SAHALAITOSTEN PALOTURVALLISUUS

Suojeluohje S431 1992 SAHALAITOSTEN PALOTURVALLISUUS Voimassa 1.9.1992 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1. VELVOITTAVUUS...2 2. YLEISTÄ...2 3. SAHALAITOSTEN LUOKITUS...2 4. PALOSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN SAHALAITOKSISSA...2 4.1 SAHALAITOKSET, LUOKKA I...2 4.2 SAHALAITOKSET, LUOKKA II...2 4.3 SAHALAITOKSET, LUOKKA III...2 5. RAKENTEELLINEN PALOSUOJELU...3 5.1 RAKENTEET JA OSASTOINTI...3 5.2 VAPAA ETÄISYYS...3 5.3 LIIKENNE...3 6. KÄYTTÖTEKNINEN PALOSUOJELU...4 6.1 SÄHKÖLAITTEET...4 6.2 LÄMMITYSLAITTEET...4 6.3 TERÄT JA TERÄHUOLTO...4 6.4 JÄRJESTYS, PUHTAANAPITO JA KUNNOSSAPITO...4 6.5 TULITYÖT JA KATTO- JA VEDENERISTYS- TÖIDEN TULITYÖT...4 6.5.1 SUOJELUOHJEET... 4 6.5.2 KORJAUSTÖIDEN TARJOUSPYYNNÖT... 4 6.5.3 MÄÄRITELMÄT... 4 6.5.4 TULITYÖKORTTI... 5 6.5.5 TULITYÖPAIKKA... 5 6.5.6 TULITYÖT... 5 6.5.7 KATTO- JA VEDENERISTYSTÖIDEN TULITYÖT... 5 6.5.8 TOIMET TULIPALON SATTUESSA... 5 7. PALONTORJUNTASUUNNITELMAT JA -KALUSTO... 6 7.1 PALONTORJUNTAAN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT... 6 7.2 HÄTÄILMOITUKSEN TEKEMINEN... 6 7.3 ALKUSAMMUTUSKALUSTO JA SAMMUTUSKALUSTO 6 7.4 SAMMUTUSVESIHUOLTO... 6 7.4.1 SAHALAITOKSET, LUOKKA I... 6 7.4.2 SAHALAITOKSET, LUOKKA II... 6 7.4.3 SAHALAITOKSET, LUOKKA III... 6 7.5 AUTOMAATTISET SAMMUTUSLAITTEISTOT... 6 8. VARTIOINTI... 6 1

1. VELVOITTAVUUS Tämä suojeluohje on tarkoitettu liitettäväksi vakuutussopimukseen täydentämään varsinaisia vakuutusehtoja. Ohje sisältää suojeluteknisiä määräyksiä ja neuvoja, joita noudattamalla voidaan ehkäistä vahinkojen syntymistä ja pienentää vahinkomääriä. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vähentää tai se voidaan kokonaan evätä vakuutussopimuslain mukaan. Vakuutuksenottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tämän ohjeen sisältö on sahalaitoksessa työskentelevien henkilöiden tiedossa. 2. YLEISTÄ Tämä sahalaitosten palontorjuntaa käsittelevä suojeluohje on tarkoitettu noudatettavaksi sahalaitosten lisäksi myös sahoihin olennaisesti liittyvissä teollisuuslaitoksissa, kuten esimerkiksi höyläämöissä, soveltuvasti puusepäntehtaissa ja talotehtaissa. Sahalaitoksella tarkoitetaan varsinaisen sahauslinjan lisäksi kaikkia prosessivaiheita tukkivarastosta valmiin tavaran varastoon asti. 3. SAHALAITOSTEN LUOKITUS Palovaarallisuuden perusteella sahalaitokset luokitetaan sahatavaran varaston koon tai sahauskapasiteetin mukaan siten, etta näistä suurempi määrää luokan: Sahaus- Sahan Varaston Sahaus- kapasiteetti luokka koko/m 3 kapasiteetti kahdessa vuorossa m 3 / 8 h m 3 /vuosi I < 20.000 < 90 < 40.000 II 20.000-50.000 90-250 40.000-100.000 III > 50.000 250 >100.000 Luokittelu koskee myös erillisiä varastoalueita varaston koon mukaan. Jos todellinen sahausmäärä on jatkuvasti pienempi kuin sahauskapasiteetti, niin tämä voidaan ottaa huomioon sahan luokkaa määritettäessä. 4. PALOSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN SAHALAITOKSISSA Seuraavassa on esitetty eri sahalaitosluokkia koskevat paloturvallisuusvaatimukset. Mikäli sahalaitos on varustettu sprinklerilaitteistolla, voidaan paloturvallisuusvaatimuksista myöntää helpotuksia. 