Imatran Vesi IMATRAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 22.11.2010

Imatran Vesi IMATRAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 22.11.2010

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 VESIHUOLTOON VAIKUTTAVIA SÄÄDÖKSIÄ... 2 3 VESIHUOLLON NYKYTILA... 3 3.1 Vesihuolto kaupungin alueella... 3 3.1.1 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet... 3 3.1.2 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla... 5 3.1.3 Vedenhankinta ja jätevedenkäsittely... 5 3.2 Yhteistyö vesihuollossa... 8 3.2.1 Yhteistyö kaupungin alueella... 8 3.2.2 Kaupungin rajat ylittävä yhteistyö... 8 3.3 Vesihuollon toiminta häiriö- ja poikkeustilanteissa... 10 3.3.1 Vesihuollon turvaaminen häiriö- ja poikkeustilanteissa... 10 3.4 Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta... 10 3.5 Vesihuolto ja ilmastonmuutos... 11 3.5.1 Vesijohtoverkosto... 11 3.5.2 Jätevesiverkosto... 11 4 KAUPUNGIN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET... 11 4.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät... 11 4.2 Organisatoriset linjaukset... 12 4.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen... 12 4.4 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet... 12 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET... 13 5.1 Toimintojen kehitysnäkymät kaupungissa... 13 5.2 Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla... 13 5.2.1 Vesijohtoverkosto... 14 5.2.2 Jätevesiverkosto... 14 5.2.3 Vesihuoltoverkostojen saneeraus... 15 5.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla... 15 5.3.1 Verkostojen tarvealueet... 15 5.3.2 Haja-asutusalueet... 16 5.4 Vesihuollon toimintavarmuudesta... 16 5.4.1 Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus... 16 5.4.2 Raakavesilähteiden riittävyys... 17 5.4.3 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen... 17 6 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 17 6.1 Vesihuollon parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla... 17 6.2 Toiminta-alueisiin sisällytettävät alueet... 17 6.2.1 Vesijohtoverkosto... 17 6.2.2 Jätevesiverkosto... 18 6.3 Vesihuoltolaitokset... 18 6.3.1 Vedenhankinta... 18 6.3.2 Jätevesien käsittely ja liete... 18

6.4 Vesihuoltoverkostojen saneeraus... 18 6.5 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet... 19 6.5.1 Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja... 19 6.5.2 Kiinteistökohtaiset ratkaisut... 19 6.5.3 Muut palvelut... 20 6.6 Muut toimenpiteet... 20 6.6.1 Muiden vedenkäyttäjien ja elinkeinoelämän tarpeet... 20 6.6.2 Sammutusvesihuolto... 21 6.7 Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin... 21 6.7.1 Valmiussuunnitelmat... 21 6.8 Organisaatioiden ja yhteistyön kehittäminen... 21 6.8.1 Yhteistyö kaupungin alueella... 21 6.8.2 Kaupungin rajat ylittävä yhteistyö... 21 6.8.3 Suunnitelman vaikutusten arviointi... 21 6.9 Toimenpideohjelma... 21 7 TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN... 22 7.1 Tiedottaminen... 22 7.2 Suunnitelman ajan tasalla pitäminen... 22 8 YHTEENVETO... 22 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1: Imatran vesihuoltolaitoksen pinta- ja pohjavesialueet ja vedenottamot..6 Taulukko 2: Meltolan jätevedenpuhdistamon perustiedot..7 Taulukko 3: Imatran väestöennuste..13 Taulukko 4: Toimenpideohjelma..22 Taulukko 5: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelysuositus..24 Taulukko 6: Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien kustannustietoja.25 LIITTEET Liite 1: Jäteveden käsittelysuositukset alueittain Liite 2: Kustannustietoa jätevesijärjestelmistä KARTTALIITE Karttaliite 01: Vesihuoltolaitoksen nykytila ja tehdyt suunnitelmat Karttaliite 02: Haja-asutusalueen jätevesien käsittelysuositukset

22.11.2010 IMATRAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 JOHDANTO Vesihuoltolain (119/2001) 5.2 :n mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Vuonna 2003 valmistunut Imatran vesihuollon kehittämissuunnitelma laadittiin samanaikaisesti Ruokolahden ja Rautjärven kuntien kanssa ja kehittämissuunnitelmien laatimisesta vastasi Suunnittelukeskus Oy. Työn tarkoituksena on päivittää em. Imatran vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelma on päivitetty samanaikaisesti Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kuntien kanssa. Imatran ja seutukuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien päivittämistä ohjasi mukana olevien kuntien vesihuollosta vastaavat edustajat, Imatran seudun ympäristötoimen sekä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) edustajista koostuva ohjausryhmä, joka kokoontui viisi kertaa. ELY-keskuksesta työtä ovat ohjanneet Esa Houni ja Juha Skippari. Vesihuoltolaitoksen yhdyshenkilöinä ovat toimineet Jouko Varis, Ritva Haaspuro ja Kari Pietarinen. Imatran seudun ympäristötoimessa yhdyshenkilöinä ovat toimineet Helena Kaittola, Nina Marttinen, Armi Kainulainen, Merja Kaksonen, Jyri Hassinen ja Anna-Maija Wickström. Imatran seudun ympäristötoimessa työn kirjoittamisesta on vastannut Riikka Lihavainen. Karttaliitteet laati Arto Karisuo (T:mi Karisuo). Nykyisin vesihuolto nähdään välttämättömyyspalveluna. Toimiva vesihuolto on edellytys niin nykyaikaiselle asumiselle kuin elinkeinotoiminnallekin. Vesihuolto on tiiviissä yhteydessä yhdyskuntien eri sektoreiden toimintaan, joten sen vaikutukset ulottuvat laajalle. 1

2 VESIHUOLTOON VAIKUTTAVIA SÄÄDÖKSIÄ Vesihuoltolain (119/2001) velvoitteita: - kunnan vesihuollon kehittämis- ja järjestämisvastuuseen vaikuttavat suurehkon asukasjoukon tarve, ympäristön- ja terveydensuojelulliset syyt. - vesihuoltolaitoksen palvelujen järjestämis- ja toimittamisvelvollisuus toiminta-alueella: Huolehtimisvelvollisuuteen kuuluu lisäksi vesihuoltoverkoston ylläpitovastuu sekä yhdyskuntarakenteen ja vesihuollon tarpeesta lähtevä verkostojen laajentaminen. - vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä vesihuoltoverkostoon. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesihuoltolaitteistosta vesihuoltolaitoksen liitämiskohtaan saakka. Toiminta-alueen ulkopuolella olevien kiinteistöjen vesihuoltoa koskevat velvoitteet perustuvat terveydensuojelulain (764/1994), ympäristönsuojelulain (86/2000) sekä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) ja sen alaiseen sääntelyyn. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tapauskohtaisen harkinnan perusteella myöntää vapautuksen liittämisvelvollisuudesta seuraavin edellytyksin: - liittämiskustannusten kohtuuttomuus; - vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella; - kiinteistökohtainen vedenottamo riittää turvaamaan vaatimukset täyttävän vedensaannin; tai - jätevettä muodostuu vähän eikä siitä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumisesta; tai - huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtaminen voidaan järjestää muutoin asianmukaisesti Vesihuoltolakia ollaan parasta aikaa uudistamassa. Lakiuudistuksen keskeisimmät uudistukset tulevat koskemaan hulevesien hallintaa, vesihuoltolaitoksen talouden valvontaa, vakiohyvitystä ja erityistilanteisiin varautumista. Lakiuudistuksen myötä hulevesien hallinnan sääntely tullaan siirtämään maankäyttö- ja rakennuslain sääntelyn piiriin ja viemäröinti vesihuoltolain piiriin. Valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003, ns. haja-asutusalueiden jätevesiasetus, jäljempänä hajajätevesiasetus) Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien haitta-aineiden poistamiselle asetetut vähimmäisvaatimukset ovat: orgaaninen aine (BHK7) 50 g/as/vrk, kokonaisfosfori 2,2 g/as/vrk ja kokonaistyppi 14 g/as/vrk. Hajajätevesiasetusta ollaan tarkentamassa parasta aikaa. Lakimuutoksessa hajaasutusalueiden 68 vuotta täyttäneet vakinaiset asukkaat ja kiinteistön haltijat vapautettaisiin jätevesien käsittelyvaatimuksista. Vapautus ei koske uudisrakentamista. Lisäksi lakiin tarkennetaan missä tilanteessa kiinteistönomistajat voisivat hakea kunnalta viiden vuoden mittaista vapautusta asetuksen vaatimusten noudattamisesta. Lakiesitys antaa myös haja-asutusalueiden asukkaille lisäaikaa ottaa käyttöön uudet vaatimukset täyttävät jätevesijärjestelmät. Mikäli eduskunta hyväksyy lakiesityksen, lakimuutos tulee voimaan 1.1.2011. Uusien määräysten mukainen puhdistustaso tulee saavuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Muita vesihuoltoon liittyviä kansallisia säädöksiä: Vesihuollon tukilaki 686/2004, 2

Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 888/2006, Vesilaki 264/1961 ja -asetus 282/1962, Ympäristönsuojelulaki 86/2000 ja -asetus 169/2000, Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 ja -asetus 895/1999, Terveydensuojelulaki 764/1994 ja asetus 1280/1994, Valmiuslaki 1080/1991, Pelastuslaki 468/2003. Vesihuoltoon liittyviä EU-direktiivejä: Vesipuitedirektiivi (2000/60/EY), Pohjavesidirektiivi (2006/118/EY), Juomavesidirektiivi (98/83/EY), Yhdyskuntajätevesidirektiivi (91/271/ETY), Ympäristövastuudirektiivi (2004/35/EY), Lietedirektiivi (86/278/ETY), Tulvadirektiivi (2007/60/EY). 3 VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 Vesihuolto kaupungin alueella 3.1.1 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Imatran kaupunki sijaitsee Etelä-Karjalassa rajoittuen Saimaaseen ja valtakunnan rajaan, Lappeenrannan kaupunkiin sekä Ruokolahden kuntaan. Imatran kaupungin pinta-ala on 191,6 km 2, josta maapinta-alaa on 155,3 km 2 ja vesipinta-alaa 36,3 km 2. Vuoden 2009 lopussa Imatran asukasluku oli 28 691, josta vesijohtoverkostoon liittyneitä oli 98,3 % (28 208 asukasta) ja viemäriverkostoon liittyneitä 97 % (27 844). Imatran kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 26.2.2002 Imatran Veden (vesihuoltolaitos) veden, jäte- ja huleveden toiminta-alueet. Verkostot Vesihuoltolaitoksen vesijohto- ja viemäriverkoston toiminta-alue kattaa asemakaavoitetun alueen lähes kokonaan. Toiminta-alueiden rajaukset on esitetty karttaliitteessä 1. Keskitettyä viemäriverkostoa on laajennettu Jakolan (eteläiselle) alueelle edellisen vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kaupungin pohjoisosassa sijaitseva Saarlammen alue kuuluu vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen, mutta alueen vesi johdetaan Ruokolahden vedenjakeluverkostosta. Vesihuoltolaitoksen vesihuoltopalveluita hyödyntävät muutamat toiminta-alueen ulkopuoliset liittyjät, kuten Jääsken vesiosuuskunta, Lappeenrannan kaupungin puolella sijaitseva Aholan alueen vesiosuuskunta sekä Ruokolahden vesihuoltolaitos (Huhtasenkylän verkostoalue) sekä Rautjärven vesihuoltolaitos (Asemanseudun alue). Imatran vedenjakelujärjestelmässä on neljä painepiiriä. Tuulikallion (noin 87 % koko vedenkulutuksesta) ja Kurkvuoren painepiireissä (10 % koko vedenkulu- 3

tuksesta) on vesitornit, joiden yhteistilavuus on 5 800 m³. Tuulikallion vesitorni on kaksiosainen säiliö, jonka kokonaistilavuus on 5 200 m³. Tällä hetkellä vesitornin kokonaistilavuudesta on käytössä 4 000 m³. Kurkvuoren vesitorni on yksiosainen säiliö, jonka tilavuus on 600 m³. Karhumäen painepiirissä (noin 3 % vedenkulutuksesta) on erillinen paineenkorotusalue. Immalan vesilaitoksella on lisäksi 1 200 m³ alavesisäiliö. Saarlammen alue on liitetty Ruokolahden kunnan vedenjakeluverkostoon. Vesijohtoverkoston putkipituus on 315 km, josta lähes 55 % on valurautaputkia, muoviputkia on 43 % ja loput 2 % teräsputkia. Vesijohdon vesistöalituksia on Immalanjärvessä, muita vesistöalituksia ei ole. Vedenkulutustiedot vuonna 2009 olivat: - verkostoon pumpattu vesimäärä 2 362 316 m³/a (6 472 m³/d) - myyty vesimäärä 1 597 557 m³/a (4 377 m³/d) - hukkavesiprosentti 32 % - ominaiskulutus 155 l/as/d. Suurimpia yksittäisiä vedenkuluttajia ovat Imatran kylpylä, Stora Enso Oyj ja Ovako Bar Oy Ab. Teollisuuden osuus myydystä vesimäärästä on noin 1,3 %. Näiden yhteenlaskettu osuus myydystä vesimäärästä on noin 5 %. Kaupungin alueella sijaitsee noin 70 kaivoa ja 15 lähdettä, joiden huollosta vastaavat kiinteistön omistajat. Näistä noin 30 on luokiteltu ns. poikkeusolokaivoiksi. 1 Poikkeusolokaivoista on laadittu lista, joka löydettävissä Imatran seudun ympäristötoimesta. Poikkeusolokaivot ovat tärkeitä varavedenlähteitä, mutta niiden nykyisen kunnon ja huoltotason perusteella niitä ei voida hyödyntää. Mikäli ko. kaivot otettaisiin varavesilähteiksi, tulisi niille laatia esim. hoitosuunnitelma. Viemäriverkosto perustuu erillisviemäröintijärjestelmään. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 348 km, josta jätevesiviemäreiden osuus 278 km. Lisäksi verkostoon kuuluu noin 2 km:n pituinen sekaviemäröintiosuus. Hulevesiverkostoa on noin 73 km, joka sijaitsee pääosassa keskusta-alueilla sekä uusilla asuntoalueilla. Jätevesiviemäreistä hieman yli puolet on muoviputkea ja loput betoniputkea. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella on 40 kaukovalvonnan piirissä olevaa jätevesipumppaamoa, joista sadevesipumppaamoja on 3. Viemärivesimäärätiedot vuonna 2009 olivat: - käsitelty jätevesi 5 141 205 m³/a (14 085 m³/d), josta Imatran osuus oli noin 4 752 382 m³/a (13 020 m³/d) ja muilta laitoksilta vastaanotettu jätevesi 388 823 m³/a (1 065 m³/d) - ominaisjätevesimäärä noin 160 l/as/d. Suurista teollisuuden vedenkuluttajista Stora Enso Oyj ja Ovako Bar Oy Ab käsittelevät jätevetensä erikseen, mutta teollisuuslaitosten sosiaalitilojen jätevedet johdetaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Muita suuria jäteveden tuottajia ovat Imatran Kylpylä. Näiden yhteenlaskettu jätevesimäärä on noin 2,8 % jätevedenpuhdistamolla käsitellystä jätevedestä. Viemäriverkostoon johdetaan myös vähäisessä määrin muiden kaupungin alueella toimivien elintarviketeollisuuden ja liikekiinteistöjen jätevesiä. 1 Saksanen Anna (2005): Kaivojen käyttökelpoisuus varavesilähteinä Imatralla. 4

