RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAUTALAMMIN KUNTA RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 K& 28.10.2010 K&R Kiuru & Rautiainen Oy

2(56) 1 JOHDANTO... 4 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 6 2.1 Yleistä... 6 2.2 Kunnan strategia ja periaatteet vesihuollon kehittämisessä... 6 2.3 Kunnan tavoitteet ja painopisteet vesihuollon kehittämisessä... 7 2.4 Kehittämissuunnitelman kytkeytyminen muihin suunnitelmiin ja strategioihin... 8 2.5 Kehittämissuunnitelman kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen... 8 2.6 Vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö kunnan alueella... 8 2.7 Rahoituksen ja taloudenpidon pääperiaatteet... 8 2.7.1 Oma rahoitus... 9 2.7.2 Ulkopuolinen rahoitus... 9 2.8 Kunnan omat avustusperusteet... 11 3 YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEESTA... 12 3.1 Rautalammin kunta... 12 3.2 Väestö ja elinkeinot... 12 3.3 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö... 13 4 VESIHUOLLON NYKYTILA... 15 4.1 Vesihuolto Rautalammin kunnan alueella... 15 4.2 Talousvesihuolto... 16 4.2.1 Pohjavesialueet... 16 4.2.2 Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset... 17 4.2.3 Vedenjakelu ja verkostot... 20 4.2.4 Varavedensaanti... 21 4.3 Jätevesihuolto... 21 4.3.1 Viemäriverkosto ja pumppaamot... 21 4.3.2 Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho ja vesistökuormitus... 26 4.4 Vesihuolto kunnan toiminta-alueiden ulkopuolella... 27 4.4.1 Vesiosuuskunnat ja yhtymät... 27 4.4.2 Muu haja-asutusalue... 30 4.5 Yhteistyö vesihuollossa... 32 4.5.1 Yhteistyö kunnan alueella... 32 4.5.2 Kuntarajat ylittävä yhteistyö... 32 4.6 Vesistöjen tila Rautalammin kunnan alueella... 33 4.7 Voimassa olevat vesihuollon suunnitelmat... 33 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET... 34

3(56) 5.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa... 34 5.2 Kaavoituksen vaikutus vesihuoltoon... 34 5.3 Vesihuollon kehittämistarpeet laitosten nykyisillä toiminta-alueilla... 35 5.3.1 Toiminta-alueiden määrittämisperusteet... 35 5.3.2 Talousveden hankinta ja jakelu toiminta-alueella... 35 5.3.3 Jätevesien käsittely ja viemäriverkosto... 36 5.3.4 Hulevesien käsittely ja hulevesiverkostot... 37 5.4 Vesihuollon kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolella... 38 5.4.1 Toiminta-alueiden ulkopuolella olevat tarvealueet... 38 5.4.2 Kiinteistökohtainen vesihuolto... 38 5.5 Vesihuollon toimintavarmuus ja toiminnan riskit... 41 5.5.1 Varautuminen poikkeustilanteisiin... 41 5.5.2 Organisaatioiden kehittäminen... 41 5.6 Vesihuollosta tiedottaminen... 41 6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 42 6.1 Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueilla... 42 6.2 Toimenpiteet kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla44 6.3 Toiminta-alueiden kehittämisen alustavat kustannukset ja investointiohjelma... 48 6.4 Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueiden ulkopuolella... 49 6.5 Ehdotettujen kehittämistoimenpiteiden analysointi... 49 6.5.1 Taloudelliset vaikutukset... 49 6.5.2 Muut vaikutukset... 51 7 TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN... 52 8 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 53 LIITTEET: Liite 1: Kunnan vesihuoltolaitoksen voimassa olevat taksat PIIRUSTUSLUETTELO: Nro Nimi Mittakaava Paperikoko KR-497-01.0 Nykytilannekartta 1:50 000 610 x 800 mm KR-497-02.0 Tarvealuekartta 1:50 000 610 x 800 mm KR-497-03.1-03.8 Toiminta-aluekartat A3 KR-497-04.0 Toiminta-aluekartta 1:50 000 610 x 800 mm

4(56) 1 JOHDANTO Rautalammin kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnittelualueena on koko kunnan alue. Suunnitelman tavoitteena on tutkia ja selvittää vedenhankinnan ja jätevedenkäsittelyn kehittämisratkaisuja, niin kunnan taajama- kuin haja-asutusalueilla. Tämä suunnitelma on vuonna 2005 laaditun Rautalammin kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu 1.3.2001 voimaan astuneeseen vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun sekä päivittää suunnitelmaa tarvittavin väliajoin. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveydenja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (Vesihuoltolaki 1 ). Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Siksi kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- ja asemakaavan laatiminen on vireillä. Vesihuollon kehittämissuunnittelun tulisi tukea myös ympäristösuojelulain toimeenpanoa. Siksi suunnitelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen sellaisilla alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Näillä määräyksillä voidaan mm. kieltää jäteveden johtaminen maahan tai vesistöön. Suunnitelman yhtenä tavoitteena on tehdä siitä työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Tämä vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys sisältää kuvauksen vesihuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä toimenpideohjelman. Lisäksi on esitetty arvio toimenpideohjelman vaikutuksista. Kehittämissuunnitelmassa painopiste on vesihuoltolaitosten toimintaalueiden laajennustarpeiden ja laajentamisen aikataulun määrittämisessä sekä haja-asutuksen vesihuollon kehittämisvaihtoehtojen esittämisessä. Vedenhankinnan osalta suunnitteluperusteena on varmistaa yhdyskuntien vedenottamoiden ja vesilaitosten kapasiteetin riittävyys normaalioloissa vuoden 2030 ennustetulla vedenkulutuksella. Vedenjakelussa tavoitteena on häiriötön veden toimitus niin laadun kuin määränkin osalta. STM:n asetus 461/2000 määrittelee talousveden laatuvaatimukset. Asetus koskee talousvettä, jota toimitetaan vähintään 10 m 3 /d tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Asetus koskee myös kaupalliseen toimintaan käytettävää vettä. Jätevesien johtamisen ja käsittelyn osalta tavoitteina on ollut selvittää alueet, joiden liittäminen vesihuoltolaitoksien viemäriverkostoon on tarkoituksenmukaista ympäristönsuojelullisten tai terveydellisten syiden perusteella.

5(56) Suunnitelman lähtötietoina on käytetty muun muassa haja-asutuksen vesihuollon yleissuunnitelmia, vesistöselvityksiä, vesihuollon valmiussuunnitelmaa, Sisä-Savon vesihuollon kehittämissuunnitelmaa, kunnan kaavoitusohjelmia ja pohjavesiselvityksiä. Suunnittelussa on huomioitu tarvittavilta osin myös lähikuntien vesihuollon kehittämisratkaisut. Kehittämissuunnitelman laatimisesta on vastannut Kiuru & Rautiainen Oy, josta työhön ovat osallistuneet DI Jyri Rautiainen, DI Eeva-Liisa Puhakka sekä ins. (AMK) Teemu Heikkinen.

