13 kesäkuu 2009 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät
SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnassa, kuten koko maassa, talouden nousukauden äkillinen loppu koettiin vuoden 2008 loka joulukuussa. Tällöin maakunnan teollisuuden liikevaihto ja vienti kääntyivät aikaisempaa selvästi jyrkempään laskuun, eikä palveluiden ja rakentamisen kehitys ollut enää aivan entisen veroista. Heinä syyskuu sujui useimmilla toimialoilla vielä hyvin myönteisesti, mutta Satakunnassa talouden suhdannehuippu ohitettiin jo viime vuoden keväällä. Suotuisa kolmas vuosineljännes sekä rakentamisen, palvelusektorin ja muutaman teollisuudenhaaran kasvun jatkuminen viimeisellä vuosineljänneksellä pitivät Satakunnan talouden pinnalla loppuvuodenkin aikana. Alkuvuonna talouden syöksykierre on voimistunut, eikä pikaista käännettä ole näköpiirissä. Lähiajan näkymät Maailmanlaajuinen talouskriisi on osoittautumassa poikkeuksellisen syväksi ja pitkäkestoiseksi. Ennustelaitokset odottavat maamme talouden supistuvan kuluvan vuoden aikana jopa useita prosentteja viime vuodesta, eikä edes ensi vuodelle välttämättä uskalleta ennakoida kasvua. Esimerkiksi IMF:n huhtikuun lopussa julkaistun talouskatsauksen mukaan maailmantaloudessa eletään parhaillaan pahinta laskukautta sitten toisen maailmansodan. Maailmantalous supistuu ennusteen mukaan kuluvana vuonna 1,3 %, mutta ensi vuonna talous lähtisi jo 1,9 %:n nousuun. Suomi tulee kärsimään rankasti talouskurimuksesta, sillä sen talouden odotetaan laskevan kuluvana vuonna 5,2 %, mikä olisi prosenttiyksikön euroalueen keskiarvoa (-4,2 %) enemmän. Elinkeinoelämän keskusliiton toukokuun alussa julkaiseman suhdannebarometrin mukaan maamme yritysten suhdannetilanne on ennätyksellisen heikko, eikä käännettä ole näköpiirissä lähiaikoina. Alkuvuoden sukellus on osoittautunut lisäksi odotuksia syvemmäksi. Kaikilla toimialoilla kehitys tulee edelleen hiipumaan, mutta teollisuudessa lasku loivennee kuitenkin ilman selkeitä merkkejä elpymisestä. Heikoimmat näkymät löytyvät palveluista ja rakentamisesta, mutteivät teollisuudenkaan odotukset juuri sen kummempia ole. Teollisuuden ja rakentamisen suhdannekuva on kuitenkin jonkin verran kohentunut tammikuusta, vaikka etenkin jälkimmäisen voimakas pudotus jatkuu. Palvelualojen myynti kääntyi alkuvuonna laskuun, jonka ennakoidaan jatkuvan kesälläkin. Lounais-Suomen alueen yritysten odotukset ovat hieman maan keskiarvoa paremmat. Myös Suomen Yrittäjien ja Finnveran kevään pk-yritysbarometrista on nähtävissä synkkä perusvire, sillä maamme pk-yritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet rajusti viime syksystä. Puolet maan pkyrityksistä arvioi suhdannetilanteen pysyvän ennallaan oman yrityksensä kannalta, paranemista odotti 13 % ja heikennystä 38 % vastaajista. Satakunnassa entistä kehitystä odotti myös puolet pk-yrityksistä, mutta kohennusta vain 5 % ja huononemista 45 % vastaajista. Vuoden 2008 heinä joulukuun talouskehitys Satakunnassa nousukauden suhdannehuippu ohitettiin näillä näkymin vuoden 2008 ensimmäisen puoliskon kuluessa huippukuukau- Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) den osuttua huhtikuuhun. Heinä joulukuussa liikevaihto kasvoi kuitenkin vielä aavistuksen vuoden 2007 vastaavasta ajanjaksosta suotuisan syyskesän ansiosta. Liikevaihto oli jo tällöin hieman keväällä koettua suhdannehuippua pienempi. Laskun merkit olivat nähtävissä monilla toimialoilla erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä äkillisesti ja rajusti synkentyneiden talousnäkymien myötä. Tällöin usean teollisuudenalan liikevaihto kääntyi entistä jyrkempään laskuun tai kasvu hiipui selvästi. Kuitenkin elektroniikkateollisuus porskutti loppuvuodenkin kiihtyvällä vauhdilla. Kasvu jatkui yhä nopeana, vaikkakin aivan vuoden lopulla jo selvästi tasaantuneena, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä elintarviketeollisuudessa. Teollisuuden laskun syvenemiseen antoi merkittävimmän sysäyksen maakunnassa tärkeän metallien jalostuksen liikevaihdon romahdus. Metsäteollisuudenkin syöksy voimistui. Kemianteollisuuden ja metallituotteiden valmistuksen heinä syyskuun suotuisa kehitys tyssäsi liikevaihdon laskuun vuoden lopulla. Rakentamisen myötätuuli loi kuitenkin vahvan positiivisen väreen synkkenevään talouskehitykseen, mutta tämänkin alan kasvu tasaantui selvästi vuodenvaihdetta kohden. Palvelusektorin kehitys oli loppuvuonna maakunnassa vähän aikaisempaa vaisumpaa, joskin liikevaihdon nousu jatkui erityisen ripeänä liike-elämän palveluissa. Kaupan vahva nousu hyytyi viimeisellä vuosineljänneksellä, mutta kasvu oli vielä kolmannella neljänneksellä rivakkaa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kehitys ei ollut ihan entisen veroista. Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetilastojen perusteella useiden alojen suotuisa kolmas vuosineljännes sekä rakentamisen, palvelusektorin ja muutaman teollisuudenhaaran kasvun >> 2
13 kesäkuu 2009 Suhdannekuva 2 Teollisuus 6 Luovat alat 12 Rakentaminen 13 Palvelut 14 Alueellinen kilpailukyky tärkeää, mutta mitä se on? 16 Toimialakohtaisesti menestytään tuottavuutta nostettavissa 18 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulu Talouden taantuminen ennätyksellisen nopeaa käänteen merkkejä kuitenkin jo ilmassa Kuluneen talven aikana Suomessakin koettiin globaalin finanssikriisin muuttuminen reaalitalouden taantumaksi erittäin rajusti ja nopeasti. Koska kriisi koettelee suurta osaa maailmantaloudesta samanaikaisesti, maailmantaloudesta riippuvainen Suomi kärsi suuren menetyksen viennissä. Se on johtanut tämän vuoden alussa 20 %:n laskuun teollisuustuotannossa ja 10 %:n supistumiseen kokonaistuotannossa. Tämä on jyrkempi pudotus kuin 19-luvun lamassa. Viennistä riippuvainen Satakunnan teollisuus on kokenut tämän takaiskun vahvasti. Näin on tapahtunut siitä huolimatta, että tällä kertaa Suomen hintakilpailukyky ei ole heikentynyt eikä meillä ole edes näkyvissä ainakaan vielä omaa pankkikriisiä. Taloustutkimuksen mukaan paha pankkikriisi tekee keskimäärin parin vuoden loven reaalitalouteen. Kun laskua on maailmalla nähty jo noin vuoden verran, voisi tältä pohjalta uskaltaa toivoa, että vientimaiden nousu alkaisi vuoden sisällä. Suomi koki 19-luvulla kolmen vuoden menetyksen kokonaistuotannossa. Meille ei tarvitse käydä nyt yhtä huonosti, koska monet asiat ovat omassa maassa nyt paremmalla tolalla kuin silloin. Suomen pörssikurssit ovat ehtineet tehdä pohjalukemista jo yli 40 %:n nousun! Nousu on tuskin kuitenkaan vielä pysyvä. Luottamusindikaattorien mukaan kotitaloudet sekä yritykset uskovat jo, ettei tilanne sentään enää pahene. Nyt kaivattaisiin kipeästi havaintoja, jotka kertoisivat viennin ja tuotannon laskun todella pysähtyneen ja nousun olevan edessä. Metsäteollisuuden tilanne on liikakapasiteetin takia edelleen synkkä, mutta elektroniikassa ja muilla aloilla saattaa olla mahdollista nähdä nousun merkkejä jo lähikuukausina. Vaikka on monia syitä ajatella, että nopeaa elpymistä ei heti tule, lasku voi olla nyt enemmän V-kirjaimen kuin U:n muotoinen. Uusia tietoja viennistä, teollisuustuotannosta sekä kokonaistuotannosta kannattaa nyt seurata erityisen tiiviisti. Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen 2000. Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 1995, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien 1995 2000 välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan TE-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Katsauksessa on hyödynnetty myös eri toimialajärjestöjen ja ennustelaitosten asiantuntemusta. PÄÄTOIMITTAJA: Saku Vähäsantanen KIRJOITTAJAT: Heli Hookana, Kaisa Junnila, Milla Kalmi, Ari Karppinen, Jani-Petri Laamanen, Merja Mannelin, Paavo Okko, Matti Rainio, Mikko Suvila JULKAISIJA: Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö TAITTO: Mainostoimisto 400 kepposta Oy 3
Muut 23 % Liike-elämän palvelut 6 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 % Tukku- ja vähittäiskauppa 19 % Elintarviketeollisuus 4 % Rakentaminen 8 % Puu- ja paperiteollisuus 11 % Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm. 6 % Metallien jalostus 11 % Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 4 % Koneiden ja laitteiden Elektroniikka- ja valmistus sähkötuotteiden valmistus 6 % 1 % Satakunnan liikevaihdon jakauma v. 2008 (tiedot suuntaa-antavia) % % 40 % 30 % Koko teollisuus Metsäteollisuus Metalliteollisuus 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Viennin muutos Satakunnassa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä >> jatkuminen viimeisellä neljänneksellä jaksoivat nostaa Satakunnan kaikkien toimialojen yhteenlasketun liikevaihdon viime vuoden heinä joulukuussa 0,4 % korkeammaksi kuin vuoden 2007 vastaavalla ajanjaksolla. Liikevaihto kohosi vuoden 2008 heinä syyskuussa vielä 4,1 % korkeammaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Vuoden viimeisellä neljänneksellä laskua kirjattiin vastaavasti 3,2 %. Synkentyneen talouskehityksen myötä hieman entistä pienempi osa yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan. Heinä syyskuussa tämä onnistui 56 %:lta yrityksistä, ja yli 15 %:n nousu kirjattiin 41 %:ssa yrityksistä. Heikentyneiden suhdanteiden piinaamalla viimeisellä neljänneksellä vastaavat luvut alenivat 54:een ja 37 %:iin. Valtakunnan tasolla toimialojen kehityksessä on havaittavissa samat suuntaviivat kuin Satakunnassa. Suhdannehuippu venyi kuitenkin syksyyn, jolloin liikevaihto kohosi vielä voimakkaasti. Lokakuun jälkeen liikevaihto alkoi laskea äkillisesti. Teollisuuden liikevaihto kasvoi Satakunnasta poiketen lokakuulle saakka, sillä muutenkin painoarvoltaan vähäisemmän metallien jalostuksen liikevaihdon supistuminen oli selvästi lievempää. Rakentamisen, koneiden ja laitteiden valmistuksen, liike-elämän palveluiden sekä elektroniikkateollisuuden kasvu jäi a huomattavasti matalammaksi. Pienempi