Sveitsi Eidgenössische Technische Hochschule (ETH) Zürich Vaihtoaika: 10/06-07/07 Opetuskieli: englanti ja saksa e-mail: skananen at cc.hut.fi Kemian tekniikka Yleiskuvaus Vaihtokohteeksi ennen hakemista olin ajatellut Itävaltaa. Hakuajan lähestyessä tutustuin lähinnä vaihtoraporttien avulla myös Sveitsiin vaihtokohteena ja totesin sen alkavan jotenkin kiinnostamaan enemmän tuntemattomampana maana itselleni. Olin myös kuullut huhua, että Itävallassa Grazissa olisi paljon suomalaisia. Näin ollen mietin, josko Zürichissä mahdollisesti ei olisi niin paljon suomalaisia vaihtareita. Vaihtoaikana tapasin ja tutustuin kuitenkin myös moneen suomalaiseen vaihtariin, ja se olikin vain erittäin antoisaa ja olen siitä iloinen. Suomalaisten kanssa pystyin jakamaan joitain kulttuurierojen tuomia hauskoja juttuja paremmin kuin muiden vaihtareiden. Maana Sveitsi ei paljoakaan eronnut ennakkokäsityksistäni, joita tosin ei paljon ollut. Sveitsi on siisti maa, jossa on kaunis luonto ja mahtavat Alpit. Zürich puolestaan kaupunkina yllätti ehkä hieman kansainvälisyydellään. Kaduilla kulkiessa kuuli erittäin paljon myös muita kieliä kuin Sveitsin saksaa. Noin 370 000 asukkaan Zürich oli loppujen lopuksi melko pieni ja kotoisa kaupunki. Pienuus ei kuitenkaan tarkoittanut, ettei kaupungista olisi löytynyt tekemistä päivien iloksi. Zürich sijaitsee Zürich-järven rannalla ja kirkkaana päivänä Alpit siintävät kauniisti järven takana. Järven rannalta löytyy paljon kivoja puistoja, joissa ihmiset viettivät aikaa heti auringon alkaessa paistaa keväästä. Suosittelen keväistä ja kesäistä päivän viettoa puistoissa ystävien parissa. Zürich-järveen on myös mahdollista pulahtaa uimaan. Järven lisäksi Zürichissä pidin kauniina vanhan kaupungin kävelykatuja, jonka varsilla on pieniä liikkeitä, kahviloita ja ravintoloita. Joskin Zürichin kahvilakulttuuri oli suuri pettymys, sillä kuvittelin sen olevan kuten Saksassa tai Itävallassakin. Zürichiin oli rantautunut jo Starbucks-kahvilaketju, joita löytyikin kaupungista ainakin kolme kappaletta. Kaupungissa olivat vähissä määrin pienet ja kotoisat kahvilat tarjontanaan monet leipomotuotteet. Vaihtoaikanani Keski-Euroopassa oli poikkeuksellisen lämmintä. Talven aikana lunta taisi sataa kaksi kertaa, ja se pysyi maassa vain päivän. Pakkasta ei ollut juuri ollenkaan ja suomalaisiin talviin tottuneena käytin talvitakkiani ehkä muutaman kerran. Talvivaatteille oli kuitenkin käyttöä suunnatessa vuorille. Normaalisti lunta on kuitenkin ollut Zürichissäkin enemmän ja myös kylmempää. Kevät alkoi hyvin aikaisin ja jo huhtikuussa pystyi kulkemaan päivällä t-paidassa. Luentojen jatkuessa kesäkuulle, joutui niille raahautumaan myös lämpiminä kesäpäivinäkin. Vaikka hellepäiviä oli paljon, eivät niiden lämpötilat olleet kuitenkaan sietämättömiä. Syksyyn mahtui myös pimeitä ja sateisiakin päiviä, joten kotiikävä ei niiden osalta päässyt iskemään. Suosittelen siis ottamaan mukaan vaatetusta monenlaiseen säähän. Vaihdon aikanani en kokenut minkäänlaista kulttuurishokkia. Sveitsin elämäntyyli ei juuri suomalaisesta poikkea. Asiat hoituvat ja asioinnissa en kohdannut ongelmia. Jos saksan