6(56) 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT 2.1 Yleistä Vesihuoltolain tarkoituksena on parantaa vesihuoltopalveluiden saatavuutta vesihuoltolaitosten nykyisten toiminta-alueiden lisäksi sen ulkopuolisilla taajama- ja haja-asutusalueilla. Vesihuollon palveluiden kehittämisvastuu laitosten nykyisten toiminta-alueiden ulkopuolella on kunnalla. Vesihuollon järjestämiseen tulee kiinnittää huomiota erityisesti alueilla, joilla on voimassa maakäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla näiden kaavojen laatiminen on vireillä. Kiinteistönomistajalla on ensisijainen vastuu vesihuollon järjestämisestä kiinteistölle. Käytännössä tämä tapahtuu liittymällä alueella toimivan vesihuoltolaitoksen verkostoon tai järjestämällä vesihuolto kiinteistökohtaisesti omaa talousvesikaivoa tai jätevesien käsittelyjärjestelmää käyttämällä, siellä missä verkostoa ei ole. Kiinteistöillä on toiminta-alueella verkostoihin liittymisvelvollisuus, mutta myös liittymisoikeus. Vesihuoltolaitoksella on velvollisuus huolehtia toiminta-alueellaan vesihuollosta, eli tarjota asiakkailleen vesihuoltopalvelut. Laitoksen taloudelliset mahdollisuudet palvelujen tuottamiseen on otettava huomioon toiminta-alueesta päätettäessä. Laitoksen on kyettävä toiminta-alueellaan huolehtimaan vesihuollosta asianmukaisesti ja talousveden laatu tulee koko toiminta-alueella pystyä säilyttämään asianmukaisena. Vesihuollon kehittämisen kaksi tärkeintä ohjainta ovat tällä hetkellä vesihuoltolaki (119/2001) ja asetus talousjäteveden käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (11.6.2003). Talousveden laatuvaatimusten perusteena on sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetus 461/2000. 2.2 Kunnan strategia ja periaatteet vesihuollon kehittämisessä Kunnan vesihuollon vastuujako on seuraava: kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä koko kunnan alueella vesihuoltolaitos vastaa vesihuollon palvelujen järjestämisestä ja toimittamisesta toiminta-alueellaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta Kunnan vesihuoltolaitos toimii määritellyillä toiminta-alueillaan. Vesihuoltolain 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoja viemäriverkostoon. Kun alue määritetään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi, alueen asukkailla on liittymisvelvollisuus ja vesihuoltolaitoksella on liittämisvelvollisuus. Toiminta-alueella kiinteistö vastaa järjestelmästä vesihuoltolaitoksen osoittamaan liittymiskohtaan asti ja siitä eteenpäin vastuu on vesihuoltolaitoksella. Kaikkien uusien asemakaava-alueiden osalta periaate on, että ne liitetään nykyisten vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin. Uusien alueiden liittäminen vesihuoltoon tapahtuu kaavojen ja rakentamisen toteutumisen mukaisessa aikataulussa. Kaavojen toteutuksessa on otettava huomioon vesihuoltorakentamiseen ja muuhun kunnallistekniikan rakentamiseen käytettävissä olevat resurssit.

7(56) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla vesihuollon kehittäminen painottuu nykyisten palvelujen kehittämiseen ja nykyisten toiminta-alueiden liittymisprosentin hienoiseen kasvattamiseen. Toiminta-alueita laajennetaan pääasiassa kaavoituksesta syntyvien tarpeiden mukaan. Toiminta-alueiden ulkopuolella, haja-asutusalueilla, vesihuollon kehittämistarpeet liittyvät toisaalta juomaveden sekä määrän että laadun turvaamiseen ja toisaalta jätevesienkäsittelyn tehostamiseen. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn yleiset tavoitteet on määritelty 11. kesäkuuta 2003 hyväksytyssä valtioneuvoston antamassa asetuksessa. Alueilla joilla on vesihuollon järjestämiselle selkeä tarve, ja vesihuoltolaitoksen taloudelliset resurssit sen mahdollistavat, alue pyritään liittämään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen, toiminta-aluetta laajentamalla. 2.3 Kunnan tavoitteet ja painopisteet vesihuollon kehittämisessä Talousveden hankinta ja jakelu Kunnan vesihuoltolaitos vastaa toiminta-alueellaan talousveden hankinnasta ja jakelusta. Vesihuoltolaitoksen tulisi pystyä toimittamaan vettä vähintään 120 l/as/d poikkeustilanteissakin (turvallisuusluokka I), jos vesihuoltolaitoksen päävesilähde on pois käytöstä. Varaveden saanti tulisi perustua toisella pohjavesialueella sijaitsevaan vedenottamoon tai muuhun ratkaisuun, kuten ylikunnallisiin yhdysvesijohtoihin. Vedenjakelun varmuutta turvataan suunnittelemalla verkostot siten, että vaihtoehtoinen veden syöttöreitti olisi putkivaurion sattuessa järjestettävissä kaikilla taajama-alueilla ja mahdollisuuksien mukaan myös haja-asutuksen verkostoissa. Tähän pyritään verkostoja yhdistelemällä sekä asentamalla riittävästi linjaventtiilejä häiriökohdan rajaamisen helpottamiseksi. Yhtenä merkittävänä painopisteenä on myös vesijohtoverkostojen säännöllinen saneeraus, joilla pyritään vähentämään vuotovesimääriä sekä ennaltaehkäisemään vakavia putki- ja laiterikkoja. Jätevesien käsittely Suunnittelualueen jätevesienkäsittelyn tavoitteena on saattaa kaikki taajamatyyppiset alueet keskitetyn viemäröinnin piiriin. Valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä todetaan, että taajamat on sisällytettävä vesihuoltolain (119/2001) 8 :n 3 momentissa tarkoitettuihin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettaviin alueisiin. Taajamalla tässä asetuksessa tarkoitetaan aluetta, jossa on niin tiheä asutus tai niin runsaasti yritystoimintaa, että yhdyskuntajätevedet on viemäröitävä tai muulla tavoin toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai purkupaikkaan. Toiminta-alueita laajennetaan vesihuoltolaitosten resurssien mukaan. Suunnittelualueen jätevesienkäsittelyn tavoitteina on myös jätevesien puhdistusasteen nostaminen ja puhdistamoiden aiheuttaman vesistökuormituksen minimoiminen. Puhdistamot ja niiden mahdolliset saneeraukset toteutetaan niin, että puhdistamoilla päästään lupaehtoihin myös tulevaisuudessa. Jätevedenkäsittely voidaan keskittää myös suurempiin yksiköihin toimintavarmuuden tukemiseksi.

8(56) Uudet vesihuoltoalueet pyritään viemäröimään olemassa oleviin puhdistamoihin tai rakennettaviin siirtoviemäreihin. Viemäriverkostoja kunnostetaan järjestelmällisesti niin, että vuoto- ja hulevesien määrät pysyisivät mahdollisimman vähäisinä ja vakavat putki- ja laiterikot pystyttäisiin ennalta ehkäisemään. Puhdistamolietteiden käsittelyssä, jalostuksessa ja loppusijoituksessa pyritään täyttämään uuden lannoitelainsäädännön mukaiset vaatimukset. Vesipuitedirektiivin periaatteiden mukaisesti jätevedenpuhdistamolle käytetään omia sille sopivia puhdistustavoitteita purkuvesistön nykyinen tila ja ominaisuudet sekä puhdistamon aiheuttaman pistekuormituksen osuus vesistön kokonaiskuormituksesta huomioiden, jotta saavutetaan tai ylläpidetään purkuvesistön hyvä tila. Puhdistustekniikaksi tulee valita parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT-periaate). 2.4 Kehittämissuunnitelman kytkeytyminen muihin suunnitelmiin ja strategioihin Kunnassa on valmisteilla maankäyttösuunnitelma. 2.5 Kehittämissuunnitelman kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Vesihuollon kehittämissuunnitelma tulee kytkeytyä riittävästi kunnan maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään. Tässä kehittämissuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota kunnan vahvistettuihin yleis- ja asemakaavoihin sekä vireillä oleviin yleis- ja asemakaavoihin. 2.6 Vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö kunnan alueella Rautalammin kunnan vedenhankinnasta ja jakelusta sekä jäteveden keräilystä ja käsittelystä on vastannut kunnan vesihuoltolaitos yhteistyössä alueella toimivien vesiosuuskuntien kanssa. Kunnan vesihuoltolaitosta koskevista ratkaisuista päättävät kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus. Käytännön tehtävät on alistettu tekniselle lautakunnalle. Vesi- ja vesihuoltoosuuskuntien toiminnasta vastaavat osuuskuntien hallitukset. Kunnan vesihuoltolaitos ja vesiosuuskunnat tekevät jatkuvasti yhteistyötä pohjavedenhankinnassa ja laitosten valvonnassa. Lisäksi kunnan vesilaitos myy vettä osalle vesiosuuskunnista ja ottaa vastaan yhden vesihuolto-osuuskunnan jätevedet. Muutamalla vesiosuuskunnalla on poikkeustilanteiden varalle vesiyhteys kunnan verkostoon. Normaalitilanteiden vedenhankinta tapahtuu kuitenkin kokonaisuudessaan osuuskunnan vedenottamosta. 2.7 Rahoituksen ja taloudenpidon pääperiaatteet Vesihuoltolain mukaan kaikki vesihuoltopalvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset tulisi pitkällä aikavälillä pystyä kattamaan palvelujen käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Vesihuoltolaitosten toiminta perustuu liittymis- ja käyttömaksuihin, joilla rahoitetaan investoinneista sekä käytöstä ja huollosta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi laitokset voivat saada investointien rahoittamiseen avustusta kunnalta, valtiolta tai EU:lta.