4.1 Sahalaitokset, luokka I Laitoksen tulee laatia palontorjuntaohje, jossa annetaan ohjeet palonehkäisystä ja toiminnasta palon sattuessa. Ohje on jaettava koko henkilökunnalle. Laitoksessa tulee olla palosuojelusta vastaava henkilö. Hänen tehtävänään on valvoa, että sahalaitoksella noudatetaan palosuojeluun liittyviä viranomaismääräyksiä, vakuutusyhtiön suojeluohjeita ja laitoksen omaa palontorjuntaohjetta. 2 Henkilökunnalle on järjestettävä vähintään joka kolmas vuosi koulutustilaisuus, jossa käsitellään palontorjuntaohjetta ja perehdytetään työntekijät alkusammuttimen käyttöön ja hätäilmoituksen tekoon. Uusille työntekijöille on tyohönperehdyttämisen yhteydessä kerrottava palontorjuntaohjeen sisällöstä ja opastettava alkusammuttimien käytössä. 4.2 Sahalaitokset, luokka II Laitoksessa tulee olla ajantasainen palontorjuntasuunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä palontorjuntaorganisaatio ja sen tehtävät sekä käsiteltävä toimenpiteet, joilla toteutetaan päivittäistä palosuojelua. Sunnnitelman tulee sisältää myös toimintaohjeet henkilöstölle tulipalon varalta sekä toimintaohjeet sammutus- ja pelastustyötä varten. Suunnitelma on saatettava henkilökunnan tietoon. Henkilökunnalle on järjestettävä palontorjunta- ja alkusammutuskoulutusta vähintään joka toinen vuosi. Uudet työntekijät on perehdytettävä palosuojeluun tyohönperehdyttämisen yhteydessä. Laitoksessa tulee olla palosuojelujohtaja ja teollisuuspalopäällikkö. Palosuojelujohtajan tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen palontorjuntatyötä. Teollisuuspalopäällikkö vastaa henkilökunnan palontorjuntakoulutuksesta, palontorjuntasuunnitelman laatimisesta ja sammutusyksiköiden toiminnasta, koulutuksesta ja valmiudesta. Teollisuuspalopäälliköllä tulee olla suoritettuna palontorjunta- ja sammutustyötä käsittelevä kurssi. Laitoksessa tulee olla sammutusyksikkö. Sammutusyksikön vahvuuden on oltava vähintään kahdeksan henkilöä, kuitenkin niin, että jokaisessa vuorossa työskentelee ainakin neljä sammutusyksikköön nimettyä henkilöä. Sammutusyksikkö on koulutettava siten, että se kykenee aloittamaan tehokkaat sammutus- ja pelastustoimet ennen kunnallisen palokunnan tuloa. Sammutusyksikön tulee harjoitella yhdessä sammutusja pelastustyötä vähintään neljä kertaa vuodessa. Jokaisella osastolla tulee olla palosuojeluvalvoja, joka vastuualueellaan päivittäin valvoo palontorjuntaa ja antaa neuvoja. Palosuojeluvalvojat pitää kouluttaa tehtäväänsä. Sisäisiä palotarkastuksia on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Palotarkastusryhmän kokoonpano ja tehtävät on esitettävä palontorjuntasuunnitelmassa. Palotarkastuksista on pidettävä pöytäkirjaa. 4.3 Sahalaitokset, luokka III Sahalaitoksella tulee olla ajantasainen sekä palontorjuntasuunnitelma että sammutus- ja pelastussuunnitelma. Palontorjuntasuunnitelmassa on esitettävä palosuojeluorganisaatio ja sen tehtävät ja käsiteltävä toimenpiteet, joilla toteutetaan päivittäistä palontorjuntaa. Sammutus- ja pelastussuunnitelma on onnettomuustilanteiden varalle laadittu suunnitelma. Suunnitelmien henkilökuntaa koskevat osat on saatettava kaikkien tietoon. Palontorjunnan kannalta tärkeimmille henkilöstöryhmille on järjestettävä palontorjunta- ja alkusammutuskoulutusta vähintään joka vuosi. Koko henkilökunnalle koulutusta on annettava joka toinen vuosi. Uudet työntekijät on perehdytettävä palosuojeluasioihin työhönperehdyttämisen yhteydessä.