ero syntyi kemianteollisuudessa. Metsäteollisuus menestyi vielä akin heikommin. Elintarviketeollisuuden ja kaupan kehitys oli lähes yhtäläistä. Ainoastaan metallien jalostuksen, metallituotteiden valmistuksen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan loppuvuosi sujui maassa keskimäärin a suotuisammin. Näistä huolimatta liikevaihto kohosi a nopeammin vuoden 2008 heinä joulukuussa, jolloin kasvua kirjattiin 4,1 % edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Pudotus alkoi viimeisellä vuosineljänneksellä, jolloin syyskesän ripeä 9,3 %:n kasvu taittui -0,5 %:n notkahdukseksi. Merkittävin tekijä a myönteisemmässä kehityksessä piilee metallien jalostuksessa. Palkkasumman kasvu hidastui viime vuoden loppupuoliskolla alkuvuoden ennätyksestä vain vähän. Siihen on vaikuttanut palkankorotusten lisäksi henkilöstömäärien vuoden loppuun saakka jatkunut nousu. Tämä kertoo tuotannon pyörineen edelleen huipputasolla. Talouden palkkasumma oli Satakunnassa vuoden 2008 heinä joulukuussa 6,4 % korkeampi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Kasvu ei juuri hyytynyt edes talouskehityksen käännekohdaksi muodostuneella viimeisellä vuosineljänneksellä. ssa vastaavaksi kasvuksi muodostui 6,2 %. Palkkasumma laski maakunnassa metsä- ja kemianteollisuudessa sekä telakoilla. Reilusti yli 10 %:n kasvu kirjattiin rakentamisessa, ICT-, automaatio- ja elektroniikka-aloilla, liike-elämän palveluissa sekä yksityisillä sosiaali- ja terveysaloilla. Liki samaan pystyi myös kauppa ja teknologiateollisuus (pl. metallien jalostus ja telakat). Teollisuuden vienti syöksykierteessä Satakunnassa Satakunnassa vuoden 2008 alkupuolella alkanut viennin arvon lasku, joka taittoi vuodesta 2006 kirjatun nousun, jatkui vuoden loppupuolella voimistuen vielä hieman. n tasolla viennin arvon kasvu jatkui ripeänä lokakuulle asti supistuen sen jälkeen tilauskantojen huvettua. Satakunnassa teollisuuden viennin arvo oli vuoden 2008 heinä joulukuussa 15 % alempi kuin vuotta aiemmalla vastaavalla ajanjaksolla. ssa kasvua kertyi vastaavalla ajanjaksolla vielä 1,4 %. Satakunnassa viennin arvo oli heinä syyskuussa 10,9 % vuotta aiempaa pienempi, ja loka joulukuussa lasku syveni 19,6 %:iin. Maassa keskimäärin kolmas vuosineljännes sujui vielä hyvin myönteisissä merkeissä 7,1 %:n kasvun myötä. Pudotus alkoi viimeisellä vuosineljänneksellä, jolloin viennin arvo aleni 3,7 %. Satakunnassa sekä metsäteollisuus (-8,6 %) että teknologiateollisuus (-14,6 %) olivat laskussa koko viime vuoden loppupuoliskon ajan yhä kiihtyvällä vauhdilla. ssa kehitys oli samansuuntaista, ja erityisesti metallien jalostuksen viennin arvo on laskenut nopeasti metsäteollisuuden ohella. Suomen vienti jatkoi syöksykierrettään kuluvan vuoden tammikuussa, jolloin laskua kertyi huimat 35 % vuodentakaisesta. Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) 4
Liikevaihdon vuositasot toimialoittain Satakunnassa (0 ), vuoden 2008 luvut ovat suuntaa-antavia. Toimialan nimi 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Elintarviketeollisuus 454 125 452 298 446 957 481 939 444 308 476 179 465 593 5 206 Puu- ja paperiteollisuus 1 552 107 1 416 765 1 432 517 1 416 765 1 308 231 1 495 736 1 618 288 1 666 684 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm. 636 095 626 518 682 857 729 727 762 654 1 364 812 018 845 132 Metallien jalostus 1 265 472 1 234 748 1 242 054 1 572 795 1 649 546 1 795 155 2 004 516 1 681 735 Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 289 094 327 885 348 643 378 434 373 040 400 425 527 212 541 811 Koneiden ja laitteiden valmistus 423 368 589 495 542 679 638 830 695 022 841 514 1 035 8 965 726 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 1 92 7 71 289 82 8 91 7 69 167 92 081 105 943 89 461 Metalliteollisuus (TOL 27-34) 2 335 012 2 237 928 2 232 310 2 0 867 2 9 853 3 151 210 3 698 486 3 428 7 OSKE-ryhmä: ICT, automaatio ja elektroniikka 2 861 353 878 8 841 947 884 727 1 003 113 1 114 338 1 0 992 1 812 038 Muu kulkuneuvojen valm. (TOL 35); sis. telakat 552 3 531 811 630 1 271 272 261 961 404 245 524 742 Koko teollisuus (TOL CDE) 6 665 736 6 365 363 6 539 547 6 758 198 6 921 056 7 8 279 8 559 662 8 472 245 Rakentaminen 7 7 548 402 534 733 574 886 689 263 729 991 876 789 1 274 556 Tukku- ja vähittäiskauppa 2 089 145 2 128 347 2 187 354 2 249 485 2 304 392 2 3 105 2 1 428 2 9 483 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 131 153 132 664 135 175 139 486 137 989 147 515 161 389 163 253 Liike-elämän palvelut 457 294 2 648 483 162 412 009 484 200 524 938 619 937 869 982 Kaikki toimialat yhteensä 10 928 3 10 691 759 10 975 555 11 230 11 478 579 12 646 353 13 726 865 15 064 143 1 TOL 30-33, luvuista puuttuu TOL 30 Konttori- ja tietokoneiden valmistus vuosilta 2002-2007 2 OSKE-ryhmän luvut ovat arvioita Taantuman merkkejä työmarkkinoilla selvinnyt toistaiseksi verrattain hyvin Teksti: Merja Mannelin ja Jani-Petri Laamanen Kuten viime syksyn yritysbarometrit ennakoivat, Satakunnan työllisyystilanne pysyi hyvänä vuoden loppuun asti. Vuodenvaihteen jälkeen taantuman vaikutukset alkoivat näkyä maakunnassa ja työttömyys on kasvanut rajusti, joskin hitaammin kuin maassa keskimäärin. Satakunnassa kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli viime vuoden heinä joulukuussa 3,8 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Merkkejä kehityksen hidastumisesta nähtiin jo tuolloin, mutta rakentamisessa ja palveluissa henkilöstömäärät kasvoivat yhä nopeasti (kasvua näillä aloilla 12,3 % ja 5,4 %). Teollisuudessa henkilöstömäärä väheni 0,7 %. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla tilanne on heikentynyt erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa. Satakunnassa työttömien työnhakijoiden määrän nousu alkuvuonna on johtunut pääasiassa lomautettujen määrän kasvusta. Ilman lomautettuja työttömien määrä on säilynyt alkuvuonna lähes vuoden takaisella tasolla. Suurimmat lomautukset ovat metalli- ja kemianteollisuudessa. Työttömiä työnhakijoita (ml. lomautetut) oli maakunnassa maaliskuun lopussa 11 400, mikä on 18,5 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien osuus työvoimasta oli 10,6 %. ssa työttömien määrä nousi lähes 26 %. Lomautettuja oli Satakunnassa maaliskuun lopussa yli 1 0 henkeä (lisäystä runsaat 1 300 henkeä). Satakunnassa on toistaiseksi selvitty suurilta irtisanomisilta, sillä valtaosa yt-neuvotteluista on koskenut lomautuksia. Viime syksyn jälkeen on irtisanottu vajaat 400 henkeä. Lisäksi irtisanomisilmoituksen on saanut ainakin sata henkeä. Suurimmat irtisanomiset ovat kohdistuneet paperi- ja metalliteollisuuteen, kemianteollisuuteen sekä tutkimukseen ja kehittämiseen. Työttömyys (pl. lomautukset) on edelleen laskenut vuoden takaisesta terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, kaupan alalla, hallinto- ja toimisto- Neljännesvuosimuutos-% 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 Henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa, kaikki toimialat työssä sekä palveluissa ja suurimmista teollisuudenaloista elintarviketeollisuudessa. Finnveran ja Suomen Yrittäjien maaliskuun pk-yritysbarometrin mukaan yritysten henkilöstömääräodotukset ovat heikentyneet merkittävästi syksystä Satakunnassa, kuten koko maassakin. 74 % maakunnan pk-yrittäjistä uskoo kuitenkin henkilöstönsä määrän pysyvän ennallaan. Elinkeinoelämän keskusliiton Lounais-Suomea koskevan suhdannebarometrin mukaan alueen teollisuus- ja rakentamisalan yritykset ovat näkymien synkkenemisestä huolimatta lähes kaikkia muita Suomen alueita optimistisempia: 52 % odottaa henkilöstömäärän pysyvän samana tai kasvavan. Palvelualoilla taas Lounais-Suomen henkilöstönäkymät ovat muuta maata heikommat. Olkiluodon uuden ydinvoimalan työllistävä vaikutus on tänä vuonna suurimmillaan, mikä antaa jonkin verran puskuria taantumaa vastaan. Tällä hetkellä Olkiluodossa työskentelee runsaat 4 000 työntekijää, joista suomalaisia noin 1, mikä heijastunee myös palveluiden kysyntään. Taantumasta ja työvoimatarpeen vähenemisestä huolimatta satakuntalaisten pk-yritysten huoli työvoiman saatavuudesta ei ole vähentynyt syksystä: 15 % yrityksistä (koko maassa 10 %) pitää ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta kehittämisen esteenä. Niillä yrityksillä, jotka raportoivat työllistämistarpeita, ei ongelma kuitenkaan ole pahempi kuin maassa keskimäärin. 5
TEOLLISUUS Teksti: Saku Vähäsantanen Neljännesvuosimuutos-% 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 Satakunnassa teollisuuden suhdannehuippu ohitettiin jo vuoden 2008 alussa, jolloin liikevaihto kääntyi laskuun. Synkkenevä kehitys tasapainottui hetkiseksi heinä syyskuussa. Syöksykierre voimistui uudelleen aivan vuoden lopulla talouden äkillisen heikkenemisen seurauksena, jolloin tilauskirjat alkoivat tyhjentyä. Valtakunnan tasolla liikevaihto jatkoi kasvu-uralla vielä heinä syyskuussa 2008. Selvä käänne tapahtui viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin liikevaihto alkoi laskea. Satakunnassa liikevaihto oli laskussa koko viime vuoden loppupuoliskon ajan teknologiateollisuudessa metallien jalostuksen liikevaihdon roiman pudotuksen ja alan suuren painoarvon vuoksi. Lisäksi metsäteollisuuden alamäki jyrkkeni. Molempien alojen viennin arvo aleni edelleen Satakunnassa, mutta syvenemistä ei tapahtunut alkuvuoteen verrattuna olosuhteisiin nähden kohtuullisesta syyskesästä johtuen. Valtakunnan tasolla viennin arvo kohosi vielä hitusen myönteisen kolmannen vuosineljänneksen ansiosta. Teollisuuden (tol CDE) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa Teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Muilla satakuntalaisilla teollisuudenaloilla heinä syyskuu sujui hyvin myönteisesti. Tämän jälkeen kasvu tasaantui tai liikevaihto supistui loka joulukuun aikana ainoana poikkeuksena elektroniikkateollisuus. Valtakunnallisessa kehityksessä on havaittavissa samat suuntaviivat