Etelä-Suomi Päätös Nro 128/2013/2 Dnro ESAVI/268/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.6.2013 ASIA Kalojen kasvattaminen Laitsalmessa sijaitsevissa verkkoaltaissa Mahilan kylässä Naantalin kaupungissa LUVAN HAKIJA Röölän Kala kommandiittiyhtiö Pitkäluodontie 149 21150 RÖÖLÄ LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain (264/1961) 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. ASIAN VIREILLETULO Röölän Kala kommandiittiyhtiö on saattanut hakemuksen vireille Etelä- Suomen aluehallintovirastossa 31.10.2011 sekä myöhemmin täydentänyt hakemustaan (1.11.2011, 15.2.2012, 20.2.2012, 24.2.2012 ja 26.3.2013). HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Voimassa oleva lupa Kasvatustoiminta tapahtuu verkkoaltaissa Naantalin kaupungin Mahilan kylässä tilan Puutarhamäki RN:o 1:65 edustalla Mahilan kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1. Kalojen vuotuinen lisäkasvu on noin 30 000 kg. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 29.12.2006 antamallaan päätöksellä nro 186/2006/3 myöntänyt Röölän Kala kommandiittiyhtiölle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Laitsalmessa Mahilan kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Rymättylän kunnan Mahilan kylässä. Päätöksestä ei valitettu. Luvan mukaan verkkoaltaiden pinta-ala saa olla enintään 750 m 2, kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä vuodessa enintään 290 kg ja typpimäärä enintään 2 200 kg. Päätöksen mukaan näillä rajoituksilla olisi mahdollista kasvattaa noin 30 000 kg kalaa vuodessa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
Lupa on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka tai kunnes 31.10.2011 mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annettava päätös on lainvoimainen. 2 Oikeus alueeseen Röölän Kala kommandiittiyhtiö on 28.5.2013 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella vuokrannut Mahilan kylän yhteisen vesialueen RN:o 876:1 Mahilan osakaskunnalta kymmeneksi vuodeksi 28.5.2013 alkaen. Sopimus sallii enintään 30 000 kg:n suuruista lisäkasvua vastaavan kalankasvatuksen. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Ympäristön tila Alueella on voimassa Naantalin kaupungin 27.8.2007 hyväksymä Rymättylän eteläisen saariston lainvoimainen osayleiskaava, jossa rannat kalankasvatuslaitoksen kohdalla on osoitettu kalanjalostuslaitosten alueeksi (TYK), loma-asuntoalueeksi (RA), maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja (MU) sekä asuntoalueeksi (A). Alueella ei ole asemakaavaa. Hakijan toiminta ja kaava eivät ole ristiriidassa. Kaava ei ulotu vesialueelle. Merialue Kalankasvatuslaitos sijaitsee Airismaan ja Otavan saaren välisessä Laitsalmessa. Laitoksen sijaintialue on idässä Airiston selän sekä lännessä Ruotsalaistenaukon selän ja siihen liittyvien muiden merenselkien yhdistävässä voimakasvirtaisessa salmessa. Merikortin mukaan vesisyvyys Laitsalmessa vaihtelee, rantavesiä lukuun ottamatta, 10 m:n ja 20 m:n välillä. Kalankasvatusaltaiden kohdalla vesisyvyys on noin 10 m. Merivedenkorkeuden suurin vaihteluväli Saaristomeren alueella on ollut noin 190 cm. Vesialueella ei ole tehty varsinaisia virtaustutkimuksia. Laitsalmi on verraten syvä ja voimakasvirtainen. Laitsalmen pituussuuntainen pohjanmuodostus on Sattirauman salmialuetta lukuun ottamatta verraten tasainen ja siten selvästi veden vaihtuvuutta edistävä. Myös Pitkäluodon ja Nimettömän saaren välisessä salmessa on vedenkorkeuden vaihdellessa voimakasta virtausta. Idässä sijaitsevan Sattirauman sillan uudistamisen yhteydessä sen virtausaukkojen nykyistä poikkileikkausta tullaan suurentamaan huomattavasti penkereitä ja maatukia lyhentämällä, mikä parantaa entisestään kohtuullisen hyviä virtausolosuhteita. Siten veden vaihtuvuus on laitoksen sijaintipaikalla hyvä. Jossain määrin virtauksiin vaikuttavat myös tuulet ja Saaristomeren perusvirtaussuunnat. Kuormitus Muita pistekuormituslähteitä alueella ovat Euro-Forelli Oy:n Myllyniemen laitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Rymättylän kalantutkimuslaitos sekä Patalohi Oy:n Aaslan laitos Hämmärönsalmessa Airismaan saaren eteläpuolella. Vajaa 1 km laitokselta etelään sijaitsee Haverön Lohi
Oy:n Maisaareen laitoksen talvivarasto. Muita kuormittajia ovat kalatehdas Boyfood Oy, haja- ja vapaa-ajanasutus sekä maatalous. Vedenlaatu Röölän Kala kommandiittiyhtiön Laitsalmen kalankasvatuslaitoksen lähialueen vedenlaatua on tarkkailtu osana Rymättylän ja Velkuan alueen yhteistarkkailua. Pintaveden kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus on Laitsalmessa ollut vuosina 2000 2011 keskimäärin 24 µg/l (17 27 µg/l) ja a-klorofyllipitoisuus keskimäärin 4,4 µg/l (1,9 6,1 µg/l). Näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,8 m (1,2 3,2 m). Vuonna 2011 alueen kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 22 35 µg/l ilmentäen pääosin rehevyyttä. Levätuotantoa mittaavat klorofylli-a -pitoisuudet vaihtelivat välillä 3,9 6,6 µg/l ilmentäen lievää rehevyyttä. Fosfori- ja klorofyllipitoisuudet olivat veden käyttökelpoisuusluokituksen perustella tyydyttävällä tasolla. Näkösyvyys oli 1,5 1,9 m. Päällyslevästö Laitoksen vaikutuksia päällyslevästöön on tutkittu viimeksi vuosina 1994, 1998, 2002, 2006 ja 2009. Päällyslevätutkimusten perusteella paikallisen kuormituksen vaikutukset ovat ajoittain näkyneet selvimmin Laitsalmen itäosassa. Tuloksissa on kuitenkin ollut suurta vaihtelua. 