LUPAPÄÄTÖS Nro 40/05/2 Dnro Psy-2005-y-8 Annettu julkipanon jälkeen 16.8.2005 1 ASIA LUVAN HAKIJA Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolelta tilalta Rapakko RN:o 74:17, Ylikiiminki Kaarlo Ukkola Liuskekuja 1 90630 OULU
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Ottoalueen sijainti ja omistussuhteet... 3 Hakemuksen yleisperusteet... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Suunnitellut työt... 4 Alueelta saatavat materiaalit... 4 Tiejärjestelyt... 4 Maisemointi sekä alueen jälkikäyttö... 4 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 4 Alueen ja lähiympäristön nykytila... 4 Pohjavesiolosuhteet...5 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 5 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 5 Vaikutus ympäristön luonnon tilaan... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 5 Lupahakemuksen täydennykset... 5 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 5 Muistutukset ja vaatimukset... 6 Lausunto... 7 Hakijan kuuleminen ja selitys... 7 Ympäristökeskuksen vastine... 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 PÄÄASIARATKAISU... 8 Perustelut... 8 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 9 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 9 KÄSITTELYMAKSU...9 Ratkaisu... 9 Perustelut... 9 Oikeusohje... 9 MUUTOKSENHAKU... 10
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Kaarlo Ukkola on ympäristölupavirastoon 13.1.2005 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa maa-ainesten ottamiseen pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolelta tilalta Rapakko RN:o 74:17 Ylikiimingin kunnan Arkalassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 1 luku 18 HANKKEEN KUVAUS Ottoalueen sijainti ja omistussuhteet Hakemuksen mukaan ottoalue sijaitsee Ylikiimingin kunnan Arkalassa hakijan omistaman tilan Rapakko RN:o 74:17 alueella. Hakemuksen yleisperusteet Suunniteltu maa-ainesten ottopaikka on vanhaa peltoaluetta, josta on otettu multaa silloisen maanomistajan tarpeisiin. Multaa on paikoin otettu pohjavedenpinnan alapuolelle saakka. Multakerroksen alla on hyvälaatuista hiekkaa, jota on tarkoitus hyödyntää alueen nykyisen omistajan maarakennuskohteisiin. Alue sijaitsee yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeäksi luokitellulla (luokka II) pohjavesialueella Suoperä 11 973 020. Suunniteltu ottoalue sijaitsee kuitenkin pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Suoperän alueella on Kiimingin Sora Oy:lle myönnetty lupa maa-ainesten ottamiseen pohjavedenpinnan alapuolelta vanhalla ottoalueella. Tämä ottokohde sijaitsee Rapakon tilan koillispuolella saman harjujakson ydinosalla. Hakemuksen mukainen ottokohde sijaitsee harjumuodostuman lievehiekkojen alueella. Yleiskuvaus hankkeesta Suunnitelman mukaan maa-aineksia otetaan noin 1,4 ha:n suuruiselta alueelta yhteensä noin 35 000 m³ kaivualueen ollessa noin 1,2 ha. Otto tapahtuu noin 2,5 metriä pohjavedenpinnan alapuolelle tasoon N 60 + 28,50 m. Kaivusyvyys on vähintään 2 metriä, jotta altaan vedenlaatu pysyy hyvänä eikä pohja liety ja vesi vaihtuu pystysuunnassa. Ottoaika on 10 vuotta luvan myöntämisestä.
