HELSINGIN KAUPUNGIN KUNNALLISHALLINNOSTA

KERTOMUS HELSINGIN KAUPUNGIN KUNNALLISHALLINNOSTA 66 1953 EDELLINEN OSA HELSINGIN KAUPUNGIN JULKAISEMA TILASTOTOIMISTON HELSINKI 1955

SISÄLLYSLUETTELO Alkulause 1. * Kaupunginvaltuusto 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 2. Sivu III Yleistä kunnallishallintoa k o s k e v a t asiat R a h a t o i n t a koskevat asiat Oikeus- j a j ä r j e s t y s t o i n t a koskevat asiat P a l o t o i n t a koskevat asiat Terveyden- ja sairaanhoitoa k o s k e v a t a s i a t H u o l t o t o i n t a koskevat asiat Erinäisiä sosiaalisia t e h t ä v i ä k o s k e v a t asiat Opetus- j a sivistystointa k o s k e v a t asiat K i i n t e ä ä o m a i s u u t t a k o s k e v a t asiat Yleisiä t ö i t ä koskevat asiat L i i k e n n e t t ä koskevat asiat S a t a m a o l o j a koskevat asiat T e u r a s t a m o a ja elintarvikekeskusta k o s k e v a t asiat Teollisuuslaitoksia k o s k e v a t a s i a t M u u t asiat 3 12 20 22 23 29 32 34 41 70 75 77 78 79 82 Kaupunginhallitus 1. Yleistä kunnallishallintoa k o s k e v a t asiat 2. R a h a t o i n t a koskevat asiat 3. Oikeus- j a j ä r j e s t y s t o i n t a k o s k e v a t asiat 4. P a l o t o i n t a koskevat asiat 5. Terveyden- j a sairaanhoitoa k o s k e v a t asiat 6. H u o l t o t o i n t a k o s k e v a t asiat 7. Erinäisiä sosiaalisia t e h t ä v i ä k o s k e v a t asiat 8. Opetus- ja sivistystointa k o s k e v a t asiat 9. K i i n t e ä ä o m a i s u u t t a k o s k e v a t asiat 10. Yleisiä t ö i t ä k o s k e v a t asiat 11. L i i k e n n e t t ä k o s k e v a t asiat 12. S a t a m a o l o j a k o s k e v a t asiat 13. T e u r a s t a m o a ja elintarvikekeskusta k o s k e v a t asiat 14. Teollisuuslaitoksia k o s k e v a t asiat 15. M u u t asiat Hakemisto 90 122 132 133 135 146 153 168 180 200 209 220 224 226 239 245 Työväen Kirjapaino. Helsinki 1955.

ALKULAUSE Vuoden 1953 Kertomus Helsingin Kaupungin Kunnallishallinnosta on painettu jälleen kirjapainossa, koska toimitustöiden jouduttamiseksi siirryttiin kaupungin rotaprint painosta takaisin tavalliseen kirjapainopainatukseen. Kunnalliskertomus käsittää entiseen tapaan kaksi erillistä osaa. Näihin liittyy kumpaankin oma asiahakemistonsa. Ensimmäisen osan molemmat luvut: 1. Kaupunginvaltuusto ja 2. Kaupunginhallitus sekä jälkimmäisen osan luvut: 3. Palkkalautakunta ja 4. Kiinteistölautakunta ovat laaditut tilastotoimistossa. Muut toisen osan luvut, jotka käsittävät kaupungin eri lautakuntien ja laitosten toimintakertomukset, ovat asianomaisten kunnallisten elinten antamia ja niitä on toimitustyön yhteydessä osittain lyhennetty, täydennetty, tarkistettu ja yhdenmukaistettu. Lukujen yhteismäärä on 39, eli sama kuin v. 1952. Toimitustyötä on johtanut apulaisaktuaari Marjatta J än n e s. Helsingissä toukokuun 9 p:nä 1955. Karl-Erik Forsberg

1. Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuutettuina olivat v:n 1953 alussa seuraavat: Puistotalojen isännöitsijä V. A. Ahde Päätoimittaja L. E. Aho Toimitsija K. M. Backman Sosiaalihuoltaja M. H. Björklund Ylikirjastonhoitaja E. M. Bruun Toimitusjohtaja W. J. Elki Insinööri Y. E. Enne Ylilääkäri Z. Eriksson-Lihr Johtaja K.-A. Fagerholm Pastori O. F. Fernström Ent. veturinkuljettaja F. B. Gröndahl Nuohooja E. E. Hakala Toimitusjohtaja J. H. Hakulinen Pankinjohtaja E. V. Harkia Toimitusjohtaja J. Heitto Ylihoitajatar R. H. J. Henriksson Taloustirehtööri M. J. Hopeavuori Pääjohtaja J. Hämäläinen Arkistonhoitaja A. M. Ikonen Kansliapäällikkö O. M. Ilvesviita Konttoripäällikkö T. K. A. K. Järnefelt Toimittaja J. E. Kilpi Halli- ja torikaupan valvoja P. O. Kivi Huoltosihteeri A. T. Koskinen Huoltopäällikkö K. L. Kulo Rouva M. M. Kulonen Lainsäädäntöneuvos E. K. Kytömaa Viilaa ja O. J. Laine Arkkitehti J. Lappi-Seppälä Toimittaja A. L. Laurikainen Toimitsija L. S. Lehto Museonhoitaja T. L. Leivo-Larsson Ylihoitaja A. E. Leppänen Insinööri A. W. Liljeberg Sähköasentaja H. E. Lindgren Toimitsija D. B. Lindman Johtaja A. E. Linko Sorvaaja T. Lohikivi Osastopäällikkö M. V. Loppi Toimittaja S. N. Manninen Rouva M. H. Meltti Toimistopäällikkö G. M. Modeen Toimittaja M. L. Nieminen Apulaistoimitusjohtaja C.-J. Nikander Toiminnanjohtaja E. H. Nurminen Toimitusjohtaja B. R. Nybergh Filosofian maisteri J. V. Procope Pastori V. A. Päivänsalo Johtaja Y. A. Rantala Toimittaja S. E. Saarinen Toimitsija E. O. Saastamoinen Osastosihteeri E. I. Sahlan Liittosihteeri M. H. Salmela-Järvinen Kirjanpitäjä A. E. Salminen Rehtori J. J. Saukkonen Osastonjohtaja O. E. C. Schildt Toimitsija A. K. Seme, Johtaja K. F. Sundqvist Autonkuljettaja L. A. Taskinen Päätoimittaja P. Tervo Ylitarkastaja O. H. Träskvik Asianajaja O. E. Tulenheimo Kaupunginjohtaja O. A. Tuurna Isännöitsijä A. Valta Viilaaja V. A. Vanhanen Lehtori H. E. Vilkemaa Osastopäällikkö P. T. Virkkunen Toimitusjohtaja K. M. Virva Osastopäällikkö A. Voipio-Juvas Notariaattipäällikkö C. A. Öhman Notariaattipäällikkö K.-E. Östenson

2 1. Kaupunginvaltuusto Kertomusvuoden aikana valtuuston kokoonpanossa tapahtuivat seuraavat muutokset: eduskuntatyön takia vapautetun vtn Fagerholmin sijaan tuli kaupunginvaltuuston jäseneksi 16. 10. alkaen kertomusvuoden loppuun kunnallissihteeri A. I. Mäkelä 1 ); ulkomaanmatkan vuoksi väliaikaisesti vapautusta saaneen vtn Hämäläisen tilalle aikana 26. 5. 25. 7. tarkastaja E. J. Ylitupa 2 ); jatkuvan sairaalloisuuden vuoksi vapautetun vtn Ilvesviidan sijaan 1. 3. alkaen verotusvirkailija A. O. Keskiväli 3 ); eduskuntatyön takia 26. 11. lähtien vapautetun vtn Lappi-Seppälän tilalle varatuomari V. E. Katajarinne 4 ); ulkomaanmatkan vuoksi ajaksi 2. 4. 2. 6. vapautetun vtn Laurikaisen tilalle toimitusjohtaja E. V. Hasa 5 ); ulkomaanmatkan vuoksi 1. 12. lähtien vapautusta saaneen vtn Mannisen sijaan tarkastaja T. Bryggari 6 ); virkatehtävien vuoksi vapautetun vtn Nikanderin tilalle 25. 1. lähtien diplomi-insinööri S. Grönholm 7 ); ulkomaanmatkan johdosta väliaikaisesti vapautetun vtn Nyberghin sijaan aikana 15. 5. 15. 7. kouluneuvos G. Cavonius 8 ); ulkomailla oleskelun vuoksi väliaikaisesti vapautusta saaneen vtn Saarisen tilalle tilintarkastaja T. A. Tuominen aikana 1. 1. 30. 6. ja 1. 9. 31. 12 9 ); sekä ulkomaanmatkan takia 8. 10. alkaen vapautetun vtn T. Virkkusen sijaan professori S. Savonen 10 ). Kertomusvuoden aikana olivat varsinaisten kaupunginvaltuutettujen varajäseninä seuraavat: Toimitusjohtaja O. M. Aikala Yksityislääkäri A. I. Bardy Prokuristi M. F. E. Berg Metallityömies K. A. Björkman Toimistoapulainen H. I. Bolinder Maalari K. V. Broström Tarkastaja T. Bryggari Postiljooni R. R. Bäckström Filosofian tohtori G. E. Cavonius Raitiovaununkuljettaja G. A. Dubb Diplomi-insinööri S. E. Grönblom Teknikko H. H. Halme Toimitusjohtaja E. V. Hasa Johtaja R. F. R. Hellström Toimistonhoitaja S. Hiisivaara-Mörk Kotitalousopettaja A. M. Häggman Mainospäällikkö E. Härmä Rehtori K. M. Jalas Pankinjohtaja T. J. K. Junnila Pankin virkailija V. V. Juthas Kirjaltaja V. J. P. Kalervo Nuor. hallitussihteeri V. E. I. Katajarinne Verotusvirkailija A. O. Keskiväli Diplomi-insinööri J. I. Kilpi Asianajaja U. P. Kivi-Koskinen Toimitusjohtaja W. W. Kuhlbäck Sähköasentaja E. Kulmala Toimitsija V. J. Kuukkanen Koekäyttäjä R. I. Laakso Liikennemestari V. J. Laitinen Toimitsija J. E. Lannervo Peltiseppä A. N. Latva Vääpeli A. U. Lehtonen Diplomiarkkitehti B. K. Liljequist Toimitusjohtaja A. A. Linnamaa Autonkuljettaja O. Lund en Terveyssisar T. M. Luoma Toimitusjohtaja L. I. Mattila Kouluneuvos R. W. H. Meinander Tarkastaja U. R. Merilinna Professori K. Y. A. Meurman Kunnallissihteeri A. I. Mäkelä Rouva A. L. Männikkö Toiminnanjohtaja S. I. Nuotio Ylitarkastaja U. L. Nurminen Verotusvirkailija K. B. Nylander Osastopäällikkö B. V. Oljelund Asianajaja H. R. Olsson Voimistelunopettaja L. Orko Toimitsija J. G. Pajusola Toimittaja E. Parkkari Toimistonhoitaja E. M. Peräläinen Pastori J. H. Porthan Vahtimestari V. A. Puska Arkistonhoitaja H. V. Raatikainen Asianajaja V. H. W. Ramsay Kirvesmies N. J. Rantanen Rahastaja S. V. Rehn Toimitsija U. K. Reinikainen Kirvesmies P. Riikonen Toimistopäällikkö E. A. Rosenquist Taloudenhoitaja T. I. Sainio Työmies O. A. Salama Kemisti K. R. Sallavo Työmies E. A. Salmi Ohjelmatoimittaja K. G. E. Salovaara Rouva M. A. E. Sauramo Lääkintöneuvos S. S. Savonen i) Kvsto 28. 10. 688. 2 ) S:n 3. 6. 414. 3 ) S:n 11. 3. 183. 4 ) S:n 9. 12. 836. 5 ) S:n 22. 4. 282. 6 ) S:n 9. 12. 837. 7 ) S:n 28. 1. 50. 8 ) S:n 20. 5. 372. 9 ) S:n 7. 1. 2 2. 9. 501. 10 ) S:n 14. 10. 678.

