LÄNSI-SUOMEN PÄÄTÖKSET YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nrot 1) 121/2009/4 2) 122/2009/4 Helsinki 3) 123/2009/4 4) 124/2009/4 5) 125/2009/4 6) 126/2009/4 7) 127/2009/4 Dnrot 1) LSY-2009-Y-114 2) LSY-2009-Y-115 3) LSY-2009-Y-116 4) LSY-2009-Y-117 5) LSY-2009-Y-118 6) LSY-2009-Y-119 7) LSY-2009-Y-120 Annettu julkipanon jälkeen 23.12.2009 ASIA HAKIJAT Oikaisuvaatimukset, jotka koskevat Pirkanmaan ympäristökeskuksen 23.3.2009 hyväksymää Tavase Oy:n tekopohjavesihankkeen tutkimuslupien tarkkailusuunnitelmaa, Pälkäne 1) Virpi Pohjola ja Kalle Hakalehto 2) Heikki Mäljä 3) Petri Saario 4) Pälkäneen kunnan ympäristölautakunta 5) Pälkäneen seurakunta 6) Pälkäneen kunta 7) Matti Norokorpi TUTKIMUSLUPIA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 19.5.2006 antamallaan päätöksellä nro 56/2006/4 myöntänyt Tavase Oy:lle luvat suunniteltua tekopohjavesihanketta varten Isokankaalla ja Syrjänharjussa Pälkäneen kunnassa suoritettaviin 9.5.2005 päivätyssä hakemuksessa ja sen liitteissä tarkoitettuihin seuraaviin tutkimuksiin: 1. Kaivonpaikkatutkimuksiin tutkimusalueella 3, 2. Kairauksiin, havaintoputkien asentamiseen ja pitämiseen sekä virtaamamittauksiin tutkimusalueella 3,
2 3. Imeytys- ja merkkiainekokeisiin imeytysalueella 4, 4. Keiniänrannan stabiliteettitarkasteluun ja 5. Keiniänrannan Natura -alueen kasvillisuusseurantaan. Tutkimuksia suorittaessaan on luvan saajalla oikeus liikkua toisen alueella siltä osin kuin se on tutkimusten suorittamiseksi välttämätöntä. Ympäristölupavirasto on myös myöntänyt Tavase Oy:lle luvan aloittaa tutkimusten toteuttamista tarkoittavat työt ja töiden suorittamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus on 25.7.2006 antamallaan päätöksellä nro 06/0185/2 määrännyt, ettei ympäristölupaviraston päätöstä saa panna täytäntöön ratkaisun kohdissa 1 4 mainittujen tutkimusten osalta ja että mahdollisesti jo aloitetut työt on noilta osin heti keskeytettävä. Täytäntöönpanokielto on voimassa, kunnes asia on hallintooikeudessa ratkaistu tai asiassa toisin määrätään. Vaasan hallinto-oikeus on 13.9.2006 antamallaan päätöksellä nro 06/0273/4 muuttanut 25.7.2006 antamaansa töidenaloittamislupaa koskevaa täytäntöönpanon kieltopäätöstä siten, että Tavase Oy saa aloittaa työt ennen valituksenalaisen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista siltä osin kuin kysymys on: - Kaivonpaikkatutkimuksista tutkimusalueella 3, - Kairauksista, havaintoputkien asentamisesta ja pitämisestä sekä virtaamamittauksista tutkimusalueella 3, - Keiniänrannan stabiliteettitarkastelusta ja - Keiniänrannan Natura-alueen kasvillisuusseurannasta. Hallinto-oikeuden aiemmin määräämä täytäntöönpanokielto on jäänyt edelleen voimaan imeytys- ja merkkiainekokeiden osalta imeytysalueella 4. Vaasan hallinto-oikeus on 31.1.2007 antamallaan päätöksellä nro 07/0037/1 muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräyksiä 3 ja 5. Lisäksi hallinto-oikeus on kumonnut 13.9.2006 antamansa välipäätöksen ja saattanut voimaan ympäristölupaviraston myöntämän töidenaloittamisluvan, kuitenkin niin, että luvan saajan tulee noudattaa tutkimuslupapäätöstä hallinto-oikeuden muuttamassa muodossa. Korkein hallinto-oikeus on 23.5.2008 antamallaan päätöksellä taltionumero 1289 pysyttänyt Vaasan hallinto-oikeuden 31.1.2007 antaman päätöksen lopputuloksen. Voimassa olevat lupamääräykset 1) 4) kuuluvat seuraavasti:
3 1) Toimenpiteet on pyrittävä suorittamaan siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuvat vahingot ja haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Toimenpiteistä on ilmoitettava etukäteen kyseisen kohteen omistajille ja haltijoille sekä pyrittävä sopimaan näiden kanssa kokeen yksityiskohtaisesta suorittamisesta. 2) Keiniänrannan kasvillisuusseurannassa seurantakoealojen koon on oltava 20 x 20 m ja niillä on määriteltävä kasvillisuustyyppien lisäksi myös luontotyyppien edustavuus, rakenne ja toiminta sekä arvioitava puuston pohjapinta-ala ja latvuspeittävyys. Alueelta saa kaataa tervaleppiä vain, jos asiasta on etukäteen sovittu Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa. Luvan saajalla on oikeus vähäisessä määrin poiketa hakemuksessa esitetyistä tutkimussuunnitelmista edellyttäen, ettei kenellekään aiheuteta tarpeetonta vahinkoa ja asiasta ilmoitetaan etukäteen alueen omistajalle ja Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 3) Tutkimusten toteuttamisjärjestys on valittava siten, että kokeista aiheutuvat haitalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Imeytys- ja merkkiainekoe on toteutettava vasta viimeisenä ja käynnistettävä asteittain lisäten imeytettävää vesimäärää vähitellen. Ennen merkkiainekokeen tekemistä on merkkiaineesta pyydettävä sosiaali- ja terveysministeriön lausunto, joka on toimitettava tiedoksi Pälkäneen kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Mikäli imeytys- ja merkkiainekokeesta ilmenee odottamattomia haitallisia vaikutuksia, on koejärjestelyä muutettava haittojen pienentämiseksi esimerkiksi imeytettävää vesimäärää tai syötettävää merkkiainetta vähentämällä sekä ilmoitettava asiasta Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Tarvittaessa on koe keskeytettävä kokonaan. 4) Luvan saajan on tarkkailtava tutkimusten vaikutuksia ympäristöön, erityisesti pohjaveden määrään ja laatuun sekä Keiniänrannan Natura-alueeseen Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulee sisältää myös Kinnalan vedenottamon tarkkailu. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on esitettävä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailut on aloitettava ympäristökeskuksen edellyttämästä ajankohdasta lähtien hyvissä ajoin ennen tutkimusten aloittamista. Tarkkailujen tulokset on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille niiden edellyttämällä tavalla sekä pyynnöstä niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen.