talouskriisin alettua purra toden teolla. Elektroniikkateollisuuden muutaman vuoden kestänyt kasvukausi päättyi Satakunnasta poiketen. Satakunnassa koko teollisuuden liikevaihto oli vuoden 2008 heinä joulukuussa 5,3 % alempi kuin samaan aikaan vuonna 2007. ssa kasvua kertyi vielä 1,7 %. Kuten todettua, kehitys taantui tuntuvasti vuoden loppupuolella molemmilla alueilla. Satakunnassa pudotus syveni kolmannen neljänneksen lievästä -0,7 %:n notkahduksesta jyrkkään 10 %:n syöksyyn viimeisellä neljänneksellä. ssa käänne oli myös melko raju, sillä syyskesän 7,8 %:n nousu taittui 3,8 %:n supistumiseksi aivan vuoden lopulla. Vertailuajankohtana ovat vuoden 2007 vastaavat neljännekset. Satakunnassa liikevaihdon kehitys on juontunut valtaosin yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä, joiden kehitys on ollut kehnoa koko viime vuoden loppupuoliskon ajan. Taantumista kuitenkin tasapainotti hieman 5 19 henkilön yritysten selvästi teollisuuden kokonaiskehitystä suotuisampi heinä syyskuu. Teollisuuden palkkasumma jatkoi nousuaan aikaisempaa vaisumpana taantuvan kehityksen myötä. Sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin maksettujen palkkojen summa oli vuoden 2008 jälkimmäisellä puoliskolla 2,7 % vuotta aiempaa vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Kasvu voimistui liikevaihdosta poiketen hieman viimeisellä vuosineljänneksellä. Satakunnassa runsaat pari vuotta kestänyt henkilöstömäärien kasvu taittui, sillä viime vuoden loppupuoliskolla teollisuudessa työskenteli 0,7 % vuotta aiempaa vähemmän henkilöstöä. Siten palkkasumman kasvu on syntynyt palkankorotuksista. TEKNOLOGIATEOLLISUUS Valtakunnan tasolla teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys vaimeni selvästi viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla heikohkon viimeisen vuosineljänneksen vuoksi. Satakunnassa vuoden 2008 alkupuolella alkanut lasku jatkui loppuvuonna vielä hieman voimistuen. Satakunnassa hiipumisen taustalla piilee metallien jalostuksen voimistunut syöksykierre metallien hintatason jyrkän pudotuksen myötä. Hyvin suuren liikevaihtonsa vuoksi toimialan painoarvo on huomatta- 6
200 1 1 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Koneet ja laitteet Metallituotteet Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus Teknologiateollisuuden alatoimialojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2000=) Satakunnassa teknologiateollisuuden (pl. telakat) maksama palkkasumma kohosi vuoden 2008 heinä joulukuussa 7,5 % korkeammaksi kuin vuotta aiemmalla vastaavalla periodilla. Maassa keskimäärin nousuksi mitattiin 4,2 %. Satakunnassa kohoaminen oli tasaista, mutta koko maassa kasvu nopeutui ehkä hieman yllättäen kolmannen neljänneksen 1,7 %:sta viimeisen 6,7 %:iin. Satakunnassa palkkasumman kasvuvauhti oli viime vuoden loppupuoliskolla lähes aikaisempaa luokkaa. ssa kasvu tasaantui selvemmin ja oli vähän pitkän ajan keskiarvoa alempi, Satakunnassa taas korkeampi. va koko maakunnan teknologiateollisuudessa. Lisäksi metallituotteiden valmistuksen liikevaihto alkoi laskea aivan vuoden lopulla. Sen sijaan koneiden ja laitteiden valmistuksen kasvu voimistui merkittävästi ja maakunnan sähkö- ja elektroniikkatuotteiden valmistajilla pyyhki edelleen erittäin hyvin. n tasolla poikkeuksia verrattuna Satakunnan kehitykseen olivat metallien jalostuksen liikevaihdon lievempi taantuminen, metallituotteiden valmistuksen pysyminen kasvussa kiinni hiipumisesta huolimatta ja koneiden ja laitteiden valmistuksen sekä elektroniikkateollisuuden huomattavasti vaimeampi kehitys. Satakunnan teknologiateollisuuden liikevaihto (pl. telakat) oli vuoden 2008 heinä joulukuussa 10,3 % pienempi kuin samaan aikaan vuonna 2007. ssa kasvua kertyi vastaavalla ajanjaksolla vielä 2,5 %. Molemmilla alueilla kehitys oli kolmannella vuosineljänneksellä selvästi viimeistä suotuisampaa, sillä Satakunnassa lasku yltyi heinä syyskuun 4,6 %:sta loka joulukuun 16,9 %:iin, kun verrokkina toimivat vuoden 2007 vastaavat neljännekset. Maassa keskimäärin kolmannen neljänneksen reipas 7,5 %:n liikevaihdon nousu taittui aivan vuoden lopussa 1,8 %:n laskuksi. Satakunnassa heikenneen kehityksen myötä liikevaihtoaan kykeni nostamaan hieman aikaisempaa pienempi osa yrityksistä: 55 % heinä syyskuussa ja 52 % loka joulukuussa. Yrityksistä yli 15 % kasvoi vastaavasti 42 % ja 38 %. Maakunnassa raskaan teollisuuden suuren painoarvon vuoksi liikevaihdon kehitys oli täysin yli 20 henkilöä työllistävien yritysten varassa. Teknologiateollisuuden viennin arvo tippui hieman liikevaihtoa rajummin Satakunnassa. Vuoden 2008 jälkipuoliskolla viennin arvo (pl. telakat) notkahti 14,6 % alemmaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Kolmannen vuosineljänneksen 8,9 %:n lasku syveni 20,5 %:iin vuoden lopulla. Satakunnassa viennin osuus liikevaihdosta on noin kaksi kolmasosaa. Teknologiateollisuus ry:n mukaan maan viennin arvo oli vuonna 2008 keskimäärin samaa tasoa kuin vuotta aiemmin. Suotuisan alkuvuoden jälkeen viennin arvo kääntyi kuitenkin nopeasti laskuun. Vuoden 2009 tammikuussa tavaraviennin arvo oli vajonnut jo 36 % vuotta aiempaa alemmaksi. Teknologiateollisuus ry:n suhdanneraporttien mukaan uusien tilauksien tuntuva väheneminen alkoi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tällöin saatujen uusien tilauksien arvo oli 40 % alempi kuin vuotta aiemmin alittaen edeltävänkin neljänneksen tason 41 %:lla. Tilauskannan arvo oli vuodenvaihteessa 6 % matalampi kuin vuotta aiemmin ja 15 % syyskuun loppua alempi. Arvoa ylläpiti muutamien yritysten suuret, pitkälle aikavälille hajaantuvat tilaukset. Uusien tilauksien ja tilauskantojen hupeneminen jatkui vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Tuoreiden tilausten arvo alitti tällöin vuoden 2008 loka joulukuun tason 13 %:lla ja edellisvuoden vastaavasta ajasta pudotusta kertyi peräti 46 %. Vuoden 2009 maaliskuun lopussa tilauskannan arvo alitti vuodenvaihteen tason 10 %:lla ja vuoden takaisen vastaavan ajankohdan 18 %:lla. Kehnon tilauskehityksen myötä teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon ennakoidaan supistuvan selvästi kuluvana vuonna. Koneet ja laitteet Metallituotteet Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus Telakat 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Teknologiateollisuuden alatoimialojen palkkasumman kehitys Satakunnassa (2000=) METALLIEN JALOSTUS Metallien jalostuksen liikevaihdon mahalasku jatkui entistä voimakkaampana värimetallien hintojen jyrkän putoamisen seurauksena. Esimerkiksi Satakunnassa merkittävän kuparin hinta suurin piirtein puolittui vuoden 2008 aikana. Satakunnassa metallien jalostuksen liikevaihdosta katosi 32,5 % vuoden 2008 heinä joulukuussa vuotta aiempaan vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. ssa tiputus oli selvästi lievempi 13,5 %. Molemmilla alueilla lasku syveni vuoden loppua kohden, sillä Satakunnassa liikevaihto oli noin neljänneksen alempi heinä syyskuussa vuotta aiempaan verrattuna. 7
220 210 200 1 1 40 Lasku voimistui loka joulukuussa peräti 42,9 %:iin. ssa kasvuksi mitattiin vielä kolmannella neljänneksellä 3,1 %. Viimeisellä neljänneksellä kirjattiin jo laskua 28,6 %. Satakunnassa kehnon kehityksen myötä liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuudet putosivat selvästi. Kolmannella neljänneksellä siihen pystyi 36 % yrityskannasta. Yli 15 % kasvoi 20 % yrityksistä. Viimeisellä neljänneksellä osuudet olivat vielä alemmat 28 % ja 12 %. Satakunnassa alan kehitys on ollut täysin yli 20 henkilöä työllistävien yritysten varassa. Palkkasumman kasvu kiihtyi Satakunnassa liikevaihdon laskusta huolimatta. ssa havaittiin lievää hiipumista. Satakunnassa metallien jalostajien maksama palkkasumma oli viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla 4,4 % vuotta aiempaa suurempi. ssa vastaavaa nousua kirjattiin 2,8 %. Kasvu nopeutui hieman molemmilla alueilla vuodenvaihteen lähestyttyä. Teknologiateollisuus ry:n mukaan terästuotteiden ja värimetallien tuotantomäärät olivat koko maan tasolla vuonna 2008 hieman edellisvuotta pienemmät, mutta valuissa kirjattiin vähäistä kasvua. Vuoden 2009 tammi helmikuussa kaikki tuotantomäärät supistuivat edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta yhteensä huimat 43 %. Viennin arvo laski viime vuonna 13 % vuodesta 2007, ja pudotus kiihtyi nopeasti vuoden loppupuolella. KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys vaimeni selvästi vuoden 2008 heinä joulukuussa. Satakunnassa liikevaihto oli viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla 3,2 % korkeampi kuin samaan aikaan vuonna 2007. ssa vastaavaksi nousuksi muodostui 7,1 %. Satakunnassa kehitys synkkeni huomattavasti vuoden lopulla, sillä heinä syyskuussa ala ylsi vielä selvästi pitkäaikaisen keskiarvon ylittävään 13,1 %:iin, kun verrokkina on sama ajanjakso vuotta aiemmin. Loka joulukuussa liikevaihto vajosi 6,1 % alemmaksi vuotta aiemmasta vastaavasta neljänneksestä. ssa pudotus oli lievempää, sillä 11,2 %:n nousu kolmannella vuosineljänneksellä hiipui 3,4 %:iin viimeisen neljänneksen kuluessa. Aikaisempaa laimeamman kehityksen seurauksena Satakunnan metallituotteiden valmistajista entistä pienempi osa kasvatti liikevaihtoaan. Kolmannella neljänneksellä tähän kykeni 56 % yrityksistä. Viimeisellä neljänneksellä osuus tippui puoleen. Yli 15 % kasvaneiden osuus väheni 45 %:sta 38 %:iin. Satakunnassa alan kasvu on ollut käytännössä täysin yli 20 henkilöä työllistävien yritysten harteilla, joten niiden heikentynyt tilanne painoi koko toimialan laskuun vuoden lopulla. Palkkasumman kehitys tasaantui vuoden 2008 viimeisellä puoliskolla, jolloin kasvua kirjattiin Satakunnassa 7,4 % ja koko maassa 6,1 % edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Maassa keskimäärin nousu oli tasaista, eikä liikevaihdosta poiketen laskua ollut juuri havaittavissa. Satakunnassa kolmannen neljänneksen reipas 10,1 %:n kasvu tasaantui 4,9 %:iin aivan vuoden lopulla. Koneiden ja laitteiden valmistuksen vuoden 2008 loppupuolisko sujui myönteisissä merkeissä. Satakunnassa alkuvuonna pysähtynyt kasvu virisi uudelleen vahvana. Valtakunnan tasolla tapahtui kuitenkin hienoista tasaantumista. Satakunnassa alan liikevaihto oli vuoden 2008 heinä joulukuussa 18,4 % korkeampi kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. ssa kasvua kertyi vastaavasti 9,8 %. Molemmilla alueilla kolmannen vuosineljänneksen nousukiito ( 23,9 % ja koko maa 13 %) tasaantui selvästi viimeisen neljänneksen aikana ( 13,9 % ja koko maa 7,4 %), kun vertailuajankohtana ovat edellisen vuoden vastaavat neljännekset. Satakunnassa kasvaneiden yritysten osuus aleni hieman aikaisemmasta, ja liikevaihdon nostamisessa onnistui loppuvuonna noin 55 % yrityksistä. Yli 15 %:n kasvu saatiin aikaan suunnilleen 41 %:ssa yrityksistä. Satakunnassa kasvu on syntynyt lähes täysin yli 20 henkilön yrityksissä. Palkkasumma nousi entiseen tahtiin Satakunnassa, mutta maassa keskimäärin on 200 1 1 Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) 200 1 1 Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) 8