3 1. Kaupunginvaltuusto Kähertäjämestari K. H. Seppälä Apulaisjohtaja T. V. Sivula Raitiovaununkuljettaja Ä. Stark Edustaja A.-B. Storskrubb Diplomi-insinööri P. Taubert Apulaisjohtaja A. S. Tirinen Päätoimittaja L. A. Tujunen Tilintarkastaja T. A. Tuominen Jaostopäällikkö J. V. Turunen Postivirkailija J. P. O. Valpas Pääsihteeri Y. E. Vasama Notaari K. H. V. Westerholm Rakennusmestari K. A. Winqvist Professori V. Virtala Näytteiden ottaja E. J. Ylitupa Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi x ) vt Aho, ensimmäisenä varapuheenjohtajana vt Leivo-Larsson ja toisena varapuheenjohtajana vt Nybergh. Valtuusto kokoontui 22 kertaa; sen pöytäkirjojen pykäläluku oli 907 ja lähetettyjen kirjeiden luku 278. Kaupunginvaltuuston kertomusvuonna käsittelemistä asioista mainittakoon seuraavat: 1. Yleistä kunnallishallintoa koskevat asiat Kaupunginvaltuusto Valtuutettujen kokouspalkkioiden väliaikainen alentaminen ks. s. 8. Keskeneräisten asiain luettelo. Merkittiin tiedoksi 2 ), että v:n 1952 päättyessä oli käsittelemättä 52 aloitetta, joita valtuutetut edellisinä vuosina olivat tehneet. Samalla ilmoitettiin ne toimenpiteet, joihin kaupunginhallitus kunkin aloitteen suhteen oli ryhtynyt. V:n 1952 talousarvion määrärahaa Kaupunginvaltuusto, Palkkiot päätettiin 3 ) ylittää 58 650 mk. Tiedoitustilaisuuksien järjestäminen uusille valtuutetuille. Vt Bruun ym. olivat tehneet aloitteen, missä ehdotettiin, että kaupunginhallituksen tehtäväksi annettaisiin järjestää v:n 1954 alussa uusille valtuutetuille tiedoitustilaisuuksia, joissa selostettaisiin kaupungin kunnallisia kysymyksiä ja laitoksia. Aloite lähetettiin 4 ) kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus ja välittömästi sen alaiset virastot Kaupunginhallituksen jäseniksi v:ksi 1953 valittiin 5 ) vtt Elki, Harkia, Lehto, Meltti, Modeen, Saastamoinen, Tuurna ja Östenson sekä valtiotieteen kandidaatti V. O. Järvinen. Kaupunginhallituksen ohjesäännön eräiden pykälien muuttaminen. Valtuusto päätti 6 ) muuttaa kaupunginhallituksen ohjesäännön 12 :n 6 kohdan siten, että oikeus, joka kaupunginhallituksen yleisjaostolla oli kaupunginhallituksen puolesta päättää mm. asioista, jotka koskevat enintään 25 000 mk:n suuruisten määrärahojen myöntämistä kaupunginhallituksen käytettäviksi osoitetuista varoista muissa kuin ohjesäännössä erikseen mainituissa tapauksissa, korotettiin nyt koskemaan enintään 50 000 mk:n suuruisten määrärahojen myöntämistä. Samoin kuin edellä mainittu oli myöskin kaupunginhallituksen ohjesäännön 13 :n 7 kohta hyväksytty 13. 11. 1946 ohjesääntöön viimeksi muutoksia tehtäessä. Jälkimmäinen pykälä sisälsi kohdan, jonka mukaan kaupunginjohtajalla oli valta kaupunginhallituksen puolesta päättää asiat, jotka koskivat kaupungin edustustilaisuuksien järjestämistä ja niistä aiheutuvien menojen hyväksymistä maksettavaksi, mikäli kustannukset eivät nousseet yli 10 000 mk:n. Mainittu kohta muutettiin siten, että ko. summa korotettiin 15 000 mk:aan. Sisäasiainministeriö vahvisti 7 ) päätöksen 23. 2. Määrärahat. V:n 1952 talousarvion yleisen kunnallishallinnon pääluokan erinäisten hallintomenojen lukuun kuuluville Kaluston hankinta ja kunnossapito -tileille syntyneet määrärahasäästöt, yhteensä 1 122 149 mk sekä puhelinmaksujen tilin säästö 2 612 292 mk päätettiin 8 ) siirtää kertomusvuonna käytettäväksi. Valtuusto hyväksyi 9 ) toimenpiteen, jolla kaupunginhallitus oli myöntänyt ylitysoikeutta v:n 1952 talousarvion yleisen kunnallishallinnon pääluokan erinäisten hallintomenojen lukuun kuuluvalle tilille Matkailijakartan uusi painos 1 789 479 mk ja tilille!) Kvsto 7. 1. 3. 2 ) S:n 25. 2. 131. 3 ) S:n 11. 2. 116. 4 ) S:n 14. 10. 686. 5 ) S:n 7. 1. 4. 6 ) S:n 28. 1. 61, kunn. as. kok. n:o 21. 7 ) Kvsto 1. 4. 242. 8 ) S:n 25. 2. 169. 9 ) S:n 25. 2. 172, 11. 2. 116.

4 1. Kaupunginvaltuusto Puhelinkeskus 14 051 mk. Edelleen oikeutettiin kaupunginhallitus ylittämään ko. vuoden valiokunta- ja komiteamenojen määrärahaa 1 147 231 mk sekä tileillä Palkkiot ja Vakinaiset viranhaltijat olevia määrärahoja yhteensä 1 265 680 mk ja tilillä»kaupungin osuus leski- ja orpoeläkekassan maksamiin eläkkeisiin» olevaa määrärahaa 5 512 865 mk sekä Vakuutusmaksut ja vahingonkorvaukset 2 379 540 mk 1 ). Vielä oikeutettiin kaupunginhallitus ylittämään kertomusvuoden talousarvion tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokan tilillä Puhelinosuuksia olevaa siirtomäärärahaa aikaisemmin myönnettyjen ylitysoikeuksien lisäksi vielä 3.3 milj. mk 2 ) sekä em. tilillä olevaa määrärahaa 120 000 mk kahden uuden osuuspuhelimen hankkimiseksi 3 ). Kaupunginkanslia. Valtuusto päätti 4 ) lakkauttaa kaksi kaupunginkanslian 21. palkkaluokkaan kuuluvaa toimistoapulaisen virkaa sekä perustaa 1. 6. alkaen kaupunginkansliaan kaksi 23. palkkaluokkaan ja IV kielitaitoluokkaan kuuluvaa apulaiskirjaajan virkaa. Samalla valtuusto myönsi ao. tililtä 29 120 mk palkkojen erotuksen suorittamista varten. Kaupunginkanslian v:n 1952 määrärahoja sallittiin 5 ) ylittää yhteensä 2 116 708 mk. Kaupunginhallituksen asiamiesosaston v:n 1952 eri tileillä olevia määrärahoja sallittiin 5 ) ylittää yhteensä 446 215 mk. Kaupungin kirjapainon ja kirjansitomon perustamista koskeva aloite. Vt Hiitonen ym. tekivät 6 ) 29. 12. 1950 aloitteen, jossa kiinnittäen huomiota kaupungin nopeasti kasvaneisiin painatus- ja sidontakustannuksiin ehdotettiin, että laadittaisiin suunnitelma uudenaikaisen kirjapainon ja siihen liittyvän kirjansitomon perustamisesta siten, että kaikki kaupungin painatus- ja sidontatyöt voitaisiin jatkuvasti keskittää niissä suoritettaviksi. Painatus- ja hankintatoimisto mainitsi antamassaan lausunnossa, että kaupungin painatus- ja sidontamenot olivat v:sta 1930 kasvaneet n. 30-kertaisiksi. Kaupungin oman kirjapainon ja kirjansitomon perustamista on harkittu jo kauan, mutta on tultu siihen tulokseen, ettei sen avulla olisi saavutettavissa hyötyä kaupungille. Painatustyöt ovat nim. laadultaan hyvin erilaisia, mistä johtuen kirjapainon olisi kyettävä toimimaan sangen laajalla pohjalla. Näin ollen jouduttaisiin hankkimaan huomattava määrä koneita, jotka kuitenkin olisivat ainoastaan osan vuotta tehokkaassa käytössä. Mm. lomakkeiden painattamista varten jouduttaisiin hankkimaan erikoisrakenteisia rotatiokoneita, joiden hinta on useita kymmeniä miljoonia markkoja ja kuitenkin niiden käyttö supistuisi pariksi kuukaudeksi vuodessa. Paitsi arviolta ainakin 100 milj. mk:n suuruisia pääomasijoituksia tarvittaisiin painoa ja sitomoa varten vähintään 4 000 m 2 lattiapinta-alaa sekä n. 1 000 m 2 kellaritilaa, mikä olisi vaikeasti järjestettävissä. Näin ollen olisi ilmeisesti syytä odottaa fotomenetelmällä toimivien latomakoneiden kehittymistä, jolloin säästyttäisiin useiden kalliiden koneiden hankinnasta. Valtuusto päätti 7 ), ettei aloite tässä vaiheessa antanut aihetta toimenpiteisiin. - Kustannusten säästämiseen tähtäävän yhteistoiminnan järjestäminen eri lauta- ja johtokuntien välille. Vt Voipio-Juvas ym. olivat tehneet aloitteen, jossa ehdotettiin, että kaupunginhallitus saisi tehtäväkseen laadituttaa yksityiskohtaiset ohjeet lauta- ja johtokuntien sekä virastojen ja laitosten välisestä, kustannusten säästämiseen tähtäävästä yhteistoiminnasta ottaen huomioon, että yhteistoiminta on välttämätön jo töiden suunnitteluvaiheessa. Aloite lähetettiin 8 ) kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginarkiston v:n 1952 tileillä Lämpö sekä Painatus ja sidonta olevia määrärahoja sallittiin 9 ) ylittää yhteensä 44 216 mk. Rahatoimiston v:n 1952 eri tileillä olevia määrärahoja sallittiin 10 ) ylittää yhteensä 4 724 147 mk. Tilastotoimisto oikeutettiin 11 ) ylittämään v:n 1952 määrärahaa Vakinaiset viranhaltijat 353 750 mk sekä saman vuoden tarverahoja 10 477 mk. Palkkalautakunta oikeutettiin 12 ) ylittämään v:n 1952 talousarvion tilillä Palkkiot olevaa määrärahaa 51 500 mk ja Vakinaiset viranhaltijat 33 300 mk sekä kertomusvuoden talousarvion palkkalautakunnan määrärahaa Muut palkkamenot 200 000 mk ja Erinäiset hallintomenot-lukuun kuuluvaa, ikälisiä ja palkankorotuksia varten varattua määrärahaa i) Kvsto 11. 3. 231, 1. 4. 271. 2 ) S:n 7. 10. 672. 3 ) S:n 16. 9. 620. 4 ) S:n 20. 5. 377. 5) S:n 28. 1. 89, 11. 2. 116. 6 ) Ks. v:n 1950 kert. I osan s. 3. 7 ) Kvsto 15. 6. 444. 8 ) S:n 20. 5. 412. 9 ) S:n 28. 1. 89. 10 ) S:n 28. 1. 89,, 11. 2. 116. - 11 ) S:n 28. 1. 89, 11. 2. 116. 12 ) S:n 28. 1. 89, 28. 10. 731.