Laitoksessa tulee olla palosuojelujohtaja ja teollisuuspalopäällikkö. Palosuojelujohtajan tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen palontorjuntatyötä. Teollisuuspalopäällikkö vastaa henkilökunnan palontorjuntakoulutuksesta,palontorjuntasuunnitelman laatimisesta ja palokunnan toiminnasta, koulutuksesta ja valmiudesta. Teollisuuspalopäälliköllä tulee olla suoritettuna teollisuuspalopäällikölle tarkoitettu kurssi. Sahalaitoksella on oltava teollisuuspalokunta. Teollisuuspalokunnan tulee voida toimia itsenäisesti sammutus- ja pelastustoiminnassa. Palokuntaan on kuuluttava vähintään 16 henkilöä, kuitenkin siten, että jokaisessa vuorossa työskentelee ainakin kahdeksan palokuntaan kuuluvaa henkilöä. Jokaisella palokuntaan kuuluvalla tulee olla suoritettuna ainakin sammutustyökurssi. Kurssin voi korvata yli viiden vuoden aktiivinen toiminta tehdaspalokunnassa. Palokunnalla on oltava ainakin kaksi sammutusparia, joilla on valmius savusukellukseen. Palokunnan on harjoiteltava vähintään kymmenen kertaa vuodessa harjoitussuunnitelman mukaisesti. Harjoituksista ja niihin osallistuneista on pidettävä kirjaa. Mikäli sahalaitoksen toiminnan kannalta kaikki olennaiset rakennukset on suojattu vakuutusyhtiön hyväksymällä automaattisella sprinklerilaitoksella, teollisuuspalokunta voidaan korvata kohdan 4.2 mukaisella sammutusyksiköllä ja siltä vaaditulla sammutuskalustolla. Näin voidaan menetellä myös siinä tapauksessa, että vakinaisen kunnallisen palokunnan toimintavalmiusaika on sahalaitoksen jokaiseen kohteeseen enintään seitsemän minuuttia. Jokaisella osastolla tulee olla palosuojelovalvoja, joka vastuualueellaan valvoo palontorjuntatyötä päivittäin ja antaa neuvoja. Palosuojeluvalvojat tulee kouluttaa tehtäviinsä. Sisäisiä palotarkastuksia on pidettävä vähintään kolme kertaa vuodessa. Palotarkastusryhmän kokoonpano ja tehtävät on esitettävä palontorjuntasuunnitelmassa. Palotarkastuksista on pidettävä pöytäkirjaa. 5. RAKENTEELLINEN PALOSUOJELU 5.1 Rakenteet ja osastointi Sahalaitos on rakennettava yleensä vähintään paloa pidättäväksi, ellei rakentamismääräysten perusteella sitä vaadita palonkestäväksi. Kantavien rakenteiden materiaalina tulee mieluimmin käyttää teräsbetonia tai liimapuuta. Seinien ja katon tulee olla paloteknisesti A-luokan rakennusosia, jotka palonkestävyysajaltaan ovat vähintään luokan A30 mukaiset. Kaksikerroksisen sahan välipohjassa on käytettävä mahdollisimman vähän syttyvää materiaalia. Sahan rakenteet on suunniteltava siten, ettei rakenteisiin tai niiden sisään kerry puujätteitä. Koneiden ja laitteiden kantavat rakenteet on pyrittävä tekemään teräsbetonista. Seuraavat tilat tulee erottaa palonkestävästi tuotantotiloista: muuntamot sähkötilat paineilmakeskukset automatiikkatilat palavien nesteiden varastohuoneet hydrauliikkatilat terähuolto- ja korjaustilat kunnossapitotilat kuivan tavaran hakkuritilat keskuspölynsuodatusasema. Palavien nesteiden varastotilat ja kuivan puutavaran hakkurit tulee sijoittaa rakennuksen ulkopuolelle. Pölynsuodatusasemat on aina sijoitettava riittävän etäälle tuotantorakennuksen ulkopuolelle. Sprinklerilaitteistolla varustetussa sahalaitoksessa edellä mainittujen tilojen muista tiloista osastoivien rakenteiden palonkestävyysajan tulee olla vähintään luokan A30 mukainen. Kaapeli- ja putkiläpiviennit Kaapeli- ja putkiläpiviennit on tiivistettävä asiallisesti rakenteen palonkestävyysaikaa vastaaviksi. 