AKTIA HYPOTEEKKIPANKKI OYJ VUOSIKERTOMUS 2016

AKTIA HYPOTEEKKIPANKKI OYJ VUOSIKERTOMUS 2016

Sisältö. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2016 1 Yleistä. 1 Toimintamalli 1 Tuotteet. 1 Tulos.................................................. 1 Tuotot ja kulut. 2 Tase. 2 Velat luottolaitoksille. 2 Liikkeeseen lasketut katetut joukkolainat. 2 Osakepääoma. 3 Omat varat ja vakavaraisuus. 3 Hallinto. 4 Riskienhallinta. 4 Asuntolainamarkkinat Suomessa. 4 Tilikauden jälkeiset tapahtumat. 4 Vuoden 2017 näkymät. 4 Voittovarojen jakoehdotus. 4.. Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. 31.12.2016 5 Viisivuotiskatsaus. 5 Tunnuslukujen laskentaperusteet. 5 Tuloslaskelma. 6 Laaja tuloslaskelma. 6 Tase 7 Rahavirtalaskelma. 8 Oman pääoman muutos. 9 Liitteet. 10 Liite 1. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteet. 10 Liite 2 Riskienhallinta 14 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot. 20 Tasetta koskevat liitetiedot. 23 Muut liitetiedot. 27 Tilintarkastuskertomus 30 Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n hallinnointiraportti 33

Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2016 Yleistä Aktia Hypoteekkipankki Oyj on asuntolainojen myöntämiseen erikoistunut suomalainen luottolaitos, jonka toimintaa säätelevät laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta ja luottolaitoslaki. Vuosi 2016 oli Hypoteekkipankin viidestoista täysi tilivuosi. Vuoden lopussa Aktia Pankki omisti Hypoteekkipankin koko osakekannan. Vähemmistöosakkaat, Säästöpankit ja POP Pankit, myivät osakekantansa Aktia Pankille syyskuussa 2016. Aktia Pankin hallitus hyväksyi lokakuussa 2016 fuusiosuunnitelman Hypoteekkipankin sulautumisesta Aktia Pankkiin. Fuusio toteutetaan vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana. Vuoden lopussa Aktia Pankin lisäksi 46 paikallispankilla on välityssopimus Aktia Hypoteekkipankin kanssa. Aktia Hypoteekkipankki on lokakuun 2012 alusta alkaen keskittynyt huolehtimaan olemassa olevasta lainakannasta sekä sen jälleenrahoituksesta ja asuntolainojen uuslainananto on ohjattu välittäjäpankkien omiin toimintoihin. Vuoden 2016 aikana Hypoteekkipankki on myynyt välittäjäpankeille takaisin pankkien välittämiä luottoja erääntyvien joukkolainojen rahoittamiseksi. Toimintamalli Kaikki 47 välityssopimuksen tehnyttä yhteistyöpankkia ovat voineet välittää Hypoteekkipankin lainoja asiakkailleen. Kaikki asiakaspalvelu, laina-asiat mukaan lukien, hoidetaan paikallisesti yhteistyöpankissa. Hypoteekkipankin oma henkilöstö vastaa keskitetysti rahoitukseen, riskienhallintaan, luottoprosessin hallintaan ja hallintoon liittyvistä tehtävistä. Hypoteekkipankki on rahoittanut toimintansa ensisijaisesti katetuilla joukkolainaemissioilla. Myönnetyt kiinteistövakuudelliset lainat ovat liikkeeseen laskettujen joukkolainojen vakuutena. Moody s Investors Service Ltd on antanut kaikille Hypoteekkipankin joukkolainoille Aaa-luottoluokituksen. Aktia Pankki-konserni Aktia Pankki Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinkiin. Aktia Pankki Oyj:llä on 41 791 osakkeenomistajaa ja sen markkina-arvo 31.12.2016 oli 721 miljoonaa euroa. Aktia Hypoteekkipankki Oyj kuuluu Aktia Pankki-konserniin. Muut Aktia Pankki-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Aktia Henkivakuutus Oy, Aktia Rahastoyhtiö Oy, Aktia Varainhoito Oy, Aktia Yritysrahoitus Oy, Aktia Rahoitus Oy ja Aktia Kiinteistövälitys Oy. Aktia Pankki Oyj on suomalainen pankki, jonka 45 konttoria palvelevat noin 300 000 henkilöasiakasta lähinnä rannikkoalueilla ja sisämaan kasvukeskuksissa. Aktia Pankki-konsernin antolainaus oli noin 5,7 miljardia euroa vuoden 2016 lopussa. Suomalaiset paikallispankit Säästöpankkiliitto osk. toimii säästöpankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja sitoumuksista yhteenliittymälain mukaisesti. Yhteenliittymään kuuluu 23 säästöpankkia. Oma Säästöpankki toimii yhteenliittymän ulkopuolella itsenäisenä säästöpankkina. POP Pankkiliitto osk:n kuuluu 26 jäsenpankkia. Ryhmä vastaa luottolaitostensa veloista ja sitoumuksista yhteenliittymälain mukaisesti. Tuotteet Aktia Hypoteekkipankin lainakanta koostuu pääasiallisesti yksityishenkilöille ja kotitalouksille myönnettävistä kiinteistövakuudellisista lainoista. Hypoteekkipankki on erikoistunut asuntolainojen myöntämiseen. Lainojen vakuutena on aina Suomessa sijaitseva asuinkiinteistö tai asunto-osakkeet. Tulos Vuoden 2016 liiketulos oli -4,8 (-1,7) miljoonaa euroa tappiollinen. Nettotuotto suojauslaskennasta sekä nettotuotot myytävissä olevista rahoitusinstrumenteista olivat yhteensä -3,3 (-0,3) miljoonaa euroa. Tappiollisen tuloksen taustalla on huomattavasti supistuneen luottokannan tuottaman tulovirran vähäisyys suhteessa toiminnan aiheuttamiin kuluihin sekä joukko lainakannan ennenaikaiset takaisinmaksut ja niihin liittyvien johdannaissopimusten kuoletukset. 1

