ÉCOLE POLYTECHNIQUE FÉDERALE DE LAUSANNE, SVEITSI

Transkriptio

1 Vaihtoraportti ÉCOLE POLYTECHNIQUE FÉDERALE DE LAUSANNE, SVEITSI Syyslukukausi 2016 Lausanne Lausanne on noin asukkaan kaupunki läntisessä Sveitsissä, Genevenjärven rannalla. Koostaan huolimatta kaupungissa on kuitenkin enemmän ison kaupungin fiilistä kuin vaikkapa Helsingissä. Kaupungissa puhutaan ranskaa, joka on yksi Sveitsin neljästä virallisesta kielestä muut ovat saksa, italia ja retoromaani. Kaikkiaan noin viidesosa sveitsiläisistä puhuu ranskaa äidinkielenään. Myös pelkällä englannin kielellä luultavasti pärjäisi, mutta ranskan taidosta on suurta hyötyä. Oma vaikutelmani on, että ranskankieliset sveitsiläiset puhuvat englantia paremmin ja mieluummin kuin ranskalaiset. Mitään suurta kulttuurishokkia ei neljän ja puolen kuukauden mittaisen vaihtoni aikana ehtinyt tulla. Ranskankieliset sveitsiläiset ovat ystävällisempiä kuin suomalaiset, mutta toisaalta eivät yhtä puheliaita kuin vaikkapa monet eteläeurooppalaiset. Uskon, että kulttuurierot eivät ole suomalaiselle mitenkään erityisen suuria. Näkymä Lausannen katedraalin tornista 1

2 Hakeminen ja virallisuudet Hakuprosessi sujui varsin vaivattomasti niin Aallon kuin EPFL:n. Vahvistus vaihtopaikasta sekä tunnukset yliopiston verkkopalveluihin (eli ns. Gaspar-tunnukset) lähetettiin toukokuun alussa, joten mm. kurssien aikatauluja pääsi tarkastelemaan jo aikaisessa vaiheessa. Sveitsi ei tunnetusti ole EU-maa, mutta on erittäin integroitunut muuhun Eurooppaan. Viisumia ei tarvita, eikä lentokentällä ole minkäänlaisia rajamuodollisuuksia. Sveitsissä asuvien ulkomaalaisten tulee kuitenkin käydä rekisteröitymässä asuinkuntansa toimistossa, mitä varten tarvitsee muutamia papereita. Näihin kuuluu mm. syntymätodistus, joka herätti hämmennystä monissa suomalaisissa. Tähän tarkoitukseen kelpaa ns. virkatodistus, eli virallisesti ote väestötietojärjestelmästä, jonka voi hakea maistraatista tai tilata myös ulkomaille (tulee kuitenkin halvemmaksi hakea jo Suomessa). Lisäksi tulee esittää myös EPFL:n hyväksymiskirje, sekä todiste, että on riittävästi varoja asua Sveitsissä (esim. tiliote ja todistus Aallon apurahasta). EPFL:ään valitut vaihtarit tulevat myös saamaan yliopistolta erillisen apurahan (Huom! Näin siis ainakin syksyllä 2016, tilanteet voivat muuttua). Rekisteröityminen maksoi 80 CHF, josta sai todisteeksi kuitin, että paperisota on hoidettu. Kunnan toimisto oli kuitenkin aivan uskomattoman hidas, ja vielä joulun alla sieltä kysyttiin lisää papereita. Loppujen lopuksi en koskaan ehtinyt nähdä oleskelulupaani (en tiedä mikä on paperin virallinen nimi), mutta eipä sitä kukaan ikinä kysynyt. Asuminen Suurin haaste, mitä vaihtari Lausanneen lähtiessään kohtaa on varmaankin löytää katto päänsä päälle. Kaupungissa on kaksi suurta yliopistoa (EPFL ja UNIL) sekä jotain pienempiä kouluja, joten on melko selvää, että opiskelijoille sopivista kämpistä on kova kilpailu. HOAS:ia vastaava järjestö FMEL ( tarjoaa huoneita myös vaihtareille, mutta itse en onnistunut saamaan kämppää heidän kauttaan. Mysteeriksi jäi, millä perusteella FMEL oikeastaan valitsee asukkaansa. Kannattaa kuitenkin yrittää ja olla skarppina, nimittäin hakuaika FMEL:n asuntoloihin aukesi jo toukokuun alussa (syyslukukauden osalta) ja oli auki vain parin päivän ajan. Yliopistoilla on yhteinen asunnonvälityspalvelu, johon pääsee kirjautumaan EPFL:n tunnuksilla. Palvelussa yksityiset ihmiset voivat ilmoittaa vuokralla olevista asunnoista ja huoneista. Ilmoituksissa mainitaan kunta (ransk. commune), jonka alueella asunto sijaitsee. Kannattaa huomioida, että monista Lausannen ympäryskunnista (esim. Ecublens, Saint- Sulpice, Morges) on jopa lyhyempi matka EPFL:n kampukselle kuin varsinaisesta Lausannen kaupungista. Kampus itsekin sijaitsee Lausannen läntisen naapurikunnan Ecublensin alueella. 2