4 PÄÄTÖS, JOHON VAADITAAN OIKAISUA Pirkanmaan ympäristökeskus on 23.3.2009 antamallaan päätöksellä dnro 1998V0008-119 hyväksynyt Pälkäneen kunnassa Isokankaalla ja Syrjänharjulla tekopohjavesihanketta varten tehtävien tutkimusten vaikutusten tarkkailusuunnitelman. Ympäristökeskus on päätöksessään hyväksynyt Tavase Oy:n 22.10.2008 toimittaman päivitetyn ehdotuksen tarkkailusuunnitelmaksi eräin muutoksin ja tarkennuksin. Hyväksymispäätös sisältää seuraavat tarkkailu- ja raportointimääräykset: 1 Ennakkotarkkailu on aloitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen imeytyskokeen aloittamista. Tämän päätöksen mukainen tarkkailu voidaan aloittaa mahdollisesta päätöstä koskevasta muutoksenhausta huolimatta. 2 Yksityiskaivojen, vedenottokaivojen ja havaintoputkien pohjaveden pinnan ja laadun tarkkailua on tehtävä tarkkailusuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Ennen kokeen alkua alueella on tehtävä kaivokartoitus. Kartoituksessa mahdollisesti löytyvät uudet kaivot on otettava mukaan tarkkailuohjelmaan. Tarkkailukäynneistä on ilmoitettava erikseen kullekin kaivonomistajalle. Tarkkailukäynnit on suoritettava siten, että tarkkailusta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä kaivojen tai kiinteistöjen omistajille. 3 Näytteenottajilla tulee olla sertifiointi ja analyysit tulee tehdä akkreditoidussa laboratoriossa. Jodidipitoisuuden määritykset voidaan tehdä tarkkailusuunnitelmassa esitetyssä laboratoriossa. 4 Painumaseurantaa on tehtävä tarkkailusuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Tarkkailusuunnitelmassa esitettyihin seurantakohteisiin on lisättävä kiinteistöllä Jukola 1:352 (om. AA) sijaitseva talo. 5 Virtaamamittauksia on tehtävä tarkkailusuunnitelmassa esitetyllä tavalla. BB:n omistamilla kiinteistöillä (Päivärinta Rno 2:18 ja 2:16) sijaitseva mittauspiste on jätettävä pois tarkkailuohjelmasta. Mittapatojen kunto ja toiminta on tarkistettava ennen tarkkailun aloittamista. 6 Keiniänrannan kasvillisuusseurantaa on tehtävä tutkimusten vaikutusten tarkkailun aikana tutkimusluvan edellyttämällä
5 tavalla. Kokeita edeltävän ajan ja tarkkailun aikaiset kasvillisuusseurannan tulokset on raportoitava tarkkailun loppuraportin yhteydessä. 7 Imeytysalueen kasvillisuutta on seurattava tarkkailusuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Imeytysalueella havaittavaa lammikoitumista on seurattava valokuvaamalla. 8 Imeytys- ja merkkiainekokeen aikana on toimitettava kerran kuukaudessa raportti tarkkailusta Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Pälkäneen kunnan ympäristölautakunnalle. Raportti on toimitettava sekä kirjallisena että sähköisenä. 9 Tarkkailun loppuraportti on toimitettava viimeistään 2 kuukauden kuluttua jälkiseurannan päättymisestä Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Pälkäneen kunnan ympäristölautakunnalle. 10 Seurannassa olevien yksityisten kaivojen ja painumaseurannassa olevien kiinteistöjen omistajille on toimitettava mittaustiedot yhden kerran ennakkotarkkailun lopussa ennen imeytyskokeen aloittamista, 2 kuukauden välein imeytys- ja merkkiainekokeen aikana ja kerran ennen kokeen jälkitarkkailun lopettamista. Yksityiskaivojen tuloksista on ilmoitettava välittömästi kaivon omistajalle ja terveysviranomaiselle, mikäli tulokset ylittävät sosiaali- ja terveysministeriön asettamat talousveden laatuvaatimukset tai jodidipitoisuus ylittää 70 µg/l. Painumaseurannassa havaitusta rakennuksen painumasta on ilmoitettava välittömästi kiinteistön omistajalle. 11 Kinnalan vedenottamolta otettavien näytteiden tulokset on toimitettava Pälkäneen kunnan terveysviranomaiselle. Kinnalan vedenottamolta otettavien näytteiden normaalista poikkeavista tuloksista on ilmoitettava välittömästi Pälkäneen kunnan terveysviranomaiselle. 12 Imeytysalueelta mahdollisesti ravinnoksi käytettävistä marjoista ja sienistä on mitattava jodidipitoisuus Pälkäneen kunnan elintarviketurvallisuuden valvonnasta vastaavan viranomaisen ohjeen mukaisesti. Samanaikaisesti on otettava vertailunäytteet imeytysalueen ulkopuolelta. Marjojen ja sienten jodidipitoisuudesta on toimitettava raportti Pälkäneen kunnan terveysviranomaiselle, Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Pälkäneen kunnan ympäristölautakunnalle.
6 13 Tarkkailussa ilmenevistä poikkeavista tuloksista tulee ilmoittaa välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Pälkäneen kunnan ympäristölautakunnalle. Poikkeavia tuloksia ovat pohjaveden merkittävästi arvioidusta poikkeava tai haitallinen virtaaminen tai pinnan nousu, jodidin korkea pitoisuusarvo pohjavedessä tai kaivossa, rakennuksen painuminen tai muu ennalta arvaamaton muutos tarkkailuun kuuluvalla havaintokohteella. 14 Yleiseen jakeluun tarkoitettu raportti on esitettävä tarkkailun aikana Tavase Oy:n Internet-sivuilla. Raportti on päivitettävä kuukausittain. Raportissa on esitettävä keskeiset tulokset ainakin pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun muutoksista, virtaamamittauksista ja painumaseurannasta. OIKAISUVAATIMUKSET 1) Virpi Pohjola (Etukulma RN:o 1:57, Taustiala, Pälkäne) ja Kalle Hakalehto (Joenkallio II RN:o 4:8, Onkkaala, Pälkäne) ovat vaatineet tarkkailusuunnitelman palauttamista uudelleen käsiteltäväksi Pirkanmaan ympäristökeskukseen, jolla tulee olla päätöstä tehdessään käytettävissään kaikki Tavase Oy:llä oleva imeytyskokeisiin ja niiden tarkkailuun vaikuttava tieto ja aineisto. Ympäristökeskuksen on toimittava niin, että imeytyskokeista aiheutuvat kielteiset ja kielletyt vaikutukset ympäristöön, asukkaille ja muille asianosaisille vältetään. Pohjola ja Hakalehto ovat todenneet, että Tavase Oy on tehnyt tutkimuksia, joihin korkeimman hallinto-oikeuden päätös on antanut luvan, ja näiden tutkimusten tuloksena uuden tutkimussuunnitelman, jolle se on hakenut tutkimuslupaa ja joka on käsittelyssä. Tavase Oy ei ole antanut ulkopuolisille tähän mennessä suorittamissaan tutkimuksissa saamiaan tuloksia. Tietoa ei ole ilmeisesti ollut myöskään Pirkanmaan ympäristökeskuksen käytettävissä tai ympäristökeskus ei ole ottanut sitä huomioon päätöstä tehdessään. Tällä taas on oleellinen merkitys tarkkailusuunnitelman arvioinnin ja hyväksymisen kannalta. Tavase Oy suunnittelee laajentavansa imeytysalueen asutuksen välittömään läheisyyteen vain kymmenien metrien etäisyydelle Taustialan asutusalueen rakennuksista, käytännössä kiinni tonttien rajoihin. YVA-arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa Keski- Suomen ympäristökeskus totesi merkittäväksi riskiksi jo aiemman sadetusalueen, joka tulee asutuksen välittömään läheisyyteen. Pirkanmaan ympäristökeskus on hyväksyessään Tavase Oy:n esittämän tarkkailusuunnitelman laiminlyönyt päätöstä tehtäessä ehdottomasti noudatettavan varovaisuusperiaatteen. Ympäristökeskuksen