3.1.2 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Vuonna 2009 vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella oli noin 1100 asukasta (noin 400 kiinteistöä), joista noin 200 asukasta on liittyneenä vesiosuuskuntaan. Jääsken vesiosuuskunta on liittynyt vesihuoltolaitoksen verkostoon veden osalta. Vesiosuuskunnan jätevedet käsitellään toistaiseksi kiinteistökohtaisesti, mutta alueelle on rakenteilla paineviemäri, johon tullaan liittämään myös Tillolantien alue. Vesiosuuskunnan jätevedet tullaan johtamaan Meltolan jätevedenpuhdistamolle. Vesiosuuskunnan toiminta-aluetta ei ole määritetty. Lisäksi kaupungin alueella on suunnitteilla Ilmeen ja Viraskorven jätevesiosuuskunta. Lappeenrannan puolella sijaitseva Aholan alueen vesihuolto-osuuskunta on liittynyt Imatran vesihuoltoon sekä veden että viemäröinnin osalta. Haja-asutusalueen sako- tai umpikaivolietteet kuljetetaan Meltolan jätevedenpuhdistamolle, josta ne toimitetaan muun puhdistamolietteen mukana jatkokäsittelyyn Kukkuroinmäen jätekeskuksen kompostointilaitokselle. 3.1.3 Vedenhankinta ja jätevedenkäsittely Pohjavesialueet Kaakkois-Suomen pohjavesivarat kuuluvat Salpausselkävyöhykkeen reunalla sijaitseviin runsaisiin ja luontaiselta tilaltaan hyvälaatuisiin pohjavesiesiintymiin. Kokonaan tai osittain Imatran alueella sijaitsevia pohjavesialueita on yhteensä viisi. Näistä neljä kuuluu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen (nykyisin Kaakkois-Suomen ELY keskus) luokittelun mukaisesti tärkeisiin pohjavesialueisiin 2 (I luokka) ja yksi on vedenhankintaan soveltuva 3 (II luokka) pohjavesialue. Imatran kaupunki, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Joutsenon kaupunki (nykyisin Lappeenranta) ovat tehneet yhteistyönä vuonna 2004 Tiuruniemen ja Vesioronkankaan pohjavesialueiden sekä Myllypuron, Peräsuonniityn ja Ahvenlammen vedenottamoiden suojelusuunnitelman. Suunnitelmaa ei ole päivitetty laatimisen jälkeen. Imatran alueella olevien pohjavesialueiden vedenlaatua uhkaavia riskitekijöitä ovat muun muassa jätevesiviemärit (24 km noin 7 %) ampumarata, lentokenttä, junarata (kemikaalikuljetukset), teollisuus, asutus (haja-asutuksen jätevedet), Vt6 (öljy- ja kemikaalikuljetukset, vaaralliset aineet) öljysäiliöt, maa-ainesotto, maatalous, polttoaineen jakeluasema ja pilaantuneet maa-alueet. Vedenhankinta ja vedenottamot Vesihuoltolaitoksen vedenhankinta perustuu pohjaveteen (93 % kokonaisvedenkäytöstä) ja Immalanjärven pintaveteen (7 %). Viime vuosien aikana pintaveden käyttöä on vähennetty pohjaveden paremman laadun ja luotettavuuden takia. Päävedenottamona toimii Hiekkoinlahden pohjavedenottamo. Muut vedenottamot ovat Lappeenrannassa sijaitseva Myllypuron pohjavedenottamo sekä Korvenkylän pohjavedenottamo. Saarlammen alueen vesi johdetaan Ruokolahden 2 I luokan pohjavesialueita ovat Vesioronkangas, Saarlampi, Teppanala ja Korvenkanta. Näiden yhteenlaskettu kokonaisantoisuus on 12 300 m³/d. 3 II luokan pohjavesialueeseen kuuluu Lammassaari, jonka arvioitu kokonaisantoisuus on 400 m³/d 5

Vesialue Vesioronkangas pohjavesialue Lampsiinlammen pohjavedenottamolta. Vesilaitoksen vedenottamoita koskevat tiedot on koottu taulukkoon 1. Vesioronkankaan pohjavesialueella on vesihuoltolaitoksen Hiekkoinlahden ottamon lisäksi Ruokolahden Oritlammen sekä Kaakkois-Suomen rajavartiolaitoksen vedenottamot. Pohjavedenottamoiden lisäksi Imatralla on käytössä Immalan vesilaitos, jonka vedenkäsittelyprosessissa Immalanjärven pintavettä sekoitetaan Hiekkoinlahden vedenottamolta pumpattavaan pohjaveteen ennen verkostoon johtamista. Immalanjärven ekologinen tila 4 on luokiteltu erinomaiseksi. Taulukko 1. Imatran vesihuoltolaitoksen pinta- ja pohjavesialueet ja vedenottamot kokonaisantoisuus vesioik. lupa vedenottamo (käyttöönotto / saneeraus) 9 000 5 000 Hiekkoinlahden pohjavedenottamo (1992/-) Immalanjärvi - - Immalan vesilaitos (1952/1993) Ukonhauta pohjavesialue (Lappeenranta) Korvenkanta A pohjavesialue (Lappeenranta) Lampsiinlampi pohjavesialue (Ruokolahti) 9 000 Myllypuron pohjavedenottamo (1991/-) 2 500 750 Korvenkannan pohjavedenottamo (1966/2007) 1 000 1 500 Lampsiinlammen pohjavedenottamo (1967/2005) pumpattu vesimäärä (2009) m³/a (m³/d) 1 598 900 m³/a (4 400 m³/d) 210 200 m³/a (580 m³/d) 651 500 m³/a (1 800 m³/d) Imatralle 10 987 m³/a (30 m³/d) Imatralle 6 400 m³/a (20 m³/d) vedenkäsittely ph:n säätö (kalkkikivi) otsonointi, alkalointi (kalkkikivi), desifiointi, jälkialkalointi alkalointi (kalkki) ja desifiointi (UV) desifiointi ph:n säätö (lipeä) Hiekkoinlahden pohjavedenottamon vedenottolupa perustuu Itä- Suomen vesioikeuden 30.12.1991 antamaan vesilupapäätökseen nro 118/91/2. 5 Myllypuron pohjavedenottamon vedenottolupa perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 8.7.2005 antamaan vesilupapäätökseen nro 72/05/2. 6 Lampsiinlammen pohjavedenottamon vedenottolupa perustuu Itä- Suomen aluehallintoviraston 19.3.2010 antamaan vesilupapäätökseen nro 36/10/2. 7 Vedenlaatua seurataan talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Hiekkoinlahden, Myllypuron, Korvenkannan sekä Lampsiinlammen pohjavedenottamoiden ja Immalan vesilaitoksen vedenlaatu on tutkimusten mukaan hyvä ja vesinäytteet ovat täyttäneet talousveden laatuvaatimukset. 4 Ekologinen tila kuvaa järven muuttuneisuutta ihmistoiminnan seurauksena. Luokittelujärjestelmä perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin (2000/60/EY). 5 Itä-Suomen vesioikeus Dnro 216.Hn.91/1991/216. 6 Itä-Suomen ympäristölupavirasto Dnro ISY-2005-Y-19 7 Itä-Suomen aluehallintovirasto (ennen Itä-Suomen ympäristölupavirasto) Dnro ISAVI/6/04.09/2010 6