3 Itselläni kävi lopulta tuuri ja pääsin asumaan sveitsiläisen perheen taloon, jossa heillä oli kaksi huonetta vuokralla. Toiseen huoneeseen majoittui saksalainen tyttö. Asuin siis perheen kanssa ja sain käyttää heidän keittiötä, kylpyhuonetta, pesukonetta, televisiota, astioita yms. Ruoat eivät kuuluneet vuokrasopimukseen (mikä olisikin jo ollut melko luksusta), mutta toisaalta sain lainata monia ruokatarvikkeita aina kun tarvitsin. Vuokra oli 600 CHF, mitä voi pitää lausannelaisittain kohtuullisena varsinkin siihen nähden, että asumismukavuus perheen siistissä talossa oli erittäin hyvä. Paikallisten luona asuminen oli mieleenpainuva kokemus itsessään, sillä olin paljon mukana perheen arjessa ja vietin myös joulun heidän luonaan. Myös ranskan taidoista oli erittäin paljon hyötyä, sillä perheen rouva, joka oli syntyjään brasilialainen, ei puhunut lainkaan englantia, vain ranskaa ja portugalia. Asumisjärjestelyni ainoa miinuspuoli oli talon sijainti, sillä matkaa kampukselle kertyi noin min. yhteen suuntaan. Talo sijaitsi Le Mont-sur-Lausannessa, joka on lähes maalaismainen kunta Lausannen pohjoispuolella. Opiskelu EPFL on Euroopan arvostetuimpien tekniikan alan yliopistojen joukossa ja Sveitsissä ainoastaan ETH Zürich menee edelle. EPFL on jaettu seitsemään kouluun, hieman samaan tyyliin kuin Aalto. Kurssitarjonta on erittäin monipuolinen ja sitä voi myös melko vapaasti hyödyntää, ainoastaan College of Management of Technologyn kursseja eivät tekniikan alan vaihtarit saa ottaa. Kurssivalikoimaa voi myös laajentaa ottamalla kursseja Lausannen yliopiston (UNIL) puolelta. UNIL:n kampus sijaitsee aivan EPFL:n vieressä. Kaikki kurssit ovat lukukauden mittaisia ja laajuudeltaan 2-6 op. Kurssien määrä lukukautta kohden saattaa siis olla melko suuri. Sinällään yksittäiset kurssit eivät olleet kovin työläitä lukukauden aikana, mutta työmäärä kasvaa suureksi, kun yksi 2 tai 3 op:n kurssi saattaa vastata 5 op:n kurssia Suomessa. EPFL:ssä 5 op tarkoittaa jo isoa kurssia. Suurimpana erona Suomeen on se, että luennot loppuvat (syyslukukaudella) ennen joulua, ja kaikki tentit ovat vasta tammikuun ja helmikuun alkupäivien aikana. Kevätlukukaudella luentokausi alkaa vasta helmikuussa ja tenttikausi jatkuu tietääkseni heinäkuun puolelle. Itse en tällaisesta tenttikausisysteemistä pitänyt, sillä lähes koko tammikuu meni lukemisen parissa. Useimmat kurssit olivat myös 100 % lopputentin varassa, minkä lisäksi tentit olivat melko vaikeita ja pikkutarkkaa tietoa vaativia. EPFL:ssä tarvitaan siis hieman erilaista opiskelustrategiaa kuin Aallossa, jossa suuri osa työstä tehdään yleensä jo kurssin aikana. Itse en kaikkia valitsemiani kurssejani läpäissyt. On kuitenkin huomattava, että kävin ainoastaan kemiantekniikan ja biotieteiden kursseja. Muilla aloilla kurssien suoritustavat ja vaatimukset saattavat olla erilaisia. Omista kursseistani biotieteiden kurssit (School of Life Sciences) olivat selkeästi vaikeampia. Vaikutti, että EPFL:ssä opiskelijat ovat huomattavasti sitoutuneempia opiskeluun kuin Suomessa, mikä kannattaa myös vaihtarin huomioida. Tämä johtunee siitä, että Sveitsin koulutusjärjestelmässä yliopisto-opiskelijoita karsitaan vielä sisäänpääsyn jälkeen. 3