7 olisi tullut vaatia käyttöönsä kaikki se tutkimustieto, mikä yhtiölle on tähän mennessä kertynyt. 2) Heikki Mäljä (Mällinoja RN:o 1:3, Mällinoja, Pälkäne ja Peltola RN:o 1:356, Onkkaala, Pälkäne) on vaatinut Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätöksen hylkäämistä ja tarkkailusuunnitelman palauttamista ympäristökeskukseen uudelleen käsiteltäväksi. Mikäli ympäristölupavirasto ei näin tee, Mäljä on katsonut, että ympäristölupaviraston tulee vaatia Tavase Oy:ltä kaikki tutkimusaineisto käytettäväkseen. Mäljä on viitannut aiemmin Pirkanmaan ympäristökeskukselle lausumaansa. Tämän lisäksi hän on todennut muun muassa, että havaintoputkiverkostoa ei voi pitää riittävänä, koska Tavase Oy on itse uudessa tutkimuslupahakemuksessaan esittänyt muutamia uusia havaintoputkia asennettavaksi alueelle. Imeytysalueen ja Kinnalan vedenottamon välillä ei voida tehdä luotettavaa selvittämistä veden laadun, virtauksien tai määrän muutoksista johtuen riittämättömästä havaintojärjestelmästä. Stabiliteettitarkkailusta Mäljä on todennut, että Tavase Oy:n stabiliteettitutkimus ei kata koko riskialuetta. Erityisen suuri riski rinteiden sortumista kohdistuu Kinnalan alueelle, jossa tutkimuksia ei ole tehty. Imeytyskokeiden vaikutuksesta riski rinteiden ja rakennusten luhistumiselle kasvaa vaarallisen suureksi Kinnalan alueella. Tavase Oy:n tiedot alueen olosuhteista ovat heikot eikä tietoa ole edes kaivojen olemassaolosta ja ainakaan niiden vedenkorkeuksia ei ole mitattu. Tarkkailusuunnitelman määräyksen 13 mukaisten poikkeavien tulosten johdosta Mäljä on todennut, että ympäristökeskuksen hyväksymispäätöksessä on ainoastaan jodidipitoisuudelle asetettu enimmäispitoisuus 70 µg/l. Muita raja-arvoja ei ole asetettu. Tarkkailusuunnitelmasta ei käy ilmi, milloin kokeiden seurauksena tulevaa vedenpinnan nousua on pidettävä merkittävänä. Rakennusten painumiselle ei ole asetettu raja-arvoa. Poikkeamia ei voi jättää ainoastaan kokeiden suorittajan arvioitaviksi ja määrättäviksi. Raja-arvot on määrättävä tarkkailusuunnitelmassa. Mäljä on katsonut, että tarkkailusuunnitelma ei ole lukuisten puutteidensa, epätarkkuuksiensa ja esitystapansa vuoksi vakuuttava eikä ympäristökeskus ole vaatinut tekemässään päätöksessä Tavase Oy:tä korjaamaan puutteita. 3) Petri Saario (Pihlaja RN:o 1:15, Taustiala, Pälkäne) on vaatinut, että Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätös on kumottava ja palautettava uudelleen käsiteltäväksi. Saario on muun muassa katsonut, että Kinnalan vedenottamo on jätetty tarkkailusuunnitelman ulkopuolelle, vaikka se kuuluisi tutkimusalueen välittömään vaikutuspiiriin, samoin Kankaanmaan teollisuusalue ja Rauniokirkko. Tarkkailusuunnitelman puutteellisuuden ja liian harvan näytteenottotiheyden vuoksi se ei pysty parantamaan YVA-viranomaisen edellyt-
8 tämää alueen vesivirtausten ennustettavuutta. Koska Pirkanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman, jossa on liian pieni mittaustiheys, päätös tulee hylätä ja palauttaa ympäristökeskukselle uudestaan käsiteltäväksi. Tästä syystä myös töidenaloittamislupa tulee hylätä ja käsitellä uudelleen yhdessä tarkkailulupahakemuksen kanssa. Keiniänrannan stabiliteettiin keskityttäessä on unohdettu Saarioisten taimistot Oy:n rakennukset ja CC:n, DD:n ja EE:n maatilat. Myös FF:n ja GG:n tilat sekä Pälkäneen Vanhatie ja Taustin asuntoalue on jätetty tarkkailusuunnitelmassa stabiliteettitarkkailun ulkopuolelle. Saarion omakotitalo sijaitsee harjusta leikatussa rinteessä, johon saattaa muodostua maanalaisten virtausten kasvaessa paine, joka purkautuessaan rinteestä tarkoittaa kiinteistölle merkittäviä vahinkoja. Hyväksyessään Tavase Oy:n tutkimussuunnitelman ympäristökeskus on jättänyt huomiotta vaatimuksen alueen rakennusten jo itse tehtyjen vaaitusten hyväksymisestä. Tavase Oy tulee velvoittaa hyväksymään ehdoitta alueella jo tehdyt monivuotiset stabiliteetin tarkkailut osana tarkkailusuunnitelmaa. Koska tarkkailusuunnitelma on stabiliteetin osalta puutteellinen, Saario on katsonut, että se tulee hylätä ja palauttaa uudelleen käsittelyä varten. Mittapadoissa ollut ohivirtaus on vääristänyt lukuarvot, jotka alueelta on kirjattu. Kahden kuukauden mittausjakso ennen imeytyskokeiden aloittamista on liian lyhyt. Talvisin, kun mittapatojen virtaus olisi tasaisinta, patomittauksissa käytettävät ojat ovat jäässä. Tarkkailusuunnitelman pohjana tulee olla tieto alueen normaalitilasta, johon mahdollisia vedenpinnan- ja virtausten muutoksia verrataan. Yksityisten talousvesikaivojen tarkkailusta Saario on todennut, että se loukkaa kotirauhaa ja tarkkailusuunnitelma sortaa yksilön oikeusturvaa tältä osin. Saario on viitannut YVA-yhteysviranomaisen lausuntoon pohjaveden virtausten ennustettavuuden parantamisesta. Tarkkailusuunnitelmassaan Tavase Oy ei kuitenkaan tuo mitään parannuksia viranomaisen edellyttämiin vaatimuksiin mm. Kinnalan vedenottamon ja Taustin asuntoalueen osalta. Imeytysalueelta ja sen välittömästä läheisyydestä tulee olla havaintoja ja tutkimustuloksia alueen marjojen ja sienten jodidipitoisuuksista. Imeytyskokeet voidaan Saarion mukaan aloittaa vasta, kun imeytysalueelta ja sen välittömästä läheisyydestä on kerätty marja- ja sieninäytteet ja ne on analysoitu. Koska imeytyskokeet saattavat vaikuttaa tutkimusaluetta huomattavasti suuremmalle alueelle, tulee kaikki mittausaineisto olla julkista ja se tulee päivittää Tavase Oy:n internetsivuille vuorokauden kuluessa mittauksesta. Mittaustuloksista syntyvät tutkimustulokset ja yhteenvedot tulee olla kaikkien halukkaiden saatavilla. Tavase Oy:n tarkoituksena on imeyttää vettä, jonka natriumjodidipitoisuus olisi 6 000 7 000 µg/l, vaikka juomavedessä haju- ja makukynnys on 147 204 µg/l ja WHO:n maksimisuositus on 1 000 µg/l. Hyväksyessään tarkkailusuunnitelman tällaisena Pirkanmaan ympä-