9(56) Koska vesihuoltolaki antaa mahdollisuuden laitoksille periä erisuuruisia perus- ja liittymismaksuja, jos se on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen suhteen, olisi järkevää vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden välittömässä läheisyydessä olevat vesihuollon tarvealueet toteuttaa jo olemassa olevan vesihuoltolaitoksen toimesta. Yleisenä tavoitteena voidaankin pitää vesihuollon laajentumista olemassa olevien vesihuoltolaitosten toimesta. Jos hankkeet kuitenkin toteutetaan osuuskuntamuotoisena, voidaan myöhemmin investointivaiheen jälkeen osuuskunta sulauttaa alueella toimivaan vesihuoltolaitokseen jos niin halutaan. 2.7.1 Oma rahoitus Liittymismaksu on kertaluonteinen maksu, joka suoritetaan kiinteistön liittyessä keskitettyyn vedenjakeluun, jätevesiviemäröintiin tai hulevesiviemäröintiin. Liittymismaksu on kerrosalaan ja eri kiinteistötyyppeihin perustuva maksu, joka on määritelty vesilaitoksen taksoissa. Kiinteistöjen laajennuksista peritään kerrosalaan perustuva lisäliittymismaksu. Liittymismaksun lisäksi peritään vuosittainen perusmaksu ( /a) ja kulutukseen perustuvaa kulutusmaksua ( /m 3 ). Kunnan vesihuoltolaitoksen voimassa olevat taksat on esitetty liitteessä 1. 2.7.2 Ulkopuolinen rahoitus Valtio voi tukea vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. Vesihuoltohankkeiden toteuttamiseen on saatavissa myös EU-rahoitusta. ELY-keskus voi myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin ja ovat edellytyksiä tällaisten hankkeiden rakentamiselle. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on tapauskohtaista. Vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada valtiolta avustusta sekä työllisyysperusteista avustusta. Valtion myöntämillä avustuksilla voidaan kattaa enimmillään 50 % hankkeen investointikustannuksista (normaalisti maksimiavustus on 30 %). Avustukset myöntää alueellinen ELY-keskus, maa- ja metsätalousministeriön, työministeriön ja ympäristöministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Valtion vesihuoltotyöt Vesihuoltotyösopimus tehdään yleensä valtion ja kunnan kesken, mutta sopimuskumppanina voi olla myös vesiyhtymä. Paikallinen yhteistyöosapuoli vastaa suunnittelusta, ympäristövaikutusten selvittämisestä ja kaikista luvista. Tehtävä kirjallinen perusteltu aloite ELY-keskukseen. Suurehkoja, usein ylikunnallisia hankkeita, syöttö- ja yhdysvesijohtoja tai merkittäviä haja-asutusalueen runkojohtoja sekä siirtoviemäreitä. Hankkeen täytyy perustua vesihuollon kehittämissuunnitelmaan.

10(56) Lähtökohtana on kustannusten jakaminen valtion ja vesihuoltolaitoksen kesken niin, että esimerkiksi valtio vastaa pääosin töistä ja yhteistyöosapuoli pääosin tarvikehankinnoista tai vaihtoehtoisesti niin, että valtio vastaa runkolinjojen rakennuttamisesta ja yhteistyöosapuoli tonttiliittymien rakennuttamisesta. Työ luovutetaan paikalliselle yhteistyöosapuolelle. Laskennallinen vaikutus kokonaisinvestoinnin osalta on enintään 50 %. Valtion vesihuoltoavustus Käytetty yleensä haja-asutuksen verkostojen rahoittamiseen Avustuksen määrä 15-20 % Isoissa hankkeissa hakemus pääsääntöisesti edellisen vuoden lokakuun loppuun mennessä, pienissä hankkeissa läpi vuoden. Avustuksen myöntämisedellytykset: Taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset syyt Oltava hyväksyttävä suunnitelma Sekä vedenhankinta että jäteveden käsittely on järjestetty asianmukaisesti Kohtuulliset kustannukset, mutta ei kustannuksiltaan alle 5 000 euron hankkeille. Kiinteistöä käytetään pysyvään asumiseen tai sitä tukevaan elinkeinotoimintaan Ei uudisrakennuksille eikä taajamiin. Veden laadun on täytettävä vaaditut kriteerit. Voidaan myöntää yksityisille kiinteistöille, osuuskunnille tai kunnille. Muita valtion avustuksia vesihuollossa Valtion korjausavustus. Valtion asuntorahaston varoista myönnetään korjausavustuksia ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuntojen korjaustoimenpiteisiin. Avustusta on haettavissa sosiaalisin perustein vuosittain vaihtuvin ehdoin. Vuonna 2005 avustuksen määrä oli 35 %. (Perustuu lakiin asuntojen korjausavustuksesta 18.12.1998/1031) Talousjätevesiavustus. Avustusta myönnetään sosiaalisen ja taloudellisen tarveharkinnan perusteella. Lisätietoja ehdoista ja tulorajoista Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn sivuilta. Vesipulasta ja ympäristönäkökohdista aiheutuvat vesihuoltotyöt maatiloilla. ELYkeskus. Yritysten kehittämis- ja investointihankkeet. ELY-keskus.

11(56) EU:n avustus Vain suurehkoihin, yleensä elinkeinotoimintaa edistäviin, vesihuoltohankkeisiin (matkailuhankkeet yms.). Yksittäisille kiinteistöille voidaan myöntää talousjätevesiavustusta tai vesihuoltoavustusta. Talousjätevesiavustus: Avustusta voidaan myöntää ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuinrakennusten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella. Kaupunki myöntää avustuksen. Avustusta myönnetään sosiaalisen ja taloudellisen tarveharkinnan perusteella. Avustusta myönnetään enintään 35 % hyväksyttävistä kustannuksista ja asuntoa on käytettävä vähintään viisi vuotta avustuksen myöntämisen jälkeen myöntämisehdot täyttävien perheiden asuntona. Vesihuoltoavustus Rakennetun kiinteistön omistajalle tai haltijalle voidaan myöntää vesihuoltoavustusta, kun kiinteistöä käytetään pysyvään asumiseen tai siihen vesihuolloltaan rinnastuvaan elinkeinotoimintaan. Lisäksi hankkeen on oltava tarpeellinen taloudellisista, terveydellisistä tai ympäristönsuojelullisista syistä. Avustuksen myöntää alueellinen ELY-keskus. Avustus on harkinnanvarainen ja sitä voidaan myöntää sekä kiinteistön liittämiseksi vesihuoltoverkostoon että kiinteistön omaa vedenhankintaa tai jätevesien poisjohtamista ja käsittelyä varten. Kotitalousvähennys verotuksessa: Omassa käytössä olevan asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöstä on mahdollista saada kotitalousvähennystä verotuksessa. Vähennyksen saamisen edellytyksenä on, ettei työhön ole saanut valtion tai muun julkisyhteisön varoista muita avustuksia. 2.8 Kunnan omat avustusperusteet Kunta on harkitsemassa avustuksen luomista keskitettyjen verkostojen ulkopuolella olevien kiinteistöjen porakaivojen rakentamiselle. Tästä ei ole tehty kunnassa vielä päätöstä, mutta tämä avustus asettaisi ongelma-alueiden asukkaat tasa-arvoiseen asemaan niiden alueiden asukkaiden kanssa, joille on tuetusti rakennettu keskitettyä vesijohtoverkostoa.