Tuotot ja kulut Vakuuksien maantieteellinen jako Vuoden 2016 aikana Aktia Hypoteekkipankki ei ole myöntänyt uusia luottoja. Korkokate supistui pienentyneen lainakannan myötä. Supistuneesta luottokannasta johtuen korkokate päätyi 2,8 (3,0) miljoonaan euroon. Palkkiotuotot laskivat 0,8 (1,9) miljoonan euroon ja palkkiokulut olivat 3,8 (4,6) miljoonaa euroa. Hallintokulut ja muut kulut laskivat 1,4 (2,0) miljoonaan euroon. 48 % 39 % Länsi-Suomi Etelä-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Muut alueet Tilikauden aikana ei kirjattu arvonalentumistappioita. 2 % 4 % 6 % Tase Hypoteekkipankin taseen loppusumma 31.12.2016 oli 252,1 miljoonaa euroa (950,5 milj. ). Lainasalkku Aktia Hypoteekkipankin asiakaskunta koostuu pääasiassa yksityishenkilöistä ja kotitalouksista. Asunto-osakeyhtiöille myönnettyjen lainojen yhteis määrä oli 9,7 milj. euroa vuoden 2016 lopussa. Pankki ei ole myöntänyt lainoja kaupallisille kiinteistöyhtiöille eikä julkisyhteisöille. Luottokanta on supistunut sekä normaalien luottojen lyhennyksien, että välittäjäpankeille takaisin myytyjen luottojen vuoksi 638,5 milj. euroa. Lainakanta oli 31.12.2016 218,5 miljoonaa euroa (857,0 milj. ). Kappalemääräisesti pankilla oli vuoden päättyessä 3 678 lainaa salkussaan. Lainojen keskimääräinen koko oli vuoden lopussa noin 59 000 euroa (62 000 euroa). Suurin yksittäinen laina oli 0,4 miljoonaa euroa (0,7 milj. ) ja kymmenen suurimman lainan yhteenlaskettu määrä oli 1,5 % (0,6 %) salkusta. Suurimmat lainat ovat tyypillisesti asunto-osakeyhtiöille, remontoimiseen ja perusparannuksiin myönnettyjä lainoja suhteellisen matalalla luototusasteella vakuuden käyvästä arvosta. Hypoteekkipankin lainakannan laatu on erinomainen. Pankilla ei ollut vuoden vaihteessa lainoja joiden maksusuoritukset olisivat olleet viivästyneinä yli 3 kuukautta. Alle 3 kuukauden mittaisia viivästyneitä maksuja oli 1,03 %:ssa (0,57 %) lainoista. Velat luottolaitoksille Hypoteekkipankin lyhytaikainen rahoitus on hoidettu ensisijaisesti Aktia Pankin myöntämän 550 miljoonan euron maksuvalmiusilimiitin avulla. Limiitin koko laskettiin toiminnan merkittävän supistumisen johdosta 20 miljoonaan euroon 31.12.2016. Lisäksi Hypoteekkipankilla on käytettävissään Aktia Pankin myöntämä normaali päivittäisen toiminnan vaatima tililimiitti. Vuoden vaihteessa limiiteistä oli käytössä 0,0 miljoonaa euroa (0,2 milj. euroa). Hypoteekkipankki sai lokakuussa 2015 Finanssivalvonnalta poikkeusluvan soveltaa luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen osalta korkeampaa sisäänvirtausastetta maksuvalmiuslimiitin osalta ja jättää sisäänvirtaukset asetuksen mukaisten rajausten ulkopuolelle. Hypoteekkipankki kuuluu samaan konsolidointiryhmään emoyhtiö Aktia Pankin kanssa. Hypoteekkipankki kattaa pääosan LCR-vaateestansa maksuvalmiuslimiitin avulla. Vuodenvaihteessa rahoitusta luottolaitoksilta oli yhteensä 2,0 miljoonaa euroa (21,2 milj. euroa) sisältäen johdannaissopimuksien markkina-arvon perusteella saatuja vakuuksia 2,0 miljoonaa euroa. Liikkeeseen lasketut katetut joukkolainat Hypoteekkipankin pitkäaikainen rahoitus on hankittu laskemalla liikkeelle katettuja joukkolainoja pankin joukkolainaohjelman alla. Liikkeeseen laskettuja katettuja joukkolainoja oli vuoden 2016 lopussa jäljellä nimellisarvoltaan 64,75 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 aikana Hypoteekkipankki hankki omistukseensa ja kuoletti 35,25 miljoonan euron nimellisarvosta vuonna 2019 erääntyvän emission katettuja joukkolainoja. Lainojen suuruus 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 0 49 50 99 100 149 150 199 > 200 Moody s Investors Service Ltd on antanut kaikille Hypoteekkipankin joukkolainoille Aaa-luottoluokituksen. Hypoteekkipankin kaikki katetut joukkolainat ovat julkisen kaupankäynnin kohteena Luxemburgin pörssissä. Saksan markkinoille suunnatun Registered Covered Bond lainaohjelman (Gedeckte Namensschuldverschreibung) alla oli vuoden 2015 lopussa laskettuna liikkeelle yhteensä 83 miljoonan euron nimellisarvosta katettuja lainoja. Liikkeelle lasketut lainat ovat suunnattu saksalaiselle instituutiosijoittajille. Tunnusmerkillisiä piirteitä niissä ovat: pitkä laina-aika, räätälöitävyys sijoittajan tarpeiden mukaan ja liikkeeseenlaskijan ennenaikainen takaisinmaksumahdollisuus (call-optio). Loppuvuonna 2016 Aktia Hypoteekkipankki hankki omistukseensa ja kuoletti 40 miljoonan euron nimellisarvosta edellä mainittuja lainoja. Vuoden 2016 lopussa kyseisen Registered Covered Bond lainaohjelman alla oli siten laskettuna liikkeelle yhteensä 43 miljoonan euron nimellisarvosta katettuja lainoja. 2

Hallituksen toimintakertomus Katettujen joukkolainojen vakuudet Lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta (688/2010) mukaan kaikkia lainoja ja lainanosia, joiden vakuusarvo on korkeintaan 70 %, voidaan käyttää joukkolainojen vakuutena. Pankilla on yksi lainapooli. Vuonna 2010 perustetussa pool 1:ssä oli 31.12.2016 vakuuskelpoisia lainoja tai lainanosia 212,5 miljoonaa euroa (838,6 milj. euroa). Lainakannan jakauma luototusasteittain* 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Vakuudet eriteltyinä lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaisesti (pool 1), 212,5 milj. 0 % 0 50 % 50 60 % 60 70 % 70 80 % 80 85 % 31.12.2016 31.12.2015 85 % 212,5 LTV -70% Täytevakuudet * Taulukko kertoo kuinka suuri osuus lainoista kuuluu tiettyyn luototusasteväliin. Esimerkki: 60 000 eur asuntolaina 60 % luototusasteella jakautuisi 50 000 eur LTV 0-50 % sammioon ja 10 000 eur LTV 50-60 % sammioon. 0,0 Johdannaiset Kiinnitysluottopankkilain ja lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaan hyväksyttyjen vakuuksien määrän tulee aina ylittää liikkeeseen laskettujen joukkolainojen yhteenlaskettu määrä. Lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaan katettujen joukkolainojen vakuuksien kokonaismäärä on nykyarvoltaan jatkuvasti ylitettävä vähintään kahdella prosentilla katetuista joukkolainoista aiheutuvien maksuvelvoitteiden yhteenlaskettu nykyarvo. Hypoteekkipankilla oli vuoden 2016 lopussa liikkeeseen laskettuna katettuja joukkolainoja ja muita erillisen lainaohjelman alla liikkeeseen laskettuja velkainstrumentteja nimellisarvoltaan 107,75 miljoonaa euroa (752,5 milj. euroa). Vakuuspoolissa vakuuksien yhteenlaskettu määrä oli 212,5 miljoonaa euroa ja vakuusaste 197,26 %. Joukkolainojen vakuuksien kokonaismäärä ylitti nykyarvoltaan 105,96 %:lla joukkolainoista aiheutuvien maksuvelvoitteiden yhteenlasketun nykyarvon. Kaikilla yksityishenkilöille myönnetyillä lainoilla on ensimmäisen panttioikeuden kiinteistövakuus ja kaikki vakuudet sijaitsevat Suomessa. Kaikki vakuuskelpoiset lainat ja lisävakuudet kirjataan lakisääteiseen joukkolainarekisteriin edellä selostetun lain muutoksen edellyttämällä tavalla. Lainojen korkein hyväksyttävä luototusaste on 70 % (lainan pääoman suhde vakuuden käypään arvoon). Tämä luototusaste voidaan ylittää vain, jos lainalla on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämä valtiontakaus. Koko lainakannan keskimääräinen ei indeksoitu luototusaste oli 46,8 % vakuuden käyvästä arvosta ja indeksoitu keskimääräinen luototusaste oli 46,6 %. Hypoteekkipankin korkojohdannaissalkun nimellisarvo oli yhteensä 214,4 miljoonaa euroa (1 011,8 milj.euroa). Kaikki johdannaissopimukset on tehty lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaisesti suojaamistarkoituksessa. Johdannaiset arvostetaan käypään arvoonsa. Aktia Pankki toimii vastapuolena kaikissa johdannaissopimuksissa. Valuuttajohdannaisia ei ole tehty. Kaikki varat ja velat ovat euromääräisiä. Osakepääoma Aktia Hypoteekkipankilla on kaksi osakesarjaa, A ja B. A-sarjan osakkeita on 24 050 kappaletta ja B-osakkeita 83 650 kappaletta. Kullakin A-sarjan osakkeella on yksi ääni. B-sarjan osakkeella ei ole äänivaltaa. Aktia Pankki omistaa koko Hypoteekkipankin osakekannan. Omat varat ja vakavaraisuus Finanssivalvonnan myöntämän poikkeusluvan perusteella Hypoteekkipankin vakavaraisuuden hallintaprosessi käsitellään osana Aktia Pankki-konsernin pääomanhallintaa. Aktia Pankki-konsernin pääomanhallintaprosessi sekä tulokset on kuvattu konsernin vuosikertomuksessa. Hypoteekkipankin asettama vakavaraisuustavoite oli vuodelle 2016 ensisijaisen vakavaraisuuden osalta 10 %. Finanssivalvonta myönsi vuonna 2015 Aktia Pankki konsernille (johon kuuluvat Aktia Pankki Oyj ja kaikki tytäryhtiöt lukuun ottamatta Aktia Henkivakuutusta) luvan käyttää sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRBA) laskettaessa vähittäisvastuiden vakavaraisuusvaadetta. IRBA mahdollistaa tarkemman riskienarvioinnin, mikä vahvistaa Hypoteekkipankin vakavaraisuutta vähittäisvastuiden hyvän laadun ansiosta. IRBAn mukaisesti laskettu keskimääräinen riskipaino asuntovakuudellisille vähittäisluotoille oli 20 prosenttia, kun se standardimenetelmällä laskettuna oli 35 prosenttia. 3