5 1. Kaupunginvaltuusto 1 milj. mk, sijaispalkat virkavapaustapauksissa 212 530 mk sekä määrärahaa Hautausapu 36 820 mk. Revisiolaitos Revisiotoimiston johtosäännön tarkistaminen. Valtuusto päätti 1 ) muuttaa 21. 12. 1949 vahvistamansa revisiotoimiston johtosäännön 9 :n 2 kappaleen näin kuuluvaksi: Kaupunginreviisori hoitaa revisiotoimiston viranhaltijoita koskevissa asioissa ne tehtävät, jotka virkasäännön mukaan kuuluvat lautakunnalle tai monijäseniselle viranomaiselle, lukuun ottamatta virkasäännön 10, 15 ja 37 :ssä 2 ) mainittuja asioita, joissa toimivalta kuuluu kaupunginhallitukselle, kuten muissakin virkasäännön edellyttämissä tapauksissa, jos asia koskee kaupunginreviisoria. Tilintarkastajien kertomuksen käsittelyn aika. Valtuusto päätti 3 ) pyytää sisäasiainministeriöltä, että v:n 1952 hallinnosta annettu kertomus sekä ko. vuoden tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen saataisiin käsitellä viimeistään kertomusvuoden lokakuun aikana pidettävässä valtuuston kokouksessa. Sisäasiainministeriö suostui 4 ) kaupunginvaltuuston esitykseen kesäkuun 15 p:nä. Revisiolaitoksen v:n 1952 talousarvioon merkittyä valaistusmäärärahaa oikeutettiin 5 ) ylittämään 18 mk ja tarverahoja 50 000 mk. V:n 1952 hallinnon ja tilien tarkastus. Tilintarkastajat olivat 28. 1. 1952 valinneet puheenjohtajakseen pankinjohtaja V. V. Sipin, varapuheenjohtajakseen kamreeri U. V. Ahon ja sihteerikseen varatuomari V. J. W. Kanervan. Tilintarkastajat jakautuivat jaostoihin, joista kukin sai tehtäväkseen perehtyä määrättyihin hallinnonhaaroihin ja laitoksiin. Tutustuttuaan lautakuntien pöytäkirjoihin ym. kaupungin hallintoa koskeviin asiakirjoihin sekä tilinpäätökseen ja tarkastettuaan kaupungille kuuluvat velkakirjat, obligaatiot, osakkeet ja talletustodistukset, lahjoitusrahastojen arvopaperit sekä yksityisten kaupungin haltuun tallettamat varat tilintarkastajat antoivat tilintarkastuskertomuksensa kaupunginvaltuustolle 11.6. Tilintarkastajat totesivat siinä mm., että veronkannannan tehostaminen oli tärkeä kysymys ja koska se oli ollut jo joitakin vuosia vireillä, olisi ko. asiaa tarkoittava komitean ehdotus ensi tilassa käsiteltävä ja ratkaistava. Helsingin Maidontarkastusyhdistykselle liikaa maksettujen palkkioiden takaisin periminen, josta kaupunginreviisori oli huomauttanut jo v:n 1950 kertomuksessaan, oli edelleen viivästynyt. Kaupungin eri laitosten olisi entistä tarkemmin noudatettava varsinkin suuria hankintoja tehtäessä niitä ohjeita, joita kaupunginhallitus oli tarkkailun tehostamiseksi hyväksynyt; samalla olisi hankkijan toimituskykyisyyteen kiinnitettävä erityistä huomiota. Edelleen olivat tilintarkastajat todenneet, ettei kaupungin talo-, katu- ym. rakennustöissä noudatettu riittävää yhteistoimintaa. Saattoi tapahtua, että katu, joka juuri oli laitettu kuntoon, jouduttiin avaamaan jälleen toisen työn takia, mitkä tarpeettomat kustannukset olisi voitu välttää ao. laitosten keskinäisen tiedoitustoiminnan avulla. Sellaisten yhtiöiden, säätiöiden ja muiden taloudellisten yhteisöjen, joissa kaupunki oli osallisena, olisi toimitettava vuosi- ja tilikertomuksensa heti niiden valmistuttua kaupungin revisiotoimistolle, jotta kaupunginreviisori saisi mahdollisuuden seurata myöskin niiden toimintaa. Vesi-Putkitus Oy:lle oli rahatoimistosta maksettu 3 186 000 mk:n suuruinen lasku, vaikka sen määrä jo oli sisältynyt siihen urakkasummaan, joka yhtiölle oli maksettu Maunulan Kansanasunnot Oy:lle suoritetuista töistä. Laskun oli tarkastanut ja hyväksynyt kuusi henkilöä, mutta sen oikeellisuutta ei siitä huolimatta asiapapereihin vertaamalla todettu. Liikaa maksettua määrää oli ryhdytty perimään takaisin ja asia annettu poliisiviranomaisten tutkittavaksi. V:n 1951 alussa valtuusto oli myöntänyt ravintola Kaivohuoneen korjausta varten 17 milj. mk edellyttäen, että ravintola korjattaisiin kesäkäyttöä varten. Talo-osasto oli kuitenkin alunperin ryhtynyt kunnostamaan ravintolaa talvikäyttöön, määräys oli annettu puhelimitse eikä tarkoitukseen myönnetyn määrärahan suuruutta ollut virallisesti ilmoitettu. Rahatoimisto ei myöskään eritellyt eri tarkoituksiin varattuja korjausmäärärahoja, vaan suoritti laskut yhteisestä korjausmäärärahasta. Talo-osaston puolesta oli!) Kvsto 25. 2. 136, kunn. as. kok. n:o 22. 2 ) Ks. v:n 1951 kunn. as. kok. ss. 131, 133, 141. 3 ) Kvsto 3. 6. 421. 4 ) S:n 2. 9. 502. 5 ) S:n 28. 1. 89, 25. 2. 172.

6 1. Kaupunginvaltuusto tehty suullisia sopimuksia korjaustöistä ja niiden kustannuksista ravintolan vuokraajan kanssa, samoin vuokra-aikaa ym. koskevia järjestelyjä suoritettiin kaupungin vahingoksi. Valtuuston tarkoitukseen myöntämää määrärahaa ylitettiin yhteensä 33 milj. mk. Asia oli annettu poliisiviranomaisten tutkittavaksi, mistä syystä tilintarkastajat eivät yksityiskohtaisemmin puuttuneet siihen tässä yhteydessä. Mutta määrärahojen käytön valvontaa olisi tilintarkastajien mielestä yleensäkin tehostettava. Valtuuston myöntämät määrärahat olisi alusta lähtien jaoiteltava ao. työkohteille, jolloin rahatoimisto voisi helpommin valvoa varojen käyttöä. Rahatoimiston työskentelyä olisi rationalisoitava ja vahvistettava toimihenkilöiden työnjako. Terveydenhoitolautakunnan uuden johtosäännön valmistumista olisi syytä kiirehtiä, koska se jo pitemmän ajan oli ollut tekeillä. Myöskin olisi kiinnitettävä huomiota terveydenhoitolautakunnan alaisten laitosten yhteisen taloudenhoitajan viran perustamiseen sekä lääkärien virka-ajan tarkempaan määräämiseen. Kun kaupungilla oli useita laboratorioita, olisi kustannusten säästämiseksi harkittava mahdollisuuksia laboratorioiden yhdistämiseen ja keskittämiseen. Myöskin olisi syytä tutkia desinfioimislaitoksen 40 potilaanpaikkaa käsittävän karanteeniosaston tehokkaampaa käyttöä, koska osasto suurimman osan vuodesta yleensä oli tyhjillään. Sairaalain toiminnan tehokkuuden kannalta oli pidettävä epäkohtana sitä, että sairaanhoitajia käytettiin sellaisiin tehtäviin, joihin muun työvoiman käyttö olisi tarkoituksenmukaisempaa. Tilintarkastajat yhtyivät kaupunginreviisorin tekemiin huomautuksiin, jotka koskivat sairaalain tilinpitojärjestelmän vanhentuneisuutta ja Marian sairaalan taloudenhoidossa ilmenneitä väärinkäytöksiä. Edelleen tilintarkastajat olivat todenneet, ettei kansakouluja rakennettaessa ollut riittävästi otettu huomioon säästäväisyyttä ja tehokkuutta palvelevia näkökohtia. Niinpä Meilahden koulun rakentamis- ja käyttökustannukset nousivat suhteellisesti suuremmiksi kuin muiden koulujen ja Mäkelän koulua rakennettaessa oli mm. otettu vastaan 90 000 kpl tarkoitukseen kelpaamatonta tiiltä, mistä aiheutui kaupungille huomattava tappio. Liikennelaitoksen vaunuhallialueella oli suuri määrä romuna pidettävää vaunukalustoa, joka olisi myytävä. Tilintarkastajat esittivät myöskin harkittavaksi, olisiko syytä laskea korko vain liikennelaitoksen kunkin vuoden lopussa vielä jäljellä olevalle sijoituspääomalle. Vielä ehdottivat tilintarkastajat tarkistettaviksi ne veloitushinnat, joita kaupungin laitos soveltaa laskuttaessaan toista kaupungin laitosta tuotteistaan tilisäännön edellyttämän omakustannushinnan mukaan. Puutavara- ja polttoainetoimiston tilinpäätös v. 1952 osoitti nettoylijäämää 4.6 milj. mk, mutta sen kokonais velka kaupungille oli vuoden päättyessä 605. s milj. mk. Kun varastojen arvo saattoi vaihdella eri vuosina huomattavasti, esittivät tilintarkastajat harkittavaksi, olisiko aiheellista sopivana ajankohtana siirtyä noudattamaan normaalivarastomenetelmää. Valtuusto päätti 1 ) saatuaan asianomaisten antamat selitykset em. huomautusten johdosta, 1) että kaupungin ao. viranomaiset velvoitetaan ottamaan huomioon tilintarkastajien kertomuksessaan esittämät, vastaisen varalle tekemät huomautukset; 2) että v:n 1952 tilinpäätöksessä todetut, kaupunginreviisorin kertomuksessa tarkemmin mainitut puutteellisuudet oikaistaan v:n 1953 aikana; sekä 3) että kaupungin v:n 1952 tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaus myönnetään kaupunginhallitukselle ja muille tilivelvollisille lukuun ottamatta avoimina olevia kysymyksiä, jotka koskevat ravintola Kaivohuoneen korjaamiseen myönnettyjen määrärahojen ylitystä, Marian sairaalan taloudenhoidossa esiintyneitä väärinkäytöksiä ja Vesi-Putkitus Oy:lle liikaa maksettua laskua. Kiinteän omaisuuden tarkastajat olivat antaneet 17. 2. 1953 kertomuksensa suoritetusta kiinteän omaisuuden tarkastuksesta v:lta 1952. Saatuaan niiden lautakuntien ja laitosten selitykset, joiden toimintaa ko. kertomuksessa esitetyt huomautukset koskivat, valtuusto päätti 2 ), ettei kiinteän omaisuuden tarkastajien kertomus v:lta 1952 antanut aihetta enempiin toimenpiteisiin. Irtaimen omaisuuden tarkastajat olivat, ao. tarkastuksen suoritettuaan jättäneet 19. 3. 1953 kertomuksensa v:lta 1952. Eräät lautakunnat ja laitokset, joiden toimintaa koskevia huomautuksia sisältyi ko. tarkastuskertomukseen, olivat antaneet pyydetyt selitykset, Kvsto 28. 10. 702, khsn mtö n:o 13 ja 14. 2 ) Kvsto 28. 10. 703, khn mtö n:o 19.