12(56) 3 YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEESTA 3.1 Rautalammin kunta Rautalammin kunta sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan lounaisosassa. Kunta rajoittuu pohjoisessa Vesannon ja Tervon kuntiin, idässä Suonenjoen kaupunkiin, etelässä Hankasalmeen ja Pieksämäkeen, sekä lännessä Konneveden kuntaan. Rautalammin kokonaispinta-ala on 762 km 2, josta maapinta-ala 549 km 2 (72 %) ja vesipinta-ala 213 km 2 (28 %). Rautalammin kunta kuuluu Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Itä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) toiminta-alueisiin. 3.2 Väestö ja elinkeinot Kehittämissuunnitelman alue kattaa koko Rautalammin kunnan alueen. Asutus on pääosin sijoittunut Kirkonkylän, Toholahden ja Kerkonkosken taajamiin. Kerkonjoensuun alueella on noin 550 asukasta, joista 150 asuu Kerkonkosken yleiskaava-alueella. Vuoden 2010 alussa Rautalammilla asui 3 501 asukasta. Kunnan väestömäärä on ollut laskusuunnassa viime vuosina, sillä vuonna 2004 kunnan asukasluku oli 3 707 asukasta. Yritystoiminta kirkonkylassä on keskittynyt Toholahden teollisuusalueelle. Merkittävimmät yksityiset työnantajat ovat Savon Taimen, Sepon Kaluste, Ecomet Oy, Morehouse Oy, Kome Oy sekä Easydoing Oy. Kunnan alueella on n. 1 700 loma-asuntoa. Loma-asunnoista noin 80 % sijaitsee Rautalammin reittiin kuuluvan vesistön rannalla. Kesäasukkaat ja lomailijat lähes kaksinkertaistavat kunnan asukasmäärän kesäisin. Taulukko 1. Aluejako ja väestö alueittain vuoden 2010 alussa. Osa alue Kiinteistöt Asukkaat Osuus (kpl) (as) (%) Kirkonkylä n. 600 1 525 43 % Toholahti n. 45 119 3 % Kerkonkoski 50 137 4 % Haja asutusalue 716 1 720 50 % Koko kunta 1 411 3 501 100 %

13(56) 3.3 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö Maakuntakaavat Pohjois-Savon liitto on käynnistänyt Pohjois-Savon maakunnan kattavan (lukuun ottamatta Kuopion seutua) Pohjois-Savon maakuntakaavan laatimisen. Pohjois-Savon maakuntakaavaehdotus on ollut nähtäville keväällä 2010. Pohjois-Savon maakuntakaava korvaa vahvistuessaan voimassa olevat seutukaavat. Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka esittää alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa maakunnan kehittämiselle tarpeellisia alueita. Maakuntakaava osoittaa maa-alueet sellaisille toiminnoille, joilla on merkitystä yli kuntarajojen ja jotka ovat tärkeitä koko suunnittelualueen kehitykselle. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavoja ja asemakaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella. Seutukaavat Rautalammin kunnan alueella on voimassa 21.6.2000 vahvistettu Sisä-Savon seutukaava. Yleiskaavoitus Kirkonkylän yleiskaavaa ollaan vuoden 2010 aikana uusimassa. - Kerkonkosken osayleiskaava (2001). - Rämäkän osayleiskaava. - Nokisenkosken alueen osayleiskaava. Asemakaavoitus Asemakaava ohjaa yksityiskohtaisesti alueiden käyttöä, rakentamista ja kehittämistä sekä muuta maankäyttöä. Siinä otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, kaupunki- ja maisemakuva, hyvä rakentamistapa ja olevan rakennuskannan käyttö. Voimassa olevat asemakaava-alueet: - Ahmisvesi-Vihtanen - Lassila - Toholahti - Toholahti (teollisuusalue) - Martinniemi - Hautausmaa - Turkkilanvuori - Vuohiniemi

14(56) Rantakaavoitus Rantaosayleiskaavalla ohjataan rantojen maankäyttöä. Kaavoissa osoitetaan rantavyöhykkeillä sijaitsevat rakennuspaikat, joille kunta voi myöntää rakennusluvat suoraan. Lomarakennusten rakennuspaikat on osoitettu rantojen käytön osayleiskaavoissa, joita on hyväksytty seuraaville alueille: - Niinivesi - Palolahti - Kiesimä-Sonkari - Pohjois-Konnevesi-Vesantojärvi - Etelä-Konnevesi - Ahmis-Vihtanen - Iisvesi - Vuohiranta Kunnan rakennusjärjestys on vuodelta 2001. Natura-alueet: Natura 2000 alueisiin seuraavat kohteet kunnan alueella: 1. Hetteinen ja Liimattalanharju 2. Iso Siimarinmäki 3. Konnevesi-Kalaja-Niinivuori 4. Lintharju-Kirjosuo sekä Vakkarsuo 5. Toussunlinna 6. Vuori-Kalajan letto Kuva 1. Rautalammin alueella olevat Natura-alueet.

15(56) 4 VESIHUOLLON NYKYTILA 4.1 Vesihuolto Rautalammin kunnan alueella Rautalammin kunnan vesihuoltolaitos toimii teknisen lautakunnan alaisuudessa huolehtien talousveden toimittamisesta asiakkaille sekä jäte- ja hulevesien johtamisesta, jätevesien käsittelystä sekä muista vesihuoltoalaan liittyvistä teknisistä palveluista sekä neuvontapalveluista. Vesiosuuskunnat ja vesiyhtiöt huolehtivat osaltaan kunnan laitoksen toiminta-alueen ulkopuolille jäävien alueiden vedenjakelusta. Kunnallinen vesijohtoverkosto kattaa lähes koko kirkonkylän asemakaava-alueen, Toholahden alueen sekä Kerkonkosken taajaman. Kunnallisen vesijohtoverkoston piirissä on liittyneitä kiinteistöjä noin 750 kpl (1 896 asukasta) vuonna 2009. Kunnan vesihuoltolaitoksen asiakkailleen pumppaama vesimäärä oli 215 800 m 3 vuonna 2009 (590 m 3 /d). Myyty vesimäärä oli noin 91 600 m 3 /a (250 m 3 /d), jolloin laskuttamattoman veden määrä on 14 %. Rautalammin kunta myy vettä myös naapurikunnille. Markkasenkankaan vedenottamolta myydään Konneveden kunnalle 100-150 m 3 /d talousvettä. Pakarila-Koipiniemen vesihuolto-osuuskunta ostaa kunnalta vettä noin 130 m 3 /d. Talousvesihuoltoa on käsitelty tarkemmin kappaleessa 4.2. Kunnallinen viemäriverkosto kattaa lähes koko kirkonkylän asemakaava-alueen, Toholahden alueen sekä Kerkonkosken taajaman. Kunnalliseen viemäriverkostoon on liittynyt noin 710 kiinteistöä (1 777 asukasta) vuonna 2009. Kunnan vesihuoltolaitoksen käsitelty jätevesimäärä oli 117 100 m 3 vuonna 2009 (320 m 3 /d). Laskutettu jätevesimäärä oli noin 85 900 m 3 /a (235 m 3 /d), vuotovesiprosentin ollessa noin 27 %. Jätevedet käsitellään Kirkonkylän ja Kerkonkosken jätevedenpuhdistamoilla. Jätevesihuolto on käsitelty tarkemmin kappaleessa 4.3. Vesiosuuskunnat ja -yhtymä huolehtivat osaltaan kunnan vesihuoltolaitoksen ulkopuolelle jäävien alueiden vedenhankinnasta, - jakelusta ja jätevesien johtamisesta. Rautalammin kunnan alueella toimii neljä vesiosuuskuntaa ja yksi vesiyhtymä. Vesiosuuskuntien ja vesiyhtymien yhteensä asiakkailleen toimittama vesimäärä vuonna 2009 oli noin 112 600 m 3 (310 m 3 /d). Vesiosuuskunnista Kiesimän vesiosuuskunnalla on myös viemäriverkostoa. Osuuskunnan jätevedet (noin 8 m 3 /d) johdetaan käsiteltäväksi Kerkonkosken jätevedenpuhdistamolla. Osuuskuntien vesihuolto on käsitelty tarkemmin kappaleessa 4.4. Koko kunnan alueella vesijohtoverkoston liittymisprosentti on 86 % ja viemäriverkoston liittymisprosentti 59 %. Taulukko 2. Vesi- ja viemäriverkostoihin liittyneet ja liittymättömät vuonna 2009. Vesijohto Viemäri Kiinteistöt Asukkaat % Kiinteistöt Asukkaat % Liittyneet Kirkonkylä n. 750 1 896 n. 660 1 656 Kerkonkoski n. 55 121 Osuuskunnat 637 1 130 110 300 Yhteensä n. 1 390 3 026 86 % n. 825 2 077 59 % Liittymättömät n. 200 475 14 % n. 570 1 424 41 % Yhteensä 3 501 100 % 3 501 100 %

