyvän kansallisen keskuspankin osalta, liikkeessä olevat setelit a) sisältävät kansallisen keskuspankin liikkeeseen laskemat kansallisen rahayksikön määräiset setelit ja b) niiden määrästä on vähennettävä niihin ennakkoon jaettuihin euroseteleihin liittyvien korottomien lainojen arvo, joita ei ole vielä veloitettu (osa yhdenmukaistetun taseen vastaavien erästä 6). Käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen liikkeessä olevilla seteleillä tarkoitetaan kunkin kansallisen keskuspankin osalta ainoastaan euromääräisiä seteleitä. Jos TARGET2 on kiinni käteisrahan käyttöönottopäivänä, kansallisen keskuspankin velka, joka johtuu euroseteleistä, jotka on jaettu ennakkoon ja jotka ovat tulleet liikkeeseen ennen käteisrahan käyttöönottopäivää, lasketaan mukaan velkapohjaan (osana yhdenmukaistetun taseen vastattavien erään 10.4 kuuluvia vastaavia tilejä), kunnes velka tulee osaksi TARGET2-tapahtumista johtuvia eurojärjestelmän sisäisiä velkoja. 2. Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille, kaikki seuraavat mukaan luettuina: a) sekkitilit, mukaan lukien EKPJ:n perussäännön 19.1 artiklan mukaiset vähimmäisvarannot (yhdenmukaistetun taseen vastattavien erä 2.1); b) eurojärjestelmän talletusmahdollisuuteen tehdyt talletukset (yhdenmukaistetun taseen vastattavien erä 2.2), c) määräaikaistalletukset (yhdenmukaistetun taseen vastattavien erä 2.3), d) käänteisistä hienosäätöoperaatioista johtuvat velat (yhdenmukaistetun taseen vastattavien erä 2.4) e) vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset (yhdenmukaistetun taseen vastattavien erä 2.5) 3. Laiminlyöntiin syyllistyneille eurojärjestelmän vastapuolille olevat talletusvelat, jotka on siirretty yhdenmukaistetun taseen vastattavien erästä 2.1. 4. Kansallisten keskuspankkien eurojärjestelmän sisäiset velat, jotka syntyvät kun EKP laskee liikkeelle velkasitoumuksia suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 13 artiklan mukaisesti (yhdenmukaistetun taseen vastattavien erä 10.2). 5. Liikkeessä oleviin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset nettovelat, mukaan lukien tämän päätöksen 4 artiklan soveltamisesta johtuvat nettovelat (osa yhdenmukaistetun taseen vastattavien erästä 10.3). 6. TARGET2-tapahtumista johtuvat eurojärjestelmän sisäiset nettovelat, joille maksetaan laskentakoron mukaista korkoa (osa yhdenmukaistetun taseen vastattavien erästä 10.4). 7. Kunkin kansallisen keskuspankin kunkin vuosineljänneksen päättyessä kirjaama korko, joka on kertynyt rahapoliittisista operaatioista johtuvista veloista, joiden maturiteetti on yksi vuosi tai pidempi (osa yhdenmukaistetun taseen vastattavien erästä 12.2). 8. EKP:hen kohdistuvat velat, jotka ovat sellaisen saatavan vakuutena, joka liittyy swap-sopimuksiin EKP:n ja eurojärjestelmään kuulumattoman, eurojärjestelmälle nettotuottoa tuovan keskuspankin kanssa (osa taseen ulkopuolisia velkoja). B. Kunkin kansallisen keskuspankin velkapohjan määrä lasketaan suuntaviivoissa (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) vahvistettujen tilinpäätöksen laatimista koskevien yhdenmukaistettujen periaatteiden ja sääntöjen mukaisesti.
L 347/34 LIITE II YKSILÖITÄVIEN SAAMISTEN RAKENNE A. Yksilöitävät saamiset sisältävät yksinomaan seuraavat erät: 1. Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille (yhdenmukaistetun taseen vastaavien erä 5). 2. Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit (osa yhdenmukaistetun taseen vastaavien erästä 7.1). 3. Eurojärjestelmän sisäiset saamiset, jotka vastaavat muiden valuuttavarantosaamisten kuin kullan siirtoa EKP:lle EKPJ:n perussäännön 30 artiklan mukaisesti (osa yhdenmukaistetun taseen vastaavien erästä 9.2). 4. Liikkeessä oleviin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset nettosaamiset mukaan lukien tämän päätöksen 4 artiklan soveltamisesta johtuvat nettosaamiset (osa yhdenmukaistetun taseen vastaavien erästä 9.4). 5. TARGET2-tapahtumista johtuvat eurojärjestelmän sisäiset nettovelat, joille maksetaan laskentakoron mukaista korkoa (osa yhdenmukaistetun taseen vastaavien erästä 9.5). 6. Kulta, mukaan lukien EKP:lle siirrettyyn kultaan liittyvät saamiset sellaisena määränä, että kukin kansallinen keskuspankki kykenee yksilöimään kullastaan osuuden, joka vastaa tilannetta, jossa sen osuutta merkityn pääoman jakoperusteesta sovelletaan kaikkien kansallisten keskuspankkien yksilöimän kullan kokonaismäärään (yhdenmukaistetun taseen vastaavien erä 1 ja osa vastaavien erästä 9.2). Tätä päätöstä sovellettaessa kulta arvostetaan 31 päivänä joulukuuta 2002 voimassa olleen, unssia kohti lasketun kullan euromääräisen hinnan perusteella. 