13 1. Kaupunginvaltuusto minkä jälkeen valtuusto päätti 1 ), että irtaimen omaisuuden tarkastajien kertomus ei antanut aihetta enempiin toimenpiteisiin. Verotusviranomaiset Valtuusto päätti 2 ), että verotusvalmisteluviraston tuli v. 1953 hoitaa ennakkoperintälain mukaan taksoituslautakunnan puheenjohtajalle kuuluvat tehtävät. Samoin määrättiin 3 ), että v. 1954 verotusvalmisteluviraston oli hoidettava ko. tehtävät. Verotusvalmisteluvirastoon päätettiin 4 ) perustaa 1. 1. 1954 lähtien 41. palkkaluokkaan kuuluva apulaissihteerin virka; kaupunginhallitus oikeutettiin mainittuun virkaan sitä haettavaksi julistamatta nimittämään varatuomari H. J. Pohjalainen. Määrärahat. Kaupunginhallitus oli oikeuttanut verotusvalmisteluviraston ylittämään v:n 1952 talousarvion tilillä Valaistus olevaa määrärahaa 177 655 mk, minkä toimenpiteen valtuusto hyväksyi 5 ). Viranhaltijain ja työntekijäin palkka-, eläke- y m s. kysymykset Virkasäännön 33 :n täydentäminen. Virkasäännön mukaan ei kaupungin vakinaiselle viranhaltijalle, joka määrätään hoitamaan toisen viranhaltijan tehtäviä tämän vuosiloman aikana, saa maksaa suurempaa palkkaa kuin hänelle omasta virastaan on tuleva. Maistraatissa oli tuottanut vaikeuksia pätevän ja sopivan vuosilomasijaisen saaminen oikeusneuvosmiehelle, maistraatinsihteerille ja -notaarille. Kesäkuussa 1950 otettiin palvelukseen maistraatinnotaarin vuosilomasij aiseksi hovioikeudenauskultantti O. J. Pylkkänen. Helmikuussa 1951 hän siirtyi hoitamaan maistraatin apulaiskirjaajan virkaa. Tarkoituksena oli tällöin, että maistraatilla hänessä jatkuvasti olisi käytettävissä vuosiloma- ym. sijainen laitoksen lakimiehille. Koska apulaiskirjaajan virka kuuluu 24. palkkaluokkaan ja maistraatinnotaarin 36. palkkaluokkaan ja kun ko. virkasäännön määräys tekee palkkauksen tässä suhteessa kohtuuttomaksi, ehdotettiin Pylkkäselle maksettavaksi 12 000 mk:n henkilökohtainen palkanlisä kuukaudessa sinä aikana, jolloin hän hoitaa vuosilomasijaisuuksia. Palkkalautakunnan ehdotuksesta valtuusto päätti 6 ) tehdä virkasäännön 33 :n 1 kappaleeseen seuraavan lisäyksen: Palkkalautakunnalla on kuitenkin oikeus pakottavista syistä määrätä vuosilomasijaisen sijaispalkkio edellä olevasta mää-. räyksestä poikkeavasti. Virkasäännön kokouspalkkioita koskevien määräysten muuttaminen. Vt Manninen ym. olivat 22. 4. 1953 tehneet aloitteen 7 ), missä ehdotettiin, että virkasäännön 30 joko kokonaan kumottaisiin tai ainakin muutettaisiin sellaiseksi, ettei viranhaltijalle makseta kokouspalkkiota sellaisesta hänen omaa toimialaansa koskevasta kokouksesta, joka osittainkin pidetään virka-aikana. Palkkalautakunnan annettua asiasta lausuntonsa, missä se asettui puoltamaan entisen kokouspalkkiojärjestelmän noudattamista, koska tämä periaatteessa oli oikeutettu mm. sen vuoksi, etteivät useat kokouksiin osaaottavat viranhaltijat, jotka olivat johtavassa asemassa, olleet oikeutettuja ylityökorvauksiin, kaupunginhallitus esitti, ettei määräystä palkkion maksamisesta kahdesta peräkkäin seuraavasta kokouksesta kumottaisi, koska se oli vain vuosi sitten muutettu, eikä ollut riittävästi perusteltu ehdotusta päätöksen kumoamiseksi. Valtuusto päätti 8 ) kuitenkin muuttaa 25.4. ja 16. 5. 1951 vahvistamansa Helsingin kaupungin virkasäännön 30 :n näin kuuluvaksi: Viranhaltijalle, joka on saapuvilla kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, lautakunnan tai lautakuntaan verrattavan toimikunnan tahi niiden päätösvaltaa käyttävän osaston tai jaoston taikka kaupungin hallintoelinten asettaman jaoston, valiokunnan tai komitean kokouksessa puheenjohtajana, jäsenenä, sihteerinä, esittelijänä, asiantuntijana tai muutoin laissa, asetuksessa tahi ohje- tai johtosäännössä olevan taikka kaupunginhallituksen antaman määräyksen vuoksi, maksetaan kokouspalkkio luottamustoimien kokouspalkkioista määrättyjen perusteiden mukaisesti, jos kokous pidetään muuna kuin varsinaisena virka-aikana. Rakennustoimikuntien puheenjohtajille voidaan kuitenkin vaihtoehtoisesti maksaa kuukausipalkkio.!) Kvsto 28. 10. 704, khn mtö n:o 20. 2 ) Kvsto 25. 2. 140. 3 ) S:n 16. 12. 883. 4 ) S:n 16. 9. 605. 5 ) S:n 11. 2. 116. 6 ) S:n 15. 6. 443, kunn. as. kok. n:o 62. 7 ) Kvsto 22. 4. 326. 8 ) S:n 28. 10. 706.

8 1. Kaupunginvaltuusto Kokouspalkkiota ei kuitenkaan makseta asianomaisen elimen alaiselle viranhaltijalle lautakuntien, laitosten tai toimikuntien itsenäisesti asettamien tilapäisluontoisten valiokuntien ja jaostojen kokouksista. Jos viranhaltijalle on kokouksessa suoritettavasta tehtävästä määrätty maksettavaksi eri palkkio, ei kokouspalkkiota makseta. Valtuuston em. päätöksestä oli varatuomari J. Nyman valittanut Uudenmaan lääninhallitukselle ja oli valitukseen yhtynyt myöskin Helsingin kaupungin virkamiesyhdistys. Valituskirjelmässä mainittiin, että valtuuston em. päätös oli syntynyt laista poikkeavassa järjestyksessä sikäli, että valtuuston puheenjohtaja oli erehtynyt tehdessään äänestysesityksen, mistä oli seurauksena, ettei päätös ilmaissut valtuuston todellista tahtoa. Edelleen valituksessa mainittiin, että ko. päätös koski sellaisen periaatteellisen muutoksen tekemistä virkasuhdetta ja palkkausta koskeviin määräyksiin, että ennen ehdotuksen tekemistä olisi ao. viranhaltijoille ollut varattava tilaisuus neuvotteluun. Kaupunginhallitus yhtyi palkkalautakunnan käsitykseen siinä, että ko. viranhaltijain yhdistyksille olisi ollut varattava neuvottelumahdollisuus sekä että puheenjohtajan äänestysmenettelyssä olisi voitu menetellä toisinkin, mutta koska tästä ei ollut laissa nimenomaista ohjetta annettu, ei puheenjohtajan menettelyä voitane pitää ehdottoman vääränäkään. Valtuusto päätti 1 ) antaa Uudenmaan lääninhallitukselle edellä olevan mukaisen selityksen. Vt Öhman ym. olivat aloitteessaan 2 ) kiinnittyneet huomiota siihen epäkohtaan, että kaupungin viranomaisilla oli taipumus asettaa komiteoita myös vähäpätöisten asiain selvittämistä varten, mikä aiheuttaa kaupungille tarpeettomia menoja. Aloitteentekijät ehdottivat, että kaupunginhallitus ryhtyisi toimenpiteisiin komiteain lukumäärän tehokkaaksi supistamiseksi. Kaupunginhallitus mainitsi antamassaan selityksessä, että parhaillaan oli toiminnassa 49 komiteaa, jotka oli asetettu määrättyä tehtävää varten ja niiden lisäksi 8 komiteaa, joiden tehtävä oli luonteeltaan pysyväinen. Kaupunginjohtajat olivat sopineet siitä, että kukin omalla toimialallaan kiirehtii komiteain työskentelyä ja tutkii, olisiko jokin niistä lakkautettavissa. Komiteamenoihin oli kertomusvuonna varattu 5 milj. mk. Komiteain asettamiseen nähden yleensä kaupunginhallitus oli sitä mieltä, ettei sen aina tarvinnut merkitä kaupungille suurempia menoja, koska muussa tapauksessa olisi palkattava lisää sellaisia sihteerejä, jotka pystyvät itsenäisesti valmistelemaan periaatteellisiakin kysymyksiä. Valtuusto päätti 3 ) kehoittaa kaupunginhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin sellaisen muutoksen aikaansaamiseksi vallitsevaan käytäntöön, että milloin komitea tai lautakunta kokoontuu useamman kerran samana päivänä, kokouspalkkiota ei suoriteta muuta kuin yhdeltä kokoukselta. Vt Öhman ym. tekivät aloitteen, missä ehdotettiin, että kaupungin virkasäännön 30 :n 1 momentin viimeisen lauseen edelle lisättäisiin sanat:»palkkiota ei kuitenkaan suoriteta enemmästä kuin yhdestä kokouksesta päivässä samassa tehtävässä.» Aloite lähetettiin 4 ) kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Palkkiosäännön mukaan maksettavien palkkioiden väliaikainen alentaminen. Kaupungin v:n 1954 talousarvion tasapainoon saattaminen lisäämättä verorasitusta vaati erikoisia säästämistoimenpiteitä. Tässä mielessä toivottiin kaupungin luottamushenkilöiden osoittavan suuntaa vähentäen omia palkkioitaan 10 %, mikä merkitsisi n. 4.3 milj. mk:n säästöä vuodessa. Valtuusto päätti 5 ), että kaupungin palkkiosäännön mukaan suoritettavat palkkiot maksettaisiin v. 1954 poikkeuksellisesti 10 %:lla vähennettyinä. Lottatehtävissä ym. palvellun ajan laskeminen virkavuosiksi. Valtuusto päätti 6 ), että virkasäännön 25 :n 2 momenttia laajentavasti tulkiten ikälisään oikeuttavaan palvelusaikaan saadaan laskea se aika, jonka naispuolinen viranhaltija järjestömääräyksestä tahi vapaaehtoisuuden perusteella on ollut sellaisessa puolustuslaitoksen työssä, missä hän osoittaa nauttineensa kuukausipalkkaa tai päivärahaa tai joka hänen esittämänsä virallisen selvityksen mukaan muuten on katsottava päätoimiseksi; mainitulla perusteella maksettavat ikälisät päätettiin suorittaa 1. 3. 1953 lähtien. Asevelvollisuuslain nojalla reservin kertausharjoituksiin kutsuttujen asevelvollisten palkat ja vuosilomat. Kaupunkiliiton toimiston palkka-asiaineuvosto suositteli, että kaupungit ja kauppalat viranhaltijoilleen ja työntekijöilleen suorittaisivat sellaisen osan asianomai-!) Kvsto 16. 12. 868. 2 ) S:n 25. 2. 180. 3 ) S:n 22. 4. 290. 4 ) S:n 11. 11. 786. 5 ) S:n 7. 10. 650, ks. kunn. as. kok. n:o 78. 6 ) Kvsto 6. 5. 339, 16. 12. 882, ks. kunn. as. kok. n:o 105.