4 Suunnitellut työt Kaivu aloitetaan poistamalla jäljellä oleva multa ottoalueelta ennen kuin kaivua jatketaan. Naapuritiloja vasten otto rajataan siten, että lopulliseen altaan reunaan jää 3 5 metrin suojavyöhyke tilan rajoille. Ottoalueen keskelle jätetään noin 400 m²:n suuruinen saari. Altaan reunat luiskataan pohjavedenpinnan yläpuolella kaltevuuteen 1:3 ja alapuolella kaltevuuteen 1:1. Altaan molempiin päihin jätetään vedenpinnan alapuolelle loivempi luiska (1:3), jotta veden varaan joutuneen on helpompi kiivetä altaasta ylös. Alueelta saatavat materiaalit Alueelta saadaan hiekkaa noin 35 000 m³. Tiejärjestelyt Kulku ottoalueelle tapahtuu nykyistä tiestöä pitkin Suoperään johtavalta tieltä. Maisemointi sekä alueen jälkikäyttö Ottoalueen maisemointia tehdään maa-ainesten oton edetessä. Luiskaukset tehdään siten, että ne mahdollisimman saumattomasti yhtyvät alueen luonnontilaiseen ympäristöön. Altaan reunoja kuitenkin korotetaan estämään pintavesien valuminen altaaseen. Jälkikäyttönä tulee olemaan virkistyskäyttö. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Alueen ja lähiympäristön nykytila Suunniteltu ottoalue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueen välittömässä läheisyydessä. Pohjaveden virtaus harjumuodostumassa on idästä länteen. Ottoalueella pohjavedenpinta on ollut paljastuneena kauan. Saman pohjavesialueen sisällä pohjaveden muodostumisalueella on Kiimingin Sora Oy:lle myönnetty maa-ainesten ottolupa pohjavedenpinnan alapuolelta, koska ottoalueella on ollut vanhoja pohjavedenpinnan alapuolelle ulotettuja kaivantoja. Tämä alue sijaitsee noin 800 metrin päässä tutkitusta vedenottamon paikasta. Suunnitellussa ottokohteessa pohjavesi on paljastuneena ja kaivannot ovat noin 0,5 1,3 metrin syvyisiä. Alueelta on otettu ruokamultaa ja vähäisessä määrin sen alla olevaa hiekkaa. Kaivetut altaat rajautuvat turveperäiseen vanhaan peltoalueeseen, ja humuspitoinen maa-aines on suorassa kontaktissa altaiden veteen. Lähin asutus sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä suunnitellusta ottoalueesta Arkalassa. Arkalan kylän vedenotto on järjestetty Pitämökankaan vedenottamosta, johon nyt suunnitellulla maa-ainesten otolla ei ole vaikutusta.
5 Pohjavesiolosuhteet Ottokohde sijaitsee Suoperän pohjavesialueella nro 11 973 020. Tutkittu pohjavedenottamon paikka on noin 230 metrin etäisyydellä suunnitellun kaivualueen länsipäästä. Pohjaveden virtaussuunta on maastotarkastelun perusteella ottoalueelta alueen länsipuolella olevalle suolle. Suo on ojitettu ja johtaa vedet edelleen länteen ja Pikku-Martimo-ojaan. Suoperän tutkitulla vedenottopaikalla pohjavedenkorkeus on 15.2.1994 ollut tasolla N 60 + 79,66 m. Suunnitellulla maa-ainesten ottoalueella pohjavedenkorkeus on ollut keskimäärin N 60 + 81,00 m ja Kiimingin Sora Oy:n maa-ainesten ottoalueella tilalla Karvaskangas RN:o 131:2 N 60 + 84,1 85,5 m. Kartta- ja vedenkorkeushavaintojen perusteella hakemuksessa on esitetty, että pohjaveden virtaus suunnitellulta ottoalueelta Suoperän tutkitun vedenottamon suuntaan on vähäinen. