Hakijan ohje koskien vuoden 2015 hakuja Haettavilla hankkeilla tuetaan Manner-Suomen maaseutuohjelman, Lapin alueellisen maaseudun kehittämisstrategian sekä Lapin maakuntaohjelman tavoitteita. Tavoitteena on kehittää Lapista monialainen ja elinvoimainen pohjoinen maaseutu. 1. Yleistä hakumenettelystä Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Lapin ELY-keskus) avaa Lapin alueella Manner-Suomen maaseuturahastoa koskevan haun seuraaviin toimenpiteisiin: Koulutushankkeet Yhteistyötoimenpiteen mukaiset hankkeet vesihuoltohankkeet kyläverkkohankkeet Lapin ELY-keskus ei rahoita vuonna 2015 muita yleishyödyllisiä investointeja kuin vesihuolto- ja kyläverkkohankkeita Lisäksi haussa ovat edelleen yritystuet yleishyödylliset kehittämishankkeet tiedonvälityshankkeet maaseudun innovaatioryhmien (EIP) hankkeet 1.2 Lapin ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kautta haettavat hankkeet: Kaikki hankemuodot ovat haettavissa myös Leader-ryhmien kautta. Leader-ryhmien kautta voi hakea rahoitusta pääsääntöisesti paikallisia kehittämishankkeita sekä kooltaan rajattuja yleishyödyllisiä investointihankkeita. Lisäksi Leader-ryhmät voivat rahoittaa Leader-alueiden välisiä sekä kansainvälisiä paikallista kehittämistä edistäviä hankkeita. Lapin ELY-keskus rahoittaa pääsääntöisesti laajoja, useita kuntia tai koko maakuntaa kattavia kehittämishankkeita, ylimaakunnallisia hankkeita sekä hakujen mukaisia yleishyödyllisiä investointihankkeita.
Leader-ryhmistä vain Outokaira tuottamhan ry ja Peräpohjolan Kehitys ry rajaavat tukialuettaan yritystuen osalta. Peräpohjolan Kehitys ry rajaa toimintansa ulkopuolelle Rovaniemen ja Kemin keskustaajamat ja Outokaira tuottamhan ry Tornion keskustaajaman. Matkailukeskusten osalta ei ole aluerajaustarvetta, vaan valintakriteerit ohjaavat rahoitusta niiden osalta. Lapin ELY-keskus voi rahoittaa muita kuin Rovaniemen, Kemin ja Tornion keskustaajamiin (pois lukien sisempi ja ulompi kaupunkialue sekä kaupungin kehysalue) kohdistuvia hankkeita. Yritystuen aluerajaus koskee muita kuin maataloustuotteiden jalostusta, markkinoille saattamista ja kehittämistä. Maataloustuotteiden jalostusta ja kehittämistä voidaan tukea sekä maaseudulla että kaupunkialueilla: tukea voivat saada sekä maatilat että pk-yritykset. Maataloustuotteiden jalostus rahoitetaan tältä osin pääsääntöisesti Lapin ELY-keskuksen kautta. 1.3 Hakumenettely: Lapin ELY-keskuksesta haettavia hanke- ja yritystukia voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset otetaan käsittelyyn valintajaksoittain aina valintajakson päättymisen jälkeen. Lapin ELY-keskuksen valintajaksot vuonna 2015 ovat: Yritystukien osalta: 11.5.2015 31.5.2015 1.6.2015 31.7.2015 1.8.2015 31.10.215 Hanketukien osalta: 11.5.2015 (sekä kesäkuussa avattava haku) 31.8.2015 1.8.2015 31.10.2015 Vuoden 2016 2020 valintajaksojen päättymispäivät vahvistetaan myöhemmin. Kaikkien hankkeiden tulee osallistua valintamenettelyyn.