5.2 Vapaa etäisyys Tuotantorakennusten ja varastojen avoimen välimatkan sekä varastokeskittymien keskinäisen avoimen välimatkan tulee olla vähintään 30 metriä. Tuotantolaitoksen läheisyyteen, esimerkiksi seinustalle, ei saa varastoida puutavaraa eikä muuta syttyvää materiaalia. Tuotantolaitoksen ympärillä olevan vapaan alueen leveyden on oltava vähintään 10 metriä. Puru- ja hakesiilot, avoimet puru-, hake- ja kuorivarastot sekä puutavaran välivarastot tulee sijoittaa vähintään 10 metrin avoimen välimatkan päähän saharakennuksesta. Niiden sijoittaminen kiinni saharakennukseen on ehdottoman kiellettyä! 5.3 Liikenne Sahalaitoksen alueella ei saa olla yleistä tietä. Muu kuin välttämätön liikenne varastoalueella rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi. Jos sahatavaravarastossa käytetään moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, kuten autoja, traktoreita tai trukkeja, on huomattava seuraavaa: ajoneuvossa tulee olla vähintään yksi 6 kg:n A-BIIIE-luokan käsisammutin polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen polttoainevarastojen tulee olla paloturvalliset ja polttoaineen täydennyksen tulee tapahtua paloturvallisesti moottoreiden pakoputkissa tulee olla erityinen kipinänsammutin ajoneuvon säilytyspaikan tulee sijaita erillään tuotantotiloista ja sahatavaravarastoista. sähkökayttöisten trukkien latauspaikat tulee joko sijoittaa eril- 3

leen tuotanto- tai varastotiloista tai rakentaa niille paloturvallinen latauspaikka. 6. KÄYTTÖTEKNINEN PALOSUOJELU 6.1 Sähkölaitteet Sähkölaitteiden tulee olla sähköturvallisuusmääräysten mukaisia. Sähkölaitteiden osalta on erityisesti otettava huomioon, että sähkömoottorit ja kaapelihyllyt ovat puhtaita sähköjohdot ovat niin suurelta osin kuin mahdollista jännitteettömiä työajan ulkopuolella rikkinäisiä ja eristevikaisia sähkölaitteita ei käytetä tilapäisissä työvalaisimissa on suojalasit ja -verkot loistevalaisimissa on suojakuvut. 6.2 Lämmityslaitteet Sahalaitoksen rakennuksissa on sallittu vain vaaraton lämmitys. Lämmityslaitteen avonaisen pinnan lämpötila ei lämmityslaitteen jatkuvassakaan käytössä saa nousta yli 100 C:een. Lämmityslaitteissa ja niiden ympäristössä ei saa olla syttyviä aineita. Tilapäisten lämmityslaitteiden ja säteilylämmittimien käyttö on sallittu vain, mikäli ne on hyväksytty pölyisissä tiloissa käytettäväksi. Käytöstä on neuvoteltava vakuutusyhtiön kanssa. Avoimien sähkölämmityslaitteiden käyttöä tulee välttää. Höyry- ja lämminvesiputket on huolellisesti eristettävä syttymättömällä aineella käyttöpaikkaan asti. 6.3 Terät ja terähuolto Terien kunnostus on tehtävä koulutettujen, ammattitaitoisten huoltomiesten toimesta. Terät tulee ensisijaisesti teroittaa teroitushuoneessa. Jos terät kuitenkin joudutaan teroittamaan muualla kuin teroitushuoneessa, on otettava huomioon tulitöistä annetut suojeluohjeet. Puun sahaukseen tarkoitetulla terällä ei saa sahata muita materiaaleja. 