Edellä mainittujen lisäksi Vesioronkankaan pohjavesialueella sijaitsevaa Hosniemen alueen soveltuvuutta vedenhankintaan on selvitetty alustavasti. Esiintymän antoisuutta ja laatua koskevat tarkemmat tutkimukset tullaan aloittamaan syksyllä 2010. Tehtyjen tutkimusten perusteella alueelta olisi saatavissa käyttöön pohjavettä 1 000-3 000 m 3 /d. Raakavesilähteiden riittävyys Kokonaan tai osittain kaupungin alueella sijaitsevat pinta- ja pohjavesiesiintymien antoisuudet ovat kaupungin nykyisen vedentarpeen näkökulmasta riittävät. Vesihuoltolaitoksen vedenjakeluverkostoon pumpatun veden määrä on vaihdellut vuosien 2005-2009 aikana 6 500-7 500 m 3 /d. Jätevedenkäsittely Jäte- ja hulevedet johdetaan Imatran, Lappeenrannan ja Ruokolahden yhteiselle jätevedenpuhdistamolle (Meltolan jätevedenpuhdistamo). Meltolan jätevedenpuhdistamo on vuonna 1981 rakennettu rinnakkaissaostuslaitos. Jätevedenpuhdistamon mitoitusta ja kuormitusta koskevat perustiedot on koottu taulukkoon 2. Jätevedenpuhdistamolla käsitellään 33 533 asukkaan jätevedet Imatran kaupungin, Ruokolahden kunnan, Lappeenrannan kaupungin (Korvenkylä, Rauha-Tiuru alue ja Aholan vesihuolto-osuuskunta) ja Rautjärveden kunnan Asemaseudun alueilta. Taulukko 2. Meltolan jätevedenpuhdistamon perustiedot Ympäristölupa Lupamääräykset Jätevedenkäsittelyprosessi Lietteenkäsittelyprosessi Meltolan jätevedenpuhdistamo Ilmastusallas V = 5 000 m³ Jälkiselkeytysallas A = 2 500 m² Purkuvesistö (keskivirtaama) ISY-2006-Y-238, lupa voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen 30.11.2017 mennessä enimmäispitoisuus vähimmäisteho BOD 7(ATU) 10 mg/l 90 % Kokonaisfosfori 0,5 mg/l 90 % COD Cr 125 mg/l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 90 % Arvot lasketaan ¼ - vuosikeskiarvona mahdolliset ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien välppäys hiekan- ja rasvanerotus esiselkeytys ilmastus jälkiselkeytys sakeutus kuivauslinko - kompostointi Vuoksi (600 m 3 /s) Mitoituskuormitus Kuormitus (2009) Kuormitusvirtaama 16 200 m³/d 14 085 m³/d BOD 7(ATU) 5 920 kg/d 1 498 kg/d Fosfori 230 kg/d 66,9 kg/d Kiintoaine 4 800 kg/d 2 383 kg/d 7

3.2 Yhteistyö vesihuollossa 3.2.1 Yhteistyö kaupungin alueella 3.2.2 Kaupungin rajat ylittävä yhteistyö Puhdistamolla käsitellään jätevesien lisäksi sako- ja umpikaivolietteitä. Vuonna 2009 kertyi jätevesilietettä noin 3 600 m 3 ja tuotua sakokaivolietettä noin 5 250 m³. Jätevesiliete sakeutetaan ja kuivataan lingolla (kuiva-ainepitoisuus 30 %). Kuivattu liete toimitetaan kompostoitavaksi Etelä-Karjalan jätehuolto Oy:n Kukkuroinmäen jätekeskukseen, Vapon kompostointilaitokselle. Valmista kompostia käytetään mullan valmistukseen, maanparannukseen sekä maisemointiin. Puhdistamon jätevesikuormituksen vaikutukset Vuoksen veden laatuun ovat vähäiset vesistön suuren virtaaman takia. Jätevesien purkupaikan alapuolisella havaintopaikalla vaikutus näkyy lähinnä veden hygieenisen laadun lievänä huononemisena. Jätevesien vaikutukset eivät ulotu mainittavassa määrin Venäjän puolelle. Puhdistamo toimii ja ikääntymisestä huolimatta laitteisto ja allasrakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Laitoksen saneeraussuunnittelu pyritään aloittamaan vuonna 2011 ja varsinainen saneeraus pyritään aloittamaan vuonna 2013. Jääsken vesiosuuskunta toimii yhteistyössä kaupungin vesihuoltolaitoksen kanssa. Vesiosuuskunta on liitetty vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon ja tulevaisuudessa vesiosuuskunta tullaan liittämään myös vesihuoltolaitoksen viemäröinnin piiriin. Rajavartiolaitos kuuluu vesihuoltolaitoksen vesihuollon piiriin viemärin osalta. Yhteistyösopimukset Imatra - Ruokolahti Vedenjohtamissopimukset Imatran kaupunki ja Ruokolahden kunta ovat sopineet veden toimittamisesta Imatran vesijohtoverkostosta Ruokolahden vesijohtoverkostoon tai veden toimittamisesta Ruokolahden vesijohtoverkostosta Imatran vesijohtoverkostoon 2.4.2004 allekirjoitetulla sopimuksella. Imatran Kurkvuoren ja Ruokolahden kirkonseudun vesihuollon verkostot yhdistettiin yhdysvesijohdolla, joka toimii kriisitilanteiden vesihuoltoyhteytenä. Kriisiajan yhdysvesijohdon avulla voidaan häiriötilanteessa johtaa vettä Imatralta Ruokolahden verkostoalueelle tai tarvittaessa toiseen suuntaan. Normaalitilanteissa kriisiajan yhdysvesijohto ei ole käytössä. Poikkeustilanteiden/Kriisiajan yhdysvesijohto on parantanut Imatran ja Ruokolahden kunnan vesihuoltoyhteistyötä. Imatran kaupungin Saarlammen asunto-alueelle ostetaan jatkuvatoimisesti vettä Ruokolahden kunnalta. 8

Imatran ja Ruokolahden Huhtasenkylän välillä on yhdysvesijohto, jonka avulla Imatralta johdetaan vettä Huhtasenkylään. Ruokolahden ja Rautjärven kunnat ovat tehneet vuonna 2001 vesihuoltoyhteistyösopimuksen, joka koskee jätevesien johtamista Rautjärven Asemaseudulta Ruokolahden viemäriverkoston kautta Meltolan jätevedenpuhdistamolle. Yhteisviemäröintisopimus Imatra ja Ruokolahti ovat sopineet yhteisviemäröintisopimuksessa Ruokolahden kunnan (sekä Rautjärven Asemaseudun) jätevesien johtamisesta Meltolan jätevedenpuhdistamolle. Imatra Lappeenranta Vedenjohtamissopimukset Imatran kaupunki ja entinen Joutsenon kaupunki (nykyinen Lappeenranta) ovat tehneet 28.11.2006 sopimuksen vedenhankinnan ja veden johtamisen yhteistyöstä Joutsenon ja Imatran välillä. Sopimuksen mukaan Imatra voi ostaa vettä Myllypuron vedenottamolta kuukausikeskiarvona enintään 2 000 m 3 /d (24 000 m 3 /a). Imatralle johdetaan vettä myös Korvenkylän vedenottamolta kuukausikeskiarvona enintään 400 m 3 /d. Imatra-Joutseno jakeluverkoston yhdistämisen seurauksena mahdollisten häiriötilanteiden sattuessa Imatralta voidaan johtaa vettä Lappeenrannan (entisen Joutsenon alueen) verkostoon. Imatran Vesi toimittaa veden Perä-Meltolan alueelle ja Aholan alueen vesihuolto-osuuskunnalle. Yhteisviemäröintisopimus Imatran kaupunki ja Etelä-Saimaan keskussairaalan kuntainliitto sekä Kaakkois- Suomen mielisairaalahuoltopiirin kuntainliitto ovat sopineet yhteisviemäröintijärjestelmää koskevasta yhteistyösopimuksesta 16.7.1986. Sopimus koskee Rauha-Tiuru aluetta. Nykyisin Rauha-Tiurun alueen vesihuollosta vastaa Lappeenrannan Vesi Oy. Imatran kaupungin ja Joutsenon välille on solmittu 23.11.1977 sopimus jätevedenpuhdistamon suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä. Myös 5.10.1984 on tehty sopimus jätevesien johtamisesta Imatran ja Joutsenon kesken. Alueelliset yleissuunnitelmat Maakunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen aloitetaan vuoden 2011 puolella. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sammutusvesisuunnitelman laatiminen aloitetaan lähi vuosien aikana. Etelä-Karjalan yhteistä valmiussuunnitelmaa päivitetään parasta aikaa. 9