3 Pohja Kalasto Alueen käyttö Vuonna 2008 pohjan laatu vaihteli Laitsalmessa saviliejusta ja savesta hiekan/soransekaiseen saveen. Pohja kalankasvatuslaitoksen lähiympäristössä luokiteltiin erittäin likaantuneeksi. Luokitus oli sama vuonna 2005. Vuoden 2005 laajassa pohjaeläintutkimuksessa Laitsalmen asemista yksi luokiteltiin puoliterveeksi/puolilikaantuneeksi ja 10 erittäin likaantuneiksi. Laitoksen lähiasemilla oli havaittavissa pohjasedimentissä lieviä tummentumia sekä rikkivedyn hajua. Pohjaeläimistön yksilömäärä ja biomassa koostuivat enimmäkseen surviaissääsken plumosus-toukista, mikä ilmentää sedimentin hapettomuutta. Alueella esiintyvät murtovesialueelle tyypilliset kalalajit kuten hauki, kuha, ahven ja särki. Kalankasvatuslaitoksen sijaintipaikan läheisyydessä pohjoisessa on Röölän yhteysvenesatamaan johtava 5 metrin väylä noin 200 m:n etäisyydellä verkkoaltaista. Laitsalmessa on jonkin verran pienveneliikennettä. Röölän Kala kommandiittiyhtiön kalankasvatuslaitoksen lisäksi Laitsalmessa ei toimi muita kalankasvatuslaitoksia. Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei ole hakemuksen mukaan vedenottamoita, yleisiä uimarantoja tai muita toimintoja, joiden käyttöön tai olosuhteisiin laitoksen toiminnalla olisi vaikutuksia, lukuun ottamatta Röölän vierasvenesatamaa. Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei harjoiteta päätoimista ammattikalastusta. Hankkeen vaikutusalueella on jonkin verran vapaa-ajanasutusta.
Nykyinen toiminta Laitoksella kasvatetaan kirjolohta teuraskalatuotantona. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Röölän Kala kommandiittiyhtiön kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt vuosina 2007 2011 ovat olleet seuraavat: 4 2007 2008 2009 2010 2011 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 28 000 25 000 26 000 26 000 18 000 24 000 Rehun fosfori (kg/a) 260 230 260 300 180 250 Rehun typpi (kg/a) 1 975 1 700 1 900 2 300 1 300 1 800 Fosforipäästö (kg/a) 150 130 160 200 110 150 Typpipäästö (kg/a) 1 200 1 000 1 200 1 500 830 1 200 Rehumäärä (kg/a) 31 000 27 000 30 000 30 000 20 000 28 000 Rehukerroin 1,13 1,09 1,16 1,16 1,14 1,14 *) Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 5,4 5,3 6,1 7,6 6,2 6,1 *) Typen ominaispäästö (g/kg/a) 44 42 45 59 46 47 *) *) painotettu keskiarvo Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksen rakenteet Laitos koostuu kolmesta noin 4 m syvästä kelluvasta verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 763 m 2 ja tilavuus 3 052 m 3. Altaiden tuki- ja kelluntarakenteet ovat muovia. Altaat ankkuroidaan pohjaan ja merkitään merenkulkuviranomaisten hyväksymällä tavalla. Tuotanto Kasvatettavien kalojen lisäkasvu on noin 30 000 kg vuodessa. Talvisäilytyksessä samalla paikalla tulee olemaan kalaa noin 20 000 kg, josta enintään noin 10 000 kg on Velkuan Lohiluoto Oy:n kalankasvatuslaitoksen poikasia. Kalojen jatkokäsittely Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä on enintään noin 38 000 kg/a. Se sisältää fosforia enintään 310 kg/a ja typpeä enintään 2 300 kg/a. Kalat ruokitaan ruokinta-automaateilla. Kaloja ruokitaan talvella vain elintoimintojen ylläpitämiseksi. Kaloja pistetään ja perataan Naantalin kaupungin Mahilan kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Kontio RN:o 1:16 hakijan omistamassa perkaamossa. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Ruokintaan käytetään kuivarehua. Kalankasvatuksen ravinnepäästö mereen on enintään 190 kg fosforia ja enintään 1 500 kg typpeä vuodessa.
Hakemuksen mukainen kalankasvatus vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä merialueella. 5 Jätehuolto Kuolleet kalat (enintään 800 kg/a) kerätään ja aumakompostoidaan. Tämän jälkeen kompostointimassa käytetään maanparannusaineeksi. Poikkeuksellisesti kuolleet kalat toimitetaan jätehuoltoyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kaatopaikalle. Rehujen kuljetuksessa ja varastoinnissa käytettävät suursäkit ja kartongit kerätään ja toimitetaan jätehuollon kautta kierrätykseen. Muut talous- ja pakkausjätteet toimitetaan jätehuoltoyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kaatopaikalle. Vuosittain kertyy toiminnasta yhteensä noin 120 kg talous- ja pakkausjätettä. Ongelmajätteet (enintään 25 kg/a), kuten paristot, loisteputket ja akut, toimitetaan liikkuviin tai kiinteisiin ongelmajätepisteisiin. Kemikaalit Kalankasvatuslaitoksella käytetään vuosittain noin 10 l desinfiointiainetta. Toiminnan vaikutukset Ympäristön tila Merialueen käyttö Laitoksen toiminnan ei ole todettu aiheuttavan haittaa ympäristölle. Se lisää merialueen ravinnepitoisuuksia aivan toimintapaikan lähiympäristössä. Vedenlaatu on pysynyt verraten hyvänä. Vedenlaadun vaihtelut laitoksen vaikutusalueella mahtuvat yleisiin vedenlaadun vaihtelurajoihin samoin kuin vesialueen yleiseen muutoskehitykseen. Kalankasvatustoiminta ei aiheuta haittaa ympäristölle eikä sen käytölle. Siitä ei aiheudu haittaa kalakannoille eikä kalastukselle. Kalankasvatustoiminnasta ei myöskään aiheudu haittaa vesiliikenteelle eikä Röölän sataman yhteysalusliikenteelle ja venesatamatoiminnalle. Luonnonsuojelualueet Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Laitoksen läheisyydessä ei ole tiedossa luonnonsuojelullisesti tai maisemallisesti arvokkaita alueita. Luvanhakija pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa, johon merkitään käytetyn rehun laatu ja määrä, veden lämpötila, verkkoaltaisiin sijoitetun ja niistä poistetun kalan määrä, mahdolliset kalataudit ja -kuolemat sekä muut päästöjen seurantaan ja ohjaukseen vaikuttavat seikat. Röölän Kala kommandiittiyhtiö on esittänyt, että kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua jatketaan osana Rymättylän ja Velkuan alueen yhteistarkkailua. Tarkkailua hoitava konsulttitoimisto laatii kunkin vuoden loputtua yhteenvedon kuluneen vuoden tarkkailusta.
Kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti. 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain (264/1961) 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Naantalin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 10.4.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset 1) Liikenneviraston Meriväylät-yksikön Turun toimipiste on todennut, ettei se vastusta ympäristölupaa. Kelluvat kala-altaat tulee merkitä muistutuksen liitteenä olevan Merenkulkuhallituksen yleisohjeen 13.1.2009 mukaisesti. Kiinnitys- tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöintiä yleisillä vesikulkuväylillä. Verkkoaltaat on sijoitettava niin, että altaiden ja väylän välissä on riittävä turvaetäisyys ja että alusten ja veneiden kulku ja liikennöinti mahdollisille kääntöpaikoille on mahdollista. Väyläalue käsittää alueen turvalaitteelta turvalaitteelle (viitalta viitalle). Turvalaitteilta yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle on jäätävä riittävä turvaetäisyys. Kala-altaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita. Altaiden merkitsemisen yhteydessä on otettava huomioon, että altaiden mahdolliset valot eivät saa sekaantua kelluvien tai kiinteiden merenkulun turvalaitteiden valoihin. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että hakija voi kasvattaa laitoksella kalaa noin 30 000 kg ja talvisäilyttää kalaa noin 20 000 kg vuodessa. Kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden pinta-ala saa olla yhteensä enintään 750 m 2. Kalojen ruokintaan käytettävien rehujen fosfori- ja typpisisällön tulee olla nykyisen luvan mukainen. Luvan saaja tulee velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa ja toimittamaan ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella ja liittämään siihen rehun toimittajien antama selvitys vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehumääristä ja -laaduista. Luvan saajan on kustannuksellaan suoritettava kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua sekä sen päästöjen ja toiminnan vesistövaikutusten tark-
kailua ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailua tulee suorittaa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi tai toiminta on vähäisempää kuin lupa sallii. Luvan voimassaoloaika voi olla 10 vuotta siitä eteenpäin, kun lupa on lainvoimainen. Jos toiminta sen jälkeen jatkuu, tulisi uusi ympäristölupahakemus panna vireille vuotta ennen luvan umpeutumista. Röölän Kala kommandiittiyhtiön Laitsalmen laitoksen läheisyydessä ei ole tiedossa sellaisia luonnonsuojelullisesti tai maisemallisesti arvokkaita alueita, joihin em. kalankasvatustoiminnalla voisi arvioida olevan merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Kalankasvatuksella on kuitenkin yleisesti vesistöjä rehevöittävä vaikutus, joka välillisesti pitkällä aikavälillä vähentää vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta. Hankkeessa on otettu huomioon Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteet vuoteen 2015. Arvio hankkeen vesistövaikutuksista Laitsalmen laitos sijaitsee Laitsalmen etelärannalla. Paikka on suojainen eikä veden vaihtuvuus salmessa ole tämän takia kovin hyvä. Veden syvyys altaiden kohdalla on noin 6 m ja syvenee salmen keskellä 14 18 metriin. Salmialue on noin 500 m leveä ja 4,6 km pitkä. Talvisäilytys tapahtuu kasvatusaltaissa. Vuosina 2000 2011 laitoksen keskimääräinen fosforikuormitus on ollut 190 kg ja typpikuormitus 1 500 kg vuodessa. Tänä aikana vuotuinen kuormitus on ollut fosforin osalta 110 300 kg ja typen osalta 830 2 200 kg. Aikaisempaan lupaan verrattuna uuden luvan mukainen mereen kohdistuva fosforikuormitus kasvaisi noin 15 kg ja typpikuormitus noin 70 kg. Merialueen vedenlaadun suurimmat muutokset ovat koskeneet kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuuksia sekä veden kirkkautta. Viimeisen 30 vuoden aikana sekä kokonaisfosfori- että klorofyllipitoisuus ovat kasvaneet ja näkösyvyys heikentynyt. Ekologisen luokituksen mukaan Laitsalmen merialue kuuluu tyydyttävään luokkaan kuten lähes koko Saaristomeri. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa alueella vuoteen 2027 mennessä hyvä veden ekologinen tila. Muita kalankasvatuslaitoksia (Euro-Forelli Oy:n Hämmärön laitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Rymättylän kalantutkimuslaitos sekä Patalohi Oy:n Aaslan laitos) on useiden kilometrien päässä etelään Hämmärönsalmessa Airismaan saaren takana. Noin 1 km:n päässä etelään sijaitsee Haverön Lohi Oy:n Maisaareen laitoksen talvivarasto. Näiden laitosten kuormituksella ei liene vaikutusta Laitsalmeen. Laitsalmeen johdetaan myös Boyfood Oy:n jätevedet, mikä lisää paikallista kuormitusta. Boyfood Oy:n kuormitus on ollut vuosina 2000 2010 keski- 7