6.4 Järjestys, puhtaanapito ja kunnossapito Sahalaitosten rakennuksissa ja varastoalueilla on noudatettava hyvää siisteyttä ja järjestystä. Sahalaitokselle on laadittava erillinen siivousohje, josta käy ilmi seuraavat seikat: yleissiivouksen hoitaminen eri alueiden valvonta ja siivous sahaus- ym. jätteiden poisto (päivittainen, viikottainen jne.) pölyn poisto (vähintään kahdesti vuodessa) koneiden ja laitteiden päivittäinen puhdistus roska-astioiden päivittäinen tyhjennys. Sahaustoiminnassa syntyvien jätteiden ja pölyn poistolaitteiden on oltava oikein suunniteltuja ja riittävän tehokkaita, jottei jätteitä ja pölyä keräänny tuotantotiloihin. Päivittäisen yleissiivouksen ulkopuolelle jäävät rakenteet, kuten kattorakenteet, välipohiat ja sähkökaapelihyllyt, on siivottava vähintään kahdesti vuodessa. Mekaanisten ja sähkölaitteiden kunnossapitoon, huoltoon ja puhtauteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Näistä on laadittava ohje, jossa määritetään, kuka valvoo ja kuka tekee huolto- ja kunnossapitotyöt eri kohteissa. Teroitushuoneisiin pitää järjestää tehokas metallipölyn poisto. Taukotilat, teroitushuoneet ja muut vastaavat työtilat tulee varustaa peltisillä, itsesulkeutuvilla kansilla varustetuilla syttymättömillä roska-astioilla. Erittäin helposti syttyvien palavien nesteiden ja nestekaasun säilytys ja varastointi sahalaitoksissa on kielletty muualla kuin niille varatuissa, omissa paloteknisissä osastoissaan. Voitelu- ja hydrauliikkaöljyille ja keskusvoiteluasemalle tulee varata oma erillinen käsittely- ja varastointitila, jonka siisteydestä täytyy erikseen huolehtia. Vuotaneen öljyn poistaminen tilasta tulee olla järjestetty ja öljyn valuminen tilan ulkopuolelle estetty. Hydrauliikkatilojen ulkopuolelle sijoitettujen koneikkojen tulee olla öljynkeräilyastiat. Sahalaitoksen työnjohtajat ovat velvollisia omalla alueellaan työaikana valvomaan laitoksen paloturvallisuutta. Työajan ulkopuolella tulee palo-ovien ja -luukkujen olla kiinni ja vartiointi käynnissä. Tupakointi on saha- ja varastoalueella kielletty. Kieltotauluja on sijoitettava näkyville paikoille ja tupakointikiellon noudattamista on valvottava. Tupakointi on kuitenkin sallittu vakuutusyhtiön kanssa sovituissa huoneissa ja merkityissä tupakointipaikoissa, jotka tulee varustaa asiallisilla ja turvallisilla tuhka-astioilla. 6.5 TULITYÖT JA KATTO- JA VEDENERISTYSTÖI- DEN TULITYÖT 6.5. l Suojeluohjeet Tulitöissä noudatetaan suojeluohjetta S621 Tulityöt. 6.5.2 Korjaustöiden tarjouspyynnöt Asianomainen tulityösuojeluohje (S621) on oltava mukana korjaustöiden, jotka sisältävät tulitöitä, ja katto- ja vedeneristysalan tulitöiden tarjouspyynnöissä. 6.5.3 Määritelmät Tulitöitä ovat työt, joissa esiintyy kipinöitä, liekkiä tai lämpöä. Tälläisia töitä ovat muun muassa hitsaustyöt, poltto- ja laikkaleikkaus, metallien hionta sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Katto- ja vedeneristystöiden tulitöitä ovat vedeneristysalustan kuivaaminen liekillä, bitumin kuumentaminen bitumipadassa ja kermi-eristysten kuumentamalla tapahtuvat kiinnitystyöt. 4