1.4 Valintajaksojen määrärahat vuonna 2015: Lapin ELY-keskuksen myöntövaltuus vuodelle 2015 on 9,2 miljoonaa euroa, josta yritystukiin on käytettävissä vuonna 2015 enintään 3,2 miljoonaa euroa, hanketukien ensimmäiselle valintajaksolle enintään 3,6 miljoonaa euroa ja hanketukien toiselle valintajaksolle enintään 2,4 miljoonaa euroa. Edellytyksenä on, että Lapin ELY-keskus saa käyttöönsä riittävät määrärahat. 1.5 Hakemuksen jättäminen: Lapin ELY-keskukselle osoitetut hakemukset tulee jättää Hyrrä-tietojärjestelmässä viimeistään 31.8.2015 klo 23.59 mennessä sekä lokakuun hakujakson päättyessä 31.8.2015 klo 23.59 mennessä. Sähköistä tietojärjestelmää käytetään osoitteessa www.mavi.fi/hyrra. Sähköiseen asiointiin tunnistaudutaan pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla. Lisäksi hakijan tulee huolehtia ennen hakemuksen tekemistä, että hänellä on kirjautumiseen tarvittava Katso-tunniste ja valtuutukset tehtynä osoitteessa yritys.tunnistus.fi. Aloittava yrittäjä voi hakea tukea myös ilman Katso-tunnistetta. Mahdolliset paperiset hakulomakkeet tulee toimittaa Lapin ELY-keskuksen kirjaamoon aina valintajakson päättymistä edeltävänä arkipäivänä 16.15 mennessä. 1.6 Vireille tulo: Hakemus tulee vireille vasta, kun hakemukselle on tehty ELY-keskuksen toimesta vireille tulotarkastus. Hakija saa Hyrrän kautta viestin vireille tulosta, hakemuksen käsittelijästä sekä arvioidusta käsittelyajasta. Hankkeen aloittamista omalla riskillä vireille tulon jälkeen ei suositella johtuen hankehakemusten arviointiin liittyvistä riskeistä (katso kohta 1.7).
1.7 Hankkeiden arviointi Hankkeet kilpailevat keskenään sisällön, laadun ja vaikuttavuuden suhteen. Valintajakson päättymisen jälkeen hankkeet vertaillaan keskenään, pisteytetään ja rahoitetaan paremmuusjärjestyksessä niin kauan kuin hakujaksoille ja vuodelle 2015 varatut määrärahat riittävät. Valintakriteerit ovat hakijoiden nähtävissä ennen hakua Lapin ELY-keskuksen www-sivuilta. Valintajakson jälkeen hakijan kanssa käydään hankeneuvottelut. Rahoitukseen valittuja hankkeita voidaan rahoittajan toimesta työstää: pienentää, poistaa tukikelvottomia toimenpiteitä tai muiden hankkeiden kanssa päällekkäisiä toimia. 1.8 Päätöksenteko Päätöksenteko alkaa syksyllä. 2. Haun painopisteet Kehittämishankkeiden tulee edistää Manner-Suomen maaseutuohjelman sekä Lapin alueelliseen maaseudun kehittämisstrategian tavoitteita. Lapin ELY-keskus rahoittaa yleishyödyllisiä investointeja ainoastaan teemahakujen kautta. Vuonna 2015 teemoina ovat vesihuolto ja kyläverkkohankkeet. 2.1 Yleishyödyllinen kehittämishanke vai yhteistyötoimenpiteen alle kuuluva hanke? Yleishyödyllisten kehittämishankkeiden hyöty ei rajoitu alueellisesti tai hyötyjien perusteella yhteen tai harvaan ennalta tiedossa olevaan ryhmään. Hankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä. Päättyneen ohjelmakauden ns. elinkeinojen kehittämishankkeet kuuluvat pääsääntöisesti yhteistyötoimenpiteen (toimenpide 16) alle. Samoin ne kehittämistiedotus- tai koulutushankkeet, jotka sisältävät yrityksiin kohdistuvia toimenpiteitä kuuluvat yhteistyötoimenpiteeseen. Hankkeiden tukiprosentti määräytyy yritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