määrin 210 kg/a fosforia (10 520 kg/a) ja 1 700 kg/a typpeä (550 3 800 kg/a). Kuormitus on ollut samaa luokkaa kuin Laitsalmen kalankasvatuksen. Muita kuormittajia Laitsalmessa ovat runsas haja- ja vapaa-ajanasutus sekä maatalous. Muualta sisäsaaristosta tulevalla kuormituksella saattaa ajoittain olla merkitystä Laitsalmen itäosassa. Kalankasvatuksen vaikutuksia Laitsalmen tilaan seurataan vuosittain tehtävillä vedenlaadun ja määrävuosin tehtävillä päällyslevästön ja pohjaeläimistön tarkkailututkimuksilla. Vedenlaatu Vedenlaatua on seurattu 2000-luvulla Laitsalmessa vuosittain lukuun ottamatta vuotta 2007. Pintaveden kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus oli Laitsalmessa vuosina 2000 2011 keskimäärin 24 µg/l (17 27 µg/l) ja a- klorofyllipitoisuus keskimäärin 4,4 µg/l (1,9 6,1 µg/l). Näkösyvyys vaihteli välillä 1,2 3,2 m ja oli keskimäärin 1,8 m. Läntisellä vertailuasemalla Kruununmaanaukolla 12 km:n päässä laitoksesta kokonaisfosforipitoisuus oli samana ajanjaksona keskimäärin 19 µg/l (15 22 µg/l), a-klorofyllipitoisuus 4,0 µg/l (2,7 5,4 µg/l) ja näkösyvyys 3,0 m (2,3 3,4 m). Itäisellä vertailuasemalla 6 km:n päässä eteläisellä Airistolla kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 20 µg/l (18 25 µg/l), a-klorofyllipitoisuus 4,6 µg/i (3,1 7,5 µg/l)ja näkösyvyys 2,4 m (1,9 3,2 m). Vertailualueiden alusvedessä ei hapenpuutetta havaittu kuin satunnaisesti, mutta Laitsalmessa mitattiin toistuvasti hyvin alhaisia happipitoisuuksia. Hapettomuus Laitsalmessa on pahentunut viimeisten vuosien aikana, mutta muuten vedenlaadussa ei ole tapahtunut olennaista muutosta 2000-luvulla lukuun ottamatta pohjanläheisten ravinnepitoisuuksien kohoamista. ltäosaltaan Laitsalmi on huonomman veden vaihtuvuuden ja kuormituslähteiden sijoittumisen takia länsiosaansa rehevämpi. Päällyslevästö Laitoksen vaikutuksia päällyslevästöön on tutkittu viimeksi vuosina 1994, 1998, 2002, 2006 ja 2009. Päällyslevätutkimusten perusteella paikallisen kuormituksen vaikutukset ovat ajoittain näkyneet selvimmin Laitsalmen itäosassa. Tuloksissa on kuitenkin ollut suurta vaihtelua. Pohjaeläimistö Pohjaeläintutkimuksia alueella on tehty viimeksi vuosina 1997, 2001, 2005, ja 2008. Vuonna 2008 tehdyn suppean pohjaeläintutkimuksen ainoa asema Laitsalmessa laitoksen lähellä luokiteltiin erittäin likaantuneeksi kuten vuonna 2005. Rymättylän ja Velkuan yhteistarkkailun muiden osa-alueiden pohjaeläinasemilla oli sen sijaan tapahtunut pohjan tilassa kohenemista. Vuoden 2005 laajassa pohjaeläintutkimuksessa Laitsalmessa olevista 11 asemasta ainoastaan yksi luokiteltiin puoliterveeksi/puolilikaantuneeksi ja muut erittäin likaantuneiksi. Pohjaeläinten biomassa ja lukumäärä olivat 8
kaikilla asemilla hyvin pieniä, mikä vaikeutti pohjien tilan luokitusta. Lajisto oli myös hyvin niukka. Osassa asemista tilaa selitti hapeton sedimentti ja tällaisia asemia oli eri puolilla Laitsalmen osa-aluetta. Pohjien tilassa ei ollut eroa kalankasvatuslaitoksen lähiasemien ja vertailuasemien välillä. Yhteenveto vaikutuksista Röölän Kala kommandiittiyhtiön Laitsalmen kalankasvatuslaitoksen merialueelle kohdistuvia vaikutuksia ei ollut selvästi nähtävissä vedenlaatu-, pohjaeläin- tai päällyslevätutkimuksissa. Laitsalmi on luontaisesti herkkä salmialue rehevöitymään, sillä alueen suojaisuus estää veden vaihtuvuuden ja syvyys aiheuttaa veden kerrostumisesta johtuvaa hapettomuutta alusveteen ja sedimenttiin. Tämä taas aiheuttaa ravinteiden liukenemista sedimentistä alusveteen lisäten sisäistä kuormitusta. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa Laitsalmessa veden hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitosuunnitelman 2015 mukaan Kalankasvatuksen kuormitusta tulee vähentää erityisesti niillä alueilla, joilla ekologinen tila on hyvää huonompi, tai tila uhkaa heikentyä kalankasvatuksen kuormituksen johdosta, ja joilla vesistöjen tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormituksen alentamisella. Merialueen ekologinen tila Laitsalmessa on tällä hetkellä tyydyttävä. Edellä kerrotun johdosta Laitsalmessa tulisi tehdä kaikki mahdollinen paikallisen kuormituksen vähentämiseksi. Etelä- Suomen aluehallintoviraston 21.9.2011 antaman päätöksen nro 92/2011/1 perusteella alueen kuormitus tulee Boyfood Oy:n osalta loppumaan vuoteen 2016 mennessä tai mikäli Rymättylä Merimasku siirtoviemäri ei valmistu siihen mennessä, kuormitusta tullaan vuoden 2016 alusta selvästi vähentämään nykyisestä tasostaan. Boyfood Oy:n kuormituksen loppumisen jälkeen kalankasvatus jäisi ainoaksi pistekuormittajaksi Laitsalmeen. Tämän takia myös Laitsalmessa oleva kalankasvatus tulisi siirtää alueelle, jossa veden vaihtuvuus ja ravinteiden laimenemisolot ovat nykyistä aluetta paremmat. 3) Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta on todennut, että Röölän Kala kommandiittiyhtiön voimassa olevan luvan lupamääräykset ovat pääpiirteissään ajanmukaiset, mutta niitä tulisi täydentää lausunnossa esitetyn mukaisesti. Toimintaan sisältyy myös kalojen perkausta. Perkaamo ei erikseen tarvitse ympäristölupaa, mutta perkaamo sijaitsee kalankasvatuslaitoksen kanssa samalla toimialueella. Perkaamossa perataan kaikki kasvattamon kalat eikä perkaamoon tuoda perattavia kaloja muualta. Kasvattamo ja perkaamo ovat sellainen toiminnallinen kokonaisuus, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Lupahakemusta tulee täydentää perkaamoa koskevilla tiedoilla ja luvassa tulee antaa myös perkaamotoimintaa koskevia määräyksiä. Lisäksi luvassa tulee kieltää verestyksen huuhteluveden ja veren laskeminen käsittelemättömänä mereen. 9
Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee toimittaa ilmoitukset häiriö- ja poikkeuksellisista tilanteista, laitoksen vastuullisen hoitajan yhteystiedot, vuosittainen hoitopäiväkirjan yhteenveto sekä vuosittaiset vesistötarkkailujen tulokset. Lupa tulisi myöntää viiden vuoden määräajaksi. Naantalin kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltijat ovat käyneet laitoksella 19.4.2012. Käynnistä laadittu muistio on liitetty lausuntoon. 4) AA (Taivani RN:o 1:93, Äijälä, Naantali) sekä BB (Nolppi RN:o 1:94, Äijälä, Naantali) ovat ilmoittaneet olevansa hämmästyneitä siitä, että tällaisia lupahakemuksia ylipäänsä tehdään. Kalankasvatusta on tiedotusvälineissä pidetty esimerkkisyynä Itämeren kehnoon nykytilanteeseen. Kalateollisuuden fosfori- ja typpikuormitukset Saaristomereen ovat suhteellisen suuria. Hakemuksessa esitetyt fosfori- ja typpimäärät ovat muistuttajien mielestä kauhistuttavia. Röölän lahti on kuin sumppu, joka on alttiina päästöille. Kalankasvatuksen lisäksi Boyfood Oy:n sillitehdas aiheuttaa päästöjä lahteen. Toimintaa valvovat tahot vaihtuvat/muuttuvat. Tällöin aiemmat mittaukset menettävät arvonsa referensseinä eikä vedentilan räjähdysmäistä huonontumista kasvatusaltaiden ilmestymisen jälkeen viimeisten 20 vuoden aikana pystytä osoittamaan. Ilmiöitä on mahdotonta mitenkään todistaa, kun mittaustuloksiin vaikuttavat menetelmien lisäksi myös säätilanteet ja mittausajankohta. Vertailukelvottomat vesinäytteet ovat eräs syy siihen, että kalakasvattajat ja kalanjalostamot saavat yhä jatkaa toimintaansa. Vedenlaatu on heikentynyt erityisesti Röölän lähiympäristössä viimeisten 20 vuoden aikana, mikä on jo sinänsä perustelu sille, ettei kalankasvatustoimintaa saisi jatkaa. Ympäristölle pitäisi antaa paljon aikaa toipua päästörasitteista. Kalanrehun aiheuttama lima nousee kokkareisena pintaveteen. Kun vesi virtaa kasvatusaltaiden suunnalta sopivasti, menee päiväkausia, jolloin ei voi sallia lasten uida, koska haiseva öljyinen pintavesi tarttuu iholle. 5) CC ovat ilmoittaneet muistutuksessaan, että alueella on hyvin tiheää kesämökkiasutusta, jonka välissä on vielä veneväylä, joka sekin sotkee vesiä ja pitää yllä veden sameutta ja likaisuutta, saastumista päästöineen. Vedet ovat seudulla samentuneet, sinilevää esiintyy joka kesä rannoilla ja kalakanta on pienentynyt. Muistuttajat toivovat, että asukkaiden ja naapureidenkin mielipide painaisi tässä lupa-asiassa. 6) DD (Siniranta RN:o 1:40 ja Sariranta RN:o 1:65 Röölä, Naantali) on todennut, että kalankasvatus pitäisi kieltää tai ainakin kasvatusmääriä vähentää. Perusteluiksi muistuttaja on esittänyt veden saastumisen ja rantojen rehevöitymisen kapeassa Laitsalmessa, jossa virtaus on heikko siltarakennelmaan (Sattisilta) rakennettujen vallien vuoksi. Myös maisemallisesti kalankasvatusaltaat sopivat erittäin huonosti rannoille. 10
11 UUDELLEEN KUULUTUS Muistutukset ja vaatimukset Aluehallintovirasto on kuuluttanut hakemuksen uudelleen aluehallintovirastossa ja Naantalin kaupungissa muistutusten ja vaatimusten tekemiseksi ja mielipiteiden esittämiseksi hakemuksen johdosta viimeistään 24.5.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Aikaisempaan kuulutuksen liitetty kartta kalankasvatusaltaiden sijainnista on ollut virheellinen. 4) AA sekä BB ovat muistutuksen täydennyksessään todenneet, että ongelman ytimenä on ympäristön turmeleminen elinkeinon nimissä. Vedenlaadun räjähdysmäinen heikentyminen on jo sinänsä perustelu sille, ettei raskaasti ympäristöä kuormittavaa kalankasvatustoimintaa saisi jatkaa. Selitys Hakija on selityksessään todennut yleisesti, ettei muistutuksissa ole esitetty mitään sellaista, mikä olisi esteenä hakemuksen hyväksymiselle. Hakija on todennut Liikenneviraston Meriväylät-yksikön Turun toimipisteen muistutuksen 1) osalta, ettei sillä ole muistutuksesta huomautettavaa. Altaat merkitään Merenkulkulaitoksen yleisohjeen mukaisesti. Hakija noudattaa muutoinkin lausunnossa käsiteltyjä turvallisuusohjeita. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksesta 2) hakija on todennut, että Boyfood Oy:n kalanjalostuslaitoksen jätevesipäästöt loppuvat lähiaikoina laitoksen viemäriverkkoon liittymisen johdosta, että Laitsalmen vesialueen tilan ei ole osoitettavissa heikentyneen hakijan toiminnan johdosta ja että alueen muu kalankasvatustoiminta on huomattavasti vähentynyt. Hakija on katsonut, ettei ole estettä luvan myöntämiselle hakemuksen mukaisena. Laitos on pieni ja sen koko kapasiteetti on tarpeen Hakija on viitannut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esitykseen luvan voimassaoloajan määräämisestä 10 vuodeksi. Luvan riittävän pitkä voimassaoloaika on varsinkin pienimuotoisessa kalankasvatustoiminnassa tarpeen, jotta sekä kustannuksia ja lupaprosessiin vaadittavaa panostusta voitaisiin vähentää ja keskittyä tehokkaaseen ja pieniin päästöarvoihin pyrkivään kalankasvatustoimintaan. Hakija ei halua asettaa hakemuksen ehdottomaksi lähtökohdaksi hakemuksen mukaista kuormitusta, vaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esittämä rehunmäärä ja kuormitus sopivat hakijalle. Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunnan muistutuksen 3) osalta hakija on samaa mieltä siitä, ettei hakijan vähäistä perkaamotoimintaa tarvitse erikseen luvittaa. Perkaamotoiminta ei kuulu hakijan toiminnassa ympäristönsuojelulain tarkoittamaan toimintakokonaisuuteen siten, että sen luvantarvetta tulisi hakemuksen yhteydessä arvioida tai tehdä siitä eri hakemus ja luvassa antaa perkaustoimintaa koskevia määräyksiä.