havaittavissa hienoista tasaantumista. Satakunnassa palkkasumma nousi viime vuoden heinä joulukuussa 8,5 % ja koko maassa 6,7 % edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kasvu jakaantui hyvin tasaisesti vuosineljännesten välille. Teknologiateollisuus ry:n mukaan koko Suomessa kone- ja metallituoteteollisuuden viennin arvo oli viime vuonna kuusi prosenttia edellisvuotta korkeampi. Tilauskantatiedustelun mukaan alan yritykset saivat viime vuoden loka joulukuussa 43 % vähemmän uusia tilauksia euroissa mitattuna kuin samaan aikaan vuotta aiemmin, ja noin puolta vähemmän kuin heinä syyskuussa. Tilauskannan arvo oli vuodenvaihteessa kolme prosenttia alempi kuin vuotta aiemmin ja 12 % pienempi kuin syyskuun lopussa. Tilauskannat hupenivat viimeisellä neljänneksellä noin %:ssa yrityksistä, mutta kasvua piti yllä muutamien yritysten suuret tilaukset, joiden aikajänne on pitkä. Syvenevä taantuma jatkui vuoden 2009 tammi maaliskuussa, jolloin uusia tilauksia kirjattiin euromääräisesti 59 % vähemmän kuin samaan aikaan vuotta aiemmin ja 16 % vähemmän kuin vuoden 2008 loka joulukuussa. Tilauskannan arvo alitti maaliskuun 2009 lopussa vuodenvaihteen tason 10 %:lla ja edellisvuoden vastaavasta ajasta laskua kirjattiin 16 %. Olosuhteisiin nähden korkeahko tilauskannan arvo johtuu muutamien tuoteryhmien pitkälle aikavälille jakautuvista, arvoltaan suurista tilauksista. Tilauskehityksen perusteella alalle odotetaan kuitenkin merkittävää liikevaihdon laskua kuluvan kesän aikana. ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS 200 1 1 40 30 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen usean vuoden mittainen kasvu päättyi koko maan tasolla vuoden 2008 loka joulukuussa, kun liikevaihto tippui prosentin verran vuoden 2007 vastaavasta vuosineljänneksestä. Heinä syyskuussa kasvua kertyi vielä 4,8 % edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Satakunnassa alan kehitys jatkui yhä suotuisissa merkeissä liikevaihdon nousun kiihtyessä selvästi vuoden loppua kohden. Kolmannella neljänneksellä liikevaihto kasvoi 11,1 % ja vuoden lopulla 20,2 % vuoden 2007 vastaavasta ajasta. Satakunnassa liikevaihdon kasvu on juontunut lähes täysin yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä, joiden voimistunut myötätuuli siivitti koko toimialan entistä rajumpaan nousuun vuoden lopulla. Satakunnassa liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuus vaihteli suuresti viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, sillä kolmannella neljänneksellä siinä onnistui selvästi aikaisempaa pienempi osa, 45 % yrityskannasta. Suotuisan viimeisen neljänneksen aikana osuus kohosi 65 %:iin. Kuitenkin samalla yli 15 % kasvaneiden yritysten määrä väheni kolmannen neljänneksen 40 %:sta viimeisen 36 %:iin. Loka joulukuun suotuisa kehitys maakunnassa selittyykin liikevaihtoaan menettäneiden yritysten vähenemisellä ja aikaisempaa pienemmän, yli 15 % kasvaneen yritysten joukon entistä mallikkaammalla kehityksellä. Palkkasumman kehitys eteni liikevaihdon vanavedessä hiipuen valtakunnallisella tasolla ja kohoten Satakunnassa. Satakunnassa sähkö- ja elektroniikkateollisuuden maksamien palkkojen summa oli vuoden 2008 jälkimmäisellä puoliskolla 9,5 % korkeampi kuin vuotta aikaisemmalla vastaavalla ajanjaksolla, joten kasvu jatkui entiseen malliin. Kasvu vaihteli kolmannen neljänneksen 7,8 %:sta viimeisen 11,1 %:iin. ssa vastaavaksi puolivuotiskasvuksi muotoutui aaltoilevan kehityksen tuloksena aiempaa vaatimattomampi 1,3 %, sillä kolmannen neljänneksen kuluessa palkkasumma aleni 5 %, mutta nousi jälleen vuoden lopulla 8,7 % edellisvuoden vastaavasta ajasta. Syy valtakunnan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden hiipumiseen loppuvuodesta löytynee tilauskantojen tuntuvasta laskusta. Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan yritysten tilauskantojen arvo oli maassa keskimäärin viime vuodenvaihteessa 22 % vuotta aiempaa ja 30 % syyskuun loppua alempi. Uusien tilauksien arvo laski loka joulukuussa 45 % vuotta aiemmasta ja 41 % heinä syyskuusta. Laskulle ei näkynyt loppua vuoden 2009 tammi maaliskuussakaan, vaan saatujen tilauksien ja tilauskantojen pudotus jatkui. Tällöin uusia tilauksia kirjattiin arvoltaan 33 % vähemmän kuin vuoden 2008 vastaavalla ajalla, ja niiden arvo tippui myös edeltävästä neljänneksestä 10 %. Tilauskannan arvo oli romahtanut vuoden 2009 maaliskuun loppuun mennessä 30 % pienemmäksi vuotta aiemmasta ja myös vuodenvaihteen tasoa 16 % alemmaksi. Heikon tilauskehityksen seurauksena liikevaihdon ennakoidaan tippuvan kesällä merkittävästi aiempaa alemmaksi. TELAKAT Telakoiden palkkasumman vuonna 2005 alkanut kasvu taittui Satakunnassa vuoden 2008 jälkimmäisellä puoliskolla, sillä maksettujen palkkojen summa aleni tällöin 10,3 % vuoden 2007 vastaavasta ajanjaksosta. Palkkasumman pudotus oli jyrkintä syyskesällä (-16,3 %), jonka jälkeen lasku loiveni 4,8 %:iin. Maassa keskimäärin palkkojen summa oli vastaavasti 1,3 % alempi ja lasku oli Satakunnassa poiketen tasaista. Satakunnassa ainakin osasyy palkkasumman laskuun löytyy telakoiden ajoittaisista lomautuksista tilauskantojen vaihteluiden vuoksi. Maailmantalouden heikosta tilanteesta huolimatta ainakin STX Europen telakalla Rau- 9
Telakat Teollisuus yhteensä Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2000=) malla riittänee töitä mm. kahden suuren auto-matkustajalautan valmistamisessa Englannin kanaalin liikenteeseen. Kaikkiin kasvulukuihin sisältyy muu kulkuneuvojen valmistus, joka kattaa myös mm. junanvaunujen, polkupyörien ja veneiden valmistuksen. Muut alat kuin telakat ovat Satakunnassa marginaalisessa asemassa. SATAKUNNAN OSAAMISKESKUSTOIMIALAT Automaatio, elektroniikka ja ICT Satakunnan osaamiskeskustoimialojen (31.12.2006 päättynyt ohjelmakausi sisältäen mm. ICT-, automaatio- ja elektroniikka-aloja) kasvu jatkui kiivaana myös vuoden 2008 jälkimmäisellä puoliskolla. Vauhti kuitenkin hiljentyi selvästi vuoden 2007 huipputasosta, mutta oli edelleen roimasti runsaan kymmenen vuoden keskiarvoa ripeämpää. OSKE-alojen liikevaihto oli viime vuoden heinä joulukuussa 18,5 % edellisen vuoden vastaavan ajan tasoa korkeampi. Tahti rauhoittui hieman vuoden lopun lähestyttyä. Kasvu on juontunut edelleen lähes täysin yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Liikevaihtoaan kohotti loppuvuonna noin 56 % yrityksistä ja yli 15 %:n kasvun saavutti suunnilleen 45 % yrityskannasta. Palkkasumman kasvu jatkui edelleen entiseen malliin, ja alan yritysten maksama summa kohosi viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla melko tasaisesti 14,6 % edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. ELINTARVIKETEOLLISUUS Elintarviketeollisuuden kehitys oli monista muista teollisuuden aloista poiketen selvästi nousujohteista sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti. Elintarvikkeiden alati kohonnut hintataso on osasyy kasvuun, mutta myös palkkasumma jatkoi kasvuaan etenkin koko maan tasolla. Satakunnassa elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvu kohosi 8,3 %:iin vuoden 2008 heinä joulukuussa vuoden 2007 vastaavasta ajanjaksosta. Nousu oli maakunnassa ripeintä ajanjaksolla 1996 2008. Myös koko maan vastaavan ajan kasvu (8,7 %) oli yhä lähes yhtä korkea kuin alkuvuonna saavutettu huippulukema. Liikevaihdon nousu kuitenkin tasaantui selvästi loka joulukuun kuluessa molemmilla alueilla. Satakunnassa heinä syyskuussa 2008 saavutettu poikkeuksellisen korkea 11,4 %:n kasvu edellisen vuoden vastaavasta vuosineljänneksestä hidastui 5,6 %:iin viimeisellä vuosineljänneksellä. Maassa keskimäärin vastaava kasvuprosentti aleni 10,1:stä 7,3:een. Satakunnassa liikevaihdon kasvu juontui edelleen lähes täysin yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Näiden osuus toimialan yrityskannasta on maakunnassa selvästi toimialojen keskiarvoa korkeampi, lähes 20 %. Satakunnassa kolmannella neljänneksellä liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten määrä pysyi ennallaan 66 %:ssa. Yli 15 % kasvoi 45 % elintarvikevalmistajista. Osuudet tippuivat heikommalla viimeisellä neljänneksellä vastaavasti 59 %:iin ja 36 %:iin. Palkkasumma kohosi selvästi liikevaihtoa hitaammin, sillä Satakunnassa kasvua kirjattiin 0,6 % vuoden 2008 heinä joulukuussa edellisvuoden vastaavasta ajasta. Kolmannen neljänneksen vajaan kolmen prosentin kasvu taittui vuoden lopulla 1,5 %:n laskuksi. Koko jälkimmäisen vuosipuoliskon kasvu oli jonkin verran runsaan kymmenen vuoden keskiarvoa hitaampaa. ssa kehitys oli suotuisampaa 3,7 %:n nousun myötä, ja Satakunnasta poiketen kasvu oli melko tasaista koko vuosipuoliskon ajan. METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden (puu- ja paperiteollisuus sekä huonekalujen valmistus) ahdinko syveni entisestään loppuvuodesta, sil- 300 2 2 2 2 2 240 230 220 210 200 1 1 Osaamiskeskusalat Teollisuus yhteensä Osaamiskeskustoimialojen (31.12.06 päättynyt ohjelmakausi: automaatio, elektroniikka ja ICT) ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2000=) Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) 10