2.2 Tiedonvälityshanke vai koulutushanke? Tiedonvälitys on yleistä tiedottamista, johon kaikki halukkaat voivat osallistua. Tiedotus voi olla esim. yleistä tiedottamista uusista tuotanto-, markkinointi- tai palvelumenetelmistä. Koulutus on puolestaan tietylle toimialalle tai tietylle rajatulle toimialajoukolle suunnattua koulutusta. 2.3 Yritystuet Yritystukea voidaan pääsääntöisesti myöntää maaseudulla sijaitseville yrityksille. Maaseutuna voidaan pitää kaupunki-maaseutuluokituksessa kaupunkien ja kaupunkien kehysalueiden ulkopuolisia alueita. Perustettavan uuden yrityksen tai yritystoimintaansa laajentavan yrityksen tulee harjoittaa sellaista yritystoimintaa, joka lisää alueen asukkaiden toimeentulomahdollisuuksia, monipuolistaa alueen elinkeinotoimintaa tai parantaa elinkeinotoiminnan rakennetta heikentämättä kuitenkaan toimivien yritysten toimintaedellytyksiä. 2.3.1 Yrityksen perustamistuki Yrityksen perustamistuki on ensisijaisesti tarkoitettu ensimmäisen yrityksen perustamiseen alkavalle yrittäjälle, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta yrittäjyydestä. Rajatuissa tapauksissa perustamistukea voidaan myöntää toimivalle yritykselle uuden yritystoiminnan perustamiseen. Tämä tulee kyseeseen, jos yritys siirtyy täysin uudelle toimi-alalle, ottaa käyttöön kokonaan uuden liiketoimintamallin tai muuten aloittaa kokonaan uutta yritystoimintaa. Uuden yritystoiminnan perustamisen yhteydessä perustamistukea voidaan myöntää myös uudistusten kehittämistä varten toteutettaviin kokeiluihin. Perustamistukea ei voida myöntää maatalouden alkutuotantoon eikä maataloustuotteiden ensiasteen jalostukseen. Perustamistuen myöntämisen edellytyksenä on, että yrityksellä on toteuttamiskelpoinen liiketoimintasuunnitelma ja siihen perustuva
toimenpidesuunnitelma yrityksen enintään kolmen ensimmäisen käynnistysvuoden perustamistoimenpiteistä tai kokeilun toteuttamisesta. Yrityksen alkuvuosien kehittämistoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi liiketoimintaan valmentava neuvonta, tuotekehityshankkeet, tuotannon pilotointi, markkinointisuunnitelman laatiminen, koemarkkinointi tai vientiselvitys. 2.3.2 Yritysten investointituki Tuen saaja voi olla: 1. maatila harjoittaessaan tai ryhtyessään harjoittamaan muuta yritystoimintaa kuin maataloutta, esimerkiksi tuottamaan palveluja tai valmistamaan muita tuotteita kuin maataloustuotteita 2. maaseudulla sijaitseva pieni yritys aloittaessaan, laajentaessaan tai kehittäessään toimintaansa, - jossa on alle 50 työntekijää - jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppu-summa on enintään 10 miljoonaa euroa - josta suurempi yritys omistaa enintään neljäsosan 3. maaseudulla sijaitseva maataloustuotteiden ensiasteen jalostusta harjoittava pieni tai keskisuuri yritys aloittaessaan tai laajentaessaan toimintaansa - jossa on alle 250 työntekijää - jonka vuosiliikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa - josta suurempi yritys omistaa enintään neljäsosan 4. maaseudulla tai sen ulkopuolella sijaitseva maataloustuotteiden ensiasteen jalostusta harjoittava pieni tai keskisuuri yritys kehittäessään toimintaansa Tukea voidaan myöntää yritystoiminnassa tarpeelliseen investointiin, jolla on olennaista merkitystä yrityksen perustamiselle, kasvulle tai kehittymiselle. Investointituen myöntämisen edellytyksenä on, että tuettavan yritystoiminnan tuotteelle on olemassa markkinat. Tukea ei myönnetä seuraaviin investointeihin: - traktorin hankinta - puunkorjuun monitoimikoneen tai kuormaa kantavan metsätraktorin hankinta - liikennealan investoinnit - energiakäyttöön tarkoitetun turpeen tuotantoon liittyvät investoinnit - yrityksen tavanomainen korvausinvestointi, johon ei sisälly korvattavan kohteen olennaista laajentamista tai kokonaan uuden teknologian käyttöönottoa