Joulukuun 31. päivänä 2016 Hypoteekkipankin omat varat olivat 128,5 miljoonaa euroa (131,6 milj. euroa), josta 107,7 miljoonaa euroa (107,7 milj. euroa) oli osakepääomaa ja 20,8 (23,9 milj. euroa) varauksia ja vapaata omaa pääomaa. Pankin riskipainotettu tase oli 66,3 miljoonaa euroa (165,6 milj. euroa). Vuoden 2016 lopulla vakavaraisuusaste oli 193,9 % (79,5 %) ja ensisijaisten omien varojen osuus riskipainotetusta taseesta oli 193,9 % (79,5 %). Hallinto Hallitus Hallitus vastaa Hypoteekkipankin hallinnosta ja toiminnasta. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksessa on vähintään kolme ja enintään viisi jäsentä. Kevään 2016 yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Pasi Kämäri, toimitusjohtaja, Säästöpankkiliitto Heikki Suutala, toimitusjohtaja, POP Pankkiliitto Jussi Laitinen, toimitusjohtaja, Aktia Pankki Oyj Fredrik Westerholm, CFO, Aktia Pankki Oyj Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jussi Laitinen. Syyskuussa 2016 tapahtuneiden omistajamuutosten jälkeen hallitukseen valittiin Pasi Kämärin ja Heikki Suutalan sijaan Juha Hammarén, CCO, Aktia Pankki Oyj Operatiivinen johto Pankin toimitusjohtaja vastaa Hypoteekkipankin päivittäisestä hallinnosta ja toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä. Toimitusjohtajana toimii Timo Ruotsalainen. Toimitusjohtajan varamiehenä on toiminut Jussi Laitinen. Tarkastustoiminta Hypoteekkipankin varsinaisen yhtiökokouksen 17.3.2016 päätöksellä valittiin tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Jari Härmälä, KHT. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on valvoa Hypoteekkipankin toimintaa ja tarkastuksen on hoitanut Aktia Pankki Oyj:n sisäisen tarkastuksen yksikkö. Yksikön päällikkö raportoi suoraan Hypoteekkipankin hallitukselle. Aktia Hypoteekkipankki on Finanssivalvonnan valvonnan alainen luottolaitos. Riskienhallinta Hypoteekkipankin riskienottoa ja -hallintaa koskevat periaatteet perustuvat lakiin kiinnitysluottopankkitoiminnasta. Toiminnalle on tunnusomaista matala ja vakaa riski sekä tuloksen ennustettavuus. Hallitus vahvistaa vuosittain Hypoteekkipankin riskienhallintapolitiikan. Aktia Pankki-konsernin Riskienvalvonta-toiminto, joka on Hypoteekkipankista riippumaton elin, valvoo pankin riskienottoa ja riskienhallintaa. Asuntolainamarkkinat Suomessa Suomalaisten kotitalouksien asuntolainakanta kasvoi 93,9 miljardiin euroon vuoden 2016 marraskuun loppuun mennessä. Vuoden 2015 lopulla kanta oli 91,9 miljardia euroa. Markkinakorkojen mataluus ja pankkien tarjoamat lyhennysohjelmakampanjat piristivät lainamarkkinoita vielä alkuvuodesta 2016, mutta lainakannan kasvu hidastui loppuvuotta kohden. Asuntokauppa on erityisesti pienten asuntojen osalta kasvukeskuksissa vireätä, mutta suurempien perheasuntojen sekä muuttotappioalueella sijaitsevien asuntojen ja kiinteistöjen myyntiajat ovat edelleen keskimääräistä pidempiä. Luottojen hoito on kansantalouden vaivalloisesta toipumisesta huolimatta säilynyt erittäin hyvällä tasolla. Vuoden 2016 aikana kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 2,9 % edellisvuodesta, mutta muualla maassa hinnat hieman laskivat 1,6 %. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Ei tilikauden jälkeisiä merkittäviä tapahtumia. Vuoden 2017 näkymät Suomen talouskasvun odotetaan jatkavan lievää kasvua vuonna 2017. Kansantalouden kasvu on kuitenkin pääosin kotitalouksien ostovoiman varassa, joka asettaa haasteita kasvun jatkuvuudelle tulevaisuudessa. Asuntojen hintataso nousee edelleen kasvukeskuksissa, mutta arvostuserot paikkakuntien välillä kasvavat. Suuret kaupungit kasvavat edelleen parempien työpaikkojen myötä. Matalat korot tukevat hintatasoa. Lyhyet markkinakorot tulevat pysymään negatiivisena koko vuoden. Asuntolainojen korkomarginaalien odotetaan pysyvän suunnilleen nykytasolla, vaikka pankkien kilpailu laina-asiakkaista on kovaa. Aktia Pankki Oyj:n hallituksen hyväksymän fuusiosuunnitelman pohjalta Hypoteekkipankki tulee sulautumaan Aktia Pankkiin vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana. Hypoteekkipankin taseessa olevat Säästö- ja POP Pankkien välittämät luotot tullaan myymään luotot välittäneille pankeille sulautumishetken jälkeen. Hypoteekkipankin liikkeeseen laskemat vakuudelliset velkakirjat siirtyvät fuusiossa Aktia Pankin vastattavaksi ja vakuuspooliin siirretään Aktia Pankin välittämiä asuntolainoja vakuusvaateen täyttämiseksi. Voittovarojen jakoehdotus Pankin fuusiosuunnitelmista johtuen osinkoa ei makseta vuodelta 2016. 2. helmikuuta 2017 Hallitus Yksityiskohtaisempi kuvaus riskienhallinnasta ja riskipositioista on Hypoteekkipankin tilinpäätöksen liitteessä 2. 4

Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. 31.12.2016 Viisivuotiskatsaus Viisivuotiskatsaus (1 000 euroa) 2016 2015 2014 2013 2012 Korkokate 2 819 3 048 7 500 7 037 9 835 Palkkiotuotot netto -2 957-2 772 76-3 896-3 790 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot -3 252-307 871 242-857 Liiketoiminnan muut tuotot 4 348 5 29 33 Liiketoiminnan tuotot yhteensä -3 386 317 8 452 3 412 5 222 Henkilöstökulut -140-121 -287-574 -646 IT-kulut -122-191 -412-828 -628 Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -3-3 -3-1 -1 Liiketoiminnan muut kulut -1 148-1 698-1 428-1 395-1 645 Liiketoiminnan kulut yhteensä -1 413-2 013-2 130-2 798-2 919 Liiketulos -4 800-1 696 6 321 614 2 303 Taseen loppusumma 252 102 950 462 2 232 138 3 045 028 4 113 942 Kulu/tuotto-suhde -0,42 6,36 0,25 0,82 0,56 Osakekohtainen tulos (EPS), euroa -44,57-12,60 47,86 3,51 17,13 Laaja osakekohtainen tulos, euroa -44,57-10,60 50,02 8,44 24,11 Oman pääoman tuotto (ROE), % -3,64-1,00 3,85 0,29 1,41 Koko pääoman tuotto (ROA), % -0,80-0,09 0,20 0,01 0,04 Omavaraisuusaste, % 21,54 8,46 5,16 3,67 3,23 Ydinpääoman suhde, % *) 193,9 79,5 19,6 11,9 - Ensisijaisten omien varojen suhde, % **) 193,9 79,5 19,6 11,9 9,7 Vakavaraisuusaste, % **) 193,9 79,5 19,6 11,9 11,3 * Basel III:n mukaan ** 2013-2016 Basel III:n mukaan, 2012 Basel II:n mukaan Tunnuslukujen laskentaperusteet Kulu/tuotto-suhde Liiketoiminnan kulut yhteensä / Liiketoiminnan tuotot yhteensä Omavaraisuusaste, % Oma pääoma / Taseen loppusumma keskimäärin x 100 Osakekohtainen tulos (EPS), euroa Osakkeenomistajille luettava tilikauden voitto verojen jälkeen / Osakkeiden emissiokorjattu määrä tilikauden aikana keskimäärin Laaja osakekohtainen tulos, euroa Osakkeeomistajille luettava tilikauden laaja tulos verojen jälkeen / Osakkeiden emissio-oikaistu määrä tilikauden aikana keskimäärin Oman pääoman tuotto (ROE), % Tilikauden voitto / Oma pääoma keskimäärin x 100 Ydinpääoman suhde, % Ydinpääoma / Riskipainotetut sitoumukset x 100 Ensisijaisten omien varojen suhde, % Ensisijaiset omat varat / Riskipainotetut sitoumukset x 100 Vakavaraisuusaste, % Omat varat (ensisijaiset omat varat + toissijaiset omat varat) / Riskipainotetut sitoumukset x 100 Koko pääoman tuotto (ROA), % Tilikauden voitto / Taseen loppusumma keskimäärin x 100 5

Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liite 2016 2015 Korkotuotot 9 892 22 676 Korkokulut -7 073-19 628 Korkokate 3 2 819 3 048 Palkkiotuotot 828 1 873 Palkkiokulut -3 786-4 645 Palkkiotuotot netto 4-2 957-2 772 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot 5-3 252-307 Liiketoiminnan muut tuotot 4 348 Liiketoiminnan tuotot yhteensä -3 386 317 Henkilöstökulut 6-140 -121 IT-kulut -122-191 Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -3-3 Liiketoiminnan muut kulut 7-1 148-1 698 Liiketoiminnan kulut yhteensä -1 413-2 013 Liiketulos -4 800-1 696 Verot 8 0 339 Tilikauden tulos -4 800-1 357 Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 9-44,57-12,60 Osakekohtaisessa tuloksessa ei ole laimennusvaikutusta. Laaja tuloslaskelma (1 000 euroa) Liite 2016 2015 Tilikauden tulos -4 800-1 357 Muut laajan tuloslaskelman erät verojen jälkeen: Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostuksen muutos käypään arvoon - 1 Kassavirtasuojausten arvostuksen muutos käypään arvoon - 215 Laaja tulos eristä, jotka voidaan siirtää tuloslaskelmaan - 215 Tilikauden laajan tuloslaskelman tulos -4 800-1 141 Laaja osakekohtainen tulos, euroa 9-44,57-10,60 6

Tase Tase (1 000 euroa) Liite 31.12.2016 31.12.2015 Varat Johdannaissopimukset 11 10 334 33 386 Saamiset luottolaitoksilta 21 094 53 298 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 219 995 862 117 Lainat ja muut saamiset 12 241 089 915 415 Aineelliset hyödykkeet 13 6 8 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 288 936 Muut varat 386 717 Muut varat yhteensä 14 673 1 652 Varat yhteensä 252 102 950 462 Velat Velat luottolaitoksille 2 000 21 186 Talletukset 16 2 000 21 186 Johdannaissopimukset 11 2 415 7 565 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 17 115 795 774 704 Muut rahoitusvelat 115 795 774 704 Siirtovelat ja saadut ennakot 2 333 12 408 Muut velat 24 23 Muut velat yhteensä 18 2 356 12 431 Tuloverovelat - 26 Verovelat - 26 Velat yhteensä 122 566 815 913 Oma pääoma Osakepääoma 107 700 107 700 Sidottu oma pääoma 107 700 107 700 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 15 699 15 699 Voittovarat 1.1. 11 150 13 040 Osingonjako -213-533 Tilikauden tulos -4 800-1 357 Vapaa oma pääoma 21 836 26 849 Oma pääoma 19 129 536 134 549 Velat ja oma pääoma yhteensä 252 102 950 462 Aktia Hypoteekkipankki Oyj:llä ei ole taseen ulkopuolisia sitoumuksia. 7

Rahavirtalaskelma (1 000 euroa) 2016 2015 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos -4 800-1 696 Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta -242 1 996 Maksetut tuloverot -26-634 Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutosta -5 068-335 Liiketoiminnan saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) 647 872 1 105 237 Myytävissä olevat rahoitusvarat - 10 000 Lainat ja muut saamiset 638 498 1 084 191 Muut varat 9 375 11 045 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) -674 795-1 253 904 Talletukset -19 186-332 777 Liikkeeseen lasketut velkakirjat -644 269-904 463 Muut velat -11 339-16 664 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä -31 991-149 001 Rahoituksen rahavirta Maksetut osingot -213-533 Rahoituksen rahavirta yhteensä -213-533 Rahavarojen nettomuutos -32 204-149 535 Rahavarat vuoden alussa 53 298 202 833 Rahavarat vuoden lopussa 21 094 53 298 Rahoituslaskelmassa esiintyvät rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 21 094 53 298 Yhteensä 21 094 53 298 Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta: Käyvän arvon muutokset -245 168 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä 3 3 Purettu kassavirtasuojaus - 1 824 Yhteensä -242 1 996 8

Oman pääoman muutos Oman pääoman muutos (1 000 euroa) Osakepääoma Käyvän arvon rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Voittovarat Osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta Oma pääoma 1.1.2015 107 700-215 15 699 13 040 136 224 Osingonjako -533-533 Tilikauden tulos -1 357-1 357 Myytävissä olevat rahoitusvarat 1 1 Kassavirran suojaus 215 215 Tilikauden laajan tuloslaskelman tulos 215-1 357-1 141 Oma pääoma 31.12.2015 107 700-15 699 11 150 134 549 Oma pääoma 1.1.2016 107 700-15 699 11 150 134 549 Osingonjako -213-213 Tilikauden tulos -4 800-4 800 Tilikauden laajan tuloslaskelman tulos -4 800-4 800 Oma pääoma 31.12.2016 107 700-15 699 6 137 129 536 9