lä vuoden 2008 alkupuolella alkanut liikevaihdon lasku voimistui vuoden jälkimmäisellä puoliskolla sekä Satakunnassa että valtakunnallisella tasolla. Liikevaihto supistui Satakunnassa vuoden 2008 heinä joulukuussa 7,1 % vuotta aiemmasta vastaavasta ajanjaksosta. ssa vastaava lasku oli a jyrkempää ja sitä kirjattiin 10,5 %. Liikevaihdon syöksykierre voimistui molemmilla alueilla selvästi loka joulukuussa, sillä heinä syyskuussa lasku oli selvästi lievempää. Satakunnassa kolmannen vuosineljänneksen kolmen prosentin lasku syveni 11,3 %:iin viimeisen neljänneksen aikana. ssa liikevaihdon muutos sukelsi -6,4 %:sta -14,6 %:iin. Satakunnassa liikevaihtoaan kykeni kasvattamaan kolmannella neljänneksellä 47 % yrityskannasta ja yli 15 % kasvoi 37 %. Vuoden lopussa osuudet putosivat 40 %:iin ja 31 %:iin. Satakunnassa alan liikevaihdon kehitys on ollut edelleen käytännössä lähes täysin yli 20 henkilöä työllistävien yritysten harteilla, joten niiden entistä heikompi kehitys vuoden lopussa sysäsi koko toimialan entistä jyrkempään laskuun. Yli 20 henkilöä työllistävien yritysten osuus on satakuntalaisessa metsäteollisuudessa maakunnan toimialojen keskiarvoa korkeampi kymmenisen prosenttia. Metsäteollisuus ry:n mukaan Suomessa % paperin ja % sahojen ja puutuotteiden tuotannosta menee vientiin. Metsäteollisuuden viennin arvo laskikin likimain liikevaihdon vauhtia. Satakunnassa viennin arvo oli vuoden 2008 heinä joulukuussa 8,6 % vuotta aiempaa alempi. Lasku oli alkuvuoden luokkaa. ssa vastaava lasku oli hieman syvempää yltäen 10,4 %:iin. Molemmilla alueilla viennin arvon supistuminen voimistui viimeisellä neljänneksellä selvästi ( III nelj. -4,9 % ja IV nelj. -12,2 %, koko maa III nelj. -6,2 % ja IV nelj. -14,7 %). Palkkasumma laski liikevaihdon ja viennin vanavedessä entistä nopeampaa tahtia, joskin edellä mainittuja maltillisemmin. Satakunnassa palkkasumma oli vuoden 2008 heinä joulukuussa 1,9 % alempi kuin samaan aikaan vuonna 2007. Vastaavalla ajanjaksolla maksettiin maassa keskimäärin palkkoja 3,4 % vähemmän. Molemmilla alueilla palkkasumman lasku kiihtyi hieman vuoden loppua kohden liikevaihdon tavoin. KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys oli hyvin suotuisaa vielä vuoden 2008 heinä syyskuussa sekä Satakunnassa että koko valtakunnassa. Loka joulukuun kuluessa kehitys taantui selvästi usean muun toimialan tavoin äkillisesti heikenneiden talousnäkymien myötä. Näin pitkäaikainen kasvu-ura katkesi. Kuitenkin viime vuoden jälkimmäisen puoliskon kokonaiskehitys jäi positiiviseksi, sillä Satakunnassa liikevaihto kasvoi 3,6 % edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta ja koko maassa päädyttiin 2,4 % plussan puolelle. Satakunnassa kolmannen vuosineljänneksen liikevaihdon reipas 9 %:n nousu taittui vajaan parin prosentin laskuksi viimeisellä neljänneksellä. n tasolla vajaan 9 %:n kasvu romahti vastaavasti lähes 4 %:n laskuksi. Taustalla saattaa piillä raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan kääntyminen jyrkkään laskuun vuoden viimeisellä neljänneksellä. Satakunnassa alan kasvu lepäsi edelleen miltei kokonaan yli 20 henkilöä työllistävien yritysten harteilla, joten niiden kehityksen taantuminen loppusyksystä aiheutti koko toimialan kasvun tyrehtymisen. Tämä näkyy myös maakunnassa liikevaihtoaan kohottaneiden yritysten määrässä. Niiden osuus aleni heinä syyskuun 48 %:sta loka joulukuun 39 %:iin. Vastaavasti yli 15 % kasvaneiden siivu pieneni 28 %:sta 21 %:iin. Väheneminen on ollut huomattavaa verrattuna vajaan parin vuoden takaisen noususuhdanteen lukemiin. Palkkasumma kääntyi laskusuuntaan viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla Satakunnassa ja pudotusta kertyi 1,9 %:n verran vuoden 2007 vastaavasta ajanjaksosta. ssa nousua kertyi 2,5 % vuoden 2007 vastaavasta ajasta, mikä oli aavistuksen aikaisempaa verkkaisempaa. Satakunnassa lasku lieveni hieman vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun taas koko maassa kehitys oli kohtalaisen tasaista koko loppuvuoden ajan. Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) 11
LUOVAT ALAT Teksti: Saku Vähäsantanen Luovien alojen kehitys taantui muun talouden mukana vuoden 2008 heinä joulukuussa sekä Satakunnassa että valtakunnallisella tasolla. Liikevaihto kääntyi laskuun erityisesti kehnon viimeisen vuosineljänneksen vuoksi. Lasku oli Satakunnassa loivempaa kuin maassa keskimäärin, sillä Satakunnassa liikevaihto oli viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla 2,7 % alempi kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. ssa laskua kirjattiin vastaavasti 4,8 %. Satakunnassa liikevaihto kohosi vielä heinä syyskuussa 2,1 % edellisen vuoden vastaavaa neljännestä korkeammalle. Loka joulukuussa liikevaihto romahti 7,2 % alemmaksi kuin vuotta aiemmin. ssa lasku alkoi jo kolmannella neljänneksellä (-0,6 %) syveten vuoden loppua kohden (-8,3 %). Näin valtakunnassa vuonna 2002 alkanut kasvupolku katkesi. Satakunnassa nousua on kirjattu yhtäjaksoisesti vuoden 2006 alusta vuoden 2008 syksyyn saakka. Satakunnassa liikevaihtoa ovat edelleen kerryttäneet selvästi eniten yli 20 henkilöä työllistävät yritykset, joten niiden kehityksen taantuminen vuoden lopussa painoi koko alan roimasti pakkaselle. Niiden osuus alan yrityskannasta maakunnassa on viitisen prosenttia. Satakunnassa alan taantuminen vaikutti eniten yli 15 % liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuuteen, sillä se putosi kolmannen vuosineljänneksen 40 %:sta viimeisen neljänneksen 36 %:iin. Liikevaihtoaan kasvatti vastaavasti 51 % ja 49 % luovien alojen yrityksistä. Kohtuullisen korkeat ja lähes suotuisamman alkuvuoden luokkaa lähestyneet kasvaneiden yritysten osuudet viittaavat muutaman alalle merkittävän yrityksen kehityksen taantumiseen. Merkittävä osa yrityksistä kykeni siis kasvuun alan selvästi heikenneestä kehityksestä huolimatta. Palkkasumman nousu hidastui myös etenkin Satakunnassa, mutta kehitys pysytteli selvästi plussan puolella. Satakunnassa luovien alojen yritysten maksamien palkkojen summa nousi vuoden 2008 jälkipuoliskolla 3,5 % korkeammaksi kuin vuotta aiemmalla vastaavalla ajanjaksolla. ssa vastaavan ajan kasvuksi muotoutui 4,4 %. Palkkasumman kasvu vaimeni vuodenvaihteen lähestyttyä, sillä Satakunnassa kolmannen neljänneksen 4,9 %:n kasvu hidastui 2,1 %:iin. Maassa keskimäärin 5,9 %:n nousu tasaantui vastaavasti 2,9 %:iin. Satakunnassa valtaosa palkkasumman kasvusta juontui yhä yli 20 henkilön yrityksistä. Maakunnassa 66 % luovien alojen yrityksistä maksoi palkkoja viime vuoden heinä syyskuussa edellisvuotista vastaavaa aikaa enemmän ja yli 15 %:n kasvu kirjattiin 37 %:ssa yrityksistä. Loka joulukuussa vastaavaan pystyi hieman pienempi osa yrityksistä, vastaavasti 59 % ja 32 %. Luovien alojen tarkempi toimialajaotus on nähtävillä osoitteessa http://www.satamittari.fi/muunnokset/linkki0id57.htm 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Luovien alojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Luovien alojen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) 12
RAKENTAMINEN Teksti: Saku Vähäsantanen Rakennusalalla pyyhki vuoden 2008 jälkimmäisellä puolella edelleen melko hyvin, mutta taivaalle on kertymässä synkkiä pilviä maailmanlaajuisen talouskriisin seurauksena. Taantuman ennustetaankin iskevän voimalla rakennustoimintaan. Vauhti hidastui jo viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä selvästi etenkin valtakunnan tasolla, mutta kokonaisuutena viime vuoden loppupuoliskon kasvuluvut olivat edelleen mallikkaita. Satakunnassa rakennusalan liikevaihto kipusi heinä joulukuussa 18 % vuoden 2007 vastaavan ajanjakson tasoa korkeammaksi. ssa kasvua kertyi vastaavasti 8,3 %. Kasvuprosentti miltei puolittui kummallakin alueella alkuvuoden huippulukemista. Vuosineljännesten kehitys oli huomattavan erilaista, sillä talousnäkymien synkentyessä liikevaihdon kasvu hiipui selvästi vuodenvaihteen lähestyttyä. Tämä vaikutti erityisesti koko maan keskimääräiseen kasvuun, jossa heinä syyskuun reipas 15,9 %:n nousu hyytyi loka joulukuussa 1,6 %:iin, kun vertailuajankohtina ovat vuoden 2007 vastaavat neljännekset. Satakunnassa ainakin Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan työmaa on pitänyt alan edelleen noususuunnassa, sillä kolmannen vuosineljänneksen liikevaihdon 24,5 %:n kasvu edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä oli yhä selvästi runsaan kymmenen vuoden keskiarvoa korkeampi. Viimeisellä neljänneksellä kasvu tasaantui koko maan tavoin. Saavutettu 12 %:n nousu oli huomattavasti maan keskiarvoa korkeampi. Yksi syy kasvun tasaantumiseen saattaa löytyä siitä, että vuoden 2008 aikana Satakunnassa aloitettiin Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan erilaisia talonrakennustöitä 42 % edellisvuotta vähemmän. ssa vähennystä raportoitiin viidenneksen verran. Satakunnassa liikevaihdon kasvusta n. % on peräisin yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä, vaikka niiden osuus alan yrityskannasta on vain kolmisen prosenttia. Myös alle viiden hengen yritysten vaikutus on ollut kohtalainen johtuen kyseisen kokoluokan yritysten suuresta määrästä. 