9 1. Kaupunginvaltuusto sen palkasta, että se yhdessä valtion maksaman reserviläispalkan kanssa vastaisi hänen säännöllisiä palkkatulo jaan. Asianomaiselle maksettaisiin näin ollen hänen normaalipalkkansa vähennettynä reserviläispalkan, mutta ei reserviläiselle valtion varoista suoritettavien päivärahan ja luontoisetujen määrällä. Kaupunginhallitus päätti 1 ) 25. 6. 1953 vahvistaa Kaupunkiliiton palkka-asiainneuvoston kiertokirjeessä suositellun palkkaetujen maksamisen reservin kertausharjoituksiin kutsutuille sekä saattaa mainitun kiertokirjeen kaikkien kaupungin virastojen ja laitosten tietoon ja noudatettavaksi. Valtuusto hyväksyi 2 ) kaupunginhallituksen mainitun päätöksen. Työntekijäin ohjetuntipalkkojen korottamista koskeva aloite. Vt Niemisen ym. tekemässä aloitteessa ehdotettiin, että valtuusto päättäisi korottaa kaupungin palveluksessa olevien työntekijäin ohjetuntipalkkoja 50 mk/t sekä toteuttaa varatyöntekijöihin nähden samoja palkanmaksuperiaatteita ja sosiaalisia etuja kuin kaupungin vakinaisiin työntekijöihin. Palkkalautakunta huomautti lausunnossaan, että ohj etuntipalkat samoin kuin muutkin työntekijäin palkkoihin vaikuttavat palkanlisät olivat jatkuvasti säännöstellyt. Sitä paitsi kaupungin työntekijäin palkat olivat kaupungin ja Kunnantyöntekijäin Keskusjärjestön välisin sopimuksin vahvistetut. Kun tätä sopimusta ei ollut irtisanottu ja kun kaupunki ei voisi panna täytäntöön ehdotettua palkkojen korottamista, vaikka siitä päätettäisiinkin, ilman valtiovallan lupaa, mitä todennäköisesti ei saataisi, palkkalautakunta ei katsonut voivansa puoltaa po. palkkojen korottamista tasokorotuksen luontoisena. Edelleen mainittiin lausunnossa, että työttömyystöissä oleville työntekijöille oli maksettu samanlaista palkkaa kuin mitä em. työehtosopimukseen liittyvä palkkatariffi edellyttää. Valtuusto päätti 3 ), ettei aloite antanut aihetta toimenpiteisiin. Helsingin Kunnantyöntekijäin Keskusjärjestön ja Helsingin kaupungin maataloustyöntekijäin ammattiosaston kanssa solmittavat työehtosopimukset. Valtuusto päätti 4 ) hyväksyä kaupungin ja mainittujen järjestöjen välillä tehtävät uudet työehtosopimukset neuvottelupuolten kesken sovitussa muodossa. Lisäksi päätettiin, että entinen työehtosopimus olisi voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus lopullisesti allekirjoitetaan, kuitenkin enintään kertomusvuoden toukokuun loppuun saakka. Palkkaluokituskomitean työn kiirehtimistä koskevassa aloitteessa ehdottivat vt Enne ym., että kaupunginhallitus kiirehtisi palkkaluokituskomitean työtä niin, että sen esitys viranhaltijain elintason laskua vastaavista palkkojen korotuksista valmistuisi valtuuston 3. 6. 1953 pidettävään kokoukseen. Palkkaluokituskomitea ilmoitti lausunnossaan, että se pääsi varsinaiseen työhön vasta sen jälkeen, kun valtuusto 1.10. 1952 oli hyväksynyt 5 ) periaatteessa uuden palkkaluokitustaulukon. Sittemmin oli työ edistynyt niin pitkälle, että useimpien laitosten kohdalla palkkaus oli käsitelty ensimmäisessä lukemisessa. Työtä oli hidastuttanut se, että oli ollut tutkittava virkoihin kuuluvien tehtävien laatua, sivutuloja, luontoisetuja ym. luokitukseen vaikuttavia seikkoja. Näin ollen ei ollut ollut mahdollista saada edes mietinnön ensimmäistä luonnosta valmiiksi aloitteessa mainittuun päivään mennessä. Valtuusto päätti 6 ), ettei aloite antanut aihetta toimenpiteisiin. Viranhaltijain ja työntekijäin eläkesääntöjen uusiminen. Valtuusto päätti 7 ) hyväksyä virkasääntökomitean mietintöön sisältyvän ehdotuksen kaupungin viranhaltijain eläkesäännöksi eräin poikkeuksin. Samaten hyväksyttiin ehdotus kaupungin työntekijäin eläkesäännöksi eräin valtuuston tekemin muutoksin. Edelleen päätettiin, ettei vt Ekebomin 23. 4. 1947 tekemä aloite antanut aihetta toimenpiteisiin. Vielä kehoitettiin kaupunginhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin vanhojen eläkkeiden tarkistamiseksi oikeaan suhteeseen uuteen eläkesääntöön sekä samalla tutkimaan, miten vanhoissa eläkkeissä olevat epäoikeudenmukaisuudet, jotka johtuivat siitä, että ao. eläkkeet palkkojen muuttumisen vuoksi olivat jääneet liian alhaisiksi, voitaisiin korjata oikeaan tasoon, sekä tekemään kiireellisesti asianmukaiset esitykset valtuustolle. Leski- ja orpoeläkkeiden korottamista koskeva aloite. Vt Öhman ym. tekivät 7. 3. 1951 aloitteen, jossa ehdotettiin, että kaupunginhallitus tutkituttaisi, miten kaupungin leskija orpoeläkkeitä voitaisiin kohtuullisesti korottaa ja tekisi asiasta valtuustolle esityksen. Palkkalautakunnan ja leski- ja orpoeläkekassan hallituksen annettua lausuntonsa ko.!) Ks. s. 103. 2 ) Kvsto 2. 9. 544, kunn. as. kok. n:o 69. 3 ) Kvsto 6. 5. 368, 15. 6. 451. 4 ) S:n 6. 5. 344 ja 345, kunn. as. kok. n:o 51, 52. 5 ) Ks. v:n 1952 kert. 6 ) Kvsto 6. 5. 367, 51. 6. 450. 7 ) S:n 7. 10. 655, 14. 10. 683, khn mtö n:o 7 ja 10, kunn. as. kok. n:o 79, 80.

i 10 1. Kaupunginvaltuusto aloitteesta kaupunginhallitus huomautti, että Kaupunkiliiton toimisto oli äskettäin lähettänyt Kaupunkiliiton hallituksen hyväksymän kaupunkien ja kauppalain leski- ja orpoeläkesäännön mallin, jonka liiton hallitus suositteli hyväksyttäväksi sellaisenaan. Sääntömalli oli lähetetty palkkalautakunnalle toimenpiteitä varten. Kaupunginhallitus piti luonnollisena, ettei eläkekassan sääntöihin tässä vaiheessa tehty mitään muutoksia. Vt Öhmanin ym. aloite oli lähetetty palkkalautakunnalle harkittavaksi uutta leski- ja orpoeläkesääntöä valmisteltaessa. Valtuusto kehoittipalkkalautakuntaa kiireellisesti valmistelemaan uutta leski- ja orpoeläkesääntöä. Kaupungin leski- ja orpoeläkekassan sääntöjen muuttaminen. Eläkekassan hallituksen esityksen mukaisesti valtuusto päätti 2 ) muuttaa ko. sääntöjen 14 :n 1 momentin siten, että siinä mainittu yhden kalenterikuukauden aika, jonka kuluessa hakemus oikeudesta jäädä eläkekassan jäseneksi oli tehtävä, pidennettiin kolmeksi kuukaudeksi. Samoin päätettiin muuttaa 14 :n 2 momentti siten, että siinä mainittu kassan jäsenyydestä erottaminen voi tapahtua, jos jäsen on jättänyt enemmän kuin 6 kuukauden maksunsa suorittamatta, koska oli tuottanut vaikeuksia noudattaa käytännössä sääntöjen ko. kohdan tähän astista määräystä: eläkekassan hallitus voi erottaa jäsenen, jos hän on jättänyt suorittamatta enemmän kuin puolet erääntyneistä maksuistaan. Sosiaaliministeriö vahvisti päätöksen 25. 11. Kansakoulunopettajien eläkkeiden tarkistamista koskeva vt Vilkemaan ym. aloite päätettiin 3 ) palauttaa kaupunginhallitukseen mahdollisuuksien tutkimiseksi ko. edun myöntämisestä kaikille viranhaltijoille. Myönnetyt ylimääräiset eläkkeet. Ylimääräisen eläkkeen saivat seuraavat viranhaltijat ja työntekijät, jotka olivat palvelleet jäljempänä mainituissa tehtävissä: lastentarhan vahtimestari J. A. Kiviniemi 4 ) 10 670 mk helmikuun 1 p:stä 1953, kiinteistötoimiston maatalousosaston työntekijä E. Laitasalmi 5 ) 3 910 mk elokuun 1 p:stä 1952 ja kansanpuisto-osaston puistosiivooja A. K. Strand 6 ) 3 910 mk lokakuun 1 p:stä 1952. Lisäksi myönnettiin 100-vuotiaalle kunnalliskodin hoidokille, neiti H. K. JungelFille 7 ) 3 910 mk:n suuruinen eläke syyskuun 1 p:stä 1953 lähtien. Kaupunginvaltuusto ei ollut myöntänyt ylimääräistä eläkettä seuraaville sitä anoneille henkilöille: liikennelaitoksen ratatyömies A. V. Löfman, opettajat J. A. Nylund ja M. A. Oterdahl, satamalaitoksen työntekijä J. H. Malmström sekä kiinteistötoimiston toimistopäällikkö J. A. Savolainen. Leskieläkkeitä myönnettiin seuraaville henkilöille: Virasto tai laitos, jossa viimeksi toiminut Eläkkeensaajan Nimi miesvainajan Virka tai toimi Ajankohta, josta eläke maksetaan Eläkemäärä kuukautta kohden, mk ' Kaupunginorkesteri K. O. Fohström 8 ) sellonsoittaja 1. 4. 1953 3 910 Rakennustoimisto J. E. Lanaeus 9 ) aputyöntekijä 1. 11. 1952 3 910 j Palolaitos A. J. Leskinen 10 ) palomestari 1. 4. 1953 3 910 i Lastensuojelulautak. E. Linden n ) lääkäri 1. 11. 1952 3 910 Sähkölaitos A. A. Poutiainen 12 ) kirvesmies 1. 4. 1953 9 000» O. V. Soininen 13 ) lämmittäjä 1. 11. 1952 3 910 Evätyt el\keanomukset. Kaupunginvaltuusto hylkäsi seuraavien viranhaltijain leskien tekemät, ylimääräisen eläkkeen saantia koskevat anomukset: rakennustoimiston yövartija J. Barck 14 ), terveystoimiston vahtimestari J. Hiltunen 15 ), Helsingin Raitiotie- ja Omnibusyhtiön toimitusjohtaja G. Idström lb ), veneeristen tautien poliklinikan lääkäri B. A. Johansson 17 ), liikennelaitoksen vaatturi K. Pylkkänen 18 ) ja vartija J. E. Sahlberg 19 ), rakennustoimiston sukeltaja J. E. Tammivirta 20 ), liikennelaitoksen tarkastaja A. Tilli 21 ) ja viilaaja R. Wikberg 22 ).!) Kvsto 11. 3. 198. 2 ) S:n 28. 10. 705, kunn. as. kok. n:o 95. 3 ) Kvsto 22. 4. 301. 4 ) S:n 11. 2. 120. 5 ) S:n 1. 4. 273. 6 ) S:n 14. 1. 45. 7 ) S:n 7. 10. 673. 8 ) S:n 11.3. 232. 9 ) S:n 1. 4. 273. 10 ) S:n 3. 6. 430. n ) S:n 14. 1. 45. 12 ) S:n 16. 9. 621. 13 ) S:n 14. 1. 45. 14 ) S:n 16. 9. 621. 15 ) S:n 28. 10. 734. 16 ) S:n 25. 2. 173. ") S:n 11. 11. 782. 18 ) S:n 25. 2. 173. 19 ) S:n 1. 4. 273. 20 ) S:n 2. 9. 585. 21 ) S:n 25. 2. 173. 22 ) S:n 16. 9. 621.