16(56) 4.2 Talousvesihuolto 4.2.1 Pohjavesialueet Rautalammin alueella on seitsemän I-luokan pohjavesialueiksi luokiteltuja esiintymää ja vedenhankintaan soveltuvaa aluetta, joista jokaisella sijaitsee kunnan tai vesiosuuskunnan vedenottamo. Kunnan vedenottamoista Kirkonkylän ottamo sijaitsee Tallinniemen pohjavesialueella Rautalammin keskustaajaman tuntumassa, niin että pohjavesialueen pohjois- ja keskiosat ovat rakennuskaava-alueella. Pohjavesialueella on jonkin verran riskitekijöitä kuten asutusta, teollisuutta ja tieliikennettä. Jaakonharjun ja Markkasenkankaan pohjavesialueiden riskitekijöitä ovat maa-ainesten otto ja tieliikenne. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat laaditaan vuoden 2010 aikana. Taulukko 3. Rautalammin kunnan alueella olevat pohjavesialueet ja arvioidut antoisuudet Alue Numero Luokka Kokonaispinta ala Muodostumisalue Määrä km 2 km 2 m 3 /d Säynätharju 868608 I 1,09 0,76 624 Vaajasalmi 868609 I 1,19 0,68 447 Hämeenniemi 868615 I 1,18 0,61 501 Vennamonkangas 868606 II 3,32 2,54 1 670 Tallinniemi 868601 I 1,88 1,23 800 Jaakonharju 868603 I 1,66 1,02 1 000 Toholahti 0868602A II 1,92 0,95 800 Heimosenkangas 868605 II 5,31 3,86 3 172 Markkasenkangas 868607 I 2,9 2,17 1 783 Toholahti 0868602B II 1,43 0,42 300 Korpijärvi 868604 I 2,05 1,28 1 052 Yhteensä 12 149 luokka I = Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue luokka II = Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue

17(56) 4.2.2 Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset Rautalammin kunnan vesilaitos hankkii talousvettä kolmelta vedenottamolta: Kirkonkylän, Jaakonharjun ja Markkasenkankaan pohjavedenottamoilta. Jaakonharjun ja Kirkonkylän vedenottamoilta otetaan vuoropäivin vettä, noin 300 m 3 /d. Markkasenkankaan vedenottamolta myydään Konneveden kunnalle 100-150 m 3 /d ja omaan käyttöön Kerkonkoskelle otetaan noin 50 m 3 /d. Jokaisen vedenottamon yhteydessä on oma käsittelylaitos. Vesilaitoksen valvomo toimii kunnan virastotalolla sekä jätevedenpuhdistamolla. Taulukko 4. Kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamot vuonna 2009. Vedenottamot Vedenottolupa Alueen antoisuus Ottamon Nykyinen kapasiteetti otto m 3 /d m 3 /d m 3 /d m 3 /d Kirkonkylä 600 800 600 155 Jaakonharju 600 1 000 600 245 Markkasenkangas 1 700 250 190 yhteensä 3 500 1 450 590 Kuva 2. Kirkonkylän vedenhankintakaavio

18(56) Kirkonkylän pohjavedenottamo Kirkonkylän pohjavedenottamo sijaitsee Rautalammin keskustassa Tallinniemen pohjavesialueella. Pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu noin 800 m 3 /d. Vesilaitoksella on vesioikeuden lupa ottaa vettä enintään 600 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna (Itä-Suomen vesioikeuden päätös nro 6/Ym/73, 16.7.1973). Vuonna 2010 keskimääräinen otto oli noin 155 m 3 /d. Raakavesi pumpataan yhdestä siiviläputkikaivosta käsittelyrakennukseen, jossa raakavesi alkaloidaan soodalla ja käsitellään UV-desinfioinnilla. Vedenottamo on rakennettu vuonna 1955 ja sitä on saneerattu vuonna 1981. Raakavesi on luonnostaan hapanta, pehmeää ja lievästi syövyttävää. Typpiyhdisteiden, raudan ja mangaanin pitoisuudet ovat pieniä. Vedenottamo sijaitsee Kuopiontien 69 varressa aivan asutuksen keskellä, joka on riski vedenottamon raakaveden pilaantumiselle, esimerkiksi pohjavesialueella sattuvassa onnettomuustilanteessa. Jaakonharjun pohjavedenottamo Jaakonharjun pohjavedenottamo sijaitsee Jaakonharjun pohjavesialueella, Kerkonkoskentie 543 varressa, noin 3 km kirkonkylästä pohjoiseen. Pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu noin 1 000 m 3 /d. Vesilaitoksella on vesioikeuden lupa ottaa vettä enintään 600 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vuonna 2010 keskimääräinen otto oli noin 250 m 3 /d. Raakavesi pumpataan yhdestä siiviläputkikaivosta käsittelyrakennukseen, jossa raakavesi alkaloidaan ja UV-desinfioidaan. Raakavesi on luonnostaan hapanta, pehmeää ja lievästi syövyttävää. Typpiyhdisteiden, raudan ja mangaanin pitoisuudet ovat pieniä. Vedenottamo sijaitsee Kerkonkoskentien varressa, joka on riski vedenottamon raakaveden pilaantumiselle, esimerkiksi pohjavesialueella sattuvassa onnettomuustilanteessa. Kuva 3. Jaakonharjun vedenottamo Kuva 4. Jaakonharjun vedenottamo sisältä.