Liitteet Liite 1. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Hallitus hyväksyi 2.2.2017 tilikauden 1.1. 31.12.2016 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, jotka osakkeenomistajien kokous vahvistaa maaliskuussa 2017. Tuottojen ja kulujen tuloutusperiaatteet Korot ja osingot Aktia Hypoteekkipankki on lokakuun 2012 alusta alkaen keskittynyt huolehtimaan olemassa olevasta lainakannasta sekä sen jälleenrahoituksesta ja asuntolainojen uuslainananto on ohjattu välittäjäpankkien omiin toimintoihin. Kopio Hypoteekkipankin tilinpäätöksestä on saatavilla Aktia Hypoteekkipankki Oyj:ssä, Mannerheimintie 14, 00100 Helsinki, tai Aktian kotisivuilla osoitteessa www.aktia.com. Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajan mukaan. Tällä menetelmällä instrumentin tuotot ja kulut jaksotetaan tasaisesti suhteessa jäljellä olevaan määrään eräpäivään saakka. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin liittyvät korkotuotot ja -kulut kirjataan tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Kun rahoitusvaroihin kuuluvasta sopimuksesta on kirjattu arvonalentumistappio, korkotuoton laskemisessa käytetään alkuperäistä efektiivistä korkoa. Laatimisperusteet Hypoteekkipankin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten IFRS -kirjanpitostandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti siten kuin EU on standardit hyväksynyt. Hypoteekkipankin tilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on huomioitu myös suomalainen kirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädäntö sekä viranomaismääräykset. Tilinpäätöksen luvut esitetään tuhansina euroina, jos toisin ei mainita. Tilinpäätöksen arvostamisperusteena on alkuperäinen hankintameno, ellei tilinpäätösperiaatteissa toisin mainita. Osingot ja osuudet kirjataan tuotoiksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt. Palkkiot Palkkiotuotot ja -kulut kirjataan pääsääntöisesti suoriteperiaatteen mukaisesti. Poistot Luvut esitetään vuoden aikana puolivuosikatsauksessa niin, että tuloslaskelman eriä verrataan vastaavaan kauteen edellisvuonna, kun taseen eriä verrataan edelliseen vuodenvaihteeseen, jos toisin ei mainita. Aktia Pankki Oyj on 23.9.2016 alkaen omistanut 100 % Aktia Hypoteekkipankki Oyj:stä. Aktia Pankin hallitus hyväksyi lokakuussa 2016 fuusiosuunnitelman Hypoteekkipankin sulautumisesta Aktia Pankkiin. Tarkoituksena on sulauttaa Aktia Hypoteekkipankki Oyj Aktia Pankki Oyj:hin vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla. Termillä Basel III tarkoitetaan tilinpäätöksessä EU:n vakavaraisuusasetusta 575/2013 ja siihen liittyvää Euroopan valvontaviranomaisen ja kansallisten valvontaviranomaisten antamaa lisäsääntelyä. Aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä tehdään lineaarisia suunnitelman mukaisia poistoja hankintahinnasta hyödykkeen taloudellisen eliniän mukaan. Yleensä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden jäännösarvoksi oletetaan nolla. Hyödykelajien mukaiset arvioidut taloudelliset eliniät ovat seuraavat: Aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Korvaukset henkilökunnalle Eläkejärjestelyt 3 5 vuotta 3 5 vuotta Segmenttiraportointi Hypoteekkipankissa on vain yksi tilinpäätöksessä kuvattu liiketoimintasegmentti, joten erillistä segmenttiraportointia ei ole esitetty. Valuutan muuntaminen Kaikki Hypoteekkipankin varat ja velat ovat euromääräisiä. Hypoteekkipankki kirjaa kaikki eläkejärjestelyt maksuperusteisina. Maksuperusteisissa eläkejärjestelyissä Hypoteekkipankki maksaa kiinteät maksut ulkoisille eläkevakuutusyhtiöille. Hypoteekkipankilla ei tämän jälkeen ole juridista tai todellista velvollisuutta maksaa muita maksuja, jos eläkevakuutusyhtiöillä ei ole riittäviä varoja maksaa henkilöstön eläkkeitä kuluvalta tai aiemmilta kausilta. Merkittävin maksuperusteinen järjestely on työntekijän eläkelain mukainen perusvakuutus (TEL). Maksuperusteisiksi luokiteltujen järjestelyjen eläkevakuutusmaksut on tilinpäätöksessä jaksotettu vastaamaan suorituspalkkoja. 10

Liitteet Verot Tuloslaskelman verot koostuvat vuoden ja aikaisempien vuosien tuloveroista ja laskennallisista veroista. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi koskien eriä, jotka kirjataan suoraan omaan pääomaan, jolloin myös verovaikutus kirjataan osaksi omaa pääomaa. Tuloverot kirjataan vuoden arvioidun verotettavan tulon perusteella. Laskennalliset verot kirjataan varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisen eron mukaan. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Rahoitusvarat Hypoteekkipankki soveltaa rahoitusvaroihin IAS39 -standardia, joissa rahoitusvarat jaetaan neljään arvostusluokkaan. Hypoteekkipankilla on rahoitusvaroja arvostusluokassa lainat ja muut saamiset. Rahoitusvarojen arvostus käypään arvoon Aktiivisilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien noteerattujen osakkeiden ja muiden rahoitusvarojen käypä arvo perustuu noteerattuun ostokurssiin. Jos rahoitusinstrumentin noteerattu hinta ei edusta todellisia ja säännöllisesti esiintyviä markkinatapahtumia tai jos noteerattuja hintoja ei ole saatavilla, käypä arvo vahvistetaan soveltuvan arvostustekniikan mukaan. Arvostustekniikat voivat vaihdella diskontattujen kassavirtojen yksinkertaisesta analyysistä monimutkaisiin optioarvostusmalleihin. Arvostusmallit on laadittu siten, että todennettavissa olevia markkinahintoja ja kursseja käytetään syöttötietoina, mutta myös ei-todennettavissa olevia malliparametrejä voidaan käyttää. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo on jaettu kolmeen tasoon. Jaottelu tehdään sen mukaan, onko arvo saatu saman instrumentin toimivilla markkinoilla noteerattujen kurssien avulla (taso 1), todennettavissa olevia tietoja käyttävien arvostustekniikoiden avulla (taso 2) vai käyttäen arvostustekniikoita, jotka perustuvat ei-todennettavissa olevaan tietoon (taso 3). Lainat ja muut saamiset Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan saamiset luottolaitoksilta sekä saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Nämä saamiset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Uudelleenluokittelu Myytävissä olevat rahoitusvarat, pois lukien johdannaiset, voidaan luokitella uudelleen eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, jos Hypoteekkipankilla on tarkoitus tai edellytykset pitää rahoitusvarat lähiajan tai eräpäivään saakka. Uudelleen luokiteltavien varojen tulee uudelleenluokittelun yhteydessä täyttää sitä luokkaa koskevat määritelmät, johon ne uudelleenluokitellaan. Luokkaan eräpäivään saakka pidettäviin sijoituksiin uudelleenluokittelun edellytyksenä on, että Hypoteekkipankki on muuttanut omistuksen tarkoitusta ja että sillä on edellytykset pitää rahoitusvarat eräpäivään saakka. Uudelleenluokittelu tehdään käypään arvoon uudelleenluokittelun ajankohtana. Käyväksi arvoksi tulee alkuperäinen hankintameno tai jaksotettu hankintameno. Arvopapereiden, jotka luokitellaan uudelleen myytävissä olevista rahoitusvaroista eräpäivään asti pidettäviin rahoitusvaroihin, tulee olla panttauskelpoisia keskuspankissa ja niillä tulee olla korkea luottoluokitus. Uudelleenluokittelussa rahoitusvarojen luokituksen on oltava vähintään Aa3/AA-. Rahoitusvelat Luokkaan Rahoitusvelat kirjataan velat luottolaitoksilta sekä yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat. Rahoitusvelat merkitään taseeseen sopimuksentekohetkellä hankintamenoon ja sen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Rahavirtalaskelmassa liikkeeseen laskettujen velkojen katsotaan kuuluvan Hypoteekkipankin juoksevaan toimintaan, kun taas velkojen, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, katsotaan kuuluvan rahoitustoimintaan. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan, jos yrityksen, johon sijoitus on tehty, taloudellinen tilanne on huonontunut merkittävästi. Kriteerit ovat seuraavat: yritys on asetettu konkurssiin tai se on maksukyvytön.. yritys on tehnyt yrityssaneeraussopimuksen tai hakenut suojaa velkojiaan vastaan tai velkojiin vaikuttava laaja uudelleenjärjestely on meneillään Kun jokin yllä mainituista kriteereistä täyttyy, arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentuminen on markkina- ja hankinta-arvon välinen erotus tilinpäätöshetkellä. Jos markkina-arvoa ei ole tai on erityistä syytä olettaa, että markkina-arvo ei edusta arvopaperin todellista arvoa tai Hypoteekkipankilla on määräysvaltaa yhtiössä, arvonalentumispäätös tehdään hallituksen vahvistaman erillisen arvion perusteella. Maksukyvyttömyyden lisäksi korkosijoitukset tutkitaan yksilöllisesti arvonalennustarpeen arvioimiseksi, jos arvopaperin kurssi on laskenut yli 50 prosenttia ja instrumentin luottoluokitus on laskenut alle Investment Grade -luokituksen (BB+, Ba1 tai alhaisempi). Arvonalentumistappiot lainoista ja saamisista Lainojen ja saamisten arvonalentumisia kirjataan kohdistettuina. Arvonalentuminen kirjataan kohdistettuna, jos on objektiivista näyttöä siitä, että asiakkaan maksukyky on heikentynyt sen jälkeen, kun saaminen alun perin kirjattiin taseeseen. Objektiivista näyttöä ovat velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, sopimusrikot, kuten viivästyneet koron tai pääoman maksut, taloudellisista tai juridisista syistä annettu lievennys, jota lainanantaja ei olisi muutoin harkinnut tai velallisen konkurssi tai muu taloudellinen uudelleenjärjestely. 11