Vakituisella tulityöpaikalla tarkoitetaan erityistä tulitöiden tekemiseen varattua ja hyväksyttyä paloteknistä osastoa tai rajattua aluetta, joka on erotettu isommasta tilasta ja suojattu siten, että tulitöitä voidaan siinä turvallisesti tehdä. Tilapäisellä tulityöpaikalla tarkoitetaan kaikkia niitä työpaikkoja, jotka eivät täytä vakituisen tulityöpaikan vaatimuksia. 6.5.4 Tulityökortti Tulityön teettäjän on varmistauduttava siitä, etta työntekijällä on tulityökortti. 6.5.5 Tulityöpaikka Tulityöt on aina, mikäli se suinkin on mahdollista, tehtävä vakituisella tulityöpaikalla. 6.5.5.1 Tilapäinen tulityöpaikka Tulityötä tilapäisellä tylityöpaikalla saa tehdä vain silloin, kun työtä ei voida tehdä vakituisella tulityöpaikalla. Katto- ja vedeneristystöiden tulityöpaikka on aina tilapäinen tulityöpaikka. Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tylityöpaikalla edellyttää aina kirjallista tulityölupaa. Tulityölupa laaditaan vähintään neljänä samanlaisena kappaleena, joista luvan antajalle, luvan saajalle, työn aikaisesta tulityövartioinnista vastaavalle ja työn jälkeisestä tulityövartioinnista vastaavalle annetaan kullekin yksi kappale. Katto- ja vedeneristystöiden tulityölupa laaditaan vähintään neljänä kappaleena, joista pääurakoitsijalle tai tilaajalle, urakoitsijalle (katto- ja vedeneristystyön tekijälle), vartioinnista vastaavalle ja työn suorittajalle annetaan kullekin yksi kappale. 6.5.5.2 Räjähdysvaarallinen tila Räjähdysvaarallisessa tilassa ei saa tehdä tulitöitä eikä kattoja vedeneristysalan tulitöitä. 6.5.6 Tulityöt 6.5.6.1 Suojaustoimenpiteet ennen työn aloittamista Tulityöluvan hankkimisesta, tulityövartioinnista, hätäilmoituksen tekemisestä ja alkusammuttamisesta, työpaikan puhdistamisesta ja suojaamisesta sekä kastelemisesta, aukkojen suojaamisesta, viereisten tilojen tarkastamisesta, hitsauspeitteen varaamisesta, lämmön johtumisen estämisestä, alkusammutuskalustosta, kaasupitoisuuden mittaamisesta, työtilan tuuletuksesta ja automaattisen paloilmoittimen ja sammutuslaitteiston irtikytkemisestä on annettu ohjeet suojeluohjeessa S621. 6.5.6.2 Suojaustoimet työn aikana Tulityöluvassa edellytetyn tulityövartioinnin on jatkuttava koko työn ja taukojen ajan. 6.5.6.3 Suojaustoimet työn jälkeen Tulityövartioinnista työn jälkeen ja irtikytketyn automaattisen paloilmoittimen ja sammutuslaitteiston takaisinkytkennästä on annettu ohjeet suojeluohjeessa S621. 6.5.7 Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt 6.5.7.1 Työmaan järjestys Työvälineistä, tarveaineiden määrästä, roskien poistamisesta, bitumipadan sijoittamisesta ja varastoimisesta on ohjeita suojeluohjeessa S621. 6.5.7.2 Tulityöpaikka Toimet ennen työn aloittamista Kattotulityötä edeltävistä toimista, kuten tulityöluvan hankkiminen, hätäilmoituksen tekeminen ja alkusammuttaminen, laitteiden tarkastaminen, työkohteen rakenteiden ja työkohteen alapuolisten tilojen palovaarallisuuden tarkastaminen ja alkusammutuskaluston varaaminen työpaikalle, on annettu ohjeita suojeluohjeessa S621. Työnaikaiset toimet Bitumipadan, polttimien ja kuumailmapuhaltimien valvonnasta, avotulen käytöstä, bitumipadan täytön määrästä, liikuttelusta ja käytöstä on annettu ohjeita suojeluohjeessa S621. 6.5.7.3 Työvälineet, säilytys ja käyttö Bitumipata Bitumipadan käytöstä on annettu ohjeita suojeluohjeessa S621. Nestekaasu Virallisia nestekaasumääräyksiä on aina noudatettava. 