5 19 henkilöä työllistävien kasvuvaikutus on ollut melko vähäinen. Liikevaihdon kasvun selvä hidastuminen loka joulukuussa selittyy yli 20 ja alle viisi henkilöä työllistävien yritysten kasvuvaikutuksen supistumisella samalla kun 5 19 henkilön yritysten negatiivinen vaikutus voimistui. Satakunnassa liikevaihtoaan kasvatti loppuvuonna 2008 hieman aikaisempaa pienempi joukko yrityksiä. Heinä syyskuussa liikevaihto nousi 56 %:ssa rakennusalan yrityksistä ja yli 15 %:n kasvu onnistui 47 %:lta yrityksistä. Loka joulukuussa kasvun tasaantumisen myötä osuudet tipahtivat vastaavasti 52:een ja 42 %:iin. Neljännesvuosimuutos-% 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa Liikevaihdosta poiketen palkkasumman kehityksessä ei juuri tasaantumista ole havaittavissa. Satakunnassa rakennusyritysten maksamien palkkojen määrä oli vuoden 2008 jälkimmäisellä puoliskolla 17,4 % vuotta aiempaa suurempi. ssa vastaava kasvu ylsi 10,5 %:iin. Viimeisellä vuosineljänneksellä kasvu hidastui hieman, mutta selvästi liikevaihtoa vähemmän ( III nelj. 19,6 % ja IV nelj. 15,2 %, koko maa vastaavasti 12,4 % ja 8,8 %). Ainakin Satakunnassa henkilöstömäärä kasvoi edelleen ripeästi, joten palkkasumman nopea kasvu selittyy suurelta osin sillä. Satakunnan rakennustyömailla työskenteli vuoden 2008 heinä joulukuussa 12,3 % vuotta aiempaa vastaavaa ajanjaksoa enemmän henkilöstöä. Kolmannella vuosineljänneksellä nousu kohosi 14,8 %:iin tasaantuen viimeisellä neljänneksellä 9,9 %:iin. Kasvu oli jonkin verran aiempia huippulukemia vaimeampaa, mutta edelleen selvästi kymmenen vuoden keskiarvoa nopeampaa. Rakennusteollisuus RT ry:n huhtikuun lopun koko maan kattavan suhdannekatsauksen mukaan rakennusalan synkistynyt kehitys uhkaa nostaa alan työttömien määrän yli 000:een ensi talvena, sillä talonrakennustöiden aloitukset ovat putoamassa puoleen vuoden 2007 suhdannehuipusta. Asuntoaloitukset supistunevat kuluvana vuonna 19-luvun lamavuosia matalammaksi. Myös muun talonrakentamisen uudistuotanto on alkanut laskea, eikä käännettä ole näköpiirissä ensi vuonnakaan. Myönteisiä seikkoja ovat infrastruktuurin rakentamisen pysyminen kohtuullisella tasolla elvytystoimien ansiosta sekä korjausrakentamisen kasvu. Rakennusteollisuus RT ry:n huhtikuun lopun Satakunnan alueraportin mukaan valtakunnallisesta näkemyksestä poiketen satakuntalaiset rakennuttajat, suunnittelijat ja urakoitsijat kokivat suhdannetilanteensa kuluvan vuoden talvella ja keväällä vielä melko hyväksi. Odotukset ovat alkuvuonna heikentyneet, mutta rakennuttajat arvelevat teetettävien töiden määrän kasvavan kesällä ja syksyllä viime kevääseen ja talveen verrattuna. Asuntojen ja erityisesti toimitilojen rakentaminen ovat tosin laskussa, mutta korjausrakentamiseen ennakoidaan nousua. Suunnittelijoiden arviot ovat samansuuntaisia. Urakoitsijoiden suhdannetilanne oli talvella tavanomainen, mutta näkymät erittäin pessimistiset normaalia pienemmistä tilauskannoista ja riittämättömästä kysynnästä johtuen. 300 2 2 2 2 2 240 230 220 210 200 1 1 Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) 13
PALVELUT Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Teksti: Saku Vähäsantanen Neljännesvuosimuutos-% 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 Palveluiden (tol G, H, K, N) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa Satakunnassa palvelusektorin liikevaihdon kehitys vaimeni hieman vuoden 2008 heinä joulukuussa. Kaupan sekä majoitusja ravitsemistoiminnan kasvu hidastui. Liike-elämän palvelut sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut jatkoivat edelleen selvällä kasvu-uralla, ja niiden kehitys oli valtakunnan keskiarvoa suotuisampaa. Kaupan kehitys ei kovin paljon poikennut maan keskimääräisestä, sillä liikevaihdon kasvu pyöri samoissa lukemissa, mutta palkkasummassa nousua kirjattiin jonkin verran enemmän. Liikevaihdon kasvu jatkui vuoden loppuun saakka, joskin loka joulukuussa jo selvästi vaimentuneena. Majoitus- ja ravitsemistoiminta ei pysynyt maan keskiarvon tahdissa. Koko maan palvelualojen kehitys oli pääosin samansuuntaista kuin Satakunnassa. Kaupan liikevaihdon rivakka kasvu taittui kuitenkin selväksi laskuksi viimeisellä vuosineljänneksellä palkkasumman nousun jäädessä miltei entiselleen. Liike-elämän palvelut eivät pysyneet Satakunnan vauhdissa mukana. Satakunnassa palvelualat työllistivät vuoden 2008 heinä joulukuussa 5,4 % vuotta aiempaa enemmän henkilöstöä, ja kasvu hipoi yhä ennätyslukemia. Kolmannella vuosineljänneksellä nousu ylsi 6,7 %:iin tasaantuakseen 4,1 %:iin viimeisen neljänneksen aikana. Elinkeinoelämän keskusliiton toukokuun suhdannebarometrin mukaan palvelualojen henkilöstömäärä kääntyi Lounais-Suomessa lievään laskuun kuluvan vuoden alkupuolella, eikä käännettä ole toistaiseksi näköpiirissä. TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA Kaupan liikevaihdon kehitys taantui selvästi vuoden 2008 jälkimmäisen puoliskon aikana sekä Satakunnassa että valtakunnallisella tasolla. Kasvu kuitenkin jatkui, mutta selvästi aiempaa vaisumpana ja epätasaisempana menestyksekkään heinä syyskuun jälkeisen kehnon loka joulukuun takia. Aikaisemmasta poiketen Satakunnan ja maan keskiarvon välille ei juuri muodostunut eroa. Satakunnassa liikevaihto kohosi vuoden 2008 heinä joulukuussa 3,5 % korkeammaksi kuin vuotta aiemmalla vastaavalla ajanjaksolla. Maan keskiarvo oli vastaavasti 3,7 %. Kasvu oli muutaman suotuisan puolivuotiskauden jälkeen Satakunnassa ja etenkin koko maan tasolla jonkin verran alle runsaan kymmenen vuoden keskiarvon. Heinä syyskuu sujui vielä mallikkaasti molemmilla alueilla, ja Satakunnassa saavutettiin 6,5 % liikevaihdon nousu edellisen vuoden vastaavasta ajasta. ssa yllettiin vielä lähes ennätyskorkeaan 10,1 %:iin. Loka joulukuun talousnäkymien heikentyminen toi mukanaan kaupan liikevaihdon romahduksen, sillä koko maassa koettiin poikkeuksellisen kova 2,2 %:n lasku. Vuosina 1996 2008 kaupan liikevaihto on laskenut tätä ennen koko maan tasolla ainoastaan kerran, vuoden 2002 ensimmäisellä neljänneksellä (-0,9 %). Satakunnassakin kasvu miltei tyrehtyi (0,4 %). Satakunnassa liikevaihtoaan kasvatti kolmannella neljänneksellä vielä lähes entisen suuruinen osa yrityksistä (53 %). Kehnolla viimeisellä neljänneksellä osuus tippui 48 %:iin. Yli 15 % kasvaneiden siivu pieneni vastaavasti vuoden edetessä 34 %:sta 30 %:iin. Satakunnassa suurin vaikutus kasvuun on ollut yli 20 henkilön toimipisteillä, joten niiden kehityksen vaimeneminen loppuvuonna aiheutti koko toimialan lukujen notkahduksen. Toisaalta suurten yksiköiden kehitys oli pienempiä kauppoja suotuisampaa viimeisen neljänneksen laskuvaiheessa ja ne pitivät tällöin alan pinnalla. Palkkasumma kohosi kuitenkin liikevaihdon kompuroinnista huolimatta lähes aikaisempaa huippuvauhtia, eikä kasvu juuri hidastunut vuoden lopullakaan. Nousu oli erityisesti Satakunnassa pitkän ajan keskiarvoa selvästi korkeampaa. Kaupan alan yritysten maksama palkkasumma kohosi viime vuoden loppupuoliskolla Satakunnassa 9,1 % ja maassa keskimäärin 7,3 % vuotta aiemman vastaavan ajanjakson summaa korkeammaksi. Kasvu tasaantui hieman Satakunnassa kolmannen neljänneksen 9,7 %:sta viimeisen 8,4 %:iin. ssa hidastuma oli vähän selvempää, sillä vastaaviksi lukemiksi mitattiin 8,7 % ja 5,9 %. Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) 14
MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa jatkui pitkä perinne, jossa Satakunnan kasvu alittaa maan keskimääräisen. Toimiala pysyi kuitenkin pinnalla vuodenvaihteeseen saakka, mutta kehitys oli vähän aiempaa vaisumpaa. Satakunnassa liikevaihto kasvoi 3,8 % ja koko maassa 5,1 % vuoden 2008 heinä joulukuussa edellisvuoden samasta ajanjaksosta. Vuosineljännesten välille ei muodostunut kovin suurta eroa kummallakaan alueella. Satakunnassa 56 % yrityksistä onnistui nostamaan liikevaihtoaan ja yli 15 %:n kasvu kirjattiin 31 %:ssa yrityksistä. Ainoastaan yli 15 % kasvaneiden osuus kutistui hieman keväästä. Satakunnassa kasvu jakautui tasaisesti kaikkien yrityskokoluokkien kesken. Palkkasumman kasvu hidastui vähän Satakunnassa, mutta valtakunnan tasolla ei muutosta ole havaittavissa. Palkkasumma nousi Satakunnassa vuoden 2008 loppupuoliskolla 4,3 % ja maassa keskimäärin 7,3 % vuotta aiemmasta. ssa kasvu oli tasaista, mutta Satakunnassa kasvu kiihtyi hieman vuoden loppua kohden. Majoitus- ja ravitsemuspalveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT Liike-elämän palvelut jatkoivat myötätuulessa vuoden 2008 loppuun asti. Satakunnassa liikevaihdon kasvu jatkui aiempaan ripeään tahtiin, mutta koko maan kehityksessä on havaittavissa lievää hiipumista muutaman prosenttiyksikön verran. Satakunnassa liikevaihto kohosi vuoden 2008 heinä joulukuussa 14 % korkeammaksi verrattuna samaan aikaan edellisenä vuonna. Kasvu pysyi käytännössä entisissä lukemissa ja oli äärimmäisen tasaista koko loppuvuoden ajan. ssa vastaavaksi kasvuksi muodostui 8,7 %, mutta Satakunnasta poiketen kasvu edellisvuoden vastaavasta ajasta hidastui hieman vuodenvaihteen lähestyttyä (III nelj. 9,9 % ja IV nelj. 7,8 %). Satakunnassa 59 % alan yrityksistä onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan ja yli 15 %:n kasvun kirjasi 43 % yrityksistä. Osuudet olivat alkuvuoden tasoa, eikä vuosineljännesten välille juuri muodostunut eroa. Useista muista toimialoista poiketen alle viiden henkilön yritykset vaikuttivat selvimmin alan kokonaiskasvuun. Niiden kehitys heikentyi viimeisellä vuosineljänneksellä, mutta tuolloin yli 20 henkilöä työllistävien yritysten myönteinen kasvuvaikutus voimistui paikaten koko toimialan kehitystä. Palkkasumman kehitys tasaantui muu- taman prosenttiyksikön verran sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin loppuvuonna. Maakunnassa palkkasumman vuoden 2008 jälkipuoliskon 13,5 %:n kasvu muodostui kolmannen neljänneksen 15,6 %:n ja viimeisen neljänneksen 11,4 %:n keskiarvona, joten kasvu hidastui hieman vuoden lopulla. ssa kehitys oli samansuuntaista ja palkkasumman nousu saavutti vastaavasti 9,9 %:n lukemat (III nelj. 11,3 % ja IV nelj. 8,5 %). 220 210 200 1 1 Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Talouden tummuneet näkymät eivät vaikuttaneet yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitykseen, joka jatkui edelleen suotuisissa merkeissä. Satakunnassa palkkasumman kasvuksi kirjattiin vuoden 2008 heinä joulukuussa 12 % vuoden 2007 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Keskimäärin maassa saavutettiin lähes yhtä korkea kasvulukema, 11,3 %. Kehitys oli lisäksi hyvin tasaista koko viime vuoden jälkimmäisen puoliskon ajan, eikä minkäänlaisia hyytymisen merkkejä näkynyt toisin kuin lähes kaikilla muilla toimialoilla vuoden viimeisellä neljänneksellä. 2 2 240 230 220 210 200 1 1 Sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) 15