11 1. Kaupunginvaltuusto Virkavuosien laskeminen eläkettä varten. Seuraavat viranhaltijat oikeutettiin laskemaan virkavuosiksi jäljempänä mainituissa laitoksissa palvelemansa ajat: lastenhoitaja S. Niivo Hyvösen lastenkodissa palveltu aika 1. 11. 1925 31. 12. 1950 1 ), terveyssisar T. Orrenmaa Helsingin Lastenlinnan neuvolassa palveltu aika 15. 3. 1932-31. 12. 1946 2 ), palokersantti N. Sonntag Stenius Oy:ssä palveltu aika 1. 5. 1921 28. 2. 1939 3 ) sekä sisäjohtomestari O. Westling em. yhtiössä palveltu aika 23. 2. 1938 1.2. 1939 4 ). Muut asiat V:n 1954 1956 tarkistettu sijoitusohjelma ks. s. 19. Koneiden ym. laitteiden tilaamista koskevat ohjeet. Vt. Hakulinen ym. olivat tehneet aloitteen, jossa ehdotettiin, että lautakunnille valmistettaisiin ohjeet siitä, miten niiden on meneteltävä tilattaessa koneita, laitteita tai siltoja, jos tilausten hinta kotimaassa on korkeampi kuin ulkomailta tilattaessa. Aloite päätettiin 5 ) lähettää kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Hollannin tulvan vihrien avustaminen. Kaupunginhallitus oli myöntänyt käyttövaroistaan 100 000 mk Hollannin tulvan uhrien avustamiseksi heti sen jälkeen, kun oli tullut tieto tulvien aiheuttamista vaurioista. Myöhemmin, kun oli saatu selvyys ko. vahinkojen laajuudesta, päätti kaupunginhallitus esittää valtuustolle suuremman avustuksen myöntämistä ko. tarkoitukseen. Samaa tarkoittavan aloitteen olivat valtuustossa tehneet vt Voipio-Juvas ym. 11.2. 1953. Valtuusto päätti 6 ), että kaupungin Heinolan sahalta lähetettäisiin noin 100 standarttia puutavaraa Hollannin tulvan uhrien avustamiseksi sekä myönsi tarkoitukseen yleisen kunnallishallinnon pääluokan käyttövaroistaan enintään 5 milj. mk. Tyytymättömänä mainittuun päätökseen liikkeenharjoittaja T. H. Kettunen haki Uudenmaan lääninhallitukselta siihen muutosta. Valituskirjelmässä mainittiin, että kunnallislain mukaan valtuustolla ei ole päätäntäoikeutta sellaisessa asiassa, joka ylittää kunnan toimivallan. Avustuksen myöntäminen Hollannin tulvan uhreille valtuuston käyttövaroista on katsottava sellaiseksi asiaksi, johon ei voida käyttää ko. varoja, joten valittaja anoo, että lääninhallitus kumoaisi valtuuston päätöksen kunnallislain vastaisena. Kaupunginhallitus vetosi kunnallislain 4 :ään 7 ), jossa sanotaan:»kunnan on tämän lain mukaan ja lain muutoin säätämissä rajoissa hoidettava yhteiset talous-, järjestys- ja muut asiansa, mikäli ne voimassa olevien lakien ja asetusten mukaan eivät ole muun kuin kunnallisen viranomaisen käsiteltäviä.» Valtuuston ko. päätöstä oli pidettävä lähinnä juuri lain tarkoittamana»muuna asiana». Sen sisältyminen kunnan toimivaltaan oli tosin tulkinnan varaista, mutta sitä voitiin pitää sellaisena mm. sillä perusteella, että paitsi sodan aikana antamaansa avustusta Hollanti oli useaan otteeseen avustanut kaupunkia puutarha-alan lahjoituksilla. Lahjoitusten vastaanoton oli katsottava edellyttävän, että kaupunki puolestaan voi ryhtyä vastaavanlaisiin taloudellisiin toimenpiteisiin Hollannin suhteen sen ahdingon aikana. Valtuusto päätti 8 ) Uudenmaan lääninhallitukselle annettavassa lausunnossa esittää, että valitus aiheettomana hylättäisiin. Kunnallisvaalit. Maistraatti oikeutettiin 9 ) ylittämään yleisen kunnallishallinnon pääluokan erinäisten hallintomenojen lukuun kuuluvalla tilillä Kunnallisvaalit olevaa määrärahaa 3 600 000 mk kunnallisvaaleissa tarvittavien vaalikorttien kirjoittamista ja painattamista ym. kustannuksia varten. Valtuusto päätti 10 ) muuttaa 19. 4. 1950 tekemäänsä päätöstä 11 ) kunnallisvaaleissa noudatettavasta äänestysalueiden jaosta siten, että eräät liian laajat äänestysalueet jaettiin kahteen osaan ja näihin uusiin äänestysalueisiin kuuluvat alueet määriteltiin tarkemmin. Valtuusto päätti 12 ) jakaa 93. äänestysalueen 93 a ja 93 b äänestysalueisiin; määrätä 93. äänestysaluetta varten valitun vaalilautakunnan toimimaan 93 a alueen vaalilautakuntana ja valita 93 b alueen vaalilautakuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja yhden jäsenen sekä kolme varajäsentä. Merkittiin tiedoksi 13 ) kunnallisen keskusvaalilautakunnan ilmoitus 4. ja 5. 10. toimitettujen kunnallisvaalien tuloksesta.!) Kvsto 7. 10. 648. 2 ) S:n 14. 1. 27. 3 ) S:n 2. 9. 545. 4 ) S:n 25. 2. 135. 5 ) S:n 11. 3. 236. 6 ) S:n 11. 2. 125, 22. 4. 289, Pp.jsto 17. 4. 8010. 7 ) Ks. v:n 1948 kunn. as. kok. s. 193. 8 ) Kvsto 2. 9. 512. 9 ) S n 6. 5. 362, 16. 12,899. 10 ) S:n 28. 1. 62, 11. 2. 102, kunn. as. kok. n:o 15. n ) Ks. v:n 1950 kert. I osan s. 100. 12 ) Kvsto 2. 9. 515, ks. s. 122. ls ) Kvsto 11. 11. 739.

12 1. Kaupunginvaltuusto Vaaliluetteloiden laatimistavan uudistamista koskeva aloite. Vt Modeen ym. ehdottivat tekemässään aloitteessa, että valmistettaisiin ehdotus vaaliluetteloiden laatimistavan uudistamiseksi sekä valtiollisia että kunnallisvaaleja varten siten, että Helsingissäkin samoin kuin eräissä muissa kaupungeissa voitaisiin siirtyä käsinkirjoitetuista vaaliluetteloista stanssatuilla henkilölevyillä painettuihin luetteloihin. Aloite lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. 2. Rahatointa koskevat asiat V:n 1952 tilit ja tilinpäätös. Kaupungin v:n 1952 tilinpäätös oli valmistunut ja merkittiin 2 ) tiedoksi seuraava ko. vuoden tulos: Mk Menosäästöt 775 480 342 Ylitulot 1 529 425 063 Tulot talousarvion ulkopuolella 61 148 235 2 366 053 640 Menoylitykset 1 114 661 081 Tulovajaukset 234 263 218 1 348 924 299 Vuoden tulos, ylijäämä 1 017 129 341 Varat nousivat 30 995 409 213 mk:aan ja velat 3 855 332 072 mk:aan. Rahoitustase osoitti vastaavaa 22 313 186 445 mk ja vastattavaa 21 296 057 104 mk, jolloin rahoitussäästöksi jäi 1 017 129 341 mk. Määrärahat. Seuraavia v:n 1952 määrärahoja sallittiin ylittää jäljempänä mainituin määrin:»velan kuoletus, Liitoskuntien lainat» tilillä olevaa määrärahaa 10 158 mk 3 ), Sekalaisten tulojen poistot ja palautukset siirtomäärärahaa 825 384 mk 4 ) sekä Korot ja lainakustannukset -pääluokan tilillä Tilapäisluoton korot olevaa siirtomäärärahaa 14. & milj. mk 5 ) ja lukuun»kurssitappiot, kustannukset ja poistot» kuuluvaa leima- ym.verojen määrärahaa 864 671 mk 5 ). Valtionavustusten lisäämistä koskeva aloite. Vt Saastamoisen ym. tekemässä aloitteessa ehdotettiin lähetettäväksi kirjelmä Kaupunkiliiton hallitukselle, missä tätä pyydettäisiin ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin kaupungille kuuluvien valtionavustusten lisäämiseksi. Aloite lähetettiin 6 ) kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin käyttörahaston määrän korottamista ja pitkäaikaisten lainojen hankkimista koskeva aloite. Vt Hakulinen ym. olivat tehneet aloitteen, jossa ehdotettiin, että kaupunginhallitus kiireellisesti valmistaisi esityksen valtuustolle käyttörahaston korottamiseksi riittävään summaan, niin että kaupungin maksuvalmius tulisi turvatuksi sekä että kaupunginhallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin selvittääkseen, mitä mahdollisuuksia kaupungilla olisi saada ulkomaista, pitkäaikaista lainaa, sen lisäksi olisi valtiovallan kanssa selvitettävä, mitä edellytyksiä olisi olemassa lainojen saamiseen Kansaneläkelaitokselta ja Postisäästöpankista. Aloite lähetettiin 7 ) kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kansaneläkelaitokselta päätettiin 8 ) ottaa 300 milj. mk:n suuruinen, puoleksi indeksiehtöinen laina, jonka kuoletusaika olisi 15 vuotta ja vuotuinen korko 2 y 2 % korkeampi kuin maan kahden suurimman liikepankin hyvittämä, kuuden kuukauden irtisanomisen varassa olevan talletustilin korko, kuitenkin vähintäin kuusi prosenttia. Indeksiehtoinen luoton osa korkoineen oli sidottu kotimaisten tavarain tukkuhintaindeksiin sillä tavalla kuin luotosta laadittavassa velkasitoumuksessa lähemmin määrätään. Valtuusto hyväksyi lainamäärän käytettäväksi kokonaisuudessaan sähkölaitoksen voimalaitoksiin ja sähköasemiin. Samalla valtuusto oikeutti kaupunginhallituksen heti ottamaan Kansaneläkelaitokselta 300 milj. mk:n suuruisen lyhytaikaisen luoton edellä mainituin ehdoin. Sisäasiainministeriö vahvisti 9 ) 17. 2. valtuuston päätöksen. Vakuutusyhtiöiltä otettava laina. Valtuusto päätti 10 ) ottaa Keskinäiseltä Henkivakuutusyhtiöltä Suomelta, Keskinäiseltä Henkivakuutusyhtiöltä Salamalta ja Keskinäi- Kvsto 25. 11. 834. 2 ) S:n 22. 4. 292.») S:n 11. 2, 116. 4 ) S:n 25. 2. 172. 5 ) S:n 1. 4. 271. 6 ) S:n 25. 11. 833. 7 ) S:n 28. 1. 93, ks. s. 122. 8 ) S:n 7. 1. 15. 9 ) S:n 11. 3. 184. 10 ) S:n 7. 1. 16.