3.3 Vesihuollon toiminta häiriö- ja poikkeustilanteissa 3.3.1 Vesihuollon turvaaminen häiriö- ja poikkeustilanteissa Vesilaitos Vesihuollon valmiussuunnitelma on päivitetty kesällä 2010. Joutseno - Imatra yhdysvesijohdon ja laitosten selvitys erityistilanteisiin varautumisesta on laadittu 2008. Lisäksi vesihuoltolaitoksella on aika ajoin päivitettäviä valvontatutkimus- ja velvoitetarkkailuohjelmia mm. pinta- ja pohjavedelle sekä jätevedenpuhdistamolle. Sammutusvesisuunnitelma on laadittu 1987. Imatran kaupungin hulevesiriskikartoitus laaditaan vuoden 2011 aikana. Haja-asutusalueen vesihuollon toimintavalmiudesta ei ole laadittu erillistä varautumissuunnitelmaa. Vedensaanti ja -jakelu Poikkeus- ja häiriötilanteiden vedenhankinta pystytään turvaamaan Imatra- Lappeenranta yhdysvesijohdon sekä Ruokolahdelle rakennetun yhdysvesijohdon avulla. Lisäksi Immalanjärven pintavedellä voidaan korvata pohjavedenottamoiden vedensaantivajetta. Jätevesi Pitkät sähkökatkot ja huoltotoimenpiteet, tulipalo, muuntajavaurio tai ilkivalta voivat aiheuttaa käyttö- ja toimintahäiriöitä jätevedenpuhdistamolla. Vuotovesistä aiheutuvat ohijuoksutukset, lähinnä viemäriverkon pienpumppaamoilla, voivat puolestaan aiheuttaa vesistön, maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Puhdistusprosessia voi haitata myös viemäriin päässyt öljy- tai myrkyllinen kemikaalipäästö. Puhdistamon ja pumppaamojen kaukovalvontaa on kehitetty. Verkosto- ja laitosyksikössä on jatkuva työajan ulkopuolinen päivystys. Toiminta-alueen ulkopuolisten alueiden sekä haja-asutusalueiden ja vesiosuuskuntien jätevedenkäsittelyn toimintavarmuutta tulisi parantaa. 3.4 Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta Imatran vesihuollon toimivuus on tutkitulta osalta hallinnassa. Nykyisessä tilanteessa toimintavarmuus perustuu usean erillisen korvaavan raakavesilähteen hyödyntämiseen. Yhdysvesijohdot Lappeenrantaan ja Ruokolahdelle riittävät turvaamaan osan vedentarpeesta poikkeus- ja häiriötilanteissa. Haja-asutuksen vedenjakelupisteenä toimii Immalan vesilaitoksen yhteydessä sijaitseva vesipiste. Hiekkoinlahden, Myllypuron tai Korvenkylän pohjavedenottamoiden tilapäiset saatavuushäiriöt voidaan korvata lisäämällä Immalanjärven pintavedenottoa. Immalanjärven pintaveden saatavuusvajetta korvataan Ruokolahden Lampsiin- 10

3.5 Vesihuolto ja ilmastonmuutos 3.5.1 Vesijohtoverkosto 3.5.2 Jätevesiverkosto lammen vedenottamolta johdettavalla vedellä. Mikäli vedenjakelu jouduttaisiin keskeyttämään kokonaan, vaihtoehtona ovat vedenjakelun organisointi paikallisesti tai säiliöautoja käyttäen. Vedenjakelun varmuutta häiriötilanteessa parantaa Tuulikallion vesitornin suuri tilavuus, joka vastaa noin 60 % vuorokauden vedentarpeen maksimikulutuksesta. Vesisäiliö varmistaa häiriötilanteessa vedenjakelun riittävyyden useaksi tunniksi. Immalan vesilaitoksella sijaitsee vedenjakelupiste. Jätevedenpuhdistamon toimintavarmuus on kaukovalvonnan ansiosta parantunut. Ilmastonmuutos vaikuttaa vedenhankintaan sekä vedenlaatuun ja määrään. Pitkään jatkuva kuivuuskausi voi vaikuttaa pohjavesiesiintymien sekä yksityisten kaivojen vedenpinnan korkeuteen ja pohjavesivirtaamiin. Sään ääri-ilmiöt, esimerkkinä myrskyt ja rankkasateet, tuovat haasteita vesihuollon toimivuudelle. Sähkökatkot aiheuttavat ongelmia vedenottamoiden toiminnalle ja vedenjakelussa. Rankkasateiden myötä valunta lisääntyy ja huuhtoo kaivoihin epäpuhtauksia. Ilmaston lämpeneminen lisää levien esiintymistä vesistöissä, joka vaikuttaa pintavedenottoon ja ranta-alueiden vapaa-ajan asutuksen vesihuoltoon. Rankkasateet kuormittavat viemäriverkostoa, jätevedenpumppaamoja sekä jätevedenpuhdistamoa. Jätevedenpuhdistamon kuormituksen seuraukset voivat näkyä purkuvesistön tilan heikkenemisenä. Lisäksi myrskyjen aiheuttamat sähkökatkot saattavat hankaloittaa jätevedenpuhdistamon toimintaa ja huonontaa puhdistustehoa. Meltolan jätevedenpuhdistamo sijaitsee osittain tulvariskialueella. 4 KAUPUNGIN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 4.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät Vedenhankinnan perustavoitteeksi on asetettu mahdollisimman hyvälaatuisen veden toimittaminen asiakkaille. Vedenhankinta pyritään hoitamaan pääosin pohjavedellä. Immalan vedenottamo pidetään jatkuvasti toimintakykyisenä varavedenottamona. Jätevesien käsittelyn tavoitteena on haja-asutuksen aiheuttaman jätevesikuormituksen vähentäminen. Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyn tulee täyttää valtionneuvoston haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen (542/2003) määrittämät vaatimukset vuoden 2013 loppuun mennessä. Vesihuoltoverkoston saneerauskohteiden valinnalla ja saneerausajankohdalla pyritään turvaamaan verkostojen toimintavarmuus. Tavoitteena on toimittaa asiak- 11

4.2 Organisatoriset linjaukset kaille jatkuvasti hyvää, laatuvaatimukset täyttävää vettä ja johtaa ja puhdistaa jätevedet ympäristöviranomaisten edellyttämällä tavalla niin, ettei viemäriverkostossa synny tukoksia, tulvia tai ylivuotoja. Edellisessä vuonna 2003 valmistuneessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyistä kehittämisalueista ainoastaan Jakolan (eteläisen) alueen viemäröinti on toteutunut. Muiden kehittämisalueiden osalta viemäröinti on edelleen kesken. Tavoitteena on saada nämä toteutumatta jääneet kehittämisalueet valmiiksi. Imatran Vesi toimii hyvin kaupungin vesilaitoksena. Hyvin toimivaa seudullista yhteistyötä jatketaan ja mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä lisätään. Kaupungin tavoitteena on rakentaa tiheille kaava-alueille vesihuoltoverkostoa kuntavetoisesti ja muille alueille vesiosuuskuntana tai vastaavasti. 4.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Vesihuoltosuunnittelu kytkeytyy tiiviisti yhdyskuntarakenteen kehittymisen myötä kaavoitukseen ja muuhun maankäytön suunnitteluun ja alueiden käyttöön. Lisäksi sillä on tärkeä yhteys terveyden- ja ympäristönsuojeluun. Asemakaava-alueet ovat kaupungin kehittämisalueita ja tapauskohtaisesti myös muut alueet olemassa olevan verkoston lähellä. Muilla alueilla keskitetty vesihuolto toimii vesiosuuskuntavetoisesti. 4.4 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet Kaupungin tuki Kaupunki tukee haja-asutuksen yhteisiä vesihuoltohankkeita, mutta yhdenmukaista periaatepäätöstä ei ole, vaan tuki on ollut kohdekohtaista. Imatran ja seutukuntien yhteisiä avustusperiaatteita tullaan pohtimaan tulevaisuudessa. Valtion tukijärjestelmä Valtio tukee yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteitä valtion talousarviossa myönnettävien harkinnanvaraisten määrärahojen puitteissa. Valtion tukitoimenpiteitä ovat: vesihuoltoavustukset valtion vesihuoltotyö neuvonta ja ohjaus Vesihuoltoavustusta voidaan harkinnanvaraisesti myöntää vesihuoltolaitokselle tai muulle vesihuoltoa varten perustetulle yhtymälle tai yhteisölle taikka kuntayhtymälle tai kunnalle vesihuoltotoimenpiteisiin sekä myös kiinteistön omistajalle tai haltijalle, mikäli yleiset edellytykset täyttyvät. Vesihuoltoavustusten enimmäismäärä on 30 % ja erityisistä syistä enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista. Avustuksen myöntää Kaakkois-Suomen ELYkeskus. 12