19(56) Markkasenharjun pohjavedenottamo Markkasenkankaan pohjavedenottamo sijaitsee Markkasenkankaan pohjavesialueella, Koipiniementien varressa, noin 3,5 km Kerkonkosken taajamasta länteen. Pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu noin 1 700 m 3 /d. Vuonna 2010 keskimääräinen otto oli noin 200 m 3 /d. Vedenottamon omistavat sekä kunta että Pakarila-Koipiniemi vesihuolto-osuuskunta puoliksi. Raakavesi pumpataan yhdestä siiviläputkikaivosta v. 1986 rakennettuun käsittelyrakennukseen jossa vesi alkaloidaan ja UV-desinfioidaan. Vedenottamo sijaitsee Koipiniementien varressa, joka on riski vedenottamon raakaveden pilaantumiselle, esimerkiksi pohjavesialueella sattuvassa onnettomuustilanteessa. Muut vedenottamot Kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamoiden lisäksi osuuskunnilla on omia vedenottamoita: - Korpijärven vedenottamo (Pukkiharju-Liimattalan vok sekä Pakarila-Koipiniemen vhok) - Vaajasalmen vedenottamo (Vaajasalmen vesiyhtymä), ei vedenkäsittelyä - Hiekkahaudan vedenottamo Hämeenniemen pohjavesialueella (Tyyrinvirran vok), aktiivihiilisuodatus - Kiesimän vedenottamo (Kiesimän vesiosuuskunta), kalkkialkalointi Taulukko 5. Vedenottamoilta pumpattu ja kuluttajilta laskutettu vesimäärä sekä laskuttamaton vesimäärä vuosina 2008 ja 2009. Pakarila Pumpattu vesimäärä Laskutettu vesimäärä Koipiniemen vok:lle myyty Laskuttamaton Kunnan vesilaitos m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (%) Vuosi 2008 237 400 (650) 94 300 (260) 35 000 (95) 73 000 (31 %) Vuosi 2009 215 800(590) 91 600(250) 46 800 (130) 30 600 (14 %) Vesiosuuskunnat Vuosi 2009 112 400 (310) 31 600* *vain osa osuuskunnista ilmoittanut määrän Taulukko 6. Laskutetun vesimäärän jakautuminen vuonna 2009. Vedenkulutus Vedenkulutus Osuus Kulutusalue m 3 /a m 3 /d % Kotitaloudet 81 300 223 89 Teollisuus 7 100 19 8 Maatalous 200 0,5 <1 Sairaalat 3000 8 3 YHTEENSÄ 91 600 290,5 100

20(56) 4.2.3 Vedenjakelu ja verkostot Kunnan vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 95 km. Tästä kirkonkylän alueella on noin 85 km ja Kerkonkosken alueella noin 10 km. Kirkonkylällä on 750 m 3 :n ylävesisäiliö, joka on kaukovalvonnassa. Keskustaajaman vedensaanti on varmistettu kahdella erillisellä vedenottamolla, joista vettä otetaan vuoropäivin. Tämä turvaa myös vedensaantia jos toinen syöttöjohdoista ei ole käytettävissä. Vesijohtoverkostossa on sammutusveden ottamista varten yksi vesiasema. Sammutusveden lisähankinta perustuu palopostien käyttöön. Lisänä ovat luonnon vedenottopaikat. Vesijohtoverkosto on esitetty liitteenä olevassa nykytilannekartassa. Vesijohtoverkoston kunto on hyvä. Vuotovesiprosenttia on saatu alaspäin ja se on tällä hetkellä noin 15 %. Taulukko 7. Kunnan alueella olevat vesijohtoputkimäärät materiaaleittain vuonna 2009. Putkimäärä Osuus km % Asbestisementtiputkea 0,9 1 Muoviputket 94,6 99 Yhteensä vesijohtoa 95,5 100 Taulukko 8. Ylikunnalliset yhdysvesijohdot. Yhdysvesijohto Putkikoko Kapasiteetti DN m 3 /d Rautalampi Konnevesi 90 110 430 Rautalampi Suonenjoki 110 650 Rautalampi Vesanto 110 650 * Kapasiteetti on laskennallinen putkikoon mukaisesti, 1 m/s virtausnopeudella.

21(56) 4.2.4 Varavedensaanti Vesilaitoskohtaisesti laskettu turvallisuusluokitus (I-IV) perustuu siihen, kuinka monta litraa riskitöntä (saastumatonta) ja laatuvaatimukset täyttävää vettä on käytettävissä vesilaitoksella yhtä henkilöä kohti vuorokaudessa poikkeustilanteessa (taulukko 9). Poikkeustilanteiksi on määritelty tilanteet, joissa pintavettä tai vesilaitoksen tuottoisinta vedenottamoa ei voida käyttää. Taulukko 9. Vesilaitoksen turvallisuusluokitukset ja kutakin turvallisuusluokkaa vastaavat vesimäärät Rautalammin kunnassa. Turvallisuusluokka Poikkeustilanteessa käyttöön Vaatimustaso jäävä vesimäärä m 3 / d I > 120 l/as/d 400 II 50 120 l/as/d 165 III 20 50 l/as/d 65 IV < 20 l/as/d 50 Rautalammin kunnan on pystyttävä toimittamaan vettä oman toiminta-alueensa tarpeisiin poikkeustilanteessa yli 400 m 3 /d päästäkseen I-luokkaan (liittyjämäärä n 3 250 as). Tällä hetkellä kummastakin päävedenottamosta otetaan noin 300 m 3 /d kerrallaan. Kapasiteetiltaan kumpikin vedenottamo pystyy toimittamaan yli 400 m 3 /d. Tämän lisäksi kunnalla on kolme yhdysvesijohtoa naapurikuntiin, joista saatava laskennallinen kapasiteetti on yhteensä noin 1 700 m 3 /d. Kapasiteetti on linjojen lisäksi riippuvainen yhdyslinjojen painetasoista. Linjoja ei ole testattu niin, että niistä pumpattaisiin maksimikapasiteetti Rautalammin kunnan suuntaan. Tämä olisi hyvä testata ja näin selvittää mille alueille yhdysvesijohdot turvaisivat vedenjakelua. 4.3 Jätevesihuolto 4.3.1 Viemäriverkosto ja pumppaamot Kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston kokonaispituus on noin 52 km. Tästä kirkonkylän alueella on noin 46 km ja Kerkonkosken alueella 6 km. Pääosa verkostoista on rakennettu muoviputkilla ja noin 8 km on betoniviemäriä. Viemäriverkostossa on 30 kpl jätevedenpumppaamoita, jotka kaikki ovat kaukovalvonnassa. Kirkonkylän alueen jätevedet käsitellään kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla ja Kerkonkosken alueen jätevedet Kerkonkosken jätevedenpuhdistamolla. Kunnan alueelta muodostuvat sako- ja umpikaivolietteet käsitellään kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla. Lietteen tyhjennetään viemäriverkoston pumppaamoon, josta ne tulevat jäteveden mukana puhdistamolle. Viemäriverkosto on esitetty liitteenä olevassa nykytilannekartassa. Kerkonkosken viemäriverkoston kunto on huono. Normaalivirtaama alueen verkostossa on noin 40 m 3 /d ja maksimivirtaamat noin 300 m 3 /d.

22(56) 4.3.2 Jätevedenpuhdistamot Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Rautalammin keskustaajaman jätevedet käsitellään Kirkonkylän vuonna 1973 valmistuneessa ja vuonna 1998 täysin saneeratussa jätevedenpuhdistamossa. Puhdistamo sijaitsee Rautalammin kirkonkylän itäosassa noin 40 metrin etäisyydellä Äijäveden Toholahden rannasta. Puhdistamon prosessi on biologis-kemiallinen 2-linjainen bioroottorilaitos. Puhdistetut jätevedet johdetaan Tallivirran kautta Hankaveteen. Kuva 5. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Kuva 6. Prosessin jälkiselkeytysallas. Prosessivaiheiden kuvaus: - Tulopumppaamo - Välppäys - Hiekanerotus - Bioroottorit, 2 kpl - Pikasekoitus + saostuskemikaalin lisäys (AVR) - Flokkausaltaat - Polymerointi - Jälkiselkeytys - Lietteen tiivistys, kuivaus lingolla ja kompostointi (tehostus v.2010) Seuraavassa taulukossa esitetään puhdistamolle tulevan veden pitoisuudet. Mitoitus Vuosi 2008 Vuosi 2009 Q kesk. 500 m 3 /d 414 m 3 /d 321 m 3 /d q mit 45 m 3 /h q max 100 m 3 /h BOD 7 140 kg/d 108 kg/d 83,7 kg/d Fosfori 7 kg/d 4,4 kg/d 3,7 kg/d Kiintoaine - 263 kg/d 123 kg/d Typpi 40 kg/d 28,3 kg/d 25,5 kg/d COD - 189 kg/d 171 kg/d