13 1. Kaupunginvaltuusto seltä vakuutusyhtiöltä Eläke-Varmalta yhdessä 200 milj. mk:n suuruisen, puoleksi indeksiehtoisen luoton, korko 8 % ja maksuaika 15 vuotta, sekä hyväksyä lainamäärän käytettäväksi kokonaisuudessaan sähkölaitoksen voimalaitoksiin ja sähköasemiin. Sisäasiainministeriö vahvisti 1 ) valtuuston päätöksen helmikuun 17 p:nä. Postisäästöpankista päätettiin 2 ) ottaa 100 milj, mk:n suuruinen luotto, jonka maksuaika olisi korkeintaan kolme vuotta, sellaista korkoa vastaan, joka aina olisi 2 y 2 % korkeampi kuin maan kahden suurimman liikepankin hyvittämä talletuskorko sekä muutoin kaupunginhallituksen lähemmin hyväksymin ehdoin. Työllisyyslainan ottaminen vesijohtotöitä varten. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöltä päätettiin 3 ) ottaa 25 milj. mk:n suuruinen työllisyyslaina, jonka korko olisi 5 % ja kuoletusaika 20 vuotta, lähemmin sovittavin lainaehdoin. Lainamäärä hyväksyttiin käytettäväksi eräiden vesijohtotöiden työpalkka- ja kuljetuskustannusten suorittamiseen. Kaupunginhallitus oli jo ryhtynyt toimenpiteisiin ko. lainan ottamiseksi, valtuusto hyväksyi mainitun toimenpiteen. Sisäasiainministeriö vahvisti 4 ) 15. 5. valtuuston päätöksen. Asuntolainat. Valtuusto päätti 5 ) ottaa Herttoniemen kortteliin n:o 101 rakennettua vuokrataloryhmää varten valtiolta 71 milj. mk:n suuruisen lisäasuntolainan asuntolainojen, -takuiden ja -avustusten myöntämisestä 19. 1. 1950 annetussa valtioneuvoston päätöksessä mainituin ehdoin. Sisäasiainministeriö vahvisti 6 ) valtuuston päätöksen 7. 4. Käpylän kortteliin n:o 857 rakennettua vuokrataloryhmää varten päätettiin 7 ) ottaa 4 milj. mk:n suuruinen lisäasuntolaina edellä sanotussa valtioneuvoston päätöksessä mainituin ehdoin. Sisäasiainministeriö vahvisti 8 ) valtuuston päätöksen 27. 6. Omakotilainojen välittämistä varten omakotirakentajille ja yleishyödyllisille yhtymille päätettiin 9 ) ottaa asuntotuotantotoimikunnalta enintään 150 milj. mk:n suuruinen laina, jonka maksuaika olisi pitempi kuin 5 vuotta. Sisäasiainministeriö vahvisti 10 ) valtuuston päätöksen 23. 2. Vakuutusyhtiöiden kaupungille myöntämien lainojen indeksiehtojen tarkistaminen. Valtuuston mainittuja lainoja koskevassa päätöksessä oli indeksisuorituksiin nähden asetettu laskemisperusteeksi viimeksi ennen luoton nostamista virallisesti laskettu indeksiluku. Ko. lainoja vastaan oli kaupunki ennakkona nostanut tammi maaliskuun kuluessa mainituilta yhtiöiltä 10 50 milj. mk:n erissä yhteensä 150 milj. mk. Tällöin olisi ko. indeksiluku ollut laskettava erikseen kunkin ennakkona nostetun lainamäärän osalta. Vakuutusyhtiöiden taholta oli kuitenkin ilmoitettu, että yhtiöt haluavat asettaa indeksisuorituksien laskemisperusteeksi viime tammikuun indeksin, joka oli helmikuun indeksiä alhaisempi. Edelleen ilmoittivat yhtiöt asettavansa lainaehdoksi, että jos indeksi vastaisuudessa alenisi alle tammikuun indeksin, lainamäärä ei kuitenkaan alenisi alle alkuperäistä määräänsä. Kaupunginhallitus oli päättänyt allekirjoittaa velkakirjat edellä olevan mukaan tarkistettujen ehtojen mukaisesti ja valtuusto hyväksyi 11 ) toimenpiteen. Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi oli suorittaessaan kaupungille luoton viimeisenä eränä 50 milj. mk asettanut lainaehdoksi, että indeksisuorituksiin nähden sovellettaisiin valtuuston alkuperäistä päätöstä ja että laskuperusteeksi näin ollen otettaisiin viimeksi ennen luoton nostamista virallisesti laskettu indeksiluku eli maaliskuun indeksi. Myöskin tämän lainaerän osalta oli indeksin mahdollisen, vastaisuudessa tapahtuvan alenemisen varalta asetettu edellä mainittu ehto. Kaupunginhallitus oli päättänyt allekirjoittaa velkakirjan edellä olevan mukaisesti tarkistettuna. Valtuusto hyväksyi 12 ) mainitun toimenpiteen. Oy. Kasviöljyn osakkeiden merkitseminen. Valtuusto päätti 13 ) myöntää tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokan tililtä Edeltä arvaamattomia pääomamenoja varten 714 000 mk kiinteistölautakunnan käytettäväksi Oy. Kasviöljyn 100 osakkeen merkitsemistä varten. Asunto-Oy. Merimiehenkatu 12 -nimisen yhtiön osakkeiden ostamista varten myönnettiin 14 ) 13 662 000 mk ja v:n 1952 säästö, 5 842 350 mk, päätettiin 15 ) siirtää kertomusvuonna käytettäväksi. Lainan myöntäminen Oy. Abborfors Ab.-nimiselle yhtiölle. Yhtiölle päätettiin 16 ) myöntää 1 336 700 mk:n suuruinen koroton laina. Samalla valtuusto suostui siihen, että ko.!) Kvsto 11. 3. 184. 2 ) S:n 22. 4. 293. 3 ) S:n 22. 4. 294. ks. s. 123. 4 ) S:n3. 6. 415. 5 ) S:n 11. 3. 187. 6 ) S:n 6. 5. 330. 7 ) S:n 3. 6. 424. 8 ) S:n 2. 9. 504. 9 ) S:n 28. 1. 64. 10 ) S:n 1. 4. 243. 1. 4. 252, ks. s. 123. 12 ) S:n 6. 5. 341, ks. s. 123. 13 ) S:n 6. 5. 353. 14 ) S:n 16. 12. 886. 15 ) S:n 25. 2. 168. 16 ) S:n 14. 1. 28.

14 1. Kaupunginvaltuusto laina samoin kuin valtuuston 31. 5. 1950 myöntämä laina siirretään yhtiön verovarausrahastoon. Lisäksi päätettiin myöntää tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokan tililtä Edeltä arvaamattomia pääomamenoja varten 1 336 700 mk lainan ja 40 100 mk leimaveron suorittamista varten. Lainan myöntäminen Saalem Lähetykselle vanhainkodin kunnostamiseksi. Valtuusto myönsisaalem Lähetys -nimiselle uskonnolliselle yhdyskunnalle 2 milj. mk:n suuruisen lainan, jonka korko oli 2 %, käytettäväksi vanhainkodin kunnostamiseen Helsingin pitäjän Hämeenkylässä sijaitsevalle Annero-nimiselle tilalle RN 3 40 edellyttäen, että lainaa kuoletetaan vuosittain vähintään 100 000 mk, että lainan takaisin maksamisen vakuudeksi luovutetaan vähintään 2 milj. mk:n määräinen ja parhaimmin etuoikeuksin mainittuun kiinteistöön kiinnitetty haltijavelkakirja ja että vanhainkodin asukkaista ainakin 75 % on helsinkiläisiä vanhuksia. Samalla valtuusto myönsi tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokan käyttövaroistaan Edeltä arvaamattomia pääomamenoja varten 2 milj. mk mainitun lainan suorittamiseen sen jälkeen kun vanhainkodin rakennuslupa ja rakennustöiden aloittamislupa oli myönnetty. Helsingin Puhelinyhdistykselle myönnetty laina. Valtuusto oikeutti 2 ) kaupunginhallituksen ylittämään tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokan ao. tilillä olevaa määrärahaa 3.2 9 milj. mk lainan antamista varten Helsingin Puhelinyhdistykselle, laina-aika 10 vuotta, korko 6 %, sekä saman pääluokan vastaavalla tilillä olevaa määrärahaa 600 000 mk 10 uuden puhelinosuuden lunastamista varten myöntäen samalla tarvittavan määrärahan asennus- ym. kustannuksia varten uuden puhelinvaihteen järjestämiseksi Marian sairaalaan. V:n 1952 em. tilillä Lainojen myöntäminen olevaa siirtomäärärahaa sallittiin 3 ) ylittää 200 000 mk. Lauttasaaren yhteiskoululle myönnetty laina. Valtuusto myönsi 4 ) yleisen kunnallishallinnon pääluokan tililtä»kaupunginvaltuuston yleiset käyttövarat» Lauttasaaren yhteiskoulun kannatusyhdistykselle 3 milj. mk:n suuruisen, indeksiin sidotun, korottoman lainan niin pitkäksi aikaa kuin yhdistyksen tontilla n:o 5 ja 6 korttelissa n:o 31107 ylläpidetään oppikoulua sekä sillä ehdolla, että hakija ilmoittaa olevansa valittamatta sellaisesta asemakaavan muutoksesta, jolla tontit n:o 5 ja 6 yhdistetään. Helsingin yksityinen keskikoulu oy :n rakennuslainan takaaminen. Valtuusto oikeutti 5 ) kaupunginhallituksen, rakennusyrityksen taloudellisen pohjan tutkimisen jälkeen, antamaan kaupungin täytetakauksen mainitun koulun tontille n:o 12 Kuusitien varrella rakennettavan koulutalon enintään 50 milj. mk:aan nousevien rakennuslainojen korkoineen takaisinmaksamisesta sillä ehdolla, että valtio osallistuu koulurakennuksen rakennuslainojen korkojen suorittamiseen, sekä että taattava laina kiinnitetään koulukiinteistöön kaupunginhallituksen hyväksymin etuoikeuksin. Sisäasiainministeriö vahvisti 6 ) valtuuston päätöksen huhtikuun 20 p:nä. Karjalan yhteiskouluosakeyhtiön rakennuslainan takaaminen. Kaupunginhallitus oikeutettiin 7 ) antamaan kaupungin täytetakaus Karjalan yhteiskouluosakeyhtiön Ruskeasuon kortteliin n:o 720 muodostettavalle tontille rakennettavan koulutalon enintään 80 milj. mk:aan nousevien rakennuslainojen ja niiden korkojen takaisin maksamisesta sillä ehdolla, että valtio osallistuu koulurakennuksen rakennuslainojen korkojen suorittamiseen sekä että taattava laina kiinnitetään koulukiinteistöön kaupunginhallituksen hyväksymin etuoikeuksin. Sisäasiainministeriö vahvisti 8 ) valtuuston päätöksen elokuun 10 p:nä. V:n 1954 talousarvio. Talousarvioehdotusta laadittaessa oli pyritty mahdollisimman suureen säästäväisyyteen, toisaalta koetettiin kuitenkin välttää sellaista menojen supistamista, joka johtaisi kaupungin luonnollisen kehityksen pysähtymiseen. Menopuoli päättyi 21 814 milj. mk:aan, jolloin vähennystä kertomusvuoden talousarvioon verraten oli 5 787 milj. mk. Valtuuston päätöksen mukaisesti oli liikelaitosten poistot sekä korot v:n 1954 talousarviossa laskettu korotettujen arvojen perusteella, mikä jo aiheutti 655 milj. mk:n lisäyksen menopuolelle. Myöskin tilitysvuokrien osalta suoritettiin eräitä tarkistuksia. Edelleen merkittiin työttömyyden lieventämiseen tarkoitettuihin töihin 350 milj. mk, vastaavan määrärahan oltua kertomusvuoden talousarviossa vain 51 milj. mk, mutta tultua ylitetyksi n. 300 milj. mk.!) Kvsto 2. 9. 548. 2 ) Kvsto 2. 9. 559, ks. s. 107. 3 ) S:n 11. 2. 116. 4 ) S:n 7. 10. 656. 5 ) S:n 11. 3. 200. ks. s. 127. 6 ) S:n 6. 5. 331. 7 ) S:n 15. 6. 479, ks. s. 185. 8 ) S:n 2. 9. 503.