6.5.8 Toimet tulipalon sattuessa 6.5.8.1 Tärkeimmät ensitoimet Tyontekijöiden on tulipalon sattuessa toimittava seuraavasti: 1. Pelasta ihmiset 2. Hälytä palokunta 3. Sammuta palonalku tai paloa 6.5.8.2 Kaasupullojen ja bitumipadan käsittely tulipalon sattuessa Tulipalon sattuessa on kaasupullojen venttiilit suljettava ja pullot siirrettävä pois palon uhkaamalta alueelta. Räjähdysvaaraa ei ole niin kauan kuin käsi sietää kaasupullon kuumuuden. Jos kaasupulloja ei voida niiden kuumuuden takia siirtää, on pulloja jäähdytettavä vesisuihkulla suojatusta paikasta käsin. Kuumenneet kaasupullot on sijoitettava paikkaan, jossa niiden mahdollinen räjähtäminen ei aiheuta vaaraa ympäristölle. Kuumenneita kaasupulloja ei saa ottaa käyttöön ennen uutta käyttötarkastusta. Pulloventtiileissä syttynyt palo sammutetaan sulkemalla venttiilit turvakäsinettä käyttäen. Bitumipataa ei saa sammuttaa vedellä, vaan ainoastaan jauheella tai tukahduttamalla. 5

7. PALONTORJUNTASUUNNITELMAT JA -KALUSTO 7.1 Palontorjuntaan liittyvät suunnitelmat Sahalaitoksen oma palontorjuntaohje antaa ohjeet siitä, miten jokainen työntekijä voi vaikuttaa oman työympäristönsä paloturvallisuuteen. Palontorjuntaohjeessa annetaan ohjeet myös toiminnasta tulipalon sattuessa. Palosuojelusta vastaavan henkilön on huolehdittava siitä, että ohje on jokaisen työntekijän tiedossa. Palontorjuntasuunnitelma on yrityksen oman turvallisuutensa tehostamiseksi laatima ennakkosuunnitelma, jossa pyritään ottamaan huomioon palonehkäisyyn olennaisesti liittyvät asiat siten, että paloriskit voidaan minimoida. Suunnitelman tarkoituksena on myös varautua siihen, että tulipalo- ja vaaratilanteissa henkilökunta osaa toimia oikein ja turvallisesti ihmishenkien ja omaisuuden pelastamiseksi. Sammutus- ja pelastussuunnitelma on sammutusyksikön tai teollisuuspalokunnan onnettomuustilanteissa toimimista varten laadittu suunnitelma. Suunnitelmien laadinnassa on otettava huomioon viranomaisten antamat ohjeet ja määräykset. Suurissa yrityksissä joudutaan laatimaan suojelusuunnitelma, jonka osana palontorjuntaan liittyvät suunnitelmat ovat. Suunnitelmat on päivitettavä ajan tasalle vuosittain ja tarvittaessa muulloinkin. 7.2 HÄTÄILMOITUKSEN TEKEMINEN Hätäilmoitus on voitava tehdä nopeasti ja luotettavasti aluehälytyskeskukseen, ja se on pystyttävä varmistamaan puhelimella. Sahalaitoksella tulee olla hälytysjärjestelmä, jolla voidaan varoittaa henkilökuntaa vaaratilanteesta ja hälyttää sammutusyksikkö tai teollisuuspalokunta. 7.3 ALKUSAMMUTUSKALUSTO JA SAMMUTUSKALUSTO Sahalaitoksessa on alkusammutuskalusto sijoitettava siten, ettei rakennuksissa ole lähimpään käsisammuttimeen matkaa enempää kuin 20 metriä. Sen lisäksi lähimmät rakennukset on varustettava pikapalopostein siten, etta näissä rakennuksissa voidaan kahdella suihkulla yltää kaikkiin kohteisiin. Alkusammutuskaluston on oltava aina helposti saatavissa ja käyttökunnossa. Sammutusyksikön kaluston on oltava sellainen, että yksikkö pystyy aloittamaan tehokkaat sammutus- ja pelastustoimet ennen palokunnan tuloa. Tämä edellyttää riittävää paloletkukalustoa (pää- ja työjohto) ja pumppukalustoa. Sammutusyksikön käytössä tulee olla sammutus- ja pelastustoimintaan soveltuva suojavarustus. Teollisuuspalokunnan kaluston on oltava sellainen, että palokunta pystyy toimimaan itsenäisesti sammutus- ja pelastustoiminnassa. Tämä edellyttää vähintään yhtä sammutusyksikköä, joka on varustettu sammutus-, pelastusja raivauskalustolla. Teollisuuspalokunnan käytössä tulee olla palonsammutustoimintaan hyväksytyt suojavarusteet. 