Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %
Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset (värikalliot) Ämmän Ruukki K. J. Ståhlbergin syntymäkotikunta Talvisota raskaat menetykset kunnian taistelut Ryysyrannan Jooseppi Ilmari Kianto (Iki-Kianto)
Kulttuuria Reijo Kelan Hiljainen kansa Teatteri Retikka! - Suomussalmen Näyttämöyhdistys perustettu 28.5.1985 - Uusi teatteritalo valmistui syksyllä 2010
Luontoa! VIRKISTÄYTYMISMAHDOLLISUUDET Hyvät metsästys- ja kalastusalueet ELÄIMET Upeat retkeilyalueet ja kelkkailurat Hirvet, porot, karhut, sudet, ilvekset, ahmat jne. SAMOILUA Hossan erämaat Martinselkonen
Suomussalmen kyläparlamentti Järjestetty vuodesta 2003, kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Tehtävänä toimia luontevana keskustelu- ja vaikuttamisfoorumina kylien asukkaille, kunnan viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. Syksyllä 2014 ensimmäistä kertaa eräänlaisen asukasillan muodossa, tulevaisuusasioita ryhmissä pohtien (miten palvelut järjestetään vuonna 2020?) Mukana seuraavat kylät: Haukila-Puras kyläyhdistys, Jumaliskylä-Kerälä ky, Kiannan Kyläseura, Korpelan ky, Myllylahden ky, Näljänkäseura, Näätälän ky, Pesiön ky, Piispajärvi-seura, Pyhäkylä-seura, Raatteen ky, Ruhtinansalmen ky, Saarikylän Kyläseura, Selkosten Kyläseura, Suomussalmen Kirkonkylän ky, Vaaranniva ky, Vuokin ky, Vääkiön Yhteistyö.
Suomussalmen kyläparlamentissa pohdittiin muun muassa sitä, kuinka palvelut toimivat eri kylillä. Tilojen puute huolenaiheena Ylä-Kainuu Julkaistu 28.11.2014 klo 15:08 (Marjut lehto) Kyläparlamentti: Asukkaat toivovat kokoontumispaikkoja ja palveluiden pysymistä kunnossa. Hajallaan-kokeilun tavoitteena on viedä palvelut ihmisten luokse. Suomussalmen kyläparlamentti kokoontui ensimmäistä kertaa uudella tavalla neljään eri teemaan kiedottuna. Osallistujat pohtivat ryhmissä kylien tarpeita, listaavat hyviä asioita ja tuovat mahdolliset epäkohdat esille, Kainuun kyläteemaohjelman projektipäällikkö Kalle Nieminen totesi. Vuoden toinen, kesäaikana järjestettävä kyläparlamentti, tullaan puolestaan järjestämään vuorotellen eri kylissä, vapaamuotoisena keskustelutilaisuutena. Tähtäimenämme on se, miten asioiden tulisi olla vuonna 2020, kyläteemaohjelman koordinaattori Tarja Lukkari selvitti. Kyläparlamentin ryhmätyöpajojen teemoina olivat haja-asutusalueen yritystoiminta; laajan skaalan palvelut, kuten koulutus ja kulttuuri; toimiva infra, ympäristö, kaavoitukset, tiestö ja tietoliikenne sekä lähidemokratia ja järjestötoiminta. Palveluita pohdittaessa, asukkaiden huolenaiheeksi nousi erityisesti kokoontumistilojen puute. Kun kouluja on myyty, myös kyläläisten tapaamispaikat ovat vähentyneet, eikä kansalaisopiston piireillekään löydy sopivia tiloja, Lukkari tiivisti vetämänsä ryhmän ajatuksia. Kyläläisten toiveena on, että kyläkaupat pystyisivät jatkamaan toimintaansa ja sosiaalija terveyspalvelut olisivat kunnossa. Heille olisi myös tärkeää, että valokuitua voitaisiin hyödyntää palveluiden tuottamisessa, kuten kielten opiskelussa ja liikuntaryhmissä. Kyläparlamentissa nousi esiin ajatus, että Suomussalmen kyläyhdistykset voisivat yhdistää voimiaan, ja olisi esimerkiksi neljä vahvaa yhdistystä, jotka pitäisivät huolen lähidemokratiasta. Suomussalmen kunta on eräänlainen edelläkävijä tulevassa Hajallaan-kokeilussa, jonka tarkoituksena on parantaa muun muassa sosiaali-, terveys-, kauppa- ja asiointipalvelujen saavutettavuutta, yhdessä liikenneministeriön ja destian kanssa. Tavoitteenamme on, että syrjäisillä seuduilla asuvat ikäihmiset pystyisivät asumaan kotona useita vuosia pidempään viemällä palvelut (myös lumityö, polttopuut jne) heidän luokseen, maaseutusihteeri Ilmari Schepel sanoi. Tämä on mahdollista yhdistämällä kaikki kokeilualueella tapahtuvat ammattiajot älypuhelimensovelluksen avulla. Aluksi Koillis-Suomussalmen alueella toteutettava kokeilu laajenisi onnistuessaan koko kunnan alueelle. Kyse on valtakunnallisesta pilottihankkeesta. Ruhtinansalmen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Eero Seppänen esitti kyläparlamentissa ajatuksen, että Hajallaan-kokeilun puitteissa voitaisiin järjestää myös syrjäkylien koululaisille etäpäivä. Koulumatkat ovat pitkiä, ja etäpäivä onnistuisi valokuituyhteyden avulla, kuten vaikkapa kylätalon etälääkärikin esimerkiksi kaksi kertaa kuussa.