ALUEELLINEN KILPAILUKYKY TÄRKEÄÄ, MUTTA MITÄ SE ON? Teksti: Ari Karppinen Globalisaation myötä alueet ovat tulleet yksittäisten maan taloudellisen menestyksen ytimeen. Tuoreen OECD:n alueellisen kilpailukyvyn raportin 1 mukaan alue-erot OECD-maiden sisällä talouden kokonaistuotannossa ja työn tuottavuudessa ovat vähintäänkin kaksinkertaiset verrattuna maiden välisiin eroihin. Samalla talouskasvultaan paras 10 % alueista (maakuntataso) Suomessa on vastannut 56 %:sta koko maan talouskasvusta vuosina 1995 2005. Tämä TOP 10 -aluekasvukontribuutiomme on neljänneksi korkein tarkastelluista 27 OECD-maasta. Eli talouskasvumme on alueellisesti keskittynyttä. OECD tähdentääkin, että alueellisen kilpailukyvyn ja niiden erojen ymmärtäminen sekä jatkuva seuranta ovat keskeisessä asemassa suunniteltaessa kestävälle pohjalle rakentuvaa aluepolitiikkaa. Samoin aluekehittämisen kannalta alueen omien kilpailukykyvahvuuksien tunnistaminen ja kilpailukykyisyyden seuranta on oleellista kestävälle pohjalle rakennetun aluekehittämisen näkökulmasta (esim. KOKO-ohjelma). Jotta alueelliseen kilpailukykyyn voitaisiin tehokkaasti vaikuttaa, olisi tärkeää määrittää ensiksikin se, mitä alueellisella kilpailukyvyllä itse asiassa tarkoitetaan. Toiseksi olisi tiedettävä, mitkä tekijät vaikuttavat alueelliseen kilpailukykyyn yleisesti ja kolmanneksi se, mitkä kilpailukykytekijät ovat nimenomaisesti tärkeitä jonkin tietyn alueen esim. Satakunnan kannalta. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan näitä kysymyksiä. Taloustieteilijät suhtautuvat alueellisen kilpailukyvyn käsitteeseen ristiriitaisesti. Esimerkiksi vuoden 2008 taloustieteen nobelisti, yhdysvaltalainen Paul Krugman on esittänyt näkemyksensä niin, ettei kilpailukykykäsitettä pitäisi käyttää edes maatasolla. Hän argumentoi, että on harhaanjohtavaa tehdä analogia yrityksen ja maan (tai alueen) kilpailukyvyn välillä, koska kilpailukyvytön yritys menee ennen pitkää konkurssiin, mutta maalla (alueella) ei ole vastaavaa bottom linea, josta sen pärjäämisestä kilpailussa arvioitaisiin. Toiseksi siinä missä yritykset kilpailevat markkinaosuuksista ja niiden menestys voi olla saavutettu toisten kustannuksella, niin jonkin maan (alueen) menestys erityisesti pieni maa (alue) lähellä suurempaa luo enemmän mahdollisuuksia kuin tuhoaa niitä. Tunnetusti keskinäinen kauppa maiden välillä on muuta kuin nollasummapeliä. Kolmanneksi Krugman esittää, että jos kilpailukyvystä halutaan välttämättä puhua muulla kuin yritystasolla, niin kannattaisi puhua tuottavuudesta. Toisaalta esim. Michael Porter on halunnut korostaa alueellista kilpailukykyä perustellen sitä vientiorientoituneiden klustereiden merkityksellä alueen taloudellisen menestyksen kannalta. on 1,5-kertaa vientimenestyvämpi koko maahan verrattuna. Maakunnan avainklustereiden toimintaa ei ole tutkittu systemaattisesti kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin. Jos halutaan käytännössä seurata kilpailukyvyn kehittymistä, niin tarvitaan jonkinlainen tarkempi kuvaus siitä, mitä sillä tarkoitetaan. Gardiner, Martin ja Tyler (2004) esittävät useaan muuhun tutkimukseen vedoten, että aluetaloudellisen kilpailukyvyn empiiristä mittaamista voidaan lähestyä kolmiportaisen pyramidimallin avulla. Vaikutukset menevät alhaalta ylös. Ensiksi kilpailukykypyramidin huipulla on alueellisen kilpailukykyisyyden saavuttamisen perimmäinen tavoite: alueellisen hyvinvoinnin lisääminen. Toiseksi ylimmällä tasolla on toteutunut alueellinen kilpailukyky. Tyypillisesti tätä mitataan alueen taloudellisen elintason mittarilla. Se voidaan edelleen dekomponoida seuraavasti: kok. tuotos ( väestö ) elintaso = kok. tuotos ( kok. työtunnit) työn tuottavuus kok. työtunnit ( työlliset ) työajan pituus työlliset ( työikäiset ) työllisyysaste työikäiset ( väestö ) demografinen ikärakenne Minkä tahansa komponentin kasvaminen (ceteris paribus) nostaa alueen taloudellista elintasoa. Alueella voidaan itse aluekehittämistoimin helpoimmin vaikuttaa työn tuottavuuteen ja työllisyyteen. Kolmanneksi alueellisen kilpailukyvyn pyramidin alimmalla tasolla ovat toteutuneeseen kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät eli alueelliset kilpailukykyresurssit. Maissa kuten Suomi työn tuottavuuteen vaikuttavat alueelliset kilpailukykyresurssit 1 OECD (2009): OECD Regions at a Glance 2009. 16
ovat avainasemassa. Olemassa oleva laaja kirjo talousteoreettisia malleja ja niihin perustuvia empiirisiä tutkimuksia tuottavat suuren ja heterogeenisen joukon työn tuottavuuteen ja siten kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on kehitetty yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa aluetaloudellisen kilpailukyvyn seurannan mittaristoa aluekehittämistyön tueksi (Karppinen ja Vähäsantanen). Mittariston alueyksikkönä on seutukunta (77 seutukuntaa). Alueellisen kokonaiskilpailukyvyn mittaamiseen käytetään kuudesta osatekijästä muodostettua kilpailukykyindeksiä. Osatekijät ovat työn tuottavuus, työhön osallistuminen (työllisyysaste), osaaminen (koulutustaso), innovatiivisuus, alueellisen yrityskannan uudistumiskyky (yritysdynamiikka) ja alueen elinkeinorakenne (alueen hyötyminen toimintojen alueellisesta keskittymisestä, mitataan teollisuusvaltaisuudella). Näiden osatekijöiden yhteyttä alueelliseen kilpailukykyyn ja niiden mittaamista on tarkasteltu tarkemmin Satamittarissa. Yksittäisen alueen aluekehittäjän ongelmat eivät lopu siihen, että alueellisen kilpailukyvyn käsite on epämääräinen ja että siihen vaikuttavat mekanismit yleisellä tasolla ovat monimutkaisia ja siten keskeisiäkään kilpailukykyresursseja on vaikea tunnistaa. Kilpailukykyresurssien merkitys on lisäksi aluekohtainen ja muuttuu ajassa. Esimerkiksi innovaatiotoiminnan kasvukontribuutio vaihtelee alueittain riippuen esimerkiksi alueen elinkeino- ja koulutusrakenteesta. Tehokas aluekehittäminen pitäisi kohdistua alueen omiin tunnistettuihin kilpailukykyvahvuuksiin. Satakunnassa ei ole tehty kattavaa ekonometrista tutkimusta eri kilpailukykyresurssien merkityksestä nimenomaan Satakunnan kilpailukyvyn kannalta. Tämän lyhennelmän koko teksti lähdeviitteineen löytyy osoitteesta http://www.satamittari.fi/linkkitiedosto. asp?taso=1&id=426. Rauman seudun ja Pohjois-Satakunnan kilpailukykyasema parantunut vuosina 2000 2006 Teksti: Saku Vähäsantanen Rauman seudun sijoitus kilpailukyvyssä maan 77 seutukunnan joukossa on kohonnut vuoden 2000 sijalta 22 sijalle 15 vuonna 2006 pääasiassa innovatiivisuuden merkittävän kohentumisen johdosta. Tämä on korvannut myös työn tuottavuuden, yritysdynamiikan ja teollisuusvaltaisuuden suhteellisen aseman lievän hiipumisen. Pohjois-Satakunnan sijaluku on kohonnut vielä Raumaakin selvemmin, sillä sijoitus on parantunut vuoden 2000 sijalta vuoden 2006 sijalle 51. Taustalla piilee innovatiivisuuden, yritysdynamiikan ja teollisuusvaltaisuuden kohoaminen seutukuntien mediaaniin nähden. Porin seudun sijoitus on pudonnut kuuden vuoden aikana sijalta 19 sijalle 26 innovatiivisuuden heikkenemisen myötä. Tosin sijoitus on välillä ollut huonompikin, minkä osoittaa vuoden 2005 sijaluku 30 maan seutukuntien joukossa. Innovatiivisuus, joka tässä yhteydessä lasketaan t&k-menojen osuutena alueen arvonlisäyksestä, voi vaihdella vuositasolla suurestikin, minkä vuoksi pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei asiasta voi tehdä. Innovatiivisuuden heikentymistä on paikannut osittain yritysdynamiikan kohoaminen 2000-luvun aikana yrityskentän uusiutumisen ansiosta. Teollisuusvaltaisuuden kehitys mediaaniin nähden on heikentynyt. Lisätietoa kilpailukykymittarista saa osoitteesta http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=0&id=9. Teollisuusvaltaisuus teollisuuden osuus arvonlisäyksestä Yritysdynamiikka (aloittaneet ja lopettaneet yritykset)/yrityskanta Koulutustaso korkea-asteen tutkinnon suorittaneet / 15 vuotta täyttäneet Seutukuntien kilpailukyky v. 2000 (mediaani=) Teollisuusvaltaisuus teollisuuden osuus arvonlisäyksestä Yritysdynamiikka (aloittaneet ja lopettaneet yritykset)/yrityskanta Työn tuottavuus arvonlisäys/työtunnit 1 Työn tuottavuus arvonlisäys/työtunnit 1 Koulutustaso korkea-asteen tutkinnon suorittaneet / 15 vuotta täyttäneet Seutukuntien kilpailukyky v. 2006 (mediaani=) Työllisyysaste työlliset/15-64 -vuotiaat 347 Työllisyysaste työlliset/15-64 -vuotiaat t&k -menot/arvonlisäys 247 355 Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois- Mediaani TOPTEN Innovatiivisuus t&k -menot/arvonlisäys Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois- Mediaani TOPTEN Innovatiivisuus 17