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Hakemuksen mukaan hanke ei vaaranna suunnitellusta Suoperän pohjavedenottamosta saatavan veden laatua tai määrää, koska maa-ainesten ottokohde sijaitsee pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Maaainesten oton yhteydessä pohjavedenpintaa ei alenneta. Maa-ainesten otolla ja ottoalueen yhtenäistämisellä sekä kaivantojen reunojen siistimisellä ottoalue pyritään saattamaan ympäristönsuojelun kannalta parempaan tilaan. Kaivantojen reunojen luiskaaminen siten, että altaan vesi ei ole suorassa kontaktissa turvetta olevaan maaperään, parantaa ajan myötä nykyisten matalien lammikoiden vedenlaatua. Nykyisellään altaat tulevat todennäköisesti liettymään ja kasvamaan umpeen. Pitämökankaan vedenottamoon suunnitellulla maa-ainesten otolla ei ole vaikutusta. Vaikutus ympäristön luonnon tilaan Hakemuksen mukaan suunnitelman mukaisella ottamistoiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia alueen luonnonolosuhteisiin. Osittain kaivetulla vanhalla ottoalueella ei ole tavattu erityisiä suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristö tulisi säilyttää. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 26.1.2005. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Ylikiimingin kunnassa 11.2. 14.3.2005 sekä erityis-
tiedoksiantona asianosaisille. Lisäksi hakemuksesta on pyydetty lausunto Ylikiimingin kunnan kaavoitusviranomaiselta. 6 Muistutukset ja vaatimukset Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että ympäristöhallinnon toimesta on 1990- luvulla suoritettu pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitustyön päivitys. Tässä yhteydessä harjualue, johon lupahakemuksen mukainen alue kuuluu, on kartoitettu ja luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi II luokan pohjavesialueeksi (Suoperä 11 973 020). Luokitus perustuu Oulun vesi- ja ympäristöpiirin tekemiin täydentäviin pohjavesiselvityksiin (Ylikiimingin pohjavesitutkimus, Suoperä 1/4, nro 231 Ouvy 4:3, 10.5.1994), joiden yhteydessä po. maanottoalueesta noin 200 metriä luoteeseen on tutkittu vedenottamon paikka, josta kyseisen tutkimuksen perusteella on arvioitu saatavan hyvää pohjavettä noin 700 m 3 /d. Tehdyn koepumppauksen mukaan tutkitun vedenottopaikan ja suunnitellun maanottoalueen välillä on hyvä hydraulinen yhteys, vaikka suunniteltu maanottoalue on yleisten kartoitusperiaatteiden mukaisesti jätetty tehokkaan pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle maaperän pintaosien heikon vedenläpäisevyyden vuoksi. Pohjaveden päävirtaussuunta pohjavesialueella on länsi. Suunnitellulta maanottoalueelta pohjavesien virtaus tapahtuu luoteeseen tutkitun vedenottopaikan suuntaan pohjavettä sieltä pumpattaessa. Maanottopaikka sijoittuu vedenottamon paikkaan nähden lähisuojavyöhykettä vastaavissa olosuhteissa, missä maa-ainesten ottamista ei pääsääntöisesti pidetä mahdollisena haitallisten pohjavesivaikutusten vuoksi (vrt. Ympäristöministeriö, ympäristöopas nro 85, maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito, Helsinki 2001). Ottamissuunnitelmassa on mainittu, että hanke ei ennalta arvioiden tule vaarantamaan suunnitellun vedenottamon veden laatua, koska maanottokohde sijaitsee pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Esitetty johtopäätös on sekä virheellinen että perustelematon. Pumppaustilanteessa pohjavedet virtaavat suunnitellulta maanottoalueelta vedenottopaikan suuntaan ja hydraulinen yhteys alueiden välillä on hyvä. Maanottoalueen humuspitoisten vesien virtauksen lisääntyessä vedenottopaikan suuntaan on olemassa ilmeinen vaara, että pumpattavan pohjaveden laatu oleellisesti huononee ja näin edellytykset pohjavesialueen käytölle vedenhankintaan merkittävästi heikkenevät. Maanoton edellytyksiä lisäksi perustellaan Kiimingin Sora Oy:n pohjavesipinnan alaisella maanotolla harjualueen itäpäässä, johon kyseisellä yrityksellä on vesilain mukainen lupa. Vertailtujen kohteiden olosuhteet ja sijainti suhteessa tutkittuun vedenottamon paikkaan ovat