7. Sellaisista euroseteleistä johtuvat saamiset, jotka on jaettu ennakkoon suuntaviivojen EKP/2006/9 mukaisesti ja jotka ovat tulleet liikkeeseen ennen käteisrahan käyttöönottopäivää (osana yhdenmukaistetun taseen vastaavien erää 4.1 käteisrahan käyttöönottopäivään saakka ja sen jälkeen osana yhdenmukaistetun taseen vastaavien erän 9.5 vastaavia tilejä), kuitenkin vain siihen saakka, kunnes tällaisesta saamisesta tulee osa TARGET2- tapahtumista johtuvia eurojärjestelmän sisäisiä velkoja. 8. Eurojärjestelmän luottotoimiin liittyvät eurojärjestelmän vastapuolten laiminlyönneistä johtuvat avoimet saamiset ja/tai rahoitusvarat tai kolmansilta olevat saamiset, jotka on otettu omaksi tai hankittu realisoitaessa vakuutta, jonka laiminlyöntiin syyllistynyt eurojärjestelmän vastapuoli on asettanut eurojärjestelmän luottotoimien yhteydessä; siirretty yhdenmukaistetun taseen vastaavien erästä 5 (osa yhdenmukaistetun taseen vastaavien erästä 11.6). 9. Kunkin kansallisen keskuspankin vuosineljänneksen päättyessä kirjaama korko, joka on kertynyt rahapoliittisista operaatioista johtuvista saamisista, joiden maturiteetti on yksi vuosi tai pidempi (osa yhdenmukaistetun taseen vastaavien erästä 11.5). 10. Saamiset, jotka ovat euroalueen vastapuolilta ja jotka liittyvät swap-sopimuksiin EKP:n ja eurojärjestelmään kuulumattoman, eurojärjestelmälle nettotuottoa tuovan keskuspankin kanssa (osa yhdenmukaistetun taseen vastaavien erästä 3.1). B. Kunkin kansallisen keskuspankin yksilöitävissä olevien saamisten arvo määrä lasketaan suuntaviivoissa (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) vahvistettujen tilinpäätöksen laatimista koskevien yhdenmukaistettujen periaatteiden ja sääntöjen mukaisesti.
L 347/35 LIITE III A. Ensimmäinen erityinen mukautus Mikäli liikkeeseen laskettujen setelien keskimääräinen kokonaisarvo käteisrahan käyttöönottovuonna alittaa viiteajanjakson aikana liikkeeseen laskettujen setelien keskimääräisen euromääräisen kokonaisarvon (mukaan lukien euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden kansallisten valuuttojen määräiset setelit muutettuina euromääräisiksi päivittäisen valuuttaviitekurssin mukaan viitejakson aikana), 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua käteisrahan käyttöönottovuoteen sovellettavaa kerrointa S pidennetään taannehtivasti samassa suhteessa kuin liikkeeseen laskettujen setelien keskiarvo on pienentynyt. Pienennyksen jälkeenkin kertoimen on oltava vähintään 0,8606735. Jos tätä poikkeusta sovelletaan, neljännes tästä käteisrahan käyttöönottovuoteen sovellettavasta kansallisten keskuspankkien hyvitysten (C) pienennyksestä on lisättävä kuhunkin kansallisten keskuspankkien 4 artiklan 1 kohdan mukaiseen toisena, kolmantena, neljäntenä ja viidentenä vuonna käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen sovellettavaan hyvitykseen. B. Toinen erityinen mukautus Mikäli kansalliset keskuspankit, joiden 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hyvitys on positiivinen luku, maksavat nettokorkoa liikkeeseen laskettuihin seteleihin liittyville eurojärjestelmän sisäisille saldoille, ja tämä nettokorko, kun se lisätään niiden tuloslaskelman erään rahoitustulon netto-osuus vuoden lopussa, johtaa nettokustannukseen, 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua käteisrahan käyttöönottovuoteen sovellettavaa kerrointa S pienennetään siinä määrin kuin se on tarpeen tämän tilanteen korjaamiseksi. Pienennyksen jälkeenkin kertoimen on oltava vähintään 0,8606735. Jos tätä poikkeusta sovelletaan, neljännes tästä käteisrahan käyttöönottovuoteen sovellettavasta kansallisten keskuspankkien hyvitysten (C) pienennyksestä lisätään kuhunkin kansallisten keskuspankkien 4 artiklan 1 kohdan mukaiseen toisena, kolmantena, neljäntenä ja viidentenä vuonna käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen sovellettavaan hyvitykseen.
L 347/36 LIITE IV KUMOTTU PÄÄTÖS JA LUETTELO MUUTOKSISTA Päätös EKP/2010/23 EUVL L 35, 9.2.2011, s. 17. Päätös EKP/2011/18 EUVL L 319, 2.12.2011, s. 116. Päätös EKP/2014/24 EUVL L 117, 7.6.2014, s. 168. Päätös EKP/2014/56 EUVL L 53, 25.2.2015, s. 21. Päätös EKP/2015/37 EUVL L 313, 28.11.2015, s. 42.