15 1. Kaupunginvaltuusto Kunnallisverotuksella koottava määrä oli kertomusvuoden talousarvion mukaan 14 614 634 766 mk, sen sijaan v. 1954 vain 12 448 200 000 mk, joten vähennys oli 2 166 434 766 mk eli 14.8 %. Varsinaiset menot osoittivat 773 223 565 mk:n muodollista lisäystä. Paitsi liikelaitosten käyttöomaisuuden arvon korotuksista sekä kohonneista tilitysvuokrista, jotka yleensä kaikissa uusissa rakennuksissa määrättiin kannattavaisuuslaskelmien perusteella, aiheutui menojen lisäys mm. vakinaisten viranhaltijain palkkamenojen kohdalla lähinnä siitä, että kaupunginvaltuusto oli kertomusvuoden aikana perustanut 321 uutta virkaa sekä lakkauttanut 98 virkaa. Tilapäisten viranhaltijain palkkamenojen lisäys oli 10 milj. mk, mikä aiheutui ko. viranhaltijain lukumäärän lisääntymisestä. Avustusmäärärahojen jakoa harkitessaan kaupunginhallitus oli kiinnittänyt huomiota siihen, että avustettavien järjestöjen ja laitosten tukeminen oli yleensä kaupungin kannalta edullisempaa kuin näiden harjoittaman toiminnan ottaminen kaupungin haltuun. Pääpiirteittäin avustusmäärät oli pysytetty ennallaan, ainoastaan esikaupunkien oppikoulujen avustukset oli esitetty alennettaviksi 10 % entisestään. Uutena avustuksena myönnettiin 2 milj. mk eräiden järjestöjen suorittaman vanhusten kodinhoitotoiminnan tukemiseen. Huomattavin lisäys varsinaisissa menoissa tapahtui huoltotoimen ja opetustoimen kohdalla. Edellisten menojen lisäys oli n. 240 milj. mk. Tämä johtui lähinnä varsinaisten avunsaajien määrän suurenemisesta sekä sairaanhoitomaksujen korotuksista 1 ). Opetustoimen menojen 200 milj. mk:n suuruinen lisäys aiheutui pääasiassa siitä, että suomenkielisten kansakoulujen oppilasmäärä oli kasvanut 24 351:stä edellisenä vuonna 27 129:ään kertomusvuonna. Liikennelaitoksen tappion suureneminen 427 milj. mk:ksi edellisen vuoden 320 milj. mk:sta johtui yksinomaan edellä mainitusta käyttöomaisuuden arvon korotuksesta. Kaikki teollisuuslaitokset tuottivat v:n 1954 talousarvioehdotuksen mukaan jonkin verran ylijäämää. Sen jälkeen kun vesimaksut oli vapautettu hintasäännöstelystä 2 ), oli kaupunginhallitus pitänyt selvänä, että nämä korotettaisiin kaupunginvaltuuston jo 10. 12. 1952 hyväksymän taksan pohjalla, jota sosiaaliministeriö ei kuitenkaan silloin ollut vahvistanut. Kaupungin korko- ja lainakustannukset olivat lisääntyneet n. 34 milj. mk sekä lainoista suoritettavat kuoletuserät n. 90 milj. mk. Lisäykset johtuivat lähinnä kaupungin kertomusvuonna ottamista sekä suunnitelluista uusista lainoista. Kunnallisverojen poistoja varten oli esitetty vain 400 milj. mk, mikä merkitsi sitä, että poistovaroihin tuli jäämään arviolta n. 250 milj. mk:n vajaus. Varauksena siirtoa varten verontasausrahastoon oli merkitty n. 560 milj. mk. Kaupunginhallitus oli nim. edellyttänyt 3 ), että valtio suorittaisi veroennakkojen tilityksen 100 %:n mukaan. Ja koska v:n 1954 talousarvioehdotusta oli supistettu siinä määrin, että ennakkoerien yhteismäärä ko. tavalla laskettuna tulisi suuremmaksi kuin koko kunnallisverotuksella koottava määrä, oli ko. erotus, eli 559.8 5 milj. mk, päätetty varata siirtoa varten verontasausrahastoon, koska sitä ei muulla tavoin laskelmassa voitu ottaa huomioon. Lauta- ja johtokuntien esityksiin pääomamenojen kohdalla tehtiin 2. e miljardin mk:n supistukset, koska pyrittiin erittäin suureen säästäväisyyteen ja noudattamaan sitä yleistä mielipidettä, ettei verorasitusta enää olisi lisättävä, vaikkakin täten jouduttiin siirtämään tuonnemmaksi monien tärkeiksi tunnustettujen rakennussuunnitelmien toteuttaminen. Talousarvioehdotuksen mukaan pääomamenojen pääluokkien yhteissumma nousi 7 210 milj. mk:aan, mikä merkitsi n. 869 milj. mk:n eli 10. s %:n vähennystä kertomusvuoteen verraten. Ellei siirtoa käyttörahastoon ja lisäystä työttömyysmäärärahoihin oteta huomioon, teki vähennys ko. pääluokkien osalta n. 1 672 milj. mk eli 20.i %. Sen sijaan lauta-, ja johtokuntien esittämissä menoissa saatettiin muiden pääluokkien osalta tehdä supistuksia vain n. 600 milj. mk, koska suuri osa näistä menoista oli sidottuja. Virastojen ja laitosten tarverahoja oli pitänyt korottaa, mikäli niihin sisältyi liikennelaitoksen vuosilippujen hankkiminen, koska näiden hinta oli kohonnut 15 000 mk:sta 20 000 mk:aan 4 ). Sen sijaan oli lauta- ja johtokuntien palkkiomenot kauttaaltaan supistuneet sen takia, että valtuuston päätöksen 5 ) mukaisesti luottamusmiesten palkkiot maksettiin väliaikaisesti 10 % alennettuina v. 1954.!) Ks. kunn. as. kok. n:o 111. 2 ) Ks. s. 180. 3 ) Ks. s. 130. 4 ) Khs 17. 9. 2 213. 5 ) Kvsto 7. 10. 650, ks. s. 8.

16 1. Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus oli tietoinen siitä, että useilla aloilla oli olemassa sellaisia puutteita, joiden poistaminen olisi suotavaa, niinpä esim. tilanpuute kaupungin kansakouluissa oli erittäin suuri, vaikea asuntopula vallitsi edelleen ja vanhusten suhteellisen lukumäärän lisääntyminen edellytti uusien vanhainkoti- ja sairaanhoitopaikkojen lisäämistä jne. Mutta oli myös otettava huomioon, että kaupungin teknillisetkin mahdollisuudet erityisesti talorakennusalan suunnitelmien toteuttamiseksi olivat rajoitetut siksi, että rakennustoimistolla ei ollut riittävästi arkkitehti- ja insinöörit yö voimaa. Teknillisen henkilökuntansa johdolla saattoi rakennustoimisto järjestää töitä n. 900 työntekijälle, mikä vastasi n. 1 miljardin mk:n uudisrakennusmäärää. Edellisten vuosien rakennussuunnitelmien toteuttamista oli usein jouduttu siirtämään tuonnemmaksi, mikä puolestaan valtavan väestönkasvun ohella oli saanut aikaan melkoisen vajauksen kaupungin rakennus- sekä muussakin sijoitustoiminnassa. Kuitenkin oli osa kertomusvuoden ja edellisten vuosien talousarvioihin rakennustöitä varten merkityistä määrärahoista jäänyt käyttämättä sen vuoksi, että suunnitelmien toteuttaminen oli kohdannut vaikeuksia. Arviointien mukaan siirtyi tuloa tuottamattomiin pääomamenoihin myönnetyistä siirtomäärärahoista käyttämättöminä v:een 1954 n. 940 milj. mk, vastaavan luvun ollessa tuloa tuottavien pääomamenojen osalta n. 350 milj. mk. Käyttämättömät siirtomäärärahat osoittivat kuitenkin melkoista vähennystä kertomusvuoteen verrattuna ja lisäksi oli huomattava, että kirjanpidon mukaan käyttämättömät määrärahat todellisuudessa jo suurelta osalta olivat käytetyt tai ainakin sidotut osoitettuihin tarkoituksiinsa. Satamien rakennustöitä ja laitteita varten oli esitetty 540 milj. mk. Suurin osa menoista aiheutui Sörnäisten sataman laajentamisesta kaupungin teollisuuslaitosten tarvetta vastaavaksi n. 125 milj. mk ja Eteläsataman rakennusten rakentamisesta n. 200 milj. mk, Katajanokan laituria varten siirtyi v:sta 1952 200 milj. mk; Teollisuuslaitosten uudistöihin ja laitteisiin esitettiin myönnettäväksi n. 1 370 milj. mk, josta 700 milj. mk oli tarkoitettu voimalaitosten ja sähköasemien rakennustöiden jatkamiseen. Liikennelaitoksen rakennustöitä ja uudishankintoja varten oli merkitty vain 600 milj. mk:n määräraha, josta 378 milj. mk uusien vaunujen hankintaan. Kaikkiaan olivat liikennelaitoksen menot tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokassa supistuneet 603 milj. mk:aan 1 104 milj. mk:sta v. 1953. Asuntorakennustoiminnan tukemiseen oli merkitty kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaan 1 000 milj. mk, mutta valtuusto korotti sen 1 125 milj. mk:aan. Tästä tarvittiin kuitenkin n. 550 milj. mk keskeneräisten rakennusohjelmien loppuun saattamiseen ja n. 220 milj. mk rintamamiesten kerrostalorakennustoimintaan, joten muihin tarkoituksiin käytettäväksi jäi melko vähäinen määrä. Tosin talousarvioehdotukseen sisältyi eräitä muita määrärahoja, jotka osaltaan olivat omiaan lieventämään asuntopulaa, tällaisia olivat esim. Maunulaan rakennettavia vanhusten asuntoloita varten ehdotettu 82.5 milj. mk ja Kivelän sairaalan asuntoloita varten tarkoitettu 120 milj. mk sekä kunnalliskodin rakenteilla olevia henkilökunnan asuntoloita varten varattu 140 milj. mk. Kansakoulujen erittäin ankaran tilanpuutteen huomioon ottaen kaupunginhallitus oli ehdottanut, korottaen 20 milj. mk:lla yleisten töiden lautakunnan esittämää määrärahaa, kansakoulujen rakentamiseen myönnettäväksi n. 373 milj. mk, mikä tarvittaisiin rakenteilla olevien tai kertomusvuonna aloitettavien koulurakennusten loppuun saattamiseen. V. 1954 oli tarkoitus aloittaa vain yhden, nim. Etu-Töölön kansakoulun rakentaminen. Sairaalain suuresta laajentamistarpeesta huolimatta oli kaupunginhallitus esittänyt lastensairaalan rakennussuunnitelman toteuttamisen siirtämistä myöhempään ajankohtaan. Valtuusto myönsi kuitenkin talousarvion hyväksyessään 60 milj. mk lastensairaalan rakennustyön jatkamiseen. Mielisairaanhoidon alalla vallitsevan erittäin vaikean tilanteen vuoksi pidettiin välttämättömänä uuden hallinto-, hoito- ja asuntolarakennuksen rakentamista Nikkilän sairaalaan, mihin tarkoitukseen varattiin 50 milj. mk. Huoltotoimen rakennusten osalta oli kaupunginhallitus esittänyt myönnettäväksi vain 140 milj. mk uusia henkilökunnan asuntoloita varten Koskelan kunnalliskodissa sekä 102. s milj. mk kunnalliskodin nykyisten rakennusten muuttamiseksi kroonisten sairaiden hoitolaksi. Jälkimmäisen summan valtuusto kuitenkin korotti 132.5 milj. mk:aan. Uusien siirtolapuutarhojen perustaminen oli kokonaan pitänyt jättää toistaiseksi. Kaupungin käyttörahaston pääoma, n. 557 milj. mk, oli kaupungin kassatoimintaan verraten sangen vaatimaton ja osoittautunut riittämättömäksi turvaamaan kaupungin maksuvalmiutta. Jo v. 1951 oli komitea, jonka tehtävänä oli mm. tämän kysymyksen har-