9 ristökeskus ei noudata yleistä varovaisuusperiaatetta natriumjodidin käytössä. Siksi päätös tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä tulee hylätä ja palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Lisäksi Tavase Oy rikkoo korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä tutkimusalueista, koska korkeimman hallinto-oikeuden vahvistamassa tutkimussuunnitelmassa ei ole nyt laajennettua imeytysaluetta. Ympäristökeskuksen hyväksymässä tarkkailusuunnitelmassa myönnetään Tavase Oy:lle suurempi imeytyspinta-ala, kuin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä on käsitelty. Imeytysalueen pinta-alaa on laajennettu 50 metrin päähän kaavoitetusta asuntoalueesta Pälkäneen kunnan osayleiskaava-alueelle. 4) Pälkäneen kunnan ympäristölautakunta on edellyttänyt tarkkailusuunnitelmaan tehokkaampaa tiedottamista mittaustuloksista erityisesti painaumaseurannassa olevien kiinteistöjen omistajille. Heille tulee toimittaa tulokset jokaisesta mittauksesta. Ympäristölautakunta on todennut, että Tavase Oy on tehnyt muutoshakemuksen, jossa imeytysaluetta on tarkoitus laajentaa siten, että osa imeytysalueesta sijaitsee aikaisempaa alempana. Samalla imeytys voitaisiin toteuttaa myös kaivoimeytyksenä. Muutos johtunee siitä, että hydraulista yhteyttä imeytysalueen ja Kinnalan vedenottamon välillä pidetään todennäköisenä. Ympäristölautakunta on katsonut, että tarkkailusuunnitelmaa ei voida hyväksyä vanhan suunnitelman perusteella edellä mainitun hydraulisen yhteyden johdosta, vaan ympäristölupaviraston tulee antaa ympäristökeskuksen antaman päätöksen osalta täytäntöönpanokielto, kumota päätös ja palauttaa tarkkailusuunnitelma-asiakirjat Tavase Oy:lle uudelleen valmisteltaviksi. 5) Pälkäneen seurakunta (Pappila RN:o 1:38, Pappila, Pälkäne) on vaatinut tarkkailusuunnitelman teettämistä kokonaan uudelleen. Tavase Oy:lle ei pidä antaa lupaa jatkaa toimenpiteitä alueella ennen kuin on päästy sopimukseen maanomistajien kanssa aiemmin Tavase Oy:n toimesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta. Seurakunta on edellyttänyt Pyhän Mikaelin kirkon vuoksi Museoviraston ottamista mukaan tarkkailusuunnitelman lausunnon antajiin. Pälkäneen seurakunta on katsonut, ettei tarkkailusuunnitelmassa ole riittävästi huomioitu alueella olevan ja seurakunnan maalle sijoittuvan luonnonsuojelualueen ainutkertaisuutta ja alueella mahdollisesti tapahtuvia ympäristömuutoksia. Muun muassa veden pumppaaminen uudesta kaivosta lähellä luonnonsuojelualueen rajaa saattaa muuttaa alueen vesitasapainoa. Seurakunta on pitänyt tärkeänä havaintoputkien ja seurannan ulottamista lähemmäs kirkkoa, koska alueen veden virtaamien suunnasta ja laajuudesta ei ole riittävästi tietoa. Vuonna 1839 valmistunut nykyinen kirkko on erityisen herkkä maaperässä tapahtuville muutoksille. Seurakunta on suhtautunut epäilevästi hakijan esitykseen jodidipitoisuuksien ylittymisen korvaustoimenpiteistä sopimisesta.
10 Pyhän Mikaelin kirkko on rakennettu 1400 ja 1500-lukujen vaihteessa ja on näin ollen hyvin arvokas raunionakin. Pyhän Mikaelin kirkko on Mustasaaren kirkon ohella toinen kirkko Suomessa, joka on raunioitunut niin, että seinät ja päädyt ovat jääneet pystyyn. Pumppausvesien valuminen kirkolle aiheuttaisi suurta kapillaarista kosteutta seinissä, jotka sortuisivat varsin nopeasti kosteuden vaikutuksesta. 6) Pälkäneen kunta on esittänyt seuraavat vaatimukset: 1) Pirkanmaan ympäristökeskuksen kyseinen päätös kumotaan ja 2) tarkkailusuunnitelman hyväksymistä koskeva kysymys käsitellään yhdessä Tavase Oy:n 11.11.2008 päivätyn muutoshakemuksen kanssa, joka koskee tutkimusluvan saamista tekopohjavesihanketta varten sekä töiden aloittamista ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ja on käsiteltävänä Länsi- Suomen ympäristölupavirastossa diaarinumerolla LSY-2008- Y-303 tai toissijaisesti 3) tarkkailusuunnitelma on palautettava täydennettäväksi erityisesti sen selvittämiseksi, onko imeytysalueella ja Kinnalan vedenottamolla hydraulinen yhteys, 4) tarkkailusuunnitelma on palautettava täydennettäväksi myös siksi, että esitetyt toimenpiteet poikkeamatilanteessa ovat täysin riittämättömät, 5) tarkkailusuunnitelma on palautettava täydennettäväksi myös pohjaveden pumppausta ja koeimeytystä sekä merkkiaineen syöttöä koskevan suunnitelman osalta aikatauluineen sekä ehdotuksin siitä pohjaveden vesimäärästä ja merkkiaineen syöttömäärästä, jolla pumppaus ja koeimeytys aloitetaan, sekä niiden asteittaisesta lisäämisestä sekä selvityksen niistä perusteista, jotka saattavat aiheuttaa pohjaveden pumppauksen ja koeimeytyksen tai merkkiaineen syöttämisen keskeyttämisen tai vesimäärän tahi merkkiaineen syöttämisen pienentämisen, 6) tarkkailusuunnitelma on palautettava uudelleen valmisteltavaksi sen määrittelemiseksi, miten seurantakoealoilla määritellään luontotyyppien rakenne ja toiminta. Jos palautusta ei vastoin kunnan käsitystä tehtäisi, lupamääräyksissä tulee antaa määräykset siitä, miten seurantakoealoilla määritellään luontotyyppien rakenne ja toiminta, 7) ympäristölupavirasto vaatii Tavase Oy:tä toimittamaan itselleen ja myös Pälkäneen kunnalle kaikkien suorittamiensa tutkimusten aineiston ja aivan erityisesti kaikki ne kairausten ja muiden tutkimusten tulokset, jotka liittyvät sen selvittämiseen, onko imeytysalueella ja Kinnalan vedenottamolla hydraulinen yhteys ja
11 OIKAISUVAATIMUSTEN KÄSITTELY Oikaisuvaatimuksista kuuleminen 8) ympäristölupavirasto kieltää Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätöksen täytäntöönpanon. 7) Matti Norokorpi (Mäkisompio RN:o 1:219, Onkkaala, Pälkäne) on toimittanut 22.4.2009 klo 19.58 sähköpostilla oikaisuvaatimuksen ympäristölupavirastoon. Norokorpi on kertonut, että hänen kaivonsa sijaitsee vesijätöllä Natura-alueella Onkkaalantie 150 kohdalla. Kaivoa käytetään edelleen moninaisiin tarkoituksiin mm. juomavetenä. Norokorpi on katsonut, ettei voi missään tilanteessa hyväksyä sitä mahdollisuutta, että pohjaveteen laitetaan jodia tai muuta vastaavaa pienimmässäkään määrin. Pohjaveden pilaaminen on edelleen kielletty laissa koskien myös jodia tai vastaavaa ainetta. Mahdollisuus Onkkaalan pohjaveden pilaamisesta tulisi aiheuttamaan pienimmässäkin jodimäärän lisäyksessä siirtymisen pulloveteen varsinkin kouluissa, päiväkodeissa ym. vastaavissa laitoksissa. Vaikka raja-arvot eivät ylittyisikään, niin mielikuva jodista vedessä aiheuttaisi erittäin suuren katastrofin ja kalliin, vuosia kestävän henkisen paineen asukkaille. Tavase Oy yksityisenä, vaikkakin kuntien omistamana, ei koskaan pystyisi korvaamaan veden käyttäjille aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Pohjaveden pilaantuessa ei minkään näköistä/tasoista katastrofisuunnitelmaa ole tehty. Myöskään radonin käyttäytymistä harjussa ei ole tutkittu vesitasapainon muuttuessa, ei edes koemielessä. Ympäristölupavirasto on varannut Tavase Oy:lle tilaisuuden selityksen antamiseen oikaisuvaatimusten johdosta. Tavase Oy:n selitys Tavase Oy on todennut, että tarkkailusuunnitelmassa on kysymys jo lainvoimaisesti toimitettavaksi päätettyjen tutkimusten ympäristövaikutusten tarkkailusta. Selityksessään Tavase Oy on keskittynyt niihin kannanottoihin, jotka on esitetty nimenomaan koskien tarkkailun sisältöä ja sen toteuttamista ja erityisesti niihin seikkoihin, joita ei ole aiemmin esitetty ja joista Tavase Oy ei ole aiemmin lausunut. 1) Virpi Pohjolan ja Kalle Hakalehdon oikaisuvaatimuksesta Tavase Oy on todennut, että sen kannanotot ilmenevät Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätöksestä, jonka perusteluihin Tavase Oy on viitannut ja erityisesti ympäristökeskuksen lausumaan siitä, että imeytysalueen ja Kinnalan vedenottamon välisen hydraulisen yhteyden selvittäminen ei kuulu tarkkailuun, vaan se on juuri osa itse tutkimusta. 2) Heikki Mäljän oikaisuvaatimuksen osalta Tavase Oy on todennut, että se on jo vastineessaan 9.2.2009 Pirkanmaan ympäristökeskuk-