- toisen yrityksen osakkeiden tai osuuksien tai liiketoiminnan hankinta tai toimenpide, jonka tarkoituksena on yrityksen omistajan-vaihdoksen rahoittaminen 2.3.3 Investointien toteutettavuustutkimus Suunnitteilla olevan investoinnin edellytysten ja toteuttamisvaihtoehtojen selvittämiseen voidaan myöntää tukea. Tuki on tarkoitettu asiantuntijapalveluiden hankintaan, joilla voidaan selvittää investoinnin toteuttamisedellytyksiä ja toteuttamisen vaihtoehtoja. Tuki toteutettavuus-tutkimukseen ei edellytä investoinnin toteuttamista, jos selvityksen lopputuloksena on, että investoinnin toteuttaminen ei ole järkevää. Tuen saajina voivat olla sellaiset yritykset, joille voidaan myöntää investointitukea. Toteutettavuustutkimuksella voidaan selvittää esimerkiksi, onko tarkoituksenmukaisempaa hankkia valmis tuotantorakennus sen sijaan, että rakennettaisiin uusi. Samoin voidaan selvittää, olisiko taloudellisempaa hankkia koneita käytettynä, vaikka käytettyihin koneisiin tukea ei voidakaan myöntää. 2.3.4 Yritystuen tukiprosentit Investointihankkeen minimikoko 10 000. INVESTOINTIRAHOITUS YRITYS TUKITASO MAX. % PIENIN AVUSTUS TOTEUTETTAVUUS % / PIENI (<50, 10, 10) 35 3500 50 1500 PIENI /ENERGIA 20 2000 50 1500 ANNEX 1: - MIKRO (<10, 2, 2) 35 3500 40 1500 - YHTEISYRITYS 40 4000 40 1500 - PIENI 30 3000 40 1500 - KESKISUURI (<250, 50, 43) 25 2500 40 1500 8.5.2015 hm/2015
PERUSTAMISTUKI KOHDE TUKI ENINTÄÄN TUKI VÄHINTÄÄN UUSI YRITYS 35 000 5 000 TOIMIVAN UUSI LIIKETOIMINTA 35 000 5 000 KOKEILU 10 000 2 000 YHTEENSÄ KAUDELLA 2014-2020 70 000 8.5.2015 2.4 Hanketuet hm/2015 2.4.1 Yleishyödylliset kehittämishankkeet Lapissa kehittämisen painopisteenä ja etusijalla hankevalinnoissa ovat Maaseudun palvelut 1. Maaseudun hyvinvointi ja muita palveluita kehittävät yleishyödylliset kehittämishankkeet 2. Sähköisten palveluiden kehittäminen 3. Palvelupilotit kehittämiskohteisiin, joiden saatavuus maaseudulla heikkenee tai ei ole saatavissa 4. Palveluiden yhteensovitusta ja resurssien käyttöä edistävät hankkeet (logistiikka, mobiilisovellukset) Maaseutuympäristö 1. Maaseutuympäristön suojelua ja perinteen turvaamista edistävät hankkeet (ei investointeja)
2.4.2. Yleishyödylliset investoinnit Lapin ELY-keskus rahoittaa vuonna 2015 ainoastaan seuraavia yleishyödyllisiä investointeja 1. Vesihuoltohankkeet Hankkeilla turvataan ensisijaisesti puhtaan veden saanti. Jätevesijärjestelmien rakentamista katsotaan rahoitettaessa tapauskohtaisesti, erityisperusteina esim. vesien suojelu. Olemassa olevan verkoston kunnostaminen ei kuulu tuettavan toiminnan piiriin, mutta uutta voi rakentaa tai vanhaa laajentaa. Uutta rakennettaessa voidaan rakentaa samanaikaisesti sekä puhdasvesi- että jätevesijärjestelmä. Vesihuoltohankkeiden suunnittelussa on tärkeää huomioida tie- ja vesilain mukaiset luvat. Hanketta ei saa aloittaa ennen kuin hakemus on tullut vireille ja hankepäätöstä ei voida tehdä ennen kuin tarvittavat luvat on myönnetty. 2. Kyläverkkohankkeet Toimenpiteessä toteutetaan maaseutualueilla pienimuotoisia tietoliikenneinfrastruktuuri-investointeja (ns. kyläverkkohankkeita). Hankkeita voidaan toteuttaa maaseutualueilla, joilla yhteyksiä ei markkinaehtoisesti rakenneta. Tuki myönnetään avustuksena kehittämishankkeeseen tai yleishyödylliseen investointihankkeeseen Ensisijalla ovat hankkeet, joissa hyöty kohdistuu mahdollisimman monelle kyläyhteisön jäsenelle. Hakijatahon tulee myös suunnitella huolella investoinnin ylläpito ja kunnostusmahdollisuus jatkossa, parhaimmillaan hanke tukee kylällä muuta kehittämistä ja on osa koko kylän kehittämissuunnitelmaa. apua suunnitteluun http://www.lappi.fi/laajakaista/kylaverkko-opas 2.4.3 Koulutus Lapin ELY-keskuksen kautta rahoitetaan ainoastaan yrittäjille suunnattua koulutusta. Maaseudun asukkaille suunnattu koulutus haetaan Leader-ryhmien kautta. Koulutus ei voi olla tutkintoon johtavaa koulutusta tai osa tutkintoa.