Valtion vesihuoltotyönä toteutettava toimenpiteen tuen osuus voi olla enintään 50 % ja erityisistä syistä enintään 75 % hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttäviin kustannuksiin kuuluvat työ- ja materiaalikustannukset sekä säädöksiin tai lupiin perustuvista velvoitteista toimenpiteen toteuttamisvaiheen aikana aiheutuvat kustannukset. Lisätietoa vesihuollon tukijärjestelmästä on löydettävissä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön julkaisemasta ympäristöoppaasta. 8 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 5.1 Toimintojen kehitysnäkymät kaupungissa Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen (taulukko 3) mukaan kaupungin väkiluvun arvioidaan vähenevän noin 12 % eli 3 564 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Taulukko 3. Imatran väestöennuste Vuosi 2010 2015 2020 2025 2030 2040 Väestö 28 741 27 935 27 205 26 537 25 848 25 177 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella vedenjakelun ja viemäröinnin piirissä on noin 98 %. Loput 2 % (574 asukasta) kuuluvat vesihuollon osalta osuuskuntiin tai ovat ratkaisseet vesihuollon kiinteistökohtaisesti. Käytännössä voidaan olettaa, että nykyisen liittymisasteen ja em. väkiluvun kehityksen perusteella sekä vedenkulutus että jäteveden määrä eivät nykytilanteesta kasva. Meltolan jätevedenpuhdistamolle tulevan kuormituksen on arvioitu pysyvän suunnilleen ennallaan. 5.2 Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaaajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Toiminta-alueen tulee kattaa pääsääntöisesti kaikki asemakaava-alueet. Lisäksi toiminta-alueen määrittelyssä tulee ottaa huomioon kaikki sellaiset alueet, joilla on terveydensuojelullisia tai ympäristönsuojelullisia syitä verkostoihin liittymiselle. Vesihuoltolain 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä vesijohtoon ja viemäriin. Vapautusta vesihuoltolain 11 :n mukaisesta liittymisvelvollisuudesta on kiinteistön erikseen anottava kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, joka voi sen tietyin edellytyksin myöntää. 8 Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö (2009): Vesihuollon tukeminen. 13

5.2.1 Vesijohtoverkosto 5.2.2 Jätevesiverkosto Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella on 68 asukasta, jotka eivät kuulu vesijohtoverkostoon. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue tarkistetaan syksyllä 2010. Vesija jätevesiverkostoa koskevat suunnittelutarvealueet esitetty karttaliitteessä 1. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella on 10 kiinteistöä, joille on myönnetty vesihuoltolain mukainen vapautus vesijohtoverkostoon liittymisvelvollisuudesta. Vesilaitoksella ja Imatran seudun ympäristötoimella on lista vapautuksen saaneista. Vapautuksen saaneiden kiinteistöjen omistajan tai haltijan tulee pitää huolta kaivojen kunnosta ja veden laadusta. Ukonniemen alueen (ml. Kylpylä Spa -alue) vesihuoltoa tarkastellaan osayleiskaavan ja vesihuollon yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä vuoden 2010 aikana. Vuonna 2004 valmistunutta Tiuruniemen ja Vesioronkankaan pohjavesialueiden sekä Myllypuron, Peräsuonniityn ja Ahvenlammen vedenottamoiden suojelusuunnitelmaa ei ole päivitetty valmistumisen jälkeen. Suojelusuunnitelma ja alueella sijaitsevat riskikohteet tulisi päivittää tarvittaessa aika-ajoin. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella on noin 55 kiinteistöä (noin 160 asukasta), jotka eivät kuulu viemäriverkostoon. Vesihuoltolain mukaisia vapautuksia viemärijohdosta on myönnetty 6 kiinteistölle. Vesi- ja viemärijohtoon liittämisvelvollisuudesta määräaikaisen vapautuksen saaneita on noin 20. Edellisessä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitettyjen kehittämisalueiden viemäröinti on edelleen kesken. Ainoastaan Jakolan eteläisen alueen viemäröinti on toteutunut. Edellisestä vesihuollon kehittämissuunnitelmasta toteutumatta jääneet alueet: Meltolan viemäröinti Linnasuon viemäröinti Tillolantien viemäröinti Jakolan pohjoisen alueen viemäröinti Kotiharjuntien viemäröinti Taloudellisia resursseja näiden kohteiden toteuttamiseen ei ole ollut. Ukonniemen ja Korvenkannan alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa ja vesihuollon yleissuunnitelmaa. Meltolan jätevedenpuhdistamon kapasiteetti on riittävä. Verkosto on paikoitellen huonossa kunnossa, jonka seurauksena vuotoja ei ole saatu pienennettyä. Verkoston huonon kunnon takia jätevedenpuhdistamo ei ole pystynyt saavuttamaan fosforin (90 %) poistotavoitetta. Myöskään kiintoaineeseen sitoutunutta fosforia ei saada saostuskäsittelyllä kokonaan poistettua. Jätevedenpuhdistamon saneeraussuunnittelu pyritään aloittamaan vuonna 2011 ja varsinainen saneeraus vuonna 2013. 14

5.2.3 Vesihuoltoverkostojen saneeraus Imatran vesihuoltoverkostojen rakentaminen on aloitettu vuonna 1949 ja verkostosaneeraukset alkoivat 1970-luvun lopulla. Vanhimmat käytössä olevat viemärit ovat yli 60 vuoden ikäisiä. Tällä hetkellä vesijohtoverkostoa on saneerattu noin 56 km (18 %) ja jätevesiverkostoa noin 82 km (30 %). Verkostosaneerauksella ja jatkuvalla verkostojen kunnossapidolla pyritään turvaamaan verkostojen toimintavarmuus. Saneeraustarpeen- ja kohteiden valintaan sekä näiden priorisointiin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. vesijohtoverkon toimivuus (jakelukatkot, laatu- ja painehäiriöt) vesijohtoverkoston vuotovedet viemäriverkoston toimivuus (tukokset, tulvat, ylivuodot) jätevesiviemäriverkoston vuotovedet jätevesiviemäreiden vuodot maaperään (mm. pohjavesialueilla) sekavesijärjestelmän saneeraus erillisjärjestelmäksi kuivatusjärjestelmien toimivuus verkostojen kunnossapitokustannukset tonttijohtojen saneeraustarve alueellisen saneerauksen tarve Vuotovesimäärä on yksi verkostojen saneeraustarpeen indikaattori, sillä se kuvaa käytössä olevan verkoston kuntoa. Verkostosaneerauksien keskeinen tavoite on ollut vuotovesien vähentäminen. Saneeraustoimenpiteistä huolimatta verkostojen vuotovesimäärää ei ole pystytty vähentämään. Imatran väkiluvun pieneneminen ja kotitalouksien vedenkulutuksen väheneminen ovat vaikuttaneet siihen, että laskutetun veden ja jäteveden määrä on viime vuosina jatkuvasti pienentynyt. Myyty vesimäärä vuonna 2005 oli 1,70 milj. m³ ja vuonna 2009 se oli noin 1,60 milj. m³. Vaikka vedenkulutus ja jätevesimäärä ovat pienentyneet, laskuttamattoman veden ja jäteveden osuutta ei ole pystytty vähentämään. Laskuttamattoman veden osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut 24-42 %:n välillä. Vuonna 2009 laskuttamattoman veden osuus oli 32 %. Laskuttamattoman viemärivesimäärän osuus on puolestaan viimeisten kymmenen vuoden aikana vaihdellut 53-67 %:n välillä. Vuonna 2009 laskuttamattoman viemärivesimäärä oli 61 %. Vesihuoltoverkostojen saneerauksen tavoitteena on ollut myös saneeraustyön alueellinen toteuttaminen, jolloin vesihuollon saneeraustyöt on toteutettu alueellisina kokonaisuuksina muun kunnallistekniikan kanssa. Tämä on ollut kustannustehokasta ja samalla saneeraustyöstä alueen asukkaille aiheutuvia häiriöitä on voitu minimoida. Vesihuollon verkostojen ja katujen saneeraukseen vuosittain myönnetyt määrärahat eivät ole olleet riittäviä suhteessa aluesaneerauskohteiden toteuttamistarpeen laajuuteen ja aikatauluun nähden. 5.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla 5.3.1 Verkostojen tarvealueet Vesihuollon tarpeen laukaisevia tekijöitä ovat mm. kaavoitus, väestönmäärä, ympäristölliset tai terveydelliset syyt. Vesijohto- ja jätevesiverkostoa koskevat kehittämistarvealueet on esitetty karttaliitteessä 1. 15