kieli ei luista, niin englannilla pärjää suurimmassa osassa tilanteista. Kaupoissa, virastoissa ja melkein kaikkialla sveitsiläiset puhuivat englantia. Ehkä suurimpana kulttuurierona itse havaitsin sveitsiläisten kohteliaisuuden, mihin Suomessa ei siinä määrin olla totuttu. Sveitsiläiset ovat ystävällistä ja avuliasta kansaa, mutta eivät ihan Eteläeurooppalaiseen tapaan kuitenkaan niin sosiaalisia. Järjestelyt Suomessa Hakuprosessi oli erittäin kivuton ja hoitui muutamien papereiden täyttämisellä. Hain ympäristötekniikan osastolle, johon tein opintosuunnitelmanikin silmällä pitäen sitä, että paikan päällä vielä tutkin, mitkä kurssit vaikuttavat hyviltä ja tarkoituksenani oli suorittaa kursseja toiselta osastolta. Kielitodistuksen sai saksan kielen lehtoreilta. Mukaan pitää ehdottomasti hankkia eurooppalainen sairaanhoitokortti, jota tarvitaan välttääkseen Sveitsin kalliit ja pakolliset sairaanhoitovakuutukset. Suomesta hankin itselleni myös vakuutuksen, sillä normaali matkavakuutus olisi ollut voimassa vain kolmen kuukauden matkoilla. Rahoituksena sain TKK:n Erasmus stipendin. Lisäksi ETH:n vaihto-opiskelijoille maksettiin 1125 frangia lukukautta kohden siten, että rahan sai noutaa lukukauden alussa käteisenä. Kaiken kaikkiaan ennakkojärjestelyjä Suomessa ei juuri tarvittu, kunhan pakkasi tarpeelliset tavarat mukaansa. Käytännön asiat vaihtokohteessa ETH:lla on asuntoja vaihto-opiskelijoille Bülachhofissa ja Dietikonissa. Asuntoihin täytyy hakea jo hyvissä ajoin kesän alussa, mikäli asunnon haluaa saada. Hakeminen tapahtuu ETH:n sivuilta. Itse asuin Dietikonin opiskelija-asuntolassa, joka on tarkoitettu ainoastaan vaihto-opiskelijoille. Asuntolassa jokaisella on oma huone ja kylpyhuone/wc. Keittiö jaetaan 10 hengen kanssa. Dietikon sijaitsee 15 minuutin junamatkan päässä Zürichin keskustasta. En kuitenkaan kokenut matkaa liian pitkäksi, sillä myös lähempänä keskustaa asuvilla kesti ratikkamatka keskustaan jokseenkin saman verran. Dietikoniin kulkee myös yöjunia, joten yöelämästäkin pääsee kotiin. Dietikonissa positiivista oli, että siellä ei todellakaan tarvinnut olla yksin. Seuraa löytyi aina kämppiksistä, joita olikin noin 30. Toisaalta oma huone takasi myös rauhan, mikäli sellaista kaipasi. Hieman negatiivisena sanottakoon, että asuntolassa kommunikointikielenä oli englanti. Vuokra Dietikonissa oli 380 frangia kuukaudessa, johon kuului kaikki kulut langaton internetyhteys mukaan lukien. Alussa täytyi maksaa myös 450 frangin takuuvuokra, joka maksettiin Suomeen paluun jälkeen takaisin. Vuokrani oli ehdottomasti halvin, mitä keneltäkään muulta kuulin. Bülachhofin asunnoissa en käynyt, mutta ne olivat solutyyppisiä asuntoja, joissa jaettiin myös kylpyhuone. Bülachhof oli kuitenkin sijainniltaan parempi, joten hakisin niihin todennäköisesti tällä hetkellä suuremmasta vuokrasta huolimatta. Voin myös suositella lämpimästi Dietikonia, jossa varmasti tutustuu toisiin vaihtareihin, saa kavereita ja riittää elämää. Sveitsiläiset opiskelijat asuvat solukämpissä, joita kutsutaan WG:ksi (Wohngemeinschaft). Itse en niin perehtynyt solukämppien hakuun, sillä jo Suomeen sain tiedon asunnostani Dietikonissa. ETH:n sivuilla oli kuitenkin linkkejä myös solukämppien etsintään.