4 Opiskelijoiden tulee läpäistä ensimmäisen vuoden opinnot tarpeeksi hyvällä keskiarvolla, jotta saavat jatkaa EPFL:ssä. Havaitsin myös, että EPFL:n opiskelijoiden opinto-ohjelmiin sisältyy melko paljon ohjelmointia jo alkuvaiheessa, minkä johdosta joillain kursseilla oletetaan opiskelijoilta suvereenia osaamista mm. Matlabissa. Eläminen Ensimmäisiä ajatuksia Sveitsistä on yleensä, että maa on kallis, mitä ei käy kiistäminen. Sveitsissäkin pystyy kuitenkin elämään kohtuullisilla kustannuksilla muutaman kuukauden, kun miettii ruokakaupassa tarkkaan, mitä ostaa. Ikävä kyllä Sveitsissä ei tunneta sellaista asiaa kuin valtion tukema kouluruokailu. EPFL:n kampuksella on paljonkin ravintoloita, mutta annokset niissä olivat halvimmillaan 7-8 CHF, mikä on laatuun nähden turhan paljon. Matkustamiseen tekee toki mieli käyttää rahaa, ja Sveitsin juna- ja bussiverkosto onkin erinomainen. Demi-tarif -kortilla (joka on nykyään yhdistetty SwissPass -nimiseen korttiin) saa kaikki matkat puoleen hintaan, mutta kortin alkuhinta on 185 CHF. Jos aikoo matkustella maassa enemmän, niin Demi-tarif -kortin hankinta kyllä maksaa itsensä takaisin ennen pitkää. Sveitsistä myös matkustaminen muualle Eurooppaan on todella helppoa, mm. Ranskaan pääsee järven yli laivalla. Ravintolat ovat kalliita, ja itse en ravintoloissa syömistä juurikaan harrastanut. Sauvebellinin puistosta kuitenkin löytyy eräs viihtyisä ravintola, josta saa kohtuuhintaista juustofondueta (9,90 CHF) parina iltana viikossa. EPFL:n kampus sijaitsee Genevenjärven rannalla ja sieltä on hienot näkymät järven takana oleville vuorille. Yliopiston kirjasto ja oppimiskeskus Rolex Learning Centre, on tilava ja valoisa, joskin tenttikauden aikoihin sielläkin oli täyttä. EPFL:ssä ei ole mitään erityisesti vaihtareille suunnattuja kursseja, mikä on sinällään hyvä, koska itse tutustuin monella kurssilla juuri paikallisiin maisteriopiskelijoihin. Osallistuin kanadalais-sveitsiäisen kaverini suostuttelemana myös pari kertaa Jass-turnaukseen (Sveitsin kansalliskorttipeli, hieman Bridgen tapainen), joissa olin luultavasti ainoa vaihtari. Kampuksella sijaitsee myös kohtuuhintainen baari, joka vaikutti olevan erittäin suosittu paikallisten opiskelijoiden keskuudessa ja jossa oli erinomainen olutvalikoima. Yliopistoilla on myös oma liikuntakeskus, jonka kuntosali on todella edullinen: 55 CHF per lukuvuosi (jopa halvempi kuin Unisport!). Yliopistojen liikuntapalveluilla (Sports Universitaires) on myös paljon erilaisia kerhoja eri lajeille, minkä lisäksi EPFL:n piirissä toimii lisää kerhoja, mm. vuoristokerho Club Montagne. Sports Universitaires järjestää talvella myös lasketteluretkiä, jollaiselle itsekin osallistuin. Tähän mennessä olen kertonut lähinnä vakavammista aiheista. Täytyy kuitenkin muistaa, että vaihto-opiskelun tarkoitus on myös nauttia vaihtomaan erityispiirteistä Sveitsin tapauksessa erityisesti upeasta luonnosta. Itselleni ainakin tärkeä syy valita juuri Sveitsi oli Alppien luonto, joka jyrkkine korkeuseroineen tuntuu litteään Suomen asukkaalle 4

5 eksoottiselta. Syksyn ja alkutalven aikana kävin vuorilla vaeltamassa useampia kertoja. Lisäksi kävin myös vaihtareille tarkoitetuilla retkillä Aletschin jäätiköllä sekä Gruyèren alueen suklaa- ja juustotehtailla. Sveitsissä vaellusreitit ovat aina hyvin merkittyjä ja vuorilta avautuu uskomattoman upeita näköaloja. Alppien puhtaassa ilmassa patikoidessani todella muistin, miksi alun perin olin valinnut lähteä Sveitsiin. 5

6 6