5.3.1.1 Vesijohto 5.3.1.2 Jätevesiverkosto 5.3.2 Haja-asutusalueet 5.3.2.1 Talousvesi Vesijohtoverkoston toiminta-alue kattaa asemakaavoitetun alueen tarvittavissa määrin ja toiminta-aluetta laajennetaan asemakaavoituksen myötä. Asemakaavaalueen ulkopuolisille alueille ei ole tällä hetkellä tarvetta tehdä verkostolaajennuksia. Nykyistä toiminta-aluetta laajennetaan Linnansuon, Kotiharjuntien sekä Jakolan alueille sekä Meltolan osalta Rossilankujalle ja Mellonkadun loppupäähän. Tillolantien jätevedet tullaan johtamaan rakenteilla olevan Jääsken jätevesiosuuskunnan verkostoon. Etelä-Karjalan kuntien ympäristöterveydenhuollot selvittivät alueen yksityisten talousvesikaivojen kuntoa ja veden hygieenistä laatua vuosien 2001-2003 aikana toteutetussa projektissa. 9 Imatralla tutkittiin noin 50 kaivoa, joista suurin osa oli rengaskaivoja, osa porakaivoja ja muutama lähdekaivo. 5.3.2.2 Jätevesi Yksityisten talousvesikaivojen kuntoa ja veden laatua ei ole kartoitettu ja tutkittu edellä mainitun kaivovesiprojektin jälkeen, vaan kaivojen huoltovastuu kuuluu kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Suositusten mukaan kaivoveden laatu tulisi tutkituttaa 3-5 vuoden välein ja kaivon kunto tätäkin useammin. Imatran alueella haja-asutuksen jätevedet muodostavat terveydensuojelun ja ympäristönsuojelun kannalta vähäisiä, yksittäisiä ongelmia. Ongelmia on esiintynyt Tillolantien, Vallinkadun ja Linnasuon alueilla sekä Immalanjärven rantaalueilla. Vesiensuojelun näkökulmasta etenkin ranta-alueiden jätevesijärjestelmien ajantasaistaminen olisi tärkeää. Pohjavesialueella sijaitsevat kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmät voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskin. Hajajätevesiasetusta ollaan parasta aikaa tarkentamassa. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän on täytettävä puhdistustehosta jätevesiasetuksen asettamat vaatimukset vuoteen 2013 loppuun mennessä. Jätevesiasetuksen mukaan käsittelyn on poistettava 90 % eloperäisestä aineesta, 85 % fosforista ja 40 % typestä. 5.4 Vesihuollon toimintavarmuudesta 5.4.1 Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus Meltolan jätevedenpuhdistamon toiminnan ympäristöriskejä ovat puhdistamon toimintahäiriöt, puhdistamon jäteveden ohijuoksutukset ja niistä johtuvat poikkeukselliset päästöt. Vuotovesien ohijuoksutustarpeesta aiheutuvaa puhdistamon 9 Etelä-Karjalan kaivovesiprojekti haja-asutusalueella 2001-2003. 16

5.4.2 Raakavesilähteiden riittävyys ylikuormittumista ei ole ollut Ohijuoksutukset sekä putkirikot ja viemärivuodot voivat aiheuttaa vesistön tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Laiterikot ja sähkökatkot voivat aiheuttaa toimintahäiriöitä ja häiriön jatkuessa puhdistustulos heikkenee. Sähkökatkojen varalta ei ole varajärjestelmää. Puhdistamolla on hälytysjärjestelmä, palonilmaisinlaitteet sekä alkusammutuskalusto. Meltolan jätevedenpuhdistamon saneeraussuunnittelu on tarkoitus aloittaa 2011 ja varsinainen saneeraus vuonna 2013. Puhdistamon saneerauksen yhteydessä tullaan selvittämään kuinka puhdistamon ja pumppaamoiden kaukovalvontaa voitaisiin parantaa. Patotien pienpumppaamon ylivuotojen hallintaa selvitetään. Vesioronkankaan pohjavesialueella sijaitsevan Hosniemen alueen soveltuvuutta vedenhankintaan on selvitetty alustavasti. Esiintymän antoisuutta ja laatua koskevat tarkemmat tutkimukset tullaan aloittamaan syksyllä 2010. 5.4.3 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Vesihuoltolakiuudistuksen myötä hulevesiasioiden ja sammutusveden toimittamisen vastuukysymykset tulisi virallisesti selkeyttää. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevien alueiden (ja hajaasutusalueiden) varautumista vesihuollon poikkeuksellisiin tilanteisiin on tarvetta parantaa. Myös Immalan vesilaitoksen yhteydestä on mahdollista hakea vettä. 6 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET 6.1 Vesihuollon parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella esiintyy kiinteistöjä, joita ei vielä ole liitetty kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoon. Toiminta-alueella on noin 230 asukasta, joista reilu puolet eivät ole liittyneet jätevesiverkostoon ja loput vesijohtoverkostoon. Vesihuoltolain 10 :n vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä vesijohtoon ja viemäriin. 6.2 Toiminta-alueisiin sisällytettävät alueet 6.2.1 Vesijohtoverkosto Vesihuollon toiminta-alueita laajennetaan kaavoituksen ja muun maankäytön edetessä. Yleissääntönä voidaan todeta, että toiminta-alueiden tulee kattaa asemakaavoitetut alueet ja toiminta-alueiden laajentuminen tapahtuu rakentamisen edetessä. Vesijohtoverkostoon liitettäviä alueita ei ole. 17

6.2.2 Jätevesiverkosto Keskitettyä viemäriverkostoa tullaan laajentamaan seuraaville alueille: 6.3 Vesihuoltolaitokset 6.3.1 Vedenhankinta 6.3.2 Jätevesien käsittely ja liete Meltola (Rossilankuja) Kotiharjuntie Jakola (pohjoinen) Linnansuon alue Mellonkadun loppupää 6.4 Vesihuoltoverkostojen saneeraus Ukonniemen alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa ja vesihuollon yleissuunnitelmaa. Rakentumisen myötä alue tullaan liittämään vesihuollon toimintaalueeseen. Nykyiset vedenottamot riittävät myös tulevaisuuden tarpeisiin. Vedenhankintajärjestelmän varmuus parani Imatra-Joutseno-yhdysvesijohdon rakentamisen myötä. Vedenhankinnan varmuutta voitaisiin parantaa entisestään Vesioronkankaan pohjavesialueelle rakennettavan Hosniemen lisävedenottamon käyttöönoton jälkeen. Vesioronkankaan pohjavesialueelle suunnitteilla olevan Hosniemen vedenottamon soveltuvuutta vedenottoon selvitetään ja tutkitaan tarkemmin syksyllä 2010. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma ja riskikohteiden kartoitus päivitetään. Yhteisviemäriverkostoon kuuluvien jätevesipumppaamoiden ylivuovuotojen hallinta selvitetään. Meltolan jätevedenpuhdistamon saneerauksen yhteydessä ratkaistaan lietteen jatkokäsittely. Vesihuoltolaitos ylläpitää ja kehittää puhdistamo lupaehtojen mukaisesti. Jätevedenpuhdistamon uusi ympäristölupahakemus lupamääräysten tarkastamiseksi on tehtävä loppuvuodesta 2017. Verkostojen kunnossapito ja tilan seuranta on jatkuvaa toimintaa. Verkostojen saneeraustarve on huomattavasti suurempi kuin toteutuneet saneerausmäärät. Tiedossa olevien saneerausta vaativien kohteiden määrä ja verkostojen keski-ikä kasvaa jatkuvasti. Viemäriverkoston vuotovesistä aiheutuu ongelmia myös jätevedenpuhdistamolla. Suurista vuotovesimääristä johtuen jätevedenpuhdistamolle tuleva viemärivesi on laimeaa ja viemäriveden fosforipitoisuus on pieni. Puhdistamon lupaehtojen mukaan puhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja poistotehon raja-arvot fosforin osalta ovat seuraavat: enimmäispitoisuus 0,5 mg/l ja vähimmäisteho 90 %. Vähimmäistehon saavuttaminen sulamiskauden ja sateiden aikana, jolloin viemärivesi on erityisen laimeaa, on vaikeaa. Kaikkien vuosineljännesten aikana vähimmäistehoa ei ole saavutettu. Puhdistamon toiminnan parantaminen edellyttää myös viemäriverkoston saneerausta ja vuotovesien vähentämistä. 18