Saamisen arvo on laskenut, jos arvioitu saamisen tuoma rahavirta, vakuuden käypä arvo huomioon ottaen, on pienempi kuin luoton kirjanpitoarvon ja luoton maksamattomien korkojen summa. Arvioitu tuleva rahavirta diskontataan luoton alkuperäisellä efektiivisellä korolla. Jos luoton korko on vaihtuva, käytetään tarkistushetkellä sopimuskorkoa diskonttauskorkona. Arvonalentumiseksi kirjataan rahavirran palautusten alemman nykyarvon ja luoton kirjanpitoarvon erotus. Rahoitusvarojen oston tai myynnin kirjaus Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän mukaan ( trade date ). Johdannaissopimukset Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen ja arvostetaan käypään arvoon. Johdannaiset, joiden käypä arvo on positiivinen, kirjataan varoiksi erään Johdannaissopimukset. Johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen, kirjataan veloiksi erään Johdannaissopimukset. Johdannaissopimukset kirjataan tuloslaskelmaan johdannaisten luokan mukaan. Jos johdannaissopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa, arvonmuutos kirjataan jäljempänä kuvattujen tilinpäätösperiaatteiden, käyvän arvon tai rahavirran suojaus, mukaan. Suojauslaskenta Kaikki johdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Hypoteekkipankki on IAS 39-standardin mukaisesti kirjannut suojauslaskennan joko käyvän arvon tai rahavirran suojauksena. Tavoitteena on neutralisoida varojen ja velkojen käyvän arvon mahdollinen muutos. Hypoteekkipankin suojauslaskentapolitiikan mukaisesti suojaavan johdannaisen ja suojattavan erän suojaussuhde sekä riskinhallinnan tavoitteet ja strategia dokumentoidaan suojauksen alkaessa. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojauksen tulee olla tehokas. Suojausta pidetään tehokkaana, jos suojausinstrumentin käyvän arvon muutosten voidaan suojauksen alussa ja koko juoksuaikana odottaa olennaisesti neutraloivan suojattavan erän käyvän arvon muutokset. Toteutuman tulee olla 80 125 prosenttia. Suojauksen tehokkuutta jälkikäteen arvioitaessa Hypoteekkipankki arvostaa suojausinstrumentin käypään arvoon ja vertaa tämän arvon muutosta suojattavan erän käyvän arvon muutokseen. Tehokkuutta mitataan kumulatiivisesti. Jos johdannaisen ja suojatun erän suojaussuhde ei ole 100-prosenttinen, tehoton osa kirjataan tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Jos suojaussuhde ei täytä edellä mainittuja tehokkuusvaatimuksia, suojauslaskenta lopetetaan. Johdannaisten realisoimattoman arvon muutos kirjataan käypään arvoon tuloslaskelman korkokatteeseen siitä alkaen, kun suojausta viimeksi pidettiin tehokkaana. Käyvän arvon suojaus Käyvän arvon suojausta sovelletaan johdannaisiin, joita käytetään tiettyyn riskiin liittyvän varan tai velan käyvän arvon muutosten suojaukseen. Hypoteekkipankissa varojen ja velkojen käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski koskee pääasiassa lainoja, arvopapereita ja sellaista kiinteäkorkoista ottolainausta, joka aiheuttaa korkoriskin. Suojausinstrumenttien (johdannaiset) käyvän arvon muutokset ja suojattavan erän käyvän arvon muutokset on kirjattu erikseen tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Jos suojaus on tehokas, käyvän arvon muutokset kumoavat toisensa, mikä merkitsee sitä, että nettotulos on lähellä nollaa. Taseessa suojattavan riskin arvonmuutos kirjataan suojatun tase-erän arvon oikaisuna. Suojaavina johdannaisina käytetään koronvaihtosopimuksia ja korkotermiinejä. Käyvän arvon suojaukset lakkaavat seuraavissa tilanteissa: suojausinstrumentti erääntyy, myydään, puretaan tai lunastetaan suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja.. suojaussuhde katkeaa Kun suojaussuhde päättyy, jaksotetaan kertyneet voitot tai tappiot, jotka ovat oikaisseet suojatun erän arvoa, tuloslaskelmaan. Jaksotus ulottuu suojatun erän jäljellä olevan juoksuajan yli tai puretun suojausinstrumentin alkuperäisen juoksuajan yli. Rahavirran suojaus Rahavirran suojausta sovelletaan tulevien korkovirtojen, kuten vaihtuvakorkoisten varojen ja velkojen koronmaksun suojaamiseksi. Käyvän arvon vuosimuutoksen tehokkaan suojauksen osuus kirjataan laajaan tulokseen ja tehoton osuus tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään oman pääoman rahavirtasuojauksesta tuloslaskelmaan sille kaudelle, jona suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat. Suojaavina johdannaisina käytetään koronvaihtosopimuksia, korkotermiinejä ja korko-optioita. Kun korko-optioita käytetään suojausinstrumentteina, vain korko-option perusarvo kirjataan suojauslaskentaan. Korko-optioiden aika-arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Rahavirtasuojaukset lakkaavat samoissa tilanteissa kuin käyvän arvon suojaukset. Kun rahavirtasuojaukset lakkaavat, mutta kassavirtoja odotetaan vielä, suojausinstrumenttia koskevat kertyneet voitot tai tappiot jäävät erilliseksi eräksi omaan pääomaan. Kertyneet voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan samoilta kausilta kuin aiemmin suojatut korkovirrat kirjataan tuloslaskelmaan. Käteiset varat Rahavirtalaskelman rahavaroihin sisältyvät käteiset varat ja vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta. Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta sisältyvät Lainoihin ja muihin saamisiin. 12