TOIMIALAKOHTAISESTI MENESTYTÄÄN TUOTTAVUUTTA NOSTETTAVISSA Teksti: Heli Hookana (johdanto), Kaisa Junnila (ravintolat), Milla Kalmi (sähkön- ja lämmöntuotantoala), Matti Rainio (muoviteollisuus) ja Mikko Suvila (nosto- ja siirtolaitteiden valmistus) Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö jatkoi Satakunnan yritys- ja elinkeinoelämän taloudellisten toimintaedellytysten ja kriittisten menestystekijöiden analysointia Porin Kauppiassäätiön tukemassa opinnäytetyöprojektissa. Tällä hetkellä erityishuomio kohdistetaan maakunnan vahvoihin metalli-, muovi- ja energia-alan yrityksiin sekä ravintola-alaan. Satakunnassa näiden toimialojen kasvu ja taloudellinen asema ovat olleet keskimääräisellä tai paikoin hyvällä tasolla valtakunnalliseen kehitykseen verrattuna. Tuottavuuskehitys oli kuitenkin muoviteollisuutta lukuun ottamatta valtakunnan keskiarvojen alapuolella. Yleinen toimintaympäristön muutos ohjaa usean yrityksen kehitystä, mutta innovatiivisilla liiketoimintamalleilla luovitaan myönteisesti vastavirtaan. Satakunnassa ravintola-alan toimipaikat lisääntyneet laisten ravintoloiden, kahvila-ravintoloiden ja ruokakioskien toimipaikkojen yhteenlaskettu lukumäärä on ollut kasvussa vuodesta 2004 vuoteen 2006. Ruokakioskien toimipaikat ovat sitä vastoin vähentyneet. Kuten koko maassa, myös Satakunnan alueella kahvila-ravintoloita on ollut joka vuosi suhteellisesti eniten. Ravintola-alan työllisyyskehitys on ollut tarkastelujaksolla suotuisaa: henkilöstön kokonaismäärä on ollut tasaisessa kasvussa. Liikevaihdon muutosprosentilla mitattuna ravintola-alan kasvu on hidastunut Satakunnassa vuodesta 2004 vuoteen 2006. Koko toimialalla liikevaihdon muutosprosentin kehitys on sitä vastoin ollut kasvavaa. Keskimääräisessä henkilöstön määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että satakuntalaisessa ravintola-alan yrityksessä keskimääräinen henkilöstömäärä on toimialaan verrattuna suurempi. Satakunnan ravintola-alan kannattavuus on vaihdellut käyttökateprosentin valossa jonkin verran tarkastelujaksolla. Ravintoloiden, kahvila-ravintoloiden ja ruokakioskien kannattavuus on käyttökateprosentilla mitattuna ollut hyvällä tasolla vuosina 2004 ja 2006 ja tuolloin myös parempi kuin koko toimialalla, mutta vuonna 2005 kannattavuus heikkeni. Toisaalta sijoitetun pääoman tuottoprosentin perusteella näyttäisi siltä, että ravintola-alan kannattavuus on ollut hyvällä tasolla koko tarkastelujakson ajan. Tosin vuodesta 2005 vuoteen 2006 kannattavuudessa on tapahtunut laskua. laisten ravintola-alan yritysten vakavaraisuus on omavaraisuusasteen perusteella jonkin verran heikentynyt: vuoden 2004 hyvästä tasosta on pudottu tyydyttävälle tasolle. Koko toimialalla omavaraisuusaste on ollut tyydyttävällä tasolla. Suhteellisen velkaantuneisuuden perusteella ravintola-alan yritykset ovat kuitenkin Satakunnassa vakavaraisia. Maksuvalmius on ollut sekä Satakunnassa että koko toimialalla tyydyttävää. Sähkön- ja lämmöntuotantoala menestyy varauksin Satakunnassa Sähkön- ja lämmöntuotantoalaa on sävyttänyt viime vuosina erityisesti päästökauppa ja polttoaineiden hintakehitys. Energiantuotantoon ja -kulutukseen vaikuttavat taloudellisten ja poliittisten tekijöiden lisäksi myös ilmastolliset tekijät. Sähkön- ja lämmöntuotanto on kasvanut vuodesta 2004 vuoteen 2006 koko Suomessa. Tarkastelujakson aikana sekä liikevaihto että liikevaihto henkilöä kohti kasvoivat toimialalla. Sähkön- ja lämmöntuotantoyritysten kannattavuus oli kohtalainen. Käyttökateprosentti oli Satakunnassa valtakunnallista toimialaa alhaisempi. Kannattavuuteen vaikuttavat nousujohteinen sähkön markkinahinta, päästökaupan kustannukset, polttoaineiden hintakehitys, omistuspohja ja omakustannusperiaatteella toimiminen. Sijoitetun pääoman tuottoaste on ollut koko toimialalla välttävä. Satakunnassa sijoitetun pääoman tuotto nousi yli toimialan tason viimeisenä tarkasteluvuotena. Sähkön- ja lämmöntuotantoon liittyy tyypillisesti suuria investointeja, joiden ajoittuminen tarkastelukaudelle saattoi heikentää sijoitetun pääoman tuottoa. Sähkön- ja lämmöntuotantoyritysten rahoitusasema on hyvä omavaraisuusastetta tarkasteltaessa. Omavaraisuusaste kasvoi Satakunnassa ja nousi korkeammaksi kuin toimialalla yleensä. Vastaavasti suhteellinen velkaantuneisuus laski Satakunnassa ja jäi koko toimialaa alhaisemmaksi. Suhteellinen velkaantuneisuus oli Satakunnassa tyydyttävää ja toimialalla heikkoa. Maksuvalmiuden osalta sähkön- ja lämmöntuotantoyritysten rahoitusasema on hyvä. laisten yritysten maksuvalmius oli korkeampi kuin koko toimialalla. Kokonaisuudessaan satakuntalaiset sähkön- ja lämmöntuotantoyritykset ovat menestyneet varsin hyvin tarkasteltavana ajanjaksona. Valtakunnalliseen toimialaan verrattuna satakuntalaiset 18
yritykset ovat menestyneet erityisesti vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta tarkasteltaessa. Kannattavuuden ja tuloksentekokyvyn osalta satakuntalaiset yritykset ovat jääneet hieman koko toimialan tason alapuolelle. laisten yritysten kasvu on ollut suunnilleen samalla tasolla kuin koko toimialalla. Satakunnan muoviteollisuuden kehitys seuraa alan yleistä kehitystä Vuonna 2008 Satakunnassa toimi 47 muovituotteita valmistavaa yritystä. Toimialan taloudellisia toimintaedellytyksiä tutkittiin 24 yrityksen avulla tilinpäätösanalyysiä hyväksikäyttäen. Tarkasteluvuosina 2004 2007 satakuntalaiset muovituotteita valmistavat yritykset ovat menestyneet hyvin. laisten muovituotteita valmistavien yritysten kasvu on ollut positiivista tarkastelujaksolla 2004 2007. Sekä liikevaihdon muutosprosentin mediaani että liikevaihto per henkilö -mediaani ovat kasvaneet tasaisesti vuosina 2004 2006. Vuonna 2007 liikevaihdon muutosprosentin mediaani putosi 3,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2006, mutta oli silti 12,5 prosentin luokkaa. Molempien tunnuslukujen arvot ylittivät jokaisena tarkasteluvuotena koko toimialan vastaavat luvut. Kannattavuudella mitattuna satakuntalaiset muoviteollisuuden yritykset ovat menestyneet koko toimialan yrityksiin nähden hyvin. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on kasvanut, lukuun ottamatta vuonna 2005 tapahtunutta notkahdusta. Tarkasteluajanjaksona sijoitetun pääoman tuottoprosentti on ollut kuitenkin korkeampi verrokkiryhmään nähden. Käyttökateprosentti on vaihdellut 10,6 prosentista 14,8 prosenttiin, kun koko toimialalla vastaava tunnusluku on pysytellyt tasaisesti 12 prosentissa. Yritysten tuloksentekokyky on myös rahoituksellisesti terveellä pohjalla. Vaikka kohdeyritysten omavaraisuusaste on pienentynyt tarkastellulla ajanjaksolla, suhteellinen velkaantuneisuus on vähentynyt. Maksuvalmiuden tunnusluvut ovat tarkasteluaikana olleet samaa luokkaa kuin koko toimialalla. Tällä hetkellä muoviteollisuudessakin eletään synkkiä aikoja. Raaka-aineiden hinnat ovat nousussa, mutta globaali kysyntä ei ole vielä elpynyt maailmanlaajuisesta finanssikriisistä. Kohonneiden kustannusten siirtäminen lopputuotteiden hintoihin ei edesauta kysynnän kohoamista. Satakunnan muoviteollisuuden tulevaisuuden kannalta kysynnän ja viennin elpymisellä tulee olemaan suuri merkitys. Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus valmiina vastaamaan haasteisiin Satakunnan alueella toimi vuonna 2008 noin kolmekymmentä nosto- ja siirtolaitteiden valmistajaa. Näiden yritysten taloudellisia toimintaedellytyksiä vuosina 2004 2006 tutkittiin 13 yrityksen näytteellä. Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus on osa koneja metallituoteteollisuutta ja siihen sisältyvät esimerkiksi hissien huoltopalvelut. Erilaisten kulkuneuvojen valmistus ei kuulu toimialan piiriin. Vaikka toimialan yritysten liikevaihto pieneni vuonna 2004, vuosina 2005 ja 2006 yritykset kasvoivat noin kymmenen prosenttia vuodessa. Samaan aikaan henkilöstön määrä pysyi kuitenkin vakaana. Yritysten kannattavuus pysyi koko tutkitun aikavälin hyvällä tasolla. Sijoitetun pääoman tuottoprosentilla mitattuna satakuntalaiset nosto- ja siirtolaitevalmistajat olivat koko Suomen vastaavia yrityksiä kannattavampia. Suhteuttamalla Satakunnan nosto- ja siirtolaitevalmistajien velkoja niiden omiin pääomiin ja liikevaihtoihin voi yrityksiä kuvailla vakavaraisiksi. Kannattavuuden lisäksi myös korkea maksuvalmius on ollut ominaista Satakunnan valmistajille. Satakunnan valmistajat jäävät selkeästi jälkeen koko Suomen yrityksistä vain suhteutettaessa yritysten liikevaihtoa ja niiden henkilöstön määriä. Tällöin koko Suomen yritykset osoittautuivat tehokkaammiksi. laisten yritysten eri mittareilla saamat arvot vaihtelivat vuosittain kuitenkin selvästi enemmän kuin koko Suomen. Kone- ja metallituoteteollisuutta kohtaavat samat haasteet kuin muitakin teollisuuden aloja Suomessa. laiset nosto- ja siirtolaitevalmistajat ovat vakavaraisuutensa johdosta paremmassa tilanteessa kuin useat kilpailijansa. Mikäli maksuvalmiuden tasokin on säilynyt tutkimusajanjakson jälkeisenä aikana hyvällä tasolla, on niillä erinomaiset mahdollisuudet selvitä talouden matalasuhdanteesta. Porin Kauppiassäätiön tukemassa tutkimushankkeessa analysoidaan Satakunnan keskeisten toimialojen taloudellista menestystä (kannattavuus, rahoitusasema, kasvu, kriittiset menestystekijät). Tutkimus suoritetaan kauppatieteiden opiskelijoiden opinnäytetöinä. Lisätietoja: professori Heli Hookana, heli.hookana@tse.fi 19
Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa. Tämä numero on talouskatsauksen kolmastoista numero, ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa 2003. Katsauksen ovat rahoittaneet Länsi-Suomen Osuuspankki, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan kauppakamari, Satakunnan TE-keskus, Satakunnan Yrittäjät ry, liitto ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Muista aluetilastoista poiketen liiketoiminnan kuukausikuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja yleisissä talousnäkymissä eri ennustelaitosten julkaisuja. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat joulukuulta 2008, ennusteiden ja näkymien osalta toukokuulta 2009. Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy Internet-sivuilla www.satamittari.fi. Palautetta katsauksen ja Internet-sivujen kehittämiseksi satakuntalaisia palveleviksi tietolähteiksi otetaan mielellään vastaan. Lisätietoja: Projektitutkija Saku Vähäsantanen, TuKKK, Porin yksikkö puh. 0 520 07 saku.vahasantanen@tse.fi Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön TSE coren ylläpitämä Satamittariverkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa a käsitteleviä tilasto- ja tutkimustietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan taloutta koskevaa tietoa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina. Mainostoimisto 400 kepposta Oy / Kehitys Oy, 2009