Kavereideni kokemuksista kuitenkin kerrottakoon, että solukämppiin järjestetään näyttö, jossa yleensä on todella paljon porukkaa. Yhtä asuntoa hakee siis todella useat ja niiden saaminen on yhtä arpapeliä. Solukämpissä saksan puhuminen on kuitenkin varmempaa ja niissä pääsee todennäköisesti paremmin kiinni Sveitsin kulttuurista. Koululla oli ilmoittautuminen heti ensimmäisten päivien aikana, jolloin sai tarpeellista tietoa koulun käytännöistä. Ilmoittautuessa koululta annettiin myös ohjeet pakollisen oleskeluluvan hankintaa varten. Kansainvälisten asioiden toimistosta sai muuten tietoa, mikäli oli askarruttavia asioita. Sillä Sveitsi ei ole EU-maa, maksaa käteisen nostaminen myös VisaElectronilla. Näin ollen avasin itselleni pankkitilin Sveitsistä. Itselläni tili oli SuisseCredit pankissa, muita vaihtoehtoja ovat esim. Zürcher Kantonalbank ja UBS. Tilin avaaminen ja ylläpitäminen on ilmaista opiskelijoille, joten avaamiseen tarvitsee todistuksen opiskeluista ETH:lla. Eroja pankkien välillä en juuri havainnut. Suurin ero oli, että joku pankki lupasi ilmaista yöbussilippua ja toinen muutaman leffalippun kaupan päälle. Tilin avaaminen oli vaivatonta ja suosittelen sitä helpottaakseen käteisen nostoa. Sveitsissähän maksetaan kahviloissa ja ravintoloissa mielellään käteisellä, pankkikortin käyttö ei ole ihan niin yleistä kuin Suomessa. Kaikki kertovat ja kirjoittavat kuinka hintataso Sveitsissä on niin korkea. Suomalaisille suurin ero hinnoissa oli kuitenkin lähinnä lihan hinta, joka oli korkea. Myös junalla matkaaminen (www.sbb.ch) oli kallista ja sitä varten kannattaakin hankkia jonkinlainen alennuskortti. Vaihtoehtoina on halbtax, joka maksaa vuodeksi 150 frangia ja junamatkat saa tämän jälkeen puoleen hintaan. Jos korttiin ostaa lisäksi Gleis 7 ominaisuuden nousee kortin hinta 249 frangiin ja saa matkustaa lisäksi seitsemän jälkeen illalla ilmaiseksi. Itse ostin koko vuodelle General-Abo (GA) kortin, joka oli hinnaltaan kallis, 2250 frangia. Kortin hinnasta sain kuitenkin takaisin kaksi käyttämätöntä kuukauttani lähtiessäni Sveitsistä. GA:lla sai matkustaa ilmaiseksi kaikissa Sveitsin junissa ja julkisella liikenteellä. Kannattaa itse laskeskella tarpeen mukaan mikä korteista olisi sopiva. Korteilla sai myös alennusta laskettelulipuista. Julkisen liikenteen käyttöön (www.zvv.ch) todennäköisesti kannattaa ostaa kuukausikortti, jota GA:lla ei siis enää lisäksi tarvittu. Dietikoniin tarvittiin kahden vyöhykkeen kortti, jolloin kuukausikortin hinta olisi ollut noin 80 frangia. Zürichin rajojen sisällä asuville kuukausikortin hinta julkisiin välineisiin oli noin 54 frangia. Opinnot Kuten jo kerroinkin, tein opintosuunnitelmani ympäristötekniikan osastolle. Kysyin kuitenkin ETH:n kansainvälisten asioiden toimistosta, voisinko suorittaa kurssini muulta osastolta. Yleensä pyrkimyksenä on, että opiskelija suorittaisi suurimman osan kursseistaan hakemallaan osastolla. Enimmäkseen luin kursseja elintarviketieteiden osastolta ja lisäksi yhden kurssin biologian osastolta. Paikallisesta kielikeskuksesta suoritin saksan kursseja koko lukukausien ajan sekä myös intensiivikurssin ennen syyslukukauden alkua. Suosittelen ehdottomasti saksan intensiivikurssin suorittamista. Kurssilla sai ensimmäisen kontaktin muihin vaihtareihin ja tutustui väkisinkin muihin. Intensiivikurssista saa infoa, kun hyväksymispaperit lähetetään ETH:lta tai myös kielikeskuksen sivuilta (www.sprachenzentrum.unizh.ch).