Vesihuollon verkostojen saneeraustarpeesta on tehty selvitys syksyllä 2009. Verkostojen kiireellisin, välittömiä korjaustoimenpiteitä edellyttävä, saneeraustarve on kustannuksiltaan noin 2 miljoonaa euroa. Lähivuosien saneeraustarpeiden kustannukset ovat 12 miljoonaa euroa. Mikäli nämä saneeraustyöt toteutetaan seuraavan viiden vuoden aikana, tarvitaan vesihuoltoverkostojen saneeraukseen vuosittain noin 2,4 miljoonaa euroa. Saneeraustarpeen pohjalta on laadittu saneerausohjelma vuosille 2011-2015. 6.5 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet 6.5.1 Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja 6.5.2 Kiinteistökohtaiset ratkaisut 6.5.2.1 Kiinteistökohtainen vedenhankinta Vesihuoltolaki (119/2001) määrittelee liittymisen. Kiinteistö voi omalla kustannuksellaan liittyä suoralla sopimuksella kaupungin vesihuoltoverkostoon. Harvaan asuttujen alueiden vedenotto voidaan toteuttaa kiinteistökohtaisesti omasta kaivosta. Jos pohjavesi on liian syvällä rengaskaivon rakentamiselle, voidaan rakentaa porakaivo. Tärkeimpiä näkökohtia kiinteistökohtaisessa vedenhankinnassa ovat kaivon sijoitus likaantumisriskejä välttäen sekä rakenteiden toteutus siten, ettei pintavesiä valu kaivoon. Kaivon paikkaa kannattaa etsiä mahdollisimman luonnontilaiselta alueelta, missä ei ole likaantumisriskiä. Jos kiinteistön tontilta ei löydy hyvää kaivonpaikkaa, niin vettä voi ottaa myös naapurin maalta. Mikäli naapuri ei anna tähän suostumusta, niin vesilain mukaan vedenottoon naapurin maalta voi saada luvan. Pintavesien, roskien ja eläinten pääsy kaivoon estetään riittävästi maanpinnan yläpuolelle ulottuvalla kaivonrakenteella ja kunnollisella penkereellä sekä tiiviillä kannella. Lisäksi renkaiden liitokset ja läpiviennit on tiivistettävä huolella. Kaivon ylläpidosta voidaan antaa seuraavat suositukset: Veden laatu kannattaa tutkituttaa kolmen vuoden välein, vaikka haju- ja makuhaittoja ei olisikaan. Neuvoja antaa esim. Imatran seudun ympäristötoimi. On varmistettava, ettei kaivon lähistöllä ole pohjavettä likaavia tekijöitä, kuten vuotavia viemäreitä ja jätevesien käsittelylaitteita. Vanha kaivo kannattaa kunnostaa, jos sen paikka on veden saannin ja veden laadun kannalta hyvä. Jos vedessä on liikaa rautaa tai mangaania eikä parempaa vettä ole saatavilla, voi harkita veden käsittelyä. Markkinoilla on erilaisia tehdasvalmisteisia raudan ja mangaanin poistoon tarkoitettuja painesuodattimia. Mikäli kaivo saastuu esim. likaisen pintaveden johdosta, mutta saastumislähde kyetään poistamaan, kannattaa kaivo desinfioida. Jos pohjavesi on likaantunut ja likaantumisen syytä ei voida poistaa, täytyy rakentaa uusi kaivo paremmalle paikalle. Kannattaa selvittää myös mahdollisuus yhteisen vedenhankinnan järjestämiseen naapureiden kanssa. 19

Neuvoja kaivon rakentamiseen tai vanhan kaivon kunnostamiseen antavat Imatran seudun ympäristötoimi ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 6.5.2.2 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely 6.5.3 Muut palvelut Jäteveden käsittelyjärjestelmän valintaan vaikuttavat mm. tontin koko, sijainti, maaperä, jäteveden laatu ja määrä. Lisäksi kaupungin rakennusjärjestyksessä on annettu vesihuoltoa koskevia määräyksiä. Jätevesijärjestelmien uusimis- tai korjaustöihin vaaditaan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymä suunnitelma ja rakennusvalvontaviranomaisen myöntämä toimenpidelupa. Jätevesijärjestelmän toimintavarmuus edellyttää omistajalta järjestelmän asianmukaista käyttöä ja huoltoa. Jäteveden käsittely tulisi hoitaa ensisijaisesti liittymällä vesihuoltolaitoksen (kunnan tai yksityisen vesihuolto-osuuskunnan) viemäröintiin. Mikäli liittyminen ei ole mahdollista voidaan jätevedet käsitellä seuraavien kiinteistökohtaisten menetelmien avulla: 6.6 Muut toimenpiteet kuivakäymälä ja harmaan veden käsittely erillisviemäröinti: umpisäiliö (vesikäymäläjätevesille) ja muut jätevedet saostussäiliön kautta imeyttämöön tai suodattamoon maahanimeyttämö (saostussäiliö tai -kaivo ja maahanimeytys) maasuodattamo (saostussäiliö tai -kaivo ja maasuodattamo) pienpuhdistamo (biologis-kemiallinen, bioroottori tai aktiiviliete) Edellisessä kehittämissuunnitelmassa esitetyt alueelliset jätevesien käsittelysuositukset löytyvät liitteestä 1 sekä niihin liittyvä maaperäkartta löytyy karttaliitteestä 2. Suosituksia voidaan hyödyntää lähi vuosina annettavissa ympäristönsuojelumääräyksissä. Liitteeseen 2 on koottu suuntaa-antavia kustannustietoja kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä. Lisätietoa kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä on löydettävissä mm. Imatran seudun ympäristötoimen Haja-asutusalueiden jätevesien käsittely ja laitehuolto -oppaasta sekä Suomen ympäristökeskuksen julkaisemasta Hyvä jätevesien käsittely -esitteestä. Myös valtion ympäristöhallinnon internet -sivuille on koottu jätevesienkäsittelyyn liittyvää tietoa. Imatran seudun ympäristötoimi neuvoo vesihuoltolaitosten ulkopuolisten alueiden vesihuoltoa koskevissa asioissa. Jätevesijärjestelmien huolto- ja tyhjennyspalvelut voidaan hoitaa alan liikkeiden kanssa yksityisillä palvelusopimuksilla. 6.6.1 Muiden vedenkäyttäjien ja elinkeinoelämän tarpeet Ukonniemen ja Lammassaaren alueelle rakennetaan vapaa-ajankeskus ja alueelle tullaan laatimaan vesihuollon yleissuunnitelma. Näköpiirissä ei ole muiden suurten vedenkuluttajien sijoittumista alueelle, jotka vaatisivat erityisiä toimenpiteitä verkostossa. 20