23(56) Puhdistamolle tulevat virtaamat on kuvattu kuvassa 7 ja puhdistamolle tulevat ravinnekuormitukset kuvassa 8. Verrattaessa virtaamakuvaaja mitoitusarvoihin, voidaan todeta, että keskimääräisillä virtaamilla (400 m 3 /d) ja huippuvirtaamilla (700 1200 m 3 /d) puhdistamo alkaa olla lähellä mitoituskapasiteettia (1080 m 3 /d). Ravinnekuormitusten perusteella kapasiteetista on käytössä noin 50 60 %. Kuva 7. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle tulevat virtaamat vuosina 2007-2009. Kuva 8. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle tuleva kuormitus vuosina 2007-2009

24(56) Kerkonkosken jätevedenpuhdistamo Rautalammin kunnan Kerkonkosken taajaman jätevedet käsitellään Kerkonkosken vuonna 1975 valmistuneella jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamon prosessi on yksilinjainen rinnakkaissaostuslaitos, joka alkaa olla rakenteellisesti ja laitteiden osalta käyttöikänsä lopussa. Puhdistetut jätevedet johdetaan Kerkonkoskeen ja edelleen Vatajanlahteen (Niinivesi). Kerkonkosken puhdistamo on vanha eikä kuulu kaukovalvontajärjestelmään. Puhdistamo ei ole myöskään automatisoitu. Puhdistamo on suunniteltu suljettavaksi lähivuosina ja alueen jätevedet johdettaisiin tällöin uudella siirtoviemärillä kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle. Kuva 9. Kerkonkosken jätevedenpuhdistamo Kuva 10. Puhdistamon prosessitila. Prosessivaiheiden kuvaus: - Tulopumppaamo - Esiselkeytys - Ilmastus - Väliselkeytys - Putkisaostus - Jälkiselkeytys - Ylijäämälietteen tiivistys ja kuljettaminen kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle Seuraavassa taulukossa esitetään puhdistamolle tulevan veden BOD 7 -arvot, kokonaisfosfori- (P) ja kokonaistyppipitoisuudet (N). Mitoitus Vuosi 2008 Vuosi 2009 Q kesk. 42 m 3 /d 62 m 3 /d 75 m 3 /d BOD 7 3,6 kg/d 7,3 kg/d Fosfori - 0,24 kg/d 0,6 kg/d Kiintoaine - 3,4 kg/d 4,8 kg/d Typpi - 1,6 kg/d 7,2 kg/d Puhdistamolle tulevat virtaamat on kuvattu kuvassa 11 ja puhdistamolle tulevat ravinnekuormitukset kuvassa 12. Verrattaessa virtaamakuvaajaa mitoitusarvoihin voidaan todeta, että keskimääräisillä virtaamilla (75 m 3 /d) ja huippuvirtaamilla (225 325 m 3 /d) puhdistamon kapasiteetti on reilusti ylittynyt (keskimäärin 42 m 3 /d). Ravinnekuormitustenkin perusteella puhdistamon kapasiteetti alkaa olla käytetty.

25(56) Kuva 11. Kerkonkosken jätevedenpuhdistamolle tuleva virtaama vuosina 2007-2009. Kuva 12: Kerkonkosken jätevedenpuhdistamolle tuleva kuormitus vuosina 2007-2009

26(56) Taulukko 10. Jätevedenpuhdistamoille tuleva ja laskutettu jätevesimäärä vuonna 2009. Kirkonkylän puhd. Käsitelty vesimäärä Laskutettu vesimäärä Hulevedet m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (%) Vuosi 2008 151 500 (415) 102 850 (280) 48 700 (32 %) Vuosi 2009 117 100 (320) 85 900 (235) 31 200 (27 %) Kerkonkosken puhd. Vuosi 2008 22 700 (60) Vuosi 2009 27 500 (75) 4.3.2 Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho ja vesistökuormitus Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla on tällä hetkellä voimassa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antama ympäristölupapäätös vuodelta 2003 (PSA-2002-Y-214-121), jossa on annettu seuraavat puhdistusvaatimukset: BOD 7 ATU < 15 mg/l, puhdistusteho > 90 % Fosfori < 0,7 mg/l, puhdistusteho > 90 % Kiintoaine < 35 mg/l, puhdistusteho > 90 % COD < 125 mg/l, puhdistusteho > 75 % Puhdistamolta ei edellytetä typenpoistoa. Typenpoisto on perustunut kylmien vesien aikana lietteeseen sitoutumiseen (20-30 %). Lämpimänä kautena on pyritty nitrifikaatioon lupaehtojen mukaisesti. Puhdistamon ympäristölupa tulee uusia vuonna 2012. Puhdistamo on pääosin toiminut hyvin. Viimeisten kolmen vuoden aikana on yksittäisissä näytteissä ollut ongelmia päästä BOD:n ja fosforin reduktiovaatimuksiin. Myös muutamailla näytekerroilla ovat lähtevän veden tulokset BOD:n ja fosforin osalta ylittäneet sallitut lupaarvot Kerkonkosken jätevedenpuhdistamo Kerkonkosken jätevedenpuhdistamolla on tällä hetkellä voimassa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antama ympäristölupapäätös vuodelta 2003 (PSA-2002-Y-215-121), jossa on annettu seuraavat puhdistusvaatimukset: BOD 7 ATU < 20 mg/l, puhdistusteho > 90 % Fosfori < 1,5 mg/l, puhdistusteho > 85 % Puhdistamolta ei edellytetä typenpoistoa. Puhdistamo on toiminut huonosti viimeisten kolmen vuoden aikana. Erityisesti BOD:n poistoteho on ollut erittäin huonoa vuosien 2008 ja 2009 aikana, eikä puhdistamo ole päässyt sille asetettuihin lupa-arvoihin. Myös fosforin poistossa on ollut merkittäviä ongelmia useiden näytteiden mukaan eikä näin ollen reduktiotavoitteeseen ole päästy. Suurin syy puhdistamon huonoon toimintaan on runsaat hulevesimäärät ja vanha laitteisto.

27(56) 4.4 Vesihuolto kunnan toiminta-alueiden ulkopuolella 4.4.1 Vesiosuuskunnat ja yhtymät Vesiosuuskunnat huolehtivat osaltaan kunnan laitoksen toiminta-alueen ulkopuolille jäävien alueiden vedenjakelusta. Rautalammilla toimii Kiesimän vesiosuuskunta, Tyyrinvirran vesiosuuskunta, Pukkiharjun-Liimattalan vesiosuuskunta ja Pakarila-Koipiniemen vesihuoltoosuuskunta sekä Vaajasalmen vesiyhtymä. Koko kunnan alueella vesiosuuskuntien liittyjämäärä vesijohdon osalta on noin 440 liittymää eli noin 1 100 asukasta. Vesiosuuskuntien ja vesiyhtiöiden yhteenlaskettu vesijohtoverkoston runkolinjojen pituus on noin 330 km. Kiesimän vesiosuuskunnalla on myös viemäriverkostoa 55 km. Kiesimän vesiosuuskunta johtaa 110 kiinteistön jätevedet kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon Kerkonkoskelle. Taulukko 11. Rautalammin kunnan alueella toimivat vesiosuuskunnat ja -yhtymä vuonna 2009. Vesiosuuskunta Liittyjät Liittyjät Kiesimän vesiosuuskunta (talousvesi) Kiesimän vesiosuuskunta (jätevesi) Laskutettu vesimäärä Verkosto kiint. as. m 3 /a km 110/ 300/ 5 100 / 55/ 110 300 3 000 55 Tyyrinvirran vesiosuuskunta 57 130 13 100 17 Vaajasalmen vesiyhtymä 50 120 5 800 14,5 Pukkiharjun Liimattalan vesiosuukunta 100 260 24 600 55 Pakarila Koipiniemen vesihuolto osuuskunta 120* 320 63 800 190 YHTEENSÄ 437 1 130 112 400 331,5 * Rautalammin alueella Vesiosuuskunnat Kiesimän vesiosuuskunta Kiesimän vesiosuuskunta on perustettu vuonna 2005. Vesi- ja viemäriverkosto on valmistunut vuoden 2009 lopussa. Osuuskunnalle on määritelty toiminta-alue. Vesiosuuskunta toimittaa talousvettä asiakkailleen sekä huolehtii jäteveden poisjohtamisesta. Osuuskunnan liittyjämäärä on 110 kiinteistöä Kiesimän ja Palvalahden kylien alueilla. Osuuskunnalla on oma vuonna 2004 rakennettu vedenottamo, jossa käsittelynä on kalkkialkalointi. Myyty vesimäärä vuonna 2009 oli 14 m 3 /d. Jätevedet (8 m 3 /d) johdetaan kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon Kerkonkoskelle. Vesijohtoverkoston pituus on noin 55 km (muovia). Verkostoveden laatu vuonna 2008 oli tutkittujen ominaisuuksien perusteella asetettujen laatuvaatimusten ja suositusten mukainen. Viemäriverkoston pituus on 55 km (muovia) ja verkostossa on linjapumppaamoita 7 kpl ja kiinteistökohtaisia pumppaamoita 110 kpl. Vesiosuuskunnalle on laadittu valmiussuunnitelma.