Kurssini olivat luentotyyppisiä kursseja ja suurin osa englanniksi, mutta osa myös saksaksi. Kurssikuvauksissa yleensä kerrotaan millä kielellä kurssin tulisi olla. Kurssin kieli päätetään usein kuitenkin vasta ensimmäisellä luennolla, joten kannattaa olla toivomassa, mikäli mielii kurssin suorittaa englanniksi. Kurssien kieli on myös osittain osastokohtaista, joillain osastoilla suurin osa kursseista pidettiin saksaksi. Tenttini tein yhtä lukuun ottamatta englanniksi ja usein tentin voikin tehdä haluamallaan kielellä. Kirjalliset tentit ovat yleensä kestoltaan tunnin ja kaikki minun tenttini olivat kirjallisia. Suurimmassa osassa tenteistäni sai olla myös kurssimateriaali mukana, jolloin kysymykset olivatkin hieman soveltavampia. Tenteissä ei kannattanut jäädä ihmettelemään kysymyksiä vaan kirjoittaa mitä ikinä tunnin aikana ehti. Usein tentit ovat myös suullisia, mutta niistä en osaa sen tarkemmin sanoa. Useisiin kursseistani kuului myös, että opiskelijat pitivät pareittain n. 15 minuutin mittaisen esitelmän jostain kurssin aiheesta. Kaiken kaikkiaan kurssit olivat tasoltaan mielestäni erittäin hyviä ja opin niistä paljon. ETH:n kampus on jakaantunut kahteen paikkaa; keskustaan ja Hönggerbergille. Osa osastoista ei sijaitse keskustan kampuksella. Kannattaakin siis tarkistaa, missä oma osasto sijaitsee ja mistä kursseja ottaa. Kampuksien välillä kulkee bussi, jolla pääsee näppärästi liikkumaan väliä ja matka kestää noin 15 minuuttia. Kaikki suorittamani kurssit sain hyväksyttyä henkilökohtaiseen sivuaineeseeni, jota täydennän vielä TKK:n kursseilla. Saksan kurssit sain hyväksyttyä saksan kielikokonaisuuteen. Muuta Vapaa-ajan viettoon ETH tarjoaa opiskelijoilleen ilmaisia liikuntapalveluita. Käytettävissä on kuntosali, erilaisia jumppia, tanssia, kamppailulajeja, pallopelejä ja paljon muuta. Erikoiskursseja lukuun ottamatta kaikki todellakin on ilmaista. Zürichissä ESN (www.esn.ethz.ch) on erittäin aktiivinen järjestämään kaiken näköistä vaihtareilleen. Joka viikkoisen baari-illan lisäksi ESN järjestää retkiä ja erilaisia illan viettoja. ESN toimii Zürichissä yhdessä yliopiston kanssa. Sveitsissä näkyvimpiä harrastusmuotoja olivat laskettelu ja vaellus. Talvisaikaan lauantai ja sunnuntai aamuisin rautatieasema täyttyi lasketteluvälineitään kantavista ihmisistä ja puolestaan keväällä/kesällä vaelluskenkäisestä kansasta. Itselleni tärkein harrastus Sveitsissä oli ehdottomasti laskettelu, mikä vaikuttikin maavalintaan pääasiassa. Lähimmille vuorille matkaa Zürichistä junalla/bussilla tunnissa ja suurempiin laskettelukeskuksiin matka kestää parisen tuntia. Yhteydet laskettelukeskuksiin ovat erittäin hyvät. Päiväreissut ovat siis helposti toteutettavissa ja pidempiaikaisille reissuille hostelleista löytyy yöpaikkoja kohtuulliseenkin hintaan. Lumitilanteesta ja säästä saa hyviä vinkkejä netistä esim. www.rideguide.ch. Suosittelen laskettelua ehdottomasti myös niille, jotka eivät sitä koskaan ole kokeilleet. Sveitsissä on korkea aika ihan edes maisemien takia. Tein myös muutamia vaellusreissuja, jolloin yövyin mökki/hostelli majoituksissa vuoristokylissä. Zürichistä käsin on myös helppo käydä päivän vaellusressuilla. Sveitsin sijaitessa Euroopan keskellä on matkaaminen naapurimaihin helppoa. Junilla pääsee näppäräsi liikkumaan. Jos auto on käytössä, niin esimerkiksi Lichtensteinin ehti näppärästi katsastaa päivässä. Sveitsi on pieni maa, joten vuodessa ehti nähdä monet sen
kaupungeista ja kylistä. Suosittelen käymään Sveitsin ranskankielisellä ja italiankielisellä alueella, sillä ne poikkeavat kuitenkin Zürichistä ja saksankielisestä alueesta. Myös lennot ovat Zürichistä halvempia moniin kohteisiin ja itse sainkin kohtuullisen halvat lennot matkalleni Espanjaan. Vuoden saldoksi itselleni jäi hyviä kursseja, joita ei ole mahdollista suorittaa TKK:lla, saksan kielitaidon paraneminen, uusia hyviä ystäviä ja ennen kaikkea mahtavia uusia kokemuksia. Suosittelen vaihtovuotta ehdottomasti kaikille. Ei kannata epäröidä lähtöä kielitaidon puutteen, opintojen lykkääntymisen tai jonkin muun syyn takia. Kyllä kaikki siellä selviää.