2.4.4 Tiedonvälityshankkeet Tiedonvälityshankkeeseen voi sisältyä pieniä investointeja liittyen esittelytoimiin. Nämä investoinnit voi hakea erillisenä kesäkuussa avautuvan haun yhteydessä. Lapin painopisteenä ja etusijalla hankevalinnoissa ovat 1. Nuoria ja nuorten aktivointia edistävät hankkeet 2. Maaseudun asukkaiden omaehtoista kehittämistä edistäminen sekä maaseudun kilpailukyvyn lisääminen vetovoimaisena asuinpaikkana 3. Pienten kyläverkkohankkeiden suunnittelun ja rakentamisen edistäminen maaseudulla 2.4.5 Yhteistyötoimenpide Lapissa kehittämisen painopisteenä ja etusijalla hankevalinnoissa ovat 1. Alkavien yritysten neuvonta 2. Yrityksiä ja yritysten yhteistyötä tukevat hankkeet (80 %, 60 %) 3. Yritysryhmähankkeet (75 %) 2.4.6 maaseudun innovaatioryhmien (EIP) hankkeet Maaseudun innovaatioryhmät toimivat tiiviisti toteuttaakseen maaseudun elinkeinotoimintaa koskevan merkittävän uudistuksen. Ryhmien työ tukee maa- ja metsätalouden sekä ensiasteen jalostuksen uudistumista ja edistää biotaloutta. Ryhmät toimivat hankkeina, joiden tavoitteena on tuottaa alaa edistävä ja käytännön tarpeista lähtevä innovaatio. Innovaatioryhmillä on mahdollisuus hyötyä laajasta eurooppalaisesta Tavoitteena on luoda edellytykset maa- ja metsätaloutta edistävien innovaatioiden kehittymiseen. Kehittymisen kysymyksiä ratkomaan kootaan ryhmä, joka kokoaa ja käyttää parasta mahdollista tietoa ja osaamista, joka edesauttaisi käytännössä toimivan innovaation syntymistä. Kaudella on tavoitteena rahoittaa kymmenen tällaista innovaatioryhmää, jotka valitsee maa- ja metsätalousministeriön asettama raati. Innovaatioryhmän hakemuksessa tulee esittää hankesuunnitelma tavoitteineen ja innovaatio, johon hanke pyrkii. Lisäksi on kuvattava tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet ja toteutumisen arviointiperusteet, arvio toteutusajasta,
kokonaiskustannuksista ja kokonaisrahoituksesta. Suunnitelmassa on esitettävä toteutukseen osallistuva ryhmä, johon tulee kuulua vähintään yksi alkutuotannon (maatalous / metsätalous tai siihen läheisesti kuuluva ensimmäisen asteen jalostuksen alan) yrittäjä sekä hankkeen toteutuksen kannalta olennaisia tutkimusta tai muuta asiantuntemusta edustavia tahoja. Suunnitelmasta on lisäksi käytävä ilmi hankkeen odotetut tulokset sekä muut hakemuksen arvioimiseksi tarpeelliset seikat. Hanke-esitykset arvioi asiantuntijoista koostuva työryhmä, joka tekee esityksensä maa- ja metsätalousministeriölle. Hankkeet hallinnoidaan kuten muutkin ohjelman valtakunnalliset hankkeet. Katso lisää tietoa: EIP 2.5 Hanketukien tukiprosentit YHTEISTYÖTOIMENPIDE 100 %:n julkinen tuki (ns. valtion tueton hanke) - esiselvitys - aktivointi - koordinaatio - kv. toiminnan suunnittelu - yritystoiminnan mahdollisuuksien hakeminen - MASVA-toiminta - yritysryhmähankkeiden kokoaminen 80 %:n julkinen tuki - neuvonta - osaamisen lisääminen yrityksissä - tuodaan tietoa yritysten tarpeisiin - yhteinen pilotointi - kv tieto - opintomatkat - kokeilu-/tutkimustoiminta maatiloilla