Edellisellä kerralla lupaa uusittaessa hakija on esittänyt perkaustoiminnasta ja sen kuormitusvaikutuksesta yksityiskohtaisen selonteon. Hakemuksessa on käsitelty perkaamotoimintaa (verestys mukaan lukien) hakemuksen kannalta riittävässä laajuudessa. Monien muiden kalankasvattajien myötä hakija on tutkimassa yhteistyömahdollisuuksia Uudessakaupungissa vaikuttavan bioenergian ja biopolttoaineiden tuottaja Sybimar Oy:n kanssa. Sanotun yhtiön prosessiin toimitettava materiaali voi käsittää tällöin perkausjätteen ja täyssisältöisen verestysveren (mahdollisesti myös kuolleet kalat yrityksen omista luvista riippuen). Kysymys on pitkälti kuljetuksista ja niiden kustannusjaosta. Tästä syystä hakija ei myöskään suoralta kädeltä aio luopua perkausjätteen toimittamisesta turkiseläinten rehuteollisuuden raaka-aineeksi. Ekologisesti molemmat ratkaisut ovat lähes samanarvoisia. Lautakunnan käyntiä laitoksella koskevan pöytäkirjan osalta hakija on todennut, että varsinkaan verestysveren levittäminen lietelantavaunulla pellolle ei ole säännönmukaista menettelyä. Sinänsä tuoreen verestysveren levittäminen ja muokkaaminen maahan, mikäli pellon viljelyasento ja vuodenaika ovat sopivat, ei ole huonompi ratkaisu kuin itse lietelannan levittäminen. 4) AAn sekä BBn muistutuksen osalta hakija on todennut, että hakija toimii lupamääräysten mukaisesti ja niiden velvoittamana. Hakijan intressissä ei ole hakea lupaa usein eikä myöskään miinoittaa muistuttajien mahdollista vesireittiä Röölään. Hakemuksen liitteenä olevat kartat sekä asemapiirros osoittavat laitoksen tarkan sijainnin rannan tuntumassa sivussa vesiliikenteeseen käytettävistä alueista. Kalankasvatustoiminta on yltänyt sille asetettuihin kuormituksen vähentämistavoitteisiin etuajassa. Kalankasvatuksen suhteellinen osuus Saaristomeren kuormituksesta on vähäinen. Vaikka kalankasvatus Saaristomeren alueella kokonaan lopetettaisiin, ei Saaristomeren vedenlaadun yleisessä kehityksessä ja vaihtelussa tapahtuisi mitään havaittavaa muutosta. Aikaisemmat tutkimukset eivät suinkaan menetä väitetyin tavoin merkitystään. Vedenlaadun ja pohjan tilan seuranta on ollut hyvin pitkäjänteistä ja saman tutkimusyhteisön suorittamaa monien lupakausien ajalta. Se koskee laajaa kokonaisuutta. Kalankasvatukseen liittyvien tietojen ohella tarkkailututkimuksista saadaan runsaasti muuta Saaristomerta ja sen olosuhteita koskevaa tietoa, joka muutoin jäisi saavuttamatta tai jouduttaisiin keräämään yhteiskunnan varoin. Boyfood Oy:n kalanjalostustehtaan jätevesipäästöt ovat käytännössä poistumassa lähivuosina kunnallisen vesihuoltoverkon ulottuessa Röölään ja kalanjalostustehtaalle. 12
Hakijan toiminnalla ei ole syy-yhteyttä muistuttajan väittämään vesiympäristön muutokseen, joka on aivan samanlainen siellä, missä kalankasvatusta ei ole kymmenien kilometrien säteellä. Pohjoiselta Suomenlahdelta vedenlaatua heikentäviä vaikutuksia kulkeutuu perusvirtaussuunnan myötä Saaristomerelle, varsinkin sen eteläosiin, missä sielläkään ei liiemmälti harjoiteta kalankasvatustoimintaa, mutta esim. sinilevien joukkoesiintymiset ovat siellä suurimmillaan. Jos toimintojen sallittavuutta perustettaisiin vedenlaadun yleiseen muutokseen, tulisi muitakin toimintoja lopettaa tasapuolisuuden nimessä. Toimenpiteitä ei tulisi vaatia kohdistettaviksi vain yhteen saaristolaiselinkeinoon, jonka monesta syystä yhä vähenevä kuormitus käsittää vain luonnossa esiintyvää fosforia ja typpeä. Vaatimus on kohtuuton senkin vuoksi, että elinkeino on tehnyt parhaansa kuormituksen vähentämiseksi ja siinä onnistunut. 