28(56) Vaajasalmen vesiyhtymä Vaajasalmen vesiyhtymä sijaitsee Rautalammin kunnan itärajalla. Osuuskunnalla on oma vedenottamo Vaajasalmen pohjavesialueella, Vaajasalmen lähde. Vedenottamolla ei ole vedenkäsittelyä. Vesiyhtymään on liittynyt noin 50 kiinteistöä. Jätevesihuolto alueella on toteutettu tähän asti kiinteistökohtaisin järjestelmin. Vesijohtoverkoston pituus yhtymän alueella on noin 15 km. Myyty vesimäärä on 16 m 3 /d. Tyyrinvirran vesiosuuskunta Tyyrinvirran vesiosuuskunta on perustettu 1980-luvulla. Vesiosuuskunta toimittaa talousvettä asiakkailleen, mutta viemäröinti osuuskunnan alueella on toistaiseksi hoidettu kiinteistökohtaisin järjestelmin. Osuuskunnan liittyjämäärä on 57 kiinteistöä (130 asukasta). Osuuskunnalla on oma vuonna 1980 rakennettu Hiekkahaudan vedenottamo, jossa käsittelynä on aktiivihiilisuodatus. Vedenkäsittelylaitosta saneerataan vuonna 2010. Vesijohtoverkoston pituus on 17 km, joka on kokonaisuudessaan muovia. Osuuskunnan jäsenille myyty vesimäärä on noin 40 m 3 /d. Tyyrinvirran osuuskunnan ja Vaajasalmen vesiyhtymän välille on rakennettu yhdysvesijohto. Verkostoveden laatu vuonna 2009 oli tutkittujen ominaisuuksien perusteella asetettujen laatuvaatimusten ja suositusten mukainen. Pukkiharjun-Liimattalan vesiosuukunta Pukkiharjun-Liimattalan vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1987. Vesiosuuskunta toimittaa talousvettä asiakkailleen, mutta viemäröinti osuuskunnan alueella on toistaiseksi hoidettu kiinteistökohtaisin järjestelmin. Osuuskunnan liittyjämäärä on 100 kiinteistöä (260 henkilöä). Osuuskunta omistaa puolet Korpijärven vedenottamosta. Toisen puolen ottamosta omistaa Pakarila-Koipiniemi vesihuolto-osuuskunta. Rautalammin kunta hoitaa vedenottamoa. Vedenottamon käsittelylaitteistona on tällä hetkellä soodansyöttö. Vedenkäsittelylaitosta saneerataan vuoden 2010 aikana ja laitokseen lisätään UV-desinfiointilaite, uudet säätöventtiilit sekä mittaukset. Saneerauksen jälkeen osuuskunnan verkostoon voidaan johtaa vedenottamon kautta myös kunnan talousvettä. Säätöventtiili osuuskunnan ja kunnan verkostojen välillä toimii painemittaukseen perustuen. Osuuskunnan vesijohtoverkoston pituus on 58 km, joka on kokonaisuudessaan muovia. Verkostoveden laatu vuonna 2009 oli tutkittujen ominaisuuksien perusteella asetettujen laatuvaatimusten ja suositusten mukainen joskin ph arvo on välillä alhainen. Osuuskunta ottaa talousvettä Korpijärven vedenottamolta noin 200 m 3 /d ja myy vettä liittyjille noin 70 m 3 /d. Korpijärven ottamon nykyinen vedenkulutus on 450 m 3 /d, joka alkaa olla ottamon kapasiteetin maksimirajoilla. Vedenottamolta myydään talousvettä Pakarila-Koipiniemi vesihuolto-osuuskunnalle ja Tyyrinvirran vesiosuuskunnalle n. 5 m 3 /d. Laskuttamattoman veden osuus on n. 25 %.

29(56) Pakarila-Koipiniemi vesihuolto-osuuskunta Pakarila-Koipiniemi vesihuolto-osuuskunta on perustettu vuonna 1991. Vesiosuuskunta toimittaa talousvettä asiakkailleen, mutta viemäröinti osuuskunnan alueella on toistaiseksi hoidettu kiinteistökohtaisin järjestelmin. Osuuskunnan liittyjämäärä on noin 200 kiinteistöä Rautalammin alueella ja 160 kiinteistöä Konneveden kunnan alueella. Vesiosuuskunta ottaa vettä kahdelta vedenottamolta; Markkasenkankaan vedenottamosta ja Korpijärven vedenottamosta. Osuuskunta omistaa puolet Korpijärven vedenottamosta. Toisen puolen ottamosta omistaa Pukkiharjun-Liimattalan vesiosuuskunta. Markkasenkankaan vedenottamon osuuskunta omistaa puoliksi kunnan kanssa. Rautalammin kunta hoitaa vedenottamoa. Vedenottamon käsittelylaitteistona on tällä hetkellä soodansyöttö. Vedenkäsittelylaitosta tullaan saneeraamaan vuoden 2010 aikana ja laitokselle lisätään UVdesinfiointilaite, uudet säätöventtiilit sekä mittaukset. Saneerauksen jälkeen osuuskunnan verkostoon voidaan johtaa vedenottamon kautta myös kunnan talousvettä. Säätöventtiili osuuskunnan ja kunnan verkostojen välillä toimii painemittaukseen perustuen. Osuuskunnan vesijohtoverkoston pituus on 191 km, joka on kokonaisuudessaan muovia. Verkostoveden laatu vuonna 2009 oli tutkittujen ominaisuuksien perusteella asetettujen laatuvaatimusten ja suositusten mukainen joskin ph arvo on välillä alhainen. Vesihuoltoosuuskunta ostaa vettä kunnalta n.130 m 3 /d ja Pukkiharju-Liimattalan vesiosuuskunnalta n. 110 m 3 /d. Yli 40 % myydystä vedestä menee maatalouden käyttöön. Laskuttamattoman veden osuus on 14 %. Osuuskunta toimii osaksi Konneveden kunnan puolella. Pakarila-Koipiniemen vesiosuuskunnan verkosto jatkuu Konnevedelle Istunmäen kautta. Osuuskunnan toiminta-alue on hyväksytty vuonna 2010 Konneveden kunnan valtuustossa. Taulukko 12. Vesiosuuskuntien vedenottamot. Vedenottamot Vedenottolupa Alueen antoisuus Ottamon Nykyinen kapasiteetti otto m 3 /d m 3 /d m 3 /d m 3 /d Korpijärvi 1052 450 205 Hämeenniemi 501 Vaajasalmi 447 20 Hiekkahauta 32 Kiesimä 624 14