60 %:n julkinen tuki - kehitetään uusia tai parannettuja tuotteita, prosesseja tai palveluja - edellä mainittujen markkinointia edeltävää pilotointia, testausta ja esittelyä 75 %:n julkinen tuki - 3-9 yritystä - de minimistä yrityksille - yrityskohtaisia toimia, ei laajaa julkistamisvelvoitetta Katso seuraavan sivun prosenttitaulukko 2.6 Kuntarahan määrä hankkeissa Kuntarahaa kerätään seuraavasti: 100 %:n julkisen tuen saavista yleishyödyllisistä kehittämishankkeista tulee muun julkisen tuen määrä olla 5 %, tiedonvälityshankkeissa kuntarahaa ei vaadita, 80 %:n sekä 60 %:n yhteistyöhankkeissa kuntarahan tarve katsotaan tapauskohtaisesti. Yritysryhmähankkeille ei kuntarahavaatimusta.
Kehittämishanke Tuki % Yksityi nen % 1. Yleishyödyllinen Kehittämishanke 100 Tuki muu julkinen 2. Koulutus - Yleinen koulutushanke 90 10 Tuki muu julkinen - Koulutus maa- ja metsätalous yrittäjät, elintarvikkeiden jatkojalostajat, kaupan pitäjät 90 10 Tuki muu julkinen - Muut pien ja mikroyrittäjät 70 30 Tuki muu julkinen - Yrityskohtainen koulutus 75 25 Tuki muu julkinen 3. Tiedonvälitys - Tiedonvälityshanke 100 Tuki muu julkinen - Esittelytoimiin liittyvä investointi - Esittelytoimien investointi, hakijana julkisoikeudell. yhteisö 4. Yhteistyötoimenpide - Yleishyödyllinen yhteistyöhanke - Tiedonhankintahanke (tutkimusta yritysten tarpeeseen) - Uusien palveluiden, tuotteiden prosessien kehittäminen 60 40 Tuki muu julkinen 100 Muun julkisen rahoituksen oltava 40 % 100 Tuki muu julkinen 80 20 Tuki muu julkinen 60 40 Tuki muu julkinen - Yritysryhmän kehityshanke 75 24 Tuki muu julkinen - klusterien perustaminen Enintään 100 000 euroa kolmen vuoden aikana Tuen määrä vähintään 5 000 Ei tietylle toimialalle, tai toimijajoukolle Ei de minimis - tukea Rajattu joukko yrittäjiä, de minimis Ei tietylle toimialalle, tai toimijajoukolle Yleistä kehittämistä, ei yrityskohtaisia toimia Ei olla tekemisessä vielä tuotteiden kanssa, laaja tulosten julkistaminen uusi tuote ja sen testaus, tulosten julkinen levitys Yrityskohtaisia toimenpiteitä, de minimis, ei laajaa tulosten julkistamis vaatimusta Ei saa käyttää alihankintaketjujen perustamiseen
Investointihanke Tuki % Yksityi nen % - Yleishyödyllinen Investointi 75 25 Tuki muu julkinen - Yleishyödyllinen, hakijana julkisoikeudellinen yhteisö 100 Muun julkisen raha oltava 30 % - Kyläverkot 70 30 Tuki muu julkinen - Vesihuolto 50 50 Tuki muu julkinen Katso myös koulutusaineisto Lapin ELY-keskuksen www-sivuilta! Lisätietoja: Yritystuet: Heikki Moilanen, puh. 0295 037 092, heikki.moilanen@ely-keskus.fi Hanketuet: Eija Harju, puh. 0295 037 042, eija.harju@ely-keskus.fi Anna-Kaisa Teurajärvi, puh. 0295 037 135, anna-kaisa.teurajarvi@ely-keskus.fi