5) CC muistutuksen osalta hakija on todennut, että hakemuksen liitekarttaaineisto, asemapiirros ja tekstisisältö osoittavat johdonmukaisesti, mistä laitoksesta on kysymys. Kalankasvatus on saavuttanut sille asetetut kuormituksen vähentämistavoitteet edellisellä ohjelmajaksolla etuajassa. Kaikkiaan kalankasvatuksen kuormituksen Saaristomerellä arvioidaan vähentyneen viimeisen 10 vuoden aikana 50 70 %. Muutoinkin kalankasvatus on suhteellisesti varsin vähäinen kuormittaja Saaristomerellä. Kalankasvatuksen osuus fosforikuormituksesta on enintään 3 % ja typpikuormituksesta enintään 2 %, kun pelkän kaukolaskeuman osalta vastaavat luvut ovat fosforin osalta 10 % ja typen osalta 8 %. Hakijan toiminnalla ja sinilevien esiintymisellä Laitsalmen rannoilla ei ole syy-yhteyttä keskenään. Sinilevän esiintymiset tai massaesiintymiset ovat riippuvaisia yleisemmästä muutoskehityksestä. Sinilevää esiintyy yhtä hyvin niin Saaristomeren kuin koko Itämerenkin mittakaavassa myös siellä, missä kalankasvatusta ei ole kymmenien tai jopa satojen kilometrienkään päässä. Kalankasvatuksella ei ole todettu olevan vaikutusta kalakantojen mahdollisiin muutoksiin. Tältä osin hakija on viitannut hakemuksen liitteenä olleeseen viranomaisaloitteiseen ja Turun yliopiston toimesta laadittuun kalatalousselvitykseen. 6) DDn muistutuksen osalta hakija on viitannut siihen, mitä muiden muistutusten osalta on todettu kalankasvatuksen kuormitusvaikutuksen vähäisestä osuudesta ja väitetyn syy-yhteyden puuttumisesta. Laitoksen vesistövaikutuksia ei ole ollut erottuvasti nähtävissä vedenlaatu-, pohjaeläin- tai päällyslevätutkimuksissa. Laitsalmen virtaukset ovat kahden puolen olevan selkävesialueen vuoksi paremmat kuin muistuttaja olettaa. Laitsalmi on Rymättylän läpi menevistä 13
salmista pohjoisin, joista vesi Airiston ja läntisten meren selkien välillä voi vaihtua. Se on myös selkeämpi, suurempi ja syvempi kuin esim. eteläpuolella oleva Kirveenrauma. Hämmärönsalmi puolestaan on kauempana etelässä, eikä sillä ole Rymättylän eteläkärkeä läpäistessään tosiasiallisia sivuttaisyhteyksiä Kirveenraumaan ja Laitsalmeen, minkä jo pelkkä merikarttatarkastelu osoittaa. Hakija on osin samaa mieltä muistuttajan kanssa siitä, että Laitsalmen itäpään salmi, Sattirauma, voisi veden vaihtuvuuden kannalta olla vähemmän pengerretty ja silta-aukko huomattavasti suurempi. Silta-aukon korjaamiseen liittyy monia intressejä, eikä ole syytä epäillä sen toteutumista verraten lyhyellä aikavälillä toteudu. Hakija on viitannut myös Boyfood Oy:n kalanjalostuslaitoksen liittämiseen yleiseen viemäriverkkoon. 14 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Röölän Kala kommandiittiyhtiölle vesilain mukaisen luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja ympäristönsuojelulain mukaisen luvan kalojen kasvattamiseen niissä yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Mahilan kylässä Naantalin kaupungissa tämän päätöksen liitteen 2 osoittamalla paikalla. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 763 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Liikenneviraston Meriväylät -yksikön Turun toimipisteelle.
15 Toiminta ja päästöt 4) Laitosta on hoidettava siten, että kalankasvatuksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. 5) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 260 kg fosforia ja enintään 2 000 kg typpeä. Kasvatuksessa on käytettävä rehuja, joiden ravinnepitoisuudet ovat mahdollisimman pienet, ja ruokinnassa on pyrittävä mahdollisimman pienen rehukertoimeen. Tavoitteena on, että ominaispäästö ei ylitä 5,5 g fosforia eikä 40 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. Jätehuolto 6) Kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 7) Laitosta on muutoinkin hoidettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön, käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen tai vaarallisen jätteen käsittelypaikkoihin. 8) Kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 9) Jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa, asiasta on ilmoitettava joko kunnan tai aluehallintoviraston eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle.
16 Tarkkailu ja raportointi 10) Laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 11) Laitoksen toiminnasta on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - laitoksella tapahtuvan verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella on tarkkailtava Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus vaikutustarkkailuohjelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa.
Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 17 Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2022 saakka. Vahingot, haitat ja edunmenetykset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2022 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille aluehallintovirastossa viimeistään 31.10.2021. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Lupahakemukseen tulee muun ohella liittää tätä laitosta koskeva yhteenveto käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista. Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaista korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä eikä ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lupaharkinta Laitsalmessa on kasvatettu kalaa noin 30 vuotta. Hakijan kalankasvatuslaitos sijaitsee salmen eteläosassa. Samalle alueelle johdetaan myös Boyfood Oy:n jätevedet. Veden vaihtuvuus Laitsalmessa on suhteellisen hyvä. Etäisyys kalankasvatuslaitokselta lähimpään asutukseen on noin 150 metriä. Vuosina 2007 2011 laitoksen fosforipäästö on ollut keskimäärin 150 kg/a ja typpipäästö 1 200 kg/a. Boyfood Oy:n jätevesipäästö on ollut samaa suuruusluokkaa kuin kalankasvatuksen. Yhtiön jätevesipäästöt loppuvat tai vähenevät merkittävästi lähivuosina. Veden laadun mukaan alue on lievästi rehevöitynyt. Ekologisen luokituksen mukaan Laitsalmi kuuluu tyydyttävään luokkaan kuten lähes koko Saaristomeri. Kalankasvatuslaitoksen päästöjen vaikutus näkyy alueella selvimmin laitoksen lähialueiden pohjaeläimistössä, veden ja pohjan laadussa. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vuoteen 2015 ulottuvan vesienhoitosuunnitelman mukaan kalankasvatuksen kuor-
mitusta tulee vähentää erityisesti niillä alueilla, joilla ekologinen tila on hyvää huonompi, ja joilla vesistön tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen päästöjä vähentämällä. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa Saaristomerellä veden hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä. Edellä esitetyn perusteella ja kun otetaan huomioon myös kalankasvatustoiminnan päästöjen vähentämiseen liittyvien toimien kehittyminen, aluehallintovirasto on määrännyt raja-arvot rehun ravinnesisällölle. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehu saa sisältää enintään 260 kg fosforia ja 2 000 kg typpeä vuodessa. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito (rehukerroin 1,10) sekä vähäravinteisten rehujen (fosforipitoisuus 0,80 % ja typpipitoisuus 6,0 %) käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistavat kalojen lisäkasvun suuruudeksi noin 30 000 kg vuodessa. Kalaan sitoutuvan fosforin määrä on 4,0 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat 140 kg fosforia ja 1 200 kg typpeä vuodessa. Laitoksen vuosien 2007 2011 keskimääräisiin päästöihin verrattuna fosfori- ja typpipäästöt vähenevät jonkin verran ja voimassa olevan päätöksen mukaisiin laskennallisiin päästöihin verrattuna noin 15 %. Laitosta varten tarvittava vesialue on voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella luvan saajan hallinnassa. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Laitoksen toiminta ei vaikeuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteuttamista. 18 Lupamääräykset Lupamääräyksessä 1) annettu verkkoaltaiden enimmäispinta-ala on määrätty hakemuksen mukaisesti. Rakenteita koskevat lupamääräykset 2) ja 3) ovat tarpeen vesiliikenteelle ja vesialueen muulle käytölle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Merialueen pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnasta aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi annetaan lupamääräykset 4) 5). Ominaispäästöjä koskeva tavoitteellinen raja-arvo on tarpeen sen varmistamiseksi, että luvan saaja hoitaa laitosta ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti.
19 Jätteen haltijaa koskee jätelain 28 :n mukainen vastuu jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annetut lupamääräykset 6) ja 7) koskevat tätä velvollisuutta. Lupamääräykset 8) ja 9), jotka koskevat häiriö- ja muita poikkeustilanteita, ovat tarpeen haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10) 12) ovat tarpeen vesistökuormituksen ja -vaikutusten selvittämiseksi, valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä uutta lupahakemusta varten tehtävää selvitystä varten. Luvan voimassaolo Lainkohdat Lupa on määräaikainen, koska luvan saajan oikeus laitosta varten tarvittavaan vesialueeseen on määräaikainen. Lisäksi uuden hakemuksen käsittelyn yhteydessä toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset merialueella sekä muista syistä aiheutuvat muutokset, mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä sekä luvan saajan oikeudet laitosta varten tarvittavaan vesialueeseen. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Vuokrasopimus päättyy lupajakson aikana. Mikäli vuokrasopimusta ei jatketa, ei toimintaa voida jatkaa. Vesilain (264/1961) 2 luvun 6 :n 2 momentti Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55 ja 56. VASTAUKSET MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN Koskien 3) Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunnan vaatimuksista, joiden mukaan hakemusta on täydennettävä perkaamoa koskevilla tiedoilla ja lupapäätöksessä on annettava perkaamotoimintaa koskevia määräyksiä, aluehallintovirasto toteaa, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston on 23.8.2011 antaman lainvoiman saaneen päätöksen mukaan perkaamotoiminta ei vaadi ympäristölupaa. Perkaamoa ei ole siten tarpeen käsitellä tämän lupahakemuksen yhteydessä. Aluehallintovirasto katsoo, ettei luvan voimassaoloaikaa ole tarpeen määrätä päätöksen perusteluissa esitetyistä syistä 10 vuotta lyhyemmäksi. AAn ja BBn muistutuksesta 4), CCn muistutuksesta 5) sekä DDn muistutuksesta 6) aluehallintovirasto toteaa, että merialueen yleinen rehevöityminen johtuu pääosin muusta kuin kalankasvatustoiminnasta. Kalankasvatustoiminnasta aiheutuvat päästömäärät vähenevät aikaisemman lupapäätöksen mukaiseen toimintaan verrattuna. Alueelle tuleva kokonaiskuormitus tulee lupakaudella merkittävästi pienenemään Boyfood Oy:n kalatehtaan päästöjen loputtua tai pienennyttyä huomattavasti nykytasosta. Aluehallintovirasto on ottanut muilta osin Naantalin kaupungin kaavoitusja ympäristölautakunnan muistutuksen sekä Liikenneviraston Meri-
väylät-yksikön Turun toimipisteen ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutukset huomioon lupamääräyksistä ja lupapäätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa luparatkaisun perusteluissa esitetyillä perusteilla. 20 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 5 220 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Asetus koskee vuosina 2010 ja 2011 vireille tulleita lupaasioita. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva ympäristölupa-asia, jossa kalan lisäkasvu on 20 000 100 000 kg/a, ja verkkoaltaan sijoittamista vesialueelle koskeva vesilain (264/1961) mukainen lupa-asia (muu vesilain 2 luvun mukainen hanke). Ensin mainitun asian käsittelymaksu on 5 220 ja jälkimmäisen 1 220 euroa. Ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä käsiteltävästä asiasta peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu kuitenkin siten, että maksua voidaan korottaa 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Tarvetta käsittelymaksun korottamiseen ei ole. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Röölän Kala kommandiittiyhtiö Pitkäluodontie 149 21150 RÖÖLÄ Jäljennös päätöksestä Naantalin kaupunki Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalous (sähköisesti) Liikenneviraston Meriväylät-yksikkö, Turun toimipiste Lounais-Suomen aluehallintovirasto/ eläinlääkäri Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
21 Ilmoitus päätöksestä Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi-268-04-08-2011 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Naantalin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
22 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Laitoksen sijainti kartalla Juha Helin Hannu Kokko Saku Hurskainen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Juha Helin ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt ympäristölakimies Saku Hurskainen. SH/sk
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.7.2013 Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu. Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä
Liite 2