Liitteet Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Suunnitelman mukaiset poistot tehdään hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Oma pääoma Liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan kohdistettavissa uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseen, kirjataan omaan pääomaan Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon pääoman lisäyksen vähennyksenä. Osingot osakkeenomistajille kirjataan omasta pääomasta silloin kun yhtiökokous on päättänyt niiden maksusta. Johdon harkintaa edellyttävät tilinpäätösperiaatteet Tilinpäätöksen laatiminen IFRS -standardien mukaan edellyttää johdolta tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin ja kuluihin sekä ehdollisiin varoihin ja velkoihin. Hypoteekkipankin keskeiset oletukset koskevat tulevaisuutta ja tilinpäätöspäivän arvioihin liittyviä keskeisiä epävarmuustekijöitä, ja ne liittyvät mm. käyvän arvon arviointiin sekä rahoitusvarojen, lainojen ja saamisten sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisiin. Käyvän arvon arviointi Markkinahintatiedon ollessa rajoitettua julkisesti noteeraamattomien rahoitusvarojen tai muiden rahoitusvarojen arviointi edellyttää johdon harkintaa. Periaatteet arvostuksesta käypään arvoon kuvataan kohdassa Rahoitusvarojen arvostus käypään arvoon. Eräpäivään saakka pidettävien rahoitusvarojen käyvät arvot ovat alttiita korkotason muutoksille, instrumenttien likviditeetille ja riskipreemioille. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Hypoteekkipankissa arvioidaan kunkin tasepäivän osalta, onko olemassa objektiivista näyttöä, että muiden kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen rahoitusvarojen arvo on alentunut. Periaatteet esitetään edellä kohdassa Rahoitusvarojen arvonalentuminen. 13

Liite 2 Riskienhallinta Hypoteekkipankin riskienottoa ja -hallintaa koskevat periaatteet perustuvat lakiin kiinnitysluottopankkitoiminnasta. Toiminnalle on tunnusomaista matala ja vakaa riski sekä tuloksen ennustettavuus. Hallitus vahvistaa vuosittain Hypoteekkipankin riskienhallintapolitiikan. Aktia Pankki- konsernin Riskienvalvonta-toiminto, joka on Hypoteekkipankista riippumaton elin, valvoo pankin riskienottoa ja riskienhallintaa. Luottoriskien hallinta Luottoriskien hallinnalla tarkoitetaan menettelyä, jolla toisaalta pyritään estämään se, ettei vastapuoli kykene vastaamaan sitoumuksistaan ja aiheuttamaan näin Hypoteekkipankille tappioita, toisaalta taataan, että asetettavat vakuudet kattavat pankin saatavat. Aktia Hypoteekkipankki Oyj myöntää lainoja vain yksityishenkilöille ja kotitalouksille. Kaupallisiin kiinteistöhankkeisiin lainoja ei myönnetä. Lainoja myönnetään vain turvaavaa vakuutta vastaan. Vakuuden arvioinnissa sovelletaan hyvää arviointitapaa. Välittäjäpankin paikallistuntemus lisää arvioinnin tarkkuutta. Jokainen asiakas ja asiakaskokonaisuus arvioidaan ennen luottopäätöksen tekemistä. Jokaisen uuden yksityishenkilön luottopäätöksen yhteydessä tehdään luottoluokitusarviointi scoringmallin avulla. Lainanottajan luottokelpoisuus arvioidaan seuraavien tekijöiden perusteella: maksukykyanalyysi, jossa lainanhoitokuluja lasketaan 6 prosentin korolla ja 25 vuoden laina-ajalla, tulot, elinkustannukset ja mahdolliset maksuhäiriöt sekä aiempi asiakkuus. Hypoteekkipankki myöntää lainoja vain asiakkaille, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Kaikki yhteistyöpankit käyttävät samaa metodiikkaa asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointiin. Aktia Hypoteekkipankki on lokakuun 2012 alusta alkaen keskittynyt huolehtimaan olemassa olevasta lainakannasta sekä sen jälleenrahoituksesta ja asuntolainojen uuslainananto on ohjattu välittäjäpankkien omiin toimintoihin. Vakuuksien arviointi Hypoteekkipankin ohjeiden mukaisesti vakuus on aina todennettava ja arvioitava kiinteistöjen hyvän arviointitavan mukaan. Yhteistyöpankin toimialueella sijaitsevan kohteen arvioinnin suorittaa pankin henkilöstö asuinkiinteistövakuuden velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,5 miljoonaa euroa ja vapaa-ajankiinteistön velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,3 miljoonaan euroa. Kaikista muista vakuuksista vaaditaan riippumattoman kiinteistöarvioijan laatima arviokirja tai riippumattomien osapuolten välinen kauppakirja. Arviointiperiaatteet on dokumentoitu luotto käsikirjassa. Hypoteekkipankki hyväksyy vain Suomessa sijaitsevat kiinteistövakuudet. Kaikkien vakuuksien on myös oltava palovakuutettuja. Joukkolainarekisteri Hypoteekkipankki ylläpitää jatkuvasti päivitettävää joukkolainarekisteriä. Joukkolainarekisteriin kirjattuja lainoja voidaan käyttää kiinnitysluottopankkilain alaisuudessa emittoitujen katettujen joukkolainojen vakuutena enintään 60 prosenttiin vakuuden käyvästä arvosta ja 1.8.2010 voimaan tulleen lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta alla emittoitujen katettujen joukkolainojen vakuutena enintään 70 prosenttiin vakuuden käyvästä arvosta. Joukkolainarekisteriin kirjataan myös kaikki lisävakuudet ja suojaavat johdannaiset. Raportti kiinnitysluottopankkitoiminnasta lähetetään Finanssivalvontaan kvartaaleittain. Markkinariskien hallinta Aktia Hypoteekkipankin varat ja velat ovat kaikki euroissa, joten valuuttariskiä ei synny. Markkinariskillä tarkoitetaan pelkästään korkovaihtelujen vaikutusta pankin tulokseen. Markkinariskien hallinnalla pyritään korkokatteen vakaaseen ja ennustettavaan kehittymiseen. Riski syntyy, kun pankin varojen ja velkojen korkorakenne eivät vastaa toisiaan. Hypoteekkipankki on suojannut korkopositionsa koronvaihtosopimuksilla ja korkotermiineillä, joilla saadaan katettujen joukkolainojen ja asuntolainakannan korkovirrat vastaamaan mahdollisimman hyvin toisiaan. Lisäksi pankki suojaa asuntolainojen osana myytyjen korkokattojen nimellisarvosta 95 prosenttia ostamalla uusmyyntiä vastaavat korkokatto-optiot. Riskiä mitataan laskemalla säännöllisesti odotettavissa oleva korkokate tulevalle 12 kuukauden ajanjaksolle. Tämän lisäksi simuloidaan seuraavien vuosien korkokate. Sen varmistamiseksi, että tulevat korkomuutokset eivät vaikuta korkokatteeseen, laaditaan myös laskelmat odotettavissa olevasta korkokatteesta olettaen, että markkina-korot nousevat tai laskevat yhden prosenttiyksikön joko heti tapahtuvana paralleelishokkina, lineaarisesti tai epälineaarisesti vuoden aikana tapahtuvana muutoksena suhteessa termiinikorkojen implikoimaan korkokehitykseen. Korkokatteen on oltava kaikissa ennustevaihtoehdoissa positiivinen. Päätökset suojaustoimenpiteistä tehdään edellä kuvattujen raporttien perusteella Hypoteekkipankissa. Tasehallintapalvelut ostetaan ALM Partners Oy:ltä. Aktia Pankki on vastapuoli suojaustransaktioissa. Korkoriskipositio 31.12.2016 120 000 000 100 000 000 80 000 000 60 000 000 40 000 000 20 000 000 0 0 1 v. 1 2 v. 2 3 v. 3 4 v. 4 5 v. 5 6 v. 6 7 v. 7 8 v. 8 9 v. 9 10 v. 14