hyvin erilaiset. Kiimingin Sora Oy:n ottoalue sijaitsee lähes kilometrin etäisyydellä tutkitusta vedenottamon paikasta ja siellä oli useita pohjavesialtaita keskeneräiseksi jääneen ottotoiminnan vuoksi luvan määräajan umpeuduttua. Kysymys oli lähinnä aikaisemmin myönnetyn luvan mukaisen ottamisen loppuun saattamisen sallimisesta tarpeellisine jälkihoito- ja kunnostustoimenpitein. Johtuen suunnitellun ottoalueen sijainnista tutkitun vedenottopaikan läheisyydessä ympäristökeskus on esittänyt, ettei se puolla lupahakemusta vaan esittää sen hylkäämistä. Ympäristökeskus lisäksi toteaa, että maa-
ainesten ottamistoiminta on jo tähän mennessä ollut liian intensiivistä Suoperän pohjavesialueella ja tästä syystä Ylikiimingin kunta ja ympäristökeskus ovat alustavasti jo suunnitelleet Suoperän pohjavesialueen kunnostamista. Kunnostustoimia on tuolloin katsottu tarvittavan erityisesti lupahakemuksen tarkoittaman alueen pohjoispuolella mutta myös kauempana tutkitusta vedenottokohteesta itään. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Rapakon tilalla tarvitaan kunnostustoimia, mutta ne tulee suunnitella erikseen eikä niiden tule perustua hakemuksessa tarkoitettuun laajaan pohjavedenpinnan alaiseen maanottoon. 7 Lausunto Ylikiimingin kunnan kaavoitusviranomainen on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. Hakijan kuuleminen ja selitys Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa selityksensä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta. Hakija on 14.4.2004 ympäristölupavirastoon toimittamassaan selityksessä lausunut seuraavaa: Ympäristökeskus on esittänyt, että tutkitun ja suunnitellun maanottoalueen välillä on hyvä hydraulinen yhteys. Toisaalta lausunnossa todetaan, että alue on jätetty tehokkaan pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle maaperän pintaosien heikon vedenläpäisevyyden vuoksi ja että maanottopaikka sijaitsee vedenottamoon nähden lähisuojavyöhykettä vastaavissa olosuhteissa. Nämä seikat ovat keskenään ristiriitaisia. Hakijan mielestä ympäristökeskuksen lausunto pohjaveden virtauksen suuntautumisesta Suoperän vedenottamolle on perustelematon. Pohjavesialueen kartta ja ympäristökeskuksen lausunto ovat keskenään ristiriitaisia ja ovat johtaneet hakijaa harhaan siinä mielessä, että maarakennusurakoitsija on ostanut alueen maa-ainesten ottotarkoituksessa siinä uskossa, että alue ei kuulu pohjaveden muodostumisalueeseen. Lausunnon mukaan kartoitus ja luokitus on tehty 1990-luvulla, ja jo nyt karttatulkintaa muutetaan ilmeisen mielivaltaisesti. Hakija tarvitsee uuden toimikiinteistönsä rakennusalueen pohjalle hiekkaa ja mursketta. Nämä on ollut tarkoitus ottaa suunnitelman kohteena olevalta Rapakon tilalta. Mikäli aineksia ei voida ottaa hakijan omistamalta tilalta, hakijalle aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Ympäristökeskuksen lausunnossa on lisäksi esitetty, että ympäristökeskus on Ylikiimingin kunnan kanssa alustavasti suunnitellut Suoperän alueen pohjavesialueen kunnostamista. Hanke kokonaisuudessaan siirtynee tulevaisuuteen eikä auta hakijaa nykyisessä tilanteessa. Mikäli maa-ainesten otto siihen tarkoitukseen hankitulta alueelta kielletään, aiheuttaa harhaanjohtava karttarajaus hakijalle merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Hakija on esittänyt, että maa-ainesten otto suunnitelman kohteena olevalla tilalla sallitaan pienemmässä mittakaavassa ja että ainakin hakijan omaan rakennuskohteeseensa tarvitsemat maa-ainekset alueelta saadaan ottaa nykyisen ottosuunnitelman rajoissa.