7.4 SAMMUTUSVESIHUOLTO 7.4.1 Sahalaitokset, luokka I Sammutusvesihuolto on järjestettävä siten, etta kunnallisen palokunnan saapumisen jälkeen jatkuva sammutusvesimäärä on vähintään 2000 I/min kahden tunnin ajan. 7.4.2 Sahalaitokset, luokka II Sammutusyksikön käytössa tulee olla heti perusselvitysten jälkeen sammutusvettä vähintään 1000 I/min 4 barin paineella kunnallisen palokunnan tuloon asti. Sammutusvesihuolto on järjestettävä siten, etta kunnallisen palokunnan saapumisen jälkeen jatkuva sammutusvesimäärä on vähintään 4000 I/min kahden tunnin ajan. 7.4.3 Sahalaitokset, luokka III Teollisuuspalokunnan käytössä tulee olla heti perusselvitysten jälkeen sammutusvettä jatkuvasti vähintään 2000 I/min 4 barin paineella. Sammutusvesihuolto on järjestettävä siten, että viimeistään kunnallisen palokunnan saapumisen jälkeen jatkuva sammutusvesimäärä on vähintään 6000 I/min kahden tunnin ajan. 7.5 AUTOMAATTISET SAMMUTUSLAITTEISTOT Tehokkain tapa suojata sahalaitoksen rakennuksia on varustaa ne sprinklerilaitteistolla. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa E2 on ohjeet siitä, milloin rakennukset on varustettava sprinklerilaitteistolla. Kolmannen luokan sahalaitokset tulisi aina varustaa sprinklerilaitteistolla. Sahalaitoksessa, joka on varustettu sprinklerilaitteistolla, voidaan myöntää helpotoksia rakenteita, osastointia ja pelastusorganisointia koskeviin kohtiin. Sprinklerilaitteisto on suunniteltava ja asennettava voimassa olevien sprinklerisääntöjen mukaisesti. Sähkölaitteita sisältävät tilat tulisi suojata myös automaattisella sammutuslaitteistolla. Tehokkain suojaus saadaan aikaan automaattisella kaasusammutuslaitteistolla, mikäli henkilöturvallisuus ei ole esteenä. Mikäli sammutuslaitteistoa ei voida asentaa, tilat tulisi suojata vähintään sellaisella automaattisella paloilmoitinlaitteistolla, jossa on savuilmaisimet. Kaasusammutuslaitteistoa ja automaattista paloilmoitinlaitteistoa koskevia säännöksiä on noudatettava. 8. VARTIOINTI Sahalaitosta tulee vartioida työajan ulkopuolella. Kaikkiin luokkiin kuuluvilla sahalaitoksilla tulee tehdä välittömästi normaalin työajan jälkeen tarkastuskierros. Tämän lisäksi tulee vartiokierroksia tehdä seuraavasti: Sahalaitoksen luokka I II III Vartiokierrokset tarkastuskierros työajan jälkeen tarkastuskieros työajan jälkeen ja sen jälkeen 3 tunnin välein tarkastuskierros työajan jälkeen ja sen jälkeen 2 tunnin valein 6

Vartioinnin tulee muilta osin vastata vakuutusyhtiöiden antamia vartiointia koskevia suojeluohjeita, jotka edellyttävät muun muassa vartiointisuunnitelman tekemistä. Hyvin rakennettu aita ja siihen rakennetut portit edistävät ja auttavat tehokasta vartiointia. Mikäli jotakin aluetta ei voida aidata, sitä pitäisi valvoa esimerkiksi TV-kameralla. Tämän suojeluohjeen kanssa käytetään seuraavia ohjeita: Tulityöt, suojeluohje S621, 2004. Pohjola Vakuutus Oy, Lapinmäentie 1, 00013 Pohjola Kotipaikka: Helsinki. Päätoimiala: vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1458359-3. A-Vakuutus Oy, Lapinmäentie 1, 00350 Helsinki Kotipaikka: Helsinki. Päätoimiala: vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1715947-2. 7

129 171 1 9.95 (3.08) 500