Liitteet Rahoitus ja likviditeetti Rahoitus- ja likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata velvoitteistaan asiakkailleen ja sijoittajille. Hypoteekkipankki ei ota toiminnassaan riskejä, jotka johtaisivat pankin maksukyvyn vaarantumiseen. Hallitus hyväksyy vuosittain pankin rahoitussuunnitelman. Aktia Hypoteekkipankilla on käytettävissään useita rahoituslähteitä. Valtaosa pitkäaikaisesta rahoituksesta saadaan kuitenkin katetuista joukkolainoista. Muita mahdollisia rahoituslähteitä ovat vakuudettomat joukkovelkakirjalainat, debentuurilainat sekä rahoitus toisilta pankeilta. Rahoitusrakenne Hypoteekkipankin omat varat ja vakavaraisuus Finanssivalvonnan myöntämän poikkeusluvan perusteella Hypoteekkipankin vakavaraisuuden hallintaprosessi käsitellään osana Aktia Pankki -konsernin pääomanhallintaa. Aktia Pankki-konsernin pääomanhallintaprosessi sekä tulokset on kuvattu konsernin vuosikertomuksessa. Hypoteekkipankin asettama vakavaraisuustavoite oli vuodelle 2016 ensisijaisen vakavaraisuuden osalta 10 %. Finanssivalvonta myönsi 10.2.2015 Aktia Pankki -konsernille (johon kuuluvat Aktia Pankki Oyj ja kaikki tytäryhtiöt lukuun ottamatta Aktia Henkivakuutusta) luvan käyttää sisäisten luottoluokitusten mentelmää (IRBA) laskettaessa vähittäisvastuiden vakavaraisuusvaadetta. 51 % 46 % Oma pääoma Katetut joukkolainat Muut velat Velat muille pankeille Toissijaiset omat varat IRBA mahdollistaa tarkemman riskienarvioinnin, mikä vahvistaa Hypoteekkipankin vakavaraisuutta vähittäisvastuiden hyvän laadun ansiosta. IRBAn mukaisesti laskettu keskimääräinen riskipaino asuntovakuudellisille vähittäisluotoille oli 20 prosenttia, kun se standardimenetelmällä laskettuna oli 35 prosenttia. 2 % 1 % 0 % Likviditeettiriskin hallinta Hyvällä likviditeettiriskien hallinnalla varmistetaan maksukyky kaikissa tilanteissa. Hypoteekkipankilla on käytettävissä 15 miljoonan euron tililimiitin lisäksi Aktia Pankin myöntämä 20 miljoonan euron maksuvalmiusilimiitti. Tilija likviditeettilimiitti ovat tarkoitetut toiminnan turvaamiseen normaaleissa olosuhteissa. Likviditeetin hallinnassa huomioidaan se, että joukkovelkakirjalainojen jälleenrahoitus hoidetaan joustavasti ja täsmällisesti. Joulukuun 31. päivänä 2016 Hypoteekkipankin omat varat olivat 128,5 miljoonaa euroa (131,6 milj. euroa), josta 107,7 miljoonaa euroa (107,7 milj. euroa) oli osakepääomaa ja 20,8 miljoonaa euroa (23,9 milj. euroa) varauksia ja vapaata omaa pääomaa. Pankin riskipainotettu tase oli 66,3 miljoonaa euroa (165,6 milj. euroa). Vuoden 2016 lopulla vakavaraisuusaste oli 193,9 % (79,5%) ja ensisijaisten omien varojen osuus riskipainotetusta taseesta oli 193,9 % (79,5%). Rahoitusvarojen arvostusmenetelmät Suurin osa Aktia Hypoteekkipankin rahoitusvaroista arvostetaan käypään arvoon. Arvostus perustuu joko aktiivisilla markkinoilla noteerattuihin hintoihin tai havainnoitavaan markkinatietoon perustuviin arvostusmenetelmiin. Markkina-arvo ryhmittelystä ja arvostusmenetelmistä tarkempi kuvaus liitteessä 21. Operatiiviset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan sellaisten tappioiden riskiä, jotka johtuvat epätarkoituksenmukaisista tai riittämättömistä menettelytavoista, inhimillisistä virheistä ja puutteellisista järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Riskin hallinnalla pyritään parantamaan toiminnan laatua ja vakautta sekä vahvistamaan Hypoteekkipankin mahdollisuuksia tuottaa kilpailukykyisiä tuotteita. Operatiivisten riskien toteutumisen estämiseksi valtuudet ja ohjeet vahvistetaan kirjallisesti. Keskeiset prosessit on dokumentoitu prosessikuvaukseen. Ulkoistetut prosessit on dokumentoitu, ja ne perustuvat sopimuksiin. Hallituksella ja toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu, ja toimintavastuulliset esimiehet vastaavat siitä, että operatiivisia riskejä koskevia riskienhallinnan periaatteita ja ohjeita noudatetaan. 15

Liite 2. Vakavaraisuus (1 000 euroa) Laskelma Hypoteekkipankin omista varoista 31.12.2016 31.12.2015 Varat yhteensä 252 102 950 462 josta aineettomat hyödykkeet - - Velat yhteensä 122 566 815 913 josta velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - - Osakepääoma 107 700 107 700 Sidottu oma pääoma 107 700 107 700 Vapaan oman pääoman rahasto ja muut rahastot 15 699 15 699 Voittovarat 10 937 12 507 Tilikauden tulos -4 800-1 357 Vapaa oma pääoma 21 836 26 849 Oma pääoma 129 536 134 549 Velat ja oma pääoma yhteensä 252 102 950 462 Taseen ulkopuoliset sitoumukset - - Oma pääoma 129 536 134 549 Osinkovaraus - -213 Muut odotetut tappiot IRB:n mukaan -986-2 779 Omat varat yhteensä (CET1 + AT1 + T2) 128 549 131 557 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoma ennen oikaisuja 129 536 134 336 Ydinpääomaan tehtävät oikaisut -986-2 779 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 128 549 131 557 Ensisijainen lisäpääoma ennen oikaisuja - - Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät oikaisut - - Ensisijainen lisäpääoma (AT1) yhteensä - - Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) yhteensä 128 549 131 557 Toissijainen pääoma ennen oikaisuja - - Toissijaiseen pääomaan tehtävät oikaisut - - Toissijainen pääoma (T2) yhteensä - - Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 128 549 131 557 Riskipainotetut erät yhteensä 66 301 165 584 josta luottoriskin osuus, standardimenetelmä 15 825 13 578 josta luottoriskin osuus, sisäinen menetelmä 42 217 144 308 josta operatiivisen riskin osuus 8 259 7 698 Omien varojen vaade (8 %) 5 304 13 247 Omien varojen puskuri 123 245 118 310 Ydinpääoman suhde 193,9 % 79,5 % Ensisijaisen pääoman suhde 193,9 % 79,5 % Omien varojen suhde 193,9 % 79,5 % 16