8 Ympäristökeskuksen vastine Ympäristökeskus on 9.5.2005 ympäristölupavirastoon toimittamassaan vastineessa hakijan selitykseen lausunut seuraavaa: Suunnitellun maanottoalueen ja tutkitun vedenottopaikan välillä on tehdyn pohjavesiselvityksen perusteella (kairaukset ja koepumppaus) hyvä hydraulinen yhteys siten, että maanottopaikan voidaan katsoa sijoittuvan tutkittuun vedenottopaikkaan nähden lähisuojavyöhykettä vastaaviin olosuhteisiin. Tämä ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että maaperän pintaosien vertikaalinen vedenläpäisevyys on heikko. Pohjavesialueiden valtakunnallisten kartoitusperiaatteiden ja -ohjeiden mukaisesti sellaiset alueet, joilla maaperän pintaosien vertikaalinen vedenläpäisevyys on heikko, jätetään pääsääntöisesti pohjaveden muodostumisalueen rajauksen ulkopuolelle, koska niillä ei yleensä muodostu yleisen vedenhankinnan kannalta merkittävästi pohjavettä. Tämä ei sulje pois sitä, etteikö maaperän horisontaalinen vedenläpäisevyys vastaavalla alueella voi olla hyvä ja näin myöskin pohjaveden virtauksen viipymän perusteella mitoitettava ohjeellinen lähisuojavyöhyke voi ulottua alueelle. Edellä sanotun perusteella väite karttatulkinnan mielivaltaisesta muuttamisesta on virheellinen. Ympäristökeskus on lisäksi huomauttanut, että maanoton edellytykset eivät läheskään aina määräydy sen mukaan, sijoittuuko maanottoon tarkoitettu alue pohjaveden muodostumisalueeksi kartoitetulle alueelle vai ei. Lisäksi ympäristökeskus on todennut, että luvan hakijalle ei aiheudu laisinkaan taloudellisia menetyksiä, vaikka lupahakemus hylätään, sillä hylkääminen ei kohdistu olemassa olevan oikeuden tai laillisen etuuden menettämiseen. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Hakemus hylätään. Perustelut Ympäristöhallinnon toimesta on 1990-luvulla suoritettu pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitustyön päivitys harjualueella, jonka yhteydessä hakemuksen mukainen maa-ainesten ottoalue sijaitsee. Harjualue on kartoitettu ja luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi II luokan pohjavesialueeksi (Suoperä 11 973 020). Luokitus perustuu Oulun vesi- ja ympäristöpiirin tekemiin täydentäviin pohjavesiselvityksiin (Ylikiimingin pohjavesitutkimus, Suoperä 1/4, nro 231 Ouvy 4:3, 10.5.1994), joiden yhteydessä po. maanottoalueesta noin 200 metriä luoteeseen on tutkittu vedenottamon paikka, josta kyseisen tutkimuksen perusteella on arvioitu saatavan hyvää pohjavettä noin 700 m 3 /d. Tehdyn koepumppauksen mukaan tutkitun vedenottopaikan ja suunnitellun maanottoalueen välillä on hyvä hydraulinen yhteys. Suunniteltu maanottoalue on kuitenkin yleisten kartoitusperiaatteiden mukaisesti jätetty tehokkaan pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle maaperän pintaosien heikon vedenläpäisevyyden vuoksi.
Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan pohjaveden päävirtaussuunta pohjavesialueella on länteen. Suunnitellulta maanottoalueelta pohjavesien virtaus tapahtuu luoteeseen tutkitun vedenottopaikan suuntaan pohjavettä sieltä pumpattaessa. Maanottopaikka sijoittuu vedenottamon paikkaan nähden lähisuojavyöhykettä vastaaviin olosuhteisiin, missä maa-ainesten ottamista ei pääsääntöisesti pidetä mahdollisena haitallisten pohjavesivaikutusten vuoksi (vrt. Ympäristöministeriö, ympäristöopas nro 85, maaainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito, Helsinki 2001). Pumppaustilanteessa pohjavedet virtaavat suunnitellulta maanottoalueelta Suoperän suunnitellun vedenottopaikan suuntaan ja hydraulinen yhteys alueiden välillä on hyvä. Ympäristölupavirasto katsoo, että maanottoalueen humuspitoisten vesien virtauksen lisääntyessä vedenottopaikan suuntaan on olemassa ilmeinen vaara, että pumpattavan pohjaveden laatu voi olennaisesti huonontua ja näin edellytykset pohjavesialueen käytölle vedenhankintaan voivat merkittävästi heikentyä. Näin ollen vesilain 9 luvun 8 :n 2 momentin mukaan lupaa ei saa myöntää hakemuksessa pyydettyyn toimenpiteeseen. 9 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vaatimus hakemuksen hylkäämisestä on otettu huomioon pääasiaratkaisusta ilmenevästi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 9 luku 8 2 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksu on 670 euroa. Perustelut Kysymyksessä on jäljempänä mainitun asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukainen maa-aineksen ottamista koskeva hakemusasia, jossa maa-ainesten ottomäärä on noin 35 000 m³ (käsittelymaksu 670 euroa). Asetuksen 4 :n 2 momentin mukaan myönteisestä ja kielteisestä päätöksestä peritään saman suuruinen maksu. Käsittelymaksu on siten 670 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valtteri Niskanen Simo Perkkiö Paavo Liimatta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Valtteri Niskanen sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Paavo Liimatta (esittelijä). Tiedustelut; asian esittelijä, puh. 08-5348 500. PL/es Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 15.9.2005, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.