12 selle ottanut kantaa Mäljän ympäristökeskukselle 20.11.2008 esittämiin seikkoihin. Tavase Oy on todennut, että havaintoputket on tutkimuksessa pyritty asettamaan nimenomaan sellaisiin kohtiin, jotka etukäteiskartoituksessa on arvioitu tärkeimmiksi, ja ne sijaitsevat tutkimuksen kannalta keskeisimmillä alueilla. Tavase Oy on yhtynyt ympäristökeskuksen näkemykseen siitä, että esitetyt havaintoputket ovat riittäviä Taustin, Kinnalan ja Kankaanmaan alueen tarkkailuun. Kinnalan taimitarhan aluetta ei ole rajattu stabiliteetin kannalta riskialueeksi, koska se sijaitsee kaukana pääasiallisesta kokeen vaikutusalueesta. Kaivoalueelle taimitarhalta on noin 700 m ja imeytysalueelle matkaa on 1 200 m. Suurimmat kokeen aiheuttamat muutokset pohjaveden pinnan tasossa tapahtuvat kaivoalueella ja imeytysalueella. Vuosien 1999 2000 imeytyskokeessa 4 000 m 3 /d tuotolla Kinnalan kaivoissa ja havaintoputkessa pohjaveden pinta aleni 0,3 0,1 metriä. Muutos on luonnontilaisen muutoksen suuruusluokkaa. Pohjaveden pinnan merkittävä nousu lisää riskiä luiskien sortumisesta. Sijaintinsa puolesta pohjavedenpinnan merkittävä nousu ei ole todennäköinen Kinnalan alueella. Merkittävää nousua ei ole todettu aikaisemmassa koeimeytyksessä. Alueen yksityiskaivot on kartoitettu vuonna 1995 ja täydennyskartoitus on tehty kesällä 2009. Seurantaan valitut kaivot ovat pohjavesiputkien ohella säännöllisen seurannan piirissä. Imeytyskokeen 1999 2000 aikana 4 000 m 3 /d tuotolla pohjaveden pinnan ylenemät olivat suurimmillaan imeytysalueen lähipiirissä 2 metrin luokkaa. Maaperän kerrospaksuus maan pinnasta pohjaveteen vaihtelee pääosalla aluetta välillä 15 50 m. Suunnitellun kokeen tavoiteimeytysmäärällä, 6 000 7 000 m 3 /d, pohjaveden ei tulisi nousta lähelle maan pintaa. Mikäli yllättävää pohjavedenpinnan nousua tapahtuisi, siihen reagoidaan seurantaohjelman puitteissa välittömästi. Rakennusten painumien raja-arvojen osalta Tavase Oy on todennut, että varautumissuunnitelmassa määritellään raja-arvot kiinteistöjen sallituille painumille, annetaan ohjeistus seurannan taajuudelle ja tehtävät toimenpiteet seurantatulosten pohjalta. 3) Petri Saarion vaatimusten johdosta Tavase Oy on todennut, että pääosa Saarion oikaisuvaatimuksessa esittämistä seikoista ei koske tarkkailusuunnitelmaa vaan varsinaisia tutkimuksia, joiden sisältö on jo lainvoimaisesti ratkaistu. Saarion oikaisuvaatimus ei myöskään sisällä sellaisia seikkoja, joihin Tavase Oy ei olisi jo vastineessaan Pirkanmaan ympäristökeskukselle lausunut ja joista ympäristökeskus ei olisi tehnyt selkeätä ja perusteltua päätöstä. Tavase Oy:n kannanotot ilmenevät Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätöksestä, jonka kunkin asiakohdan perusteluihin Tavase Oy on viitannut. Tavase Oy on viitannut erityisesti ympäristökeskuksen lausumaan siitä, että imeytysalueen ja Kinnalan vedenottamon välisen hydraulisen
13 yhteyden selvittäminen ei kuulu tarkkailuun, vaan se on juuri osa itse tutkimusta. 4) Pälkäneen kunnan ympäristölautakunnan vaatimuksista Tavase Oy on todennut, että tarkkailusuunnitelman mukaisesti painumatarkkailua tehdään imeytys- ja merkkiainekokeen aikana joka toinen kuukausi. Tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksessä (kohta 10) on todettu, että painumaseurannassa olevien kiinteistöjen omistajille toimitetaan mittaustiedot yhden kerran ennakkotarkkailun lopussa ennen imeytyskokeen aloittamista, 2 kuukauden välein imeytys- ja merkkiainekokeen aikana ja kerran ennen kokeen jälkitarkkailun lopettamista. Lisäksi painumaseurannassa havaitusta rakennuksen painumasta on ilmoitettava välittömästi kiinteistön omistajalle. Tavase Oy pitää tiedottamista riittävänä. 5) Pälkäneen seurakunnan oikaisuvaatimuksen osalta Tavase Oy on todennut, että maanpinnan taso vaihtelee luonnonsuojelualueella välillä +115 m +135 m. Pohjaveden pinnan taso on +88 m +89 m, eli pohjavedenpinta on 26 46 metrin syvyydellä maan pinnasta. Kokeen aiheuttamat muutokset pohjavedenpinnan asemassa eivät vaikuta alueen luontoarvoihin. Kasvillisuus saa vetensä maaperän pintaosasta eikä pohjavesivyöhykkeestä, joka alkaa 26 46 metrin syvyydeltä maanpinnasta. Tavase Oy:n käsityksen mukaan imeytys- ja merkkiainekokeen aikana ei ole syytä seurata luonnonsuojelualueen kasvillisuutta. Tavase Oy on todennut, että kaivo K4 sijaitsee 800 metrin päässä Pyhän Mikaelin kirkosta eivätkä koepumppaukset aiheuta vesien kulkeutumista kirkolle. Kaivosta K4 pumpattava vesi johdetaan vain imeytysalueille, ei muualle. Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut päätöksessään, että kirkko sijaitsee kaukana imeytys- ja kaivoalueista alueella, joka ei ole mm. aiemmissa tutkimuksissa havaittujen hydrogeologisten ominaisuuksiensa perusteella kokeiden vaikutuspiirissä. 6) Pälkäneen kunnan vaatimusten johdosta Tavase Oy on todennut, että oikaisuvaatimus ei sisällä mitään sellaisia seikkoja, joihin yhtiö ei olisi jo vastineessaan Pirkanmaan ympäristökeskukselle lausunut. Tutkimislupahakemuksen täydentämisvaatimusten johdosta Tavase Oy viitannut siihen, mitä se on selityksensä lopussa todennut yleisesti eri täydentämisvaatimuksista. 7) Matti Norokorven oikaisuvaatimuksen johdosta Tavase Oy on viitannut siihen, mitä sosiaali- ja terveysministeriö ja Evira ovat lausunnoissaan todenneet Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Lausunnot on referoitu ympäristökeskuksen hyväksymispäätöksen (23.3.2009, dnro 1998V0008-119) sivuilla 24 25. Tavase Oy on todennut, että natriumjodidin kertaluonteisesta ja lyhytaikaisesta käytöstä hyvin rajatulla imeytysalueella ei aiheudu kenellekään mitään terveydellistä haittaa.
Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunto 14 Tarkkailusuunnitelmassa todetaan, että toimintamallit erilaisissa poikkeamatilanteissa suunnitellaan ja organisoidaan ennakkoon. Imeytys- ja merkkiainekokeen ajaksi laaditaan varautumissuunnitelma, joka toimitetaan lupapäätösten mukaisesti Pirkanmaan ympäristökeskukselle kuukausi ennen kokeen aloittamista. Tutkimusluvan täydentämisvaatimuksista Tavase Oy on todennut, että lainvoimaisen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen on tullut tarve täydentää tutkimuksia seuraavasti: 1. tarkentaa imeytysalueen sijaintia, 2. toteuttaa imeytystä osittain kaivoimeytyksenä ja 3. tehdä lisähavaintopisteitä. Hankkeen vaikutukset ja imeytyskokeen menetelmät eivät muilta osin muutu lainvoimaisesti vahvistetusta tutkimussuunnitelmasta. Imeytettävät vesimäärät, merkkiaine ym. pysyvät samoina. Alueelle on tarkoitus asentaa 15 16 uutta havaintoputkea lisää tarkentamaan imeytys- ja merkkiainekokeen seurantaa. Tavase Oy on viitannut Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa vireillä olevaan lupahakemuksen täydennykseen (LSY-2008-Y-303). Haettu imeytysalueen laajennus ei aiheuta merkittäviä muutoksia tarkkailussa. Laajennus ulottuu suurimmillaan 140 m päähän entisestä imeytysalueen rajauksesta. Imeytysalueelta kaivoalueelle on matkaa noin 1,5 km. Kaivoimeytysmahdollisuuden selvittäminen on tärkeätä, koska kaivoimeytyksen vaikutukset alueen kasvillisuuteen ja virkistyskäyttöön jäävät vähäisemmiksi sadetusimeytykseen verrattuna. On todennäköistä, että imeytyskokeita ei tarvitse tehdä koko aiemmin haetulla koealueella. Tarkka rajaus täsmentyy tutkimusten edetessä. Tavase Oy on pyytänyt, että ympäristölupavirasto antaa tutkimusten tarkkailusta tarvittavat lupamääräykset lupapäätöksen yhteydessä. Tämä on tarkoituksenmukaista ja myös prosessiekonomista. Mitään tarvetta tämän asian palauttamiseen ei tällä perusteella ole. Tavase Oy on pyytänyt ympäristölupavirastoa hylkäämään oikaisuvaatimukset ja pysyttämään Pirkanmaan ympäristökeskuksen tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksen. Pirkanmaan ympäristökeskus on antanut 22.9.2009 päivätyn lausunnon oikaisuvaatimusten ja Tavase Oy:n selityksen johdosta. Lausunnossaan ympäristökeskus on todennut, että oikaisuvaatimukset sisältävät useita näkökohtia, väitteitä ja vaatimuksia, jotka eivät koske itse tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöstä. Näitä ympäristökeskus ei ole käsitellyt lausunnossaan.
15 Lainvoimaisen luvan saaneet tutkimukset ja kyseisen luvan lupamääräysten mukainen tutkimusten vaikutusten tarkkailu tulee ympäristökeskuksen mukaan tässä yhteydessä erottaa toisistaan. Tutkimuksilla tuotetaan varsinaisen tekopohjavesilaitoksen lupakäsittelyyn edellytettyä lisätietoa. Tarkkailusuunnitelmalla taas määrätään se, miten tarkkaillaan tutkimusten vaikutuksia ympäristöön. Lainvoiman saaneen tutkimusluvan edellyttämä tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätös ja sen mukainen tarkkailu voivat koskea vain kyseisen luvan mukaisia tutkimuksia, eikä vireillä oleva toinen lupaprosessi (LSY-2008-Y-303) vaikuta tarkkailusuunnitelman käsittelyyn tai sisältöön. Virpi Pohjolan ja Kalle Hakalehdon oikaisuvaatimus ei ympäristökeskuksen mielestä sisällä mitään sellaista uutta tarkkailusuunnitelmaa koskevaa, mitä ei olisi jo käsitelty tarkkailusuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Heikki Mäljän stabiliteettitarkkailua koskevan vaatimuksen osalta ympäristökeskus on todennut, ettei se ole pitänyt Kinnalan alueen stabiliteettitarkkailua tarpeellisena, koska alue ei ole kokeen pääasiallisessa vaikutuspiirissä. Tämän osoittavat mm. edellisen imeytyskokeen aikana vuosina 1999 2000 alueella kaivoista havaitut pohjaveden pinnantason muutokset, jotka olivat pienempiä ja saman vaihteluvälin sisällä kuin luontaiset pohjaveden pinnan vaihtelut samoissa kohteissa vuosina 2002 2007. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan tutkimusten vaikutusten tarkkailusuunnitelmassa ei voida asettaa tutkimusten vaikutuksille (rakennusten painuminen, vedenpinnan nousu) raja-arvoja, kuten Mäljä esittää oikaisuvaatimuksessaan. Sen sijaan hyväksymispäätöksessä on asetettu jodidipitoisuudelle ja talousveden laatua kuvaaville parametreille ilmoitusrajat, joiden ylittyminen velvoittaa ilmoittamaan tuloksista välittömästi kaivon omistajalle (tarkkailumääräys 10). Lisäksi havaitusta rakennuksen painumasta määrätään ilmoittamaan välittömästi kiinteistön omistajalle. Petri Saarion oikaisuvaatimuksen johdosta ympäristökeskus on viitannut edellä Mäljän oikaisuvaatimuksesta esittämäänsä ja huomauttanut, että tarkkailusuunnitelman kuulemisvaiheessa Saario ei muistutuksessaan ole esittänyt vaatimuksia stabiliteettitarkkailusta muualle kuin Keiniänrannan alueelle. Ympäristökeskus on todennut, että hyväksytty tarkkailusuunnitelma sisältää ennakkotarkkailun, tutkimusten aikaisen tarkkailun ja jälkitarkkailun. Tarkkailumääräyksellä 5 on varmistettu, että tarkkailusuunnitelmaan sisältyvään tarkkailuun kuuluvat mittaukset tehdään mittapadoilla, joiden toiminta on tarkistettu ennen tarkkailun aloittamista. Yksityisten kaivojen mittaamisesta ympäristökeskus on vastannut Saariolle jo tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksessä. Ympäristökeskus on todennut lisäksi, että tarkkailusuunnitelman hyväksy-
16 mispäätöksessä on jätetty pois Tavase Oy:n esittämiä tarkkailukohteita, mikäli jonkin kiinteistön omistaja on sitä yksiselitteisesti vaatinut kuulemisvaiheessa jättämässään muistutuksessa. Pälkäneen kunnan ympäristölautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta ympäristökeskus on todennut, että sen tekemässä päätöksessä on määrätty mittaustietojen toimittamisesta yksityiskaivojen ja painumaseurannassa olevien kiinteistöjen omistajille säännöllisesti. Tällöin kutakin kohdetta koskevat mittaustulokset toimitetaan omistajalle. Lisäksi on määrätty ilmoittamaan havaitusta painumasta välittömästi kiinteistön omistajalle. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan ympäristölautakunnan oikaisuvaatimuksessaan nyt esittämä sisältyy jo tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksen raportointimääräyksiin. Pälkäneen seurakunnan vaatimuksista, jotka koskevat Pyhän Mikaelin kirkkoa, ympäristökeskus on katsonut, ettei seurakunnan esittämä vesien valuminen kirkolle, kapillaarinen kosteusilmiö ja sen seurauksena seinien sortuminen ole mahdollista. Maanpinnan korkeustaso rauniokirkon paikalla on noin +102 m, kun lähimmässä havaintoputkessa pohjaveden pinta on noin +87 m:n tasolla (HP 298, 15.6.2007 +87,25 m) eli noin 15 m alempana kuin maanpinta kirkon kohdalla. Havaintoputki sijaitsee noin 80 m:n etäisyydellä rauniokirkosta koekaivolle päin. Kyseisen havaintoputken kohdalla koko maakerros kalliopintaan (+83,64 m) asti on hyvin vettä johtavaa hiekkaa ja pintaosaltaan soraa. Sellaista pohjaveden pinnan nousua rauniokirkon suunnalla tai kapillaarista veden nousua, että se voisi vaikuttaa rauniokirkkoon, ei ole odotettavissa. Koepumppaus ei myöskään aiheuta pintavaluntaa. Edellä mainittu havaintoputki 298 on mukana hyväksytyssä tarkkailuohjelmassa, joten pohjaveden pinnan muutoksia tarkkaillaan myös rauniokirkon läheisyydessä. Pälkäneen kunnan oikaisuvaatimuksen johdosta ympäristökeskus on katsonut, että tutkimustietojen toimittamisasia ei kuulu tarkkailusuunnitelman hyväksymismenettelyyn. Ympäristökeskus on vastannut Pälkäneen kunnalle tähän vaatimukseen kirjeellään 13.2.2009. Tarkkailusuunnitelmaa koskeviin vaatimuksiin ympäristökeskus on vastannut jo päätöksessään. Matti Norokorven oikaisuvaatimus ei ympäristökeskuksen mielestä sisällä vaatimuksia koskien itse tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöstä. Tavase Oy:n antamasta selityksestä ympäristökeskuksella ei ole ollut lausuttavaa. Ympäristökeskus on katsonut, ettei oikaisuvaatimuksissa ole esitetty mitään sellaista itse tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöstä koskevaa seikkaa, jonka vuoksi päätös tulisi palauttaa uudelleen käsiteltäväksi.
17 MERKINNÄT Ympäristölupavirasto on 18.9.2009 antamallaan päätöksellä nro 63/2009/4 myöntänyt Tavase Oy:lle luvan tekopohjaveden imeytyskoealueen laajentamiseen imeytysalueella 4, luvan tehdä imeytyskokeita imeytyskaivojen kautta sekä luvan asentaa 3 imeytyskaivoa ja 18 uutta pohjaveden havaintoputkea suunniteltua tekopohjavesihanketta varten Vehoniemen Isokankaan alueella Pälkäneen kunnassa 11.11.2008 päivätyn ja myöhemmin täydennetyn hakemussuunnitelman ja sen liitepiirustusten mukaisesti sekä luvan aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeudelle. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirastossa on vireillä Tavase Oy:n tekemä virastoon 22.9.2003 toimitettu hakemus (LSY-2003-Y-282) Vehoniemen - Isokankaan harjualueen tekopohjavesilaitoksen rakentamiseksi Kangasalan ja Pälkäneen kunnissa. Käsittelyratkaisut 1) Ympäristölupavirasto jättää Matti Norokorven oikaisuvaatimuksen tutkimatta. 2) Ympäristölupavirasto ei tutki tähän asiaan kuulumattomina näiden tarkkailusuunnitelman hyväksymistä koskevien oikaisuvaatimusten yhteydessä tehtyjä Virpi Pohjolan ja Kalle Hakalehdon, Petri Saarion, Pälkäneen seurakunnan ja Pälkäneen kunnan vaatimuksia, jotka koskevat Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 19.5.2006 antaman lainvoimaisen päätöksen nro 56/2006/4, sellaisena kuin Vaasan hallinto-oikeus on sitä 31.1.2007 antamallaan päätöksellä nro 07/0037/1 muuttanut, mukaisen tutkimussuunnitelman sisältöä ja sen laajentamista tai ympäristölupaviraston 18.9.2009 antaman tutkimussuunnitelman muutosta koskevan päätöksen nro 63/2009/4 mukaisen tutkimuksen sisältöä ja tarkkailua. Pääasiaratkaisut Perustelut Käsittelyratkaisut Ympäristölupavirasto hylkää Virpi Pohjolan ja Kalle Hakalehdon, Heikki Mäljän, Petri Saarion, Pälkäneen kunnan ympäristölautakunnan, Pälkäneen seurakunnan ja Pälkäneen kunnan oikaisuvaatimukset. 1) Pirkanmaan ympäristökeskuksen 23.3.2009 antamaan päätökseen liitetyn oikaisuvaatimusosoituksen mukaan oikaisuvaatimuskirjelmä on tullut jättää Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon viimeistään 22.4.2009 ennen virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimus on siten tullut toimittaa ympäristölupavirastoon viimeistään tuona päivänä klo 16.15. Norokorven sähköpostilla toimittama oikaisuvaatimus on kuitenkin saapunut ympäristölupaviraston tietojärjestelmään vasta 22.4.2009 klo 19.58 eli myöhässä. Oikaisuvaatimus on siten vesilain 2 luvun 14 a :n 4 momentin nojalla jätettävä tutkimatta. 2) Tutkimuslupien sisältö ja laajuus on jo ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä nro 56/2006/4, joten vaatimukset, jotka koskevat tutkimusalueen laajuutta, havaintoputkiverkoston tiheyttä ja virtaussuun-
18 tien tutkimista, jätetään tässä yhteydessä tehtyinä tutkimatta. Tarkkailusuunnitelmassa ja sen vahvistamisessa on nyt kysymys ainoastaan tutkimustoimenpiteistä aiheutuvien vaikutusten tarkkailusta. Nyt käsiteltävää tutkimusaluetta laajempaa aluetta koskevassa lupapäätöksessä nro 63/2009/4 on ratkaistu myös noihin tutkimuslupiin liittyvä vaikutustarkkailu, joten myös tätä koskevat vaatimukset jätetään tämän asian yhteydessä tehtyinä tutkimatta. Viimeksi mainitusta päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeudelle, joten se ei ole vielä lainvoimainen. Pääasiaratkaisut Vesilain 2 luvun 14 a :n mukaan ympäristölupavirasto voi myöntämässään luvassa päättää tarkkailusta kokonaan tai osittain taikka siten, että hankkeesta vastaavan on laadittava erillinen suunnitelma tarkkailuvelvoitteen toteuttamiseksi (tarkkailusuunnitelma). Tarkkailusuunnitelman hyväksyy alueellinen ympäristökeskus. Päätös tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä on tehtävä noudattaen, mitä hallintolaissa säädetään. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätöstä voidaan muuttaa viran puolesta taikka hankkeesta vastaavan, valvontaviranomaisen, asiassa yleistä etua valvovan viranomaisen, kunnan tai haittaa kärsivän asianosaisen vaatimuksesta. Alueellisen ympäristökeskuksen päätökseen voidaan hakea kirjallisesti oikaisua ympäristölupavirastolta 30 päivän kuluessa päätöksen julkipanosta. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 19.5.2006 antamallaan päätöksellä nro 56/2006/4, jota Vaasan hallinto-oikeus on 31.1.2007 antamallaan päätöksellä nro 07/0037/1 eräiden lupamääräysten osalta muuttanut, myöntänyt Tavase Oy:lle luvat suunniteltua tekopohjavesihanketta varten Isokankaalla ja Syrjänharjussa Pälkäneen kunnassa suoritettaviin 9.5.2005 päivätyssä hakemuksessa ja sen liitteissä tarkoitettuihin tutkimuksiin. Korkein hallinto-oikeus on 23.5.2008 antamallaan päätöksellä taltionumero 1289 pysyttänyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen, joten päätös on saanut tuolloin lainvoiman. Voimassa olevien tutkimuslupien lupamääräysten mukaan luvan saajan on tarkkailtava tutkimusten vaikutuksia ympäristöön, erityisesti pohjaveden määrään ja laatuun sekä Keiniänrannan Naturaalueeseen Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulee sisältää myös Kinnalan vedenottamon tarkkailu. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi tuli toimittaa ympäristökeskukselle viimeistään kahden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Edelleen lupamääräysten mukaan, mikäli ilmenee odottamattomia haitallisia vaikutuksia, on koejärjestelyjä muutettava esimerkiksi vähentämällä imeytettävää vesimäärää tai syötettävää merkkiainetta ja tehtävä lupamääräysten mukaiset ilmoitukset valvontaviranomaisille. Käyttöoikeuskorvauksista ja mahdollisesti aiheutuvista vahingoista ja haitoista suoritettavista korvauksista on myös annettu lupamääräykset. Tavase Oy on toimittanut 29.11.2007 Pirkanmaan ympäristökeskukselle tutkimusten aikaisen tarkkailusuunnitelman, joka on myöhemmin korvattu 15.10.2008 päivätyllä tarkkailusuunnitelmalla. Suunni-
19 telma sisältää tarkkailun tutkimusten vaikutuksista pohjaveden pinnankorkeuksiin ja pohjaveden laatuun, virtaamiin, Kinnalan vedenottamoon, rakennusten ja rakenteiden painumiin sekä Keiniänrannan Natura-alueen kasvillisuuteen. Tarkkailuun kuuluvat ennakkotarkkailu, imeytys- ja merkkiainekokeen aikainen tarkkailu sekä jälkitarkkailu. Ympäristökeskus on 23.3.2009 antamallaan päätöksellä hyväksynyt tarkkailusuunnitelman eräin muutoksin ja tarkennuksin. Asiaa käsitellessään ympäristökeskus oli muun muassa pyytänyt sosiaalija terveysministeriöltä lausunnon merkkiainekokeen maaperä- ja kasvillisuusvaikutuksen tarkkailusta sekä elintarvikevirasto Eviralta lausunnon siitä, miten mahdollinen jodidin kertyminen imeytysalueen maaperään ja kasvillisuuteen tulisi ottaa huomioon tutkimuksen vaikutusten tarkkailussa. Ympäristölupavirasto katsoo, että tarkkailusuunnitelmassa ja sen hyväksymisessä on otettu huomioon voimassa olevien tutkimuslupien ja niiden lupamääräysten vaatimukset ja käytettävissä oleva selvitys on ollut riittävä asian ratkaisemiseksi. Tämän vuoksi tarkkailusuunnitelman palauttamista ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi ja lisäselvityksiä sekä lisäkuulemisia koskevat vaatimukset hylätään. Ympäristökeskuksen tarkkailusuunnitelmapäätöksessä on määrätty tehtäväksi kaivokartoitus ennen kokeen alkua ja siinä mahdollisesti löytyvät uudet kaivot otettavaksi mukaan tarkkailuun. Kaivojen ottaminen mukaan tarkkailuun parantaa niiden omistajien oikeusturvaa antamalla tietoa pohjaveden pinnan ja laadun muutoksista tutkimustoiminnan aikana ja sen jälkeen. Luvan saaja on velvollinen korvaamaan mahdollisesti aiheuttamansa vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen, kuten voimassa olevissa tutkimuslupien lupamääräyksissä on todettu. Yllättävien haitallisten vaikutusten varalta on lupamääräyksissä lisäksi annettu toimenpidevelvoitteet. Tutkimustoiminnan vaikutukset Kinnalan vedenottamoon sisältyvät tarkkailuun. Mittapatojen kunnon tarkistaminen sisältyy tarkkailusuunnitelmapäätökseen. Mittaustuloksista tiedottaminen on ympäristökeskuksen päätöksessä hyväksytyssä muodossa riittävää. Pälkäneen seurakunnan alueella sijaitsevan luonnonsuojelualueen kohdalla pohjavedenpinta on niin alhaisella tasolla, ettei tutkimustoiminnasta voi katsoa aiheutuvan tälle alueelle vaikutuksia. Näistä syistä ympäristölupavirasto hylkää vaatimukset, jotka koskevat yksittäisiä kaivoja, Kinnalan vedenottamoa, mittapatojen luotettavuutta, vahingonkorvauksia ja tarkkailutuloksista tiedottamista sekä Pälkäneen seurakunnan maalla sijaitsevan luonnonsuojelualueen tarkkailua. Rakennusten painumisesta tehdyt havainnot on ilmoitettava ympäristökeskuksen tarkkailusuunnitelmapäätöksen mukaisesti välittömästi kiinteistön omistajalle, ympäristökeskukselle ja Pälkäneen kunnan ympäristölautakunnalle. Lisäksi Tavase Oy:n internet-sivulla oleva raportti, jossa on muun muassa keskeiset tulokset painumaseurannasta, on päivitettävä kuukausittain. Koska painumaseurannalle ei ole asetettu raja-arvoja, on kaikki havaitut rakennusten painumat ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Ympäristölupavirasto
Lainkohta Vesilain 2 luvun 14 a KÄSITTELYMAKSUT 20 katsoo, että raja-arvot ovat tässä tapauksessa tarpeettomia ja tiedottaminen painumista on riittävää. Tämän vuoksi raja-arvon määräämistä koskeva vaatimus hylätään. Ympäristökeskuksen päätöksen täytäntöönpanon kieltoa koskevat vaatimukset hylätään lakiin perustumattomina. Ratkaisut Perustelut Sovellettu säännös 1) 90 euroa 2) 90 euroa 3) 90 euroa 4) 90 euroa 5) 90 euroa 6) 90 euroa 7) 90 euroa Oikaisuvaatimuksen johdosta tehdyn päätöksen käsittelymaksu on 90 euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (27.12.2006/1388) 2
21 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Sinikka Laitakari Jukka Leinonen Esko Vähäsöyrinki Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Sinikka Laitakari sekä ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Sinikka Laitakari. SL/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 22.1.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastolle ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle sen kirjaamoon 31.12.2009 saakka ja 1.1.